-2, KH 2018-11-07 09:00 Kokouskutsu Keskiviikkona 7. marraskuuta 2018 klo 9.00, Kaupunginhotelli (Mannerheim) Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Pentti Silvennoinen Lars Björklund, I varapuheenjohtaja Helinä Sipinen Kurt Hellstrand, II varapuheenjohtaja Mikael Snellman Brita Brännbacka-Brunell Monica Grankulla-Häggblom Owe Sjölund Sebastian Holmgård Anders Sandlin Conny Englund Marika Kjellman Maria Lunabba Jaana Silander Ida-Marie Jungell Ulla Hellén Vesa Suvanto Kari Koskela Mervi Rantala Vuokko Piippolainen Sauli Isokoski Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jacob Storbjörk, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Annica Haldin, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Jarmo Ittonen, kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri
315, KH 2018-11-07 09:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS
316, KH 2018-11-07 09:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 14. marraskuuta 2018. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Marika Kjellmanin ja Kurt Hellstrandin pöytäkirjantarkastajiksi.
317, KH 2018-11-07 09:00 CFV: 440/2018 ARVIOINTIKERTOMUS 2017 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017: Liite 317 A Lausunto tarkastuslautakunnalle: Liite 317 B Kaupunginsihteeri: Tarkastuslautakunta on esittänyt arviointikertomuksessa eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri ovat laatineet tarkastuslautakunnalle lausunnon arviointikertomuksesta. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon ja toimittaa sen tarkastuslautakunnalle ja tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 PIETARSAAREN KAUPUNKI Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Kesäkuu 2018 1
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Sisällysluettelo TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA... 2 KOKOONPANO... 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT... 2 TOIMINTAMUODOT... 3 KAUPUNGINHALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTAKERTOMUKSEN LAATU, USKOTTAVUUS JA KEHITTÄMISTARPEET... 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 10 STRATEGISET TAVOITTEET... 10 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 11 TALOUDELLISET TAVOITTEET... 11 INVESTOINNIT... 11 HENKILÖSTÖ... 12 KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 12 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI... 13 MUUT HAVAINNOT... 13 KOOSTE... 14 TARKASTUSLAUTAKUNNAN EHDOTUS VALTUUSTOLLE... 14 ALLEKIRJOITUKSET... 14 1
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Tarkastuslautakunnan toiminta Kokoonpano Kaupunginvaltuusto on 5.6.2017 valinnut seuraavat henkilöt tarkastuslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vuosiksi 2017 2021: jäsenet Kaj Nyman Bengt Ekman Bjarne Kull Kirsi Seppälä Diana Söderbacka Minna Luomala Seija Östman henkilökohtaiset varajäsenet Agneta Ström-Hakala Kristina Saari Sauli Teppo Esa Ahonen Seppo Kangas Eija Yli-Saari-Salminen Veikko Kuusela Kaupunginvaltuusto valitsi samalla Kaj Nymanin puheenjohtajaksi ja Bjarne Kull in varapuheenjohtajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta, 5) valvoa kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi, 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kaupungin hallintosäännön 66 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on, sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi 2) huolehdittava, että arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja raportoi arvioinnin tulokset vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen 2
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 yhteydessä. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä arvioinnin tuloksista. Hallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen johdosta. (Lisää aiheesta jäljempänä kappaleessa Edellisten vuosien arviointikertomusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi) Toimintamuodot Vuonna 2017 ja kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokoukseen mennessä kesäkuussa 2018 tarkastuslautakunta on kokoontunut yhteensä 15 kertaa: 28.8.2017 sidonnaisuudet, arviointisuunnitelma, tilintarkastajan raportit 12.9.2017 lausunto konserniohjeesta (ylimääräinen kokous) 5.10.2017 sidonnaisuudet, arviointisuunnitelma, tilintarkastajan raportit 30.10.2017 tilintarkastajan raportit, Pietarsaaren Vesi, tarkastuslautakunnan talousarvioehdotus 16.11.2017 kaupungin vuoden 2018 talousarvio, kaupunginhallituksen lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2016, lautakunnan sihteerin valinta 18.1.2018 tilintarkastajan raportit, velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksien muutokset 19.2.2018 konserni (kaupunginjohtajan selonteko), kaupungin toiminnan järjestäminen, sidonnaisuuksien muutokset 5.3.2018 Pietarsaaren Satama Oy, Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy 9.4.2018 sidonnaisuudet, vuoden 2017 arviointikertomus 23.4.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 7.5.2018 vuoden 2017 tilinpäätös, vuoden 2017 arviointikertomus 14.5.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 21.5.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 25.5.2018 henkilöstöraportti 2017, vuoden 2017 arviointikertomus 28.5.2018 tilintarkastuskertomus 2017, vuoden 2017 arviointikertomus Tarkastuslautakunta on kokoontunut kaupunginkamreerin, kaupunginjohtajan, Pietarsaaren Veden toimitusjohtajan, Pietarsaaren Satama Oy:n toimitusjohtajan ja Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajan kanssa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut koordinaattori Christina Lind-Kangas vuonna 2017. Vuoden 2018 aikana sihteerinä on toiminut JHTT, HT, CIA Martin Slotte. Tilintarkastaja on raportoinut lautakunnalle tehdyistä tarkastuksista. Tarkastuslautakunnan pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla niiltä osin kuin pöytäkirjat ovat julkisia. Kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadun, uskottavuuden ja kehittämistarpeiden arviointi Kaupunginhallituksen laatima, laajuudeltaan mittava ja kaksiosainen, yli 200-sivuinen toimintakertomus sisältää riittävää ja oikeaa tietoa kaupungin yleisestä, erityisesti taloudellisesta tilanteesta. Suuresta tietomäärästä on paikoitellen kuitenkin vaikea löytää oleellista asiaa. Toimintakertomuksen muoto ja osa sisällöstä koetaan vanhentuneeksi ja se tulee päivittää ja tehdä havainnollisemmaksi. Hallintokuntien tavoitteet valtuustoon nähden voidaan kokea edellisvuosien tekstien kierrättämisenä. 3
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Kaupungin uuden strategian ja sen toteuttamisen tavoitteet, sekä uudessa kuntalaissa määritetyt mahdollisuudet tarjoavat oivan tilaisuuden uudistumiseen, niin myös toimintakertomuksen osalta. Edellisten vuosien arviointikertomusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa vuoden 2016 arviointikertomuksesta kokouksessaan 30.10.2017 ( 345). Kaupunginvaltuusto merkitsi kaupunginhallituksen vastauksen tiedoksi 27.11.2017 ( 101). Arviointikertomuksen havainnot, kaupunginhallituksen vastaus ja tarkastuslautakunnan kommentit on koottu yhteen jäljempänä. Arviointikertomus 2016 Tilinpäätös tulee järjestellä siten, että kuntalain määräyksiä noudatetaan. Kaupunginhallituksen vastaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet konserniohjeet 2.10.2017. Konserniohjeeseen sisältyvät mm. seuraavat ohjeet: Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden tulee olla kalenterivuosi, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä. kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole tytäryhteisöjen suureen lukumäärään tai muuhun tarkastuksen järjestämiseen perustuvaa syytä. Sopimus kaupungin nykyisen tilintarkastajan kanssa päättyy vuoden 2017 tilinpäätöksen tarkastuksen myötä. Tulevaan tilintarkastuspalveluiden hankintaan sisältyvät myös tytäryhtiöiden tilintarkastuspalvelut. Saman tilintarkastusyhteisön tarkastaessa sekä tytäryhtiöt että kaupungin saman tilintarkastuskauden osalta, prosessit tehostuvat ja kaupungin konsernitilinpäätöksen tulisi valmistua lakisääteisessä ajassa. Tarkastuslautakunnan kommentit Tytäryhtiöiden vuoden 2017 tilinpäätökset saapuivat keväällä 2018 määräajassa. Sitä vastoin kaupungin tilinpäätös, konsernitilinpäätös mukaan lukien, myöhästyi. Johdon velvollisuutena on huolehtia siitä, että sekä henkilöstövoimavarat että toimivat varajärjestelmät ovat käytettävissä. Arviointikertomus 2016 Palkkaohjelma vanhentunut palkanlaskenta ei kustannustehokasta. Kaupunginhallituksen vastaus Vuosien 2018 2020 investointiehdotuksessa on varattu määräraha palkanlaskentaohjelmaa varten. Tarkastuslautakunnan kommentit Pohjanmaan maakunnan taloushallintopalveluja varten on perustettu yhteisyhtiö. Arviointikertomus 2016 Kuntastrategia kunnan toiminnan ja talouden pitkän tähtäimen tavoitteita varten 4
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin uusi kuntastrategia on lähestulkoon valmis ja se käsitellään valtuustossa vielä tänä syksynä. Tarkastuslautakunnan kommentit Kuntastrategiaa käsiteltiin valtuustossa 14.5.2018. Arviointikertomus 2016 Euromääräisten tavoitteiden jatkuvat seurantamahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunginhallituksen vastaus Talousarvion yleisohjeen toimintaohjeena on, että tuottavuudelle ja tehokkuudelle olisi saatava euromääräinen tavoite sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Talousarvioehdotuksissa tavoitteet on pyrittävä muotoilemaan mitattavaan muotoon. Tarkastuslautakunnan kommentit Johdon tulee pyrkiä uuden strategian perusteella selkeämpiin seurantamahdollisuuksiin. Arviointikertomus 2016 Velvollisuus kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta, eli vuoden 2015 alijäämä on katettava viimeistään 2020. Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin taseessa on vuoden 2016 tilinpäätöksessä 82,6 milj. ylijäämää aikaisemmilta tilikausilta, mikä kattanee mahdollisen useamman vuoden alijäämän ja antanee lykkäystä toiminnan järjestämiseksi tehokkaalla tavalla. Ilmoitettujen uudistusten kokonaisvaikutus kunnan talouteen on kuitenkin vielä epäselvä. Nykytilanteessa on tärkeää työskennellä kaupungin toiminnan paremman kannattavuuden saamiseksi. Vuoden 2016 vuosikate oli 1,9 milj. ja poistot 6,78 milj. Toiminnan ylijäämä on edellytyksenä sille, ettei velkaantumisaste kasvaisi ja ettei taseen omaa pääomaa käytetä loppuun. Tehostamisvaatimukset ja säästötoimenpiteet ovat viime vuosien aikana sisältyneet kaupungin talousarvioon. Samalla kiinteistöjen myöhemmäksi siirretyt huoltoinvestoinnit johtavat laajempiin ja kalliisiin peruskorjauksiin. Kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi vaaditaan myös panostuksia esim. infrastruktuuriin, teollisuustontteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Useampi yritys ja suurempi asukasmäärä tarkoittaisivat korkeampaa valtionrahoitusta. Kaupungin imagon parantaminen ja palvelutarjonnan kehittäminen siten, että useampi yritys ja asukas valitsevat tänne muuttamisen, vaikuttaisi myönteisesti myös vuosikatteeseen. Tarkastuslautakunnan kommentit Vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa 2,9 miljoonan euron alijäämää ja velkataakka on kasvanut yli 60 miljoonaan euroon. Tarkastuslautakunta pitää kehitystä huolestuttavana. 5
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Arviointikertomus 2016 Konserniohje Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin uusissa konserniohjeissa huomioidaan uuden kuntalain säännökset ja arviointikertomuksessa ilmenneet havainnot. Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta panee merkille, että konsernin toiminta on jatkuvassa muutoksen tilassa. Konserniohjeen jatkuva arviointi ja päivittäminen ovat tarpeellisia. Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernia emokunnan sijaan. Tämä tarkoittaa vuorostaan, että tytäryhteisöille on yhä tärkeämpää asettaa selkeästi mitattavissa olevat tavoitteet, ja että konsernijohto seuraa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arviointikertomus 2016 Tavoitteet, raportointi, riskienhallinta ja sisäinen valvonta konsernissa Kaupunginhallituksen vastaus Vuosien 2017 2018 suunnitelmiin sisältyy ohjeen päivittäminen sisäisen tarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen selonteon rakenteen kehittämisen osalta. Konsernitason riskienhallintasuunnitelma sisältyy osana strategiatyötä ja laaditaan vähitellen. Tarkastuslautakunnan kommentit Kuntalain 47 :n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuntalain periaate hallituksen jäsenten asiantuntemuksesta on tärkeä ja tarkastuslautakunnan lähtökohtana on, että kaikkien tytäryhteisöjen konsernijohto seuraa periaatetta kauttaaltaan. Kattavaa riskienhallintasuunnitelmaa ei ole laadittu konsernitasolla. Arviointikertomus 2016 Henkilöstö ja työllistämistoiminta Kaupunginhallituksen vastaus Työllistämistoimenpiteiden toimintasuunnitelma on laadittu. Terveydenhuollon ja työsuojelun edustajista sekä henkilöstöpäälliköistä koostuva työryhmä laatii tällä hetkellä toimintasuunnitelmaa työterveyden tukemista ja sairauspoissaolon vähentämistä varten. Toimintasuunnitelmaan sisältyy käytännön toimenpide-ehdotuksia. Tarkastuslautakunnan kommentit Työryhmän laatima toimintasuunnitelma sairauspoissaolon vähentämiseen ja työssäolon lisäämiseen käytännön toimenpiteillä on tärkeä työväline työterveyden tukemista varten. Avainhenkilöt ovat tässä erityisen tärkeässä asemassa. Kaupungin maksama työmarkkinatuki on vähentynyt 1,1 miljoonasta eurosta (vuonna 2015) 959 000 euroon (vuonna 2016) ja 910 000 euroon (vuonna 2017). Myönteinen suuntaus on jatkunut vuoden 2018 alussa. 6
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Arbetsmarknadsstöd för långtidsarbetslösa som man inte lyckats sysselsätta 2015 2016 2017 Januari 98 973,83 80 234,90 79 095,57 Tammikuu Februari 89 739,05 85 622,50 76 649,19 Helmikuu Mars 94 426,04 90 644,85 85 553,70 Maaliskuu April 97 638,16 72 438,56 68 750,06 Huhtikuu Maj 86 572,12 76 976,24 73 969,07 Toukokuu Juni 87 583,25 78 894,34 72 545,12 Kesäkuu Juli 112 404,60 78 390,05 80 375,20 Heinäkuu Augusti 95 417,06 91 638,01 90 179,90 Elokuu September 94 701,05 82 000,57 78 587,11 Syyskuu Oktober 86 375,00 69 966,05 69 764,06 Lokakuu November 74 195,64 76 666,01 68 405,16 Marraskuu December 89 176,08 75 097,13 66 102,31 Joulukuu Totalt 1 107 201,88 958 569,21 909 976,45 Arviointikertomus 2016 Kokonaisvaltainen riskienhallinta Kaupunginhallituksen vastaus Riskienhallinta on jatkuva osa kaupungin toimintaa, ja siihen kuuluvat sekä ympäröivän maailman analysointi että sisäisten prosessien ja mittarien seuranta. Tarkastuslautakunnan kommentit Kokonaisvaltainen riskienhallinta sisältyy strategiatyön jatkoon. Tavoitteiden toteutumista vaarantavien riskien indikaattorien jatkuvan seurannan tulisi sisältyä toimintaan luonnollisella tavalla. Riskienhallintaprosessiin sisältyy indikaattorien ja mittarien seuranta sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen. Arviointikertomus 2016 Strategiset riskit Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin strategisena tavoitteena on olla edelleen houkutteleva paikka yritysten perustamiselle ja asuinpaikka kaikenikäisille asukkaille. Tämä on myös edellytys kaupungin toiminnan ja palveluiden kestävälle kehittämiselle. Kaupungin osalta valtion tasolla tehtävät päätökset toimintojen keskittämisestä aiheuttavat huomattavia strategisia riskejä. Näistä voidaan mainita erityisesti kaksi: 1. Logistiikkapanostusten keskittäminen maakuntakeskuksiin ja/tai suurimipiin kasvukeskuksiin, mikä voi vaarantaa erityisesti lentoliikenteen, mutta myös toimivat maantie- ja rautatieyhteydet. Logistiikkaketjujen huonontuessa ja hidastuessa yritysten toimintamahdollisuudet vaarantuvat. Tätä riskiä voidaan torjua aktiivisella edunvalvonnalla yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan ja vaalipiirin kansanedustajien kanssa. 7
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 2. Lisäleikkaukset ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuksen resursseissa, aiheuttaen painetta koulutuspaikkojen suuremmalle keskittymiselle maakuntakeskuksiin. Tämä vaarantaa yritysten työvoiman saatavuuden ja sen myötä jatkuvat etabloitumiset, ja näin olen myös kaupungin myönteisen väestönkasvun. Pietarsaaren seudun pirstoutunut kuntarakenne muodostaa myös strategisen riskin, sekä edunvalvonnan että kaupungin ja seudun brändäyksen osalta. Tämän riskin vaikutusta voidaan osittain vähentää yhä aktiivisemmalla ja syvemmällä seudullisella yhteistyöllä, jossa Pietarsaaresta tuleva rahoitus on kuitenkin pidettävä kohtuullisella tasolla. Viiden vuoden näkökulmasta Pietarsaaren seudun kuntien yhdistyminen merkitsisi erittäin tärkeää strategista panostusta. Tarkastuslautakunnan kommentit Viestintävastaavan palkkaaminen on osa kaupungin tarjoamien mahdollisuuksien markkinoinnin vahvistamista sekä Pietarsaaren kaupungin myönteisemmän kuvan luomista. Arviointikertomus 2016 Toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit, avainhenkilöiden menettäminen Kaupunginhallituksen vastaus Pietarsaaren toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit nivoutuvat hyvin pitkälle yhteen väestön kehittymiseen: heikosti laskeva väestömäärä, ikäprofiilin samalla tullessa vanhemmaksi. Tämä johtaa iäkkäämmän väestön epäedullisempaan omavaraisuusasteeseen ja palveluntarpeen kasvamiseen. Tätä riskiä voidaan ennen kaikkea ehkäistä toimenpiteillä, jotka edistävät 25 40- vuotiaiden nuorten aikuisten muuttoa Pietarsaareen. Tämä edellyttää työpaikkoja ja panostuksia kunnallisiin palveluihin sekä asuntojen saatavuutta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen investointiosaan sisältyy mm. kunnallistekniikan rakentaminen Lammassaaren uudelle asemakaava-alueelle. Nykyisessä väestötilanteessa myös liian pirstoutunut palvelu erityisesti kouluissa aiheuttaa sekä taloudellisen että toimintaan liittyvän riskin: kiinteistöjen alhainen käyttöaste, monen kiinteistön samalla vaatiessa peruskorjausta, ja opettajaresurssien epätarkoituksenmukainen käyttäminen, mikä puolestaan voi tarkoittaa avainhenkilöiden menettämisen suurempaa riskiä. Järjestelmällinen selvitystyö ja laaja poliittinen valmius tehdä päätöksiä voivat vaikuttaa tämän riskin vähentämiseen. Tavoitteena on, että valtuusto tekee konkreettisia päätöksiä kouluverkosta vuoden 2017 aikana, vuonna 2016 tehtyjen periaatepäätösten jatkona. Kolmannen riskin muodostavat monimutkaiset ja epätarkoituksenmukaiset työprosessit ja työvälineet kaupungin omassa toiminnassa. Nämä voivat johtaa henkilöstön tehottomuuteen ja huonoon motivaatioon. Prosessien jatkuva tarkastaminen ja päivittäminen ovat tarpeellisia. Uusia välineitä otetaan myös käyttöön, mm. uusi Tweb-järjestelmä asia- ja asiakirjankäsittelyä varten. 8
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta korostaa, että vastuu kaupungin aktiivisesta markkinoinnista houkuttelevana asuinpaikkana on poliittisella johdolla ja viranhaltijajohdolla. Kaikkien tavoitteena on edistää kaupunkiin muuttoa. Panostus kouluihin ja päiväkoteihin on tärkeä, erityisesti nuorten aikuisten muuttoa ajatellen. Tarkastuslautakunta korostaa myös, että on tärkeää, että kaikilla avainasemassa olevilla henkilöillä on sijainen. Tämä tilanne ei ole parantunut mainittavasti vuonna 2016. Työprosessien tehostamisen ja seurannan on oltava jatkuva prosessi. Arviointikertomus 2016 Sopimukset, yhtiöittäminen, omistajaohjaus Kaupunginhallituksen vastaus Uusi kuntalaki ja sen konserninohjausta koskevat säännöstöt heijastavat kunnan nykypäivän toimintaympäristöä, jossa monet toiminnot ovat ulkoistettuja ja on olemassa puutteellisen viestinnän ja kokonaiskuvan riski. Valtuuston vuonna 2017 hyväksymä kaupungin konserniohje antaa kehykset kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen TKK-jaostolla on keskeinen tehtävä yhdessä kaupunginjohtajan kanssa tarkastaa koko konsernin toimintaa. Kokonaisuus edellyttää myös konserni- ja osakkuusyhtiöiden johdon kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua, samoin kuin esim. kuntayhtymien kanssa, joihin kaupunki kuuluu. Tarkastuslautakunnan kommentit Valvonta ja jatkuva seuranta ovat yhä tärkeämpiä. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa konsernijohdon roolia ja vuoropuhelua kaupungin ja konserniyhteisöjen välillä. Arviointikertomus 2016 Ympäröivän maailman muutokset, väestönkasvu Kaupunginhallituksen vastaus Viitataan strategisten riskien käsittelyyn. Palvelumitoitusta ja asuntojen saatavuutta silmällä pitäen väestönkasvu ei aiheuta huomattavaa riskiä, vaan lähes pelkästään myönteistä kehitystä. Tarkastuslautakunnan kommentit Pätevän ja osaavan työvoiman puute joillakin kaupungin osa-alueilla muodostaa riskin. Arviointikertomus 2016 Toiminnan suunnittelu, talousarvioylitykset, lisätalousarviot joulukuussa Kaupunginhalllituksen vastaus Neljännesvuosiraportit esitellään kaksi kertaa vuodessa. Raportit antavat viitteitä vuositason tuloksesta, mutta todellinen tulos näkyy vasta vuoden lopussa. 9
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarvioylityksiä käsiteltiin hieman aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. Poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon on tarkasteltava kriittisesti talousarvioylitysten syntymisen syitä. Talousarvion käsittely Valtuuston talousarviokäsittely joulukuussa Kaupunginhallituksen vastaus Valtuuston talousarviokokous on tänä vuonna suunniteltu pidettäväksi marraskuussa (27.11.2017). Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2018 talousarvio hyväksyttiin marraskuun lopussa 2017. Arviointikertomus 2016 Kiinteistömassa ja investoinnit Kaupunginhallituksen vastaus Työn alla on päivitetty luettelo mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä. Myyntihinnan ja tasearvon välisen eron tulisi olla positiivinen, jotta vältetään negatiivinen vaikutus kaupungin vuositulokseen. Tätä ei ainakaan ole mahdollista saavuttaa, mutta myynnillä voidaan vähentää kiinteitä kustannuksia niiden kiinteistöjen osalta, joita ei käytetä kaupungin toimintaan. Jo toista vuotta peräkkäin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ei budjetoi investointeja, tulevia uudistuksia ja omaisuudensiirtoa silmällä pitäen. Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että on tarpeen olla jatkuvasti aktiivinen kaupungin taloutta kuormittavien kiinteistöjen myymisessä. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Pietarsaari on viihtyisä ja kasvava teollisuuskaupunki, jota rakennamme yhdessä ja jossa kaikki löytävät paikkansa. Kaupungin uusi strategia vahvistettiin 20.12.2017. Strategian päivittämistyö alkoi jo vuoden 2013 lopulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategisen suuntauksen yleiset tavoitteet ja periaatteet 24.3.2014. Toimeenpanoasiakirja hyväksyttiin 14.5.2018. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki päivittää strategiaansa jatkuvasti, jotta vältytään näinkin pitkittyneeltä prosessilta. 10
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden selostuksen voi toteuttaa yksinkertaisemmalla ja helppolukuisemmalla tavalla kuin nykyään. Ajatuksena on, että tavoitteet perustuvat uuteen strategiaan ja että ne ovat oleellisia ja suhteellisen vähäisiä lukumäärältään. Taloudelliset tavoitteet Kuntaliiton kuntien vuoden 2017 tilinpäätöstä koskevien ennakkotietojen mukaan (www.kunnat.fi) suuri osa kunnista (Manner-Suomi, Ahvenanmaata ei laskettu mukaan) tulee tekemään ylijäämää vuonna 2017. Vain 60 kuntaa 295 kunnasta tekee negatiivisen tuloksen. Pietarsaari kuuluu negatiivisen tuloksen tehneisiin kuntiin. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 prel./alustava 2017 Årsbidrag Vuosikate Miljarder 2,47 2,05 1,34 2,06 2,20 1,89 2,70 3,20 Mrd Per inv. 461 382 248 380 403 347 492 585 Asukasta kohti Årsbidrag % av avskrivn. 145 118 71 100 106 91 127 150 Vuosikate %:a poistoista Årsbidrag % av invest. 99 73 46 72 78 68 93 117 Vuosikate %:a investoin. Rp:s resultat mrd 1,83 0,42-0,31 0,37 2,03 0,14 0,89 1,18 Tilikauden tulos, mrd Lånestock Lainakanta Miljarder 10,45 10,95 12,21 13,79 14,68 15,50 16,09 15,99 Mrd Föränd./år % 6,9 4,7 11,6 12,9 6,5 5,6 3,8-0,6 Vuosimuutos, % Per inv. 1 956 2 038 2 262 2 542 2 697 2 841 2 939 2 921 Asukasta kohti, Kommunernas antal 326 320 320 304 304 301 297 295 Kuntien lkm yht. Årsbidraget negativt 7 34 80 28 10 13 14 7 Vuosikate negatiivinen Rp:s resultat negativt 55 141 227 137 104 107 94 60 Tilikauden tulos negatiivinen Pietarsaaren kaupungin lainakanta on 60,4 miljoonaa euroa eli 3 115 euroa asukasta kohden. Koko maan vastaava luku on 2 921 euroa. Kehitys on kuitenkin levottomuutta herättävä, sillä lainataakka on kasvanut noin 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Koko maassa kuntien lainataakka on laskenut jonkin verran vuonna 2017. Otetuista lainoista osa on suunnattu käyttöä varten ja osa lainattu eteenpäin tytäryhtiöille. Tulosta parantava toimenpide vuoden 2017 aikana on entisen Energialaitoksen liittymämaksujen tuloutus. Entisen Energialaitoksen liittymämaksut olivat taseessa 31.12.2016 yhteensä 5 102 751 euroa. Vuonna 2017 on tuloutettu yhteensä 1 260 000 euroa. Jäljelle jäävät liittymämaksut olivat 3 842 751 euro per 31.12.2017. Investoinnit Ristikarin aikaisemmin suunniteltu peruskorjaus jäi toteutumatta, mistä syystä talousarvion nettotulos oli noin 3,9 miljoonaa arvioitua vähemmän. Vuoden 2017 alkuperäisen investointitalousarvion mukaan nettoinvestoinnit olivat 600 euroa asukasta kohden. Muutetun investointitalousarvion mukaan nettoinvestoinnit olivat 702 euroa asukasta kohden. Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan nettoinvestoinnit olivat 500 euroa asukasta kohden. 11
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Henkilöstö Koko organisaation keskiarvoinen sairauspoissaolo on 16,7 päivää/työntekijä. Sairauspoissaolo on korkein vanhushuollossa ja alhaisin ryhmässä muut, johon kuuluvat mm. Pietarsaaren Vesi ja konsernihallinto. Sairauspoissaolo psyykkisistä syistä lisääntyi 27 %:iin (24 % vuonna 2016) ja sairauspoissaolo tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta on 26 % (29 % vuonna 2016). Työterveyslaitoksen mukaan keskimääräinen sairauspoissaolo oli Suomessa Kunta10-tutkimukseen osallistuvissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat) vuonna 2016 myös 16,7 päivää/työntekijää. Vuoden 2017 maan keskiarvoa ei vielä ole saatavilla. Työplussan tilastosta ilmenee myös, että 56 % (n. 1400) työntekijöistä ei ole ollut lainkaan sairauslomalla vuonna 2017 ja että 13 % työntekijöistä muodostaa yhdessä 78 % koko organisaation sairauspoissaoloista. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaolo psyykkisistä syistä on ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvan sairauspoissaolon ja on nyt suurin syy poissaoloon. Kehitys on huolestuttava ja varhaisen tuen malliin ja työryhmän laatimaan toimintasuunnitelmaan panostaminen on yhä tärkeämpää ongelmaan pureutumiseksi. Tärkeintä on panostaa psyykkisen pahoinvoinnin syiden löytämiseen. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kunta hoitaa yhä enemmän tehtäviään yhtiöiden, säätiöiden, kuntayhtymien kautta ja erilaisin sopimuksin yksityisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Konsernin talouskokonaisuudesta määritellään kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Konserniin kuuluvat emokunta ja emokunnan määräysvallassa olevat tytäryhteisöt eli osakeyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset sekä kuntayhtymät. Kuntakonsernit toimivat pääosin oman lainsäädännön perusteella ja tällä on vaikutusta kunnan ohjauskeinoihin, samoin kuntademokratiaan. Kuntalaki korostaa yhteisöihin valittujen kunnan edustajien taloudellisen ja liiketaloustieteellisen asiantuntemuksen merkitystä. Kuntien on panostettava entistä enemmän koko kuntakonsernin johtamiseen. Tämä lataa lisähaasteita sekä toimivalle johdolle että luottamushenkilöille, koska kuntakonsernit ovat yrityskonserneja monimuotoisempia ja verorahoituksen rinnalle nousee entistä voimakkaammin palvelujen myynti. Tällä hetkellä kuntakonsernit ovat erityisen huomion kohteena siitä syystä, että mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnan tehtävistä, tuloista ja menoista noin puolet siirtyy maakunnille. Silloin tytäryhteisöjen osuus konsernikokonaisuudesta ja konsernin taloudesta kasvaa merkittävästi. Tarkastuslautakunta toivoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa päivitettyjä konserniohjeita. Tarkastuslautakunta voi nyt todeta, että valtuusto on hyväksynyt kaupungin konserniohjeen 2.10.2017 (84 ). Konserniohje on ollut voimassa puolisen vuotta. Ajan lyhyyden perusteella ei voida tehdä liian kauaskantoisia päätelmiä konserniohjeen toimimisesta käytännössä. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan konserniohjeen soveltamista tulevissa arviointikertomuksissaan. 12
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 Talouden tasapainottamistoimenpiteiden arviointi Tilikauden tulos osoittaa 2 934 684,32 euron alijäämää. Kaupunginhallitus ehdottaa, että alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan, tilille tilikauden yli/alijäämä. Aikaisempien tilikausien ylijäämä on 77 489 242,06 euroa ja vähenee nyt 74 554 557,74 euroon. Asukaskohtainen kertynyt ylijäämä vähenee 4 015 eurosta 3 846 euroon. Vaikka kuntalain määräysten mukaan ei ole kiireellistä tasapainottamistarvetta, on suuntaus huolestuttava. Tarkastuslautakunta viittaa kaupungin strategiaan, jonka mukaan talouden on oltava tasapainossa ja investoinnit on voitava rahoittaa omin varoin. Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion muuttamisen yhteydessä on perusteltava muutosten rahoittamistapa. Tarkastuslautakunta on tutustunut joihinkin talousarvion muutoksiin ja niiden rahoittamistarpeen kattamisen perusteluihin. Nämä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Tilläggsanslag Beslut Finansiering, motivering Borgmästargrundsvägen STST 13.3.2017 SFMGE 13.3.2017 750 000 "Finansieras genom lån" Ådö fiskehamn STST 15.5.2017 SFMGE 5.6.2017 247 000 "Finansieras med lån" JV: Överföring av investeringsanslag 2016-2017 STST 29.5.2017 SFMGE 5.6.2017 228 956 Saknas Byggande av oljebekämpningslager STST 18.9.2017 SFMGE 2.10.2017 170 000 "Finansieras med lån" Bildningsnämndens budgetkorrigering STST 9.10.2017 SFMGE 23.10.2017 60 500 "Finansieras med lån" Miljö- och byggnadsnämndens tilläggsanslag STST 20.11.2017 SFMGE 27.11.2017 65 000 "Finansieras med lån" Bildningsnämndens budgetkorrigering STST 20.11.2017 SFMGE 27.11.2017 260 000 Saknas "Överskridningen Social- och hälsovårdstjänster STST 5.12.2017 SFMGE 20.12.2017 2 500 000 finansieras med lån" Stadsstyrelsens budgetmedel STST 5.12.2017 SFMGE 20.12.2017 75 000 Saknas Rettighallens matta STST 18.12.2017 SFMGE 20.12.2017 89 000 "Finansieras med lån" Borgmästargrundsvägen, justering av budget 2017 STST 29.1.2018 SFMGE 12.2.2018 40 000 "Finansieras med lån" Alkuperäisessä talousarviossa kaupunginvaltuusto oli vahvistanut lainakannaksi 54 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jälkeenpäin 12.2.2018, että lainataakka saa olla yhteensä enintään 60,4 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tarkastuslautakunta korostaa, että investointien rahoittaminen lainalla voi olla perusteltua. Sen sijaan tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että kaupunki on myös osittain rahoittanut käyttöä lainalla. Kehityssuunta ei ole hyvä. Kaupunginvaltuuston päätösten mukaan valtaosa lisämäärärahoista rahoitetaan lainalla. Kolmessa tapauksessa rahoittamisen järjestämisen perustelut puuttuvat. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Muut havainnot Huleveden käsittelyä on käsitelty mm. teknisessä lautakunnassa vuoden 2017 aikana. Tilikauden päättymisen jälkeen kaupunginhallitus päätti 7.5.2018 ehdottaa valtuustolle, että ympäristö- ja rakennuslautakunta valitaan hulevesien käsittelyä valvovaksi viranomaiseksi. Kaupunginvaltuusto 13
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 A, kh 7.11.2018 hyväksyi ehdotuksen 14.5.2018. Hulevesitoiminnan rahoittamisesta ei ole tehty päätöstä. Pietarsaaren Veden tilinpäätöksen mukaan hulevesitoiminta oli 341 000 euroa alijäämäinen vuonna 2017. Kooste Talouden tasapainottamisen osalta kaupunki ei ole saavuttanut kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita. Vuodesta 2011 kaupunki on tehnyt alijäämää joka vuosi, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015. Vuoden 2014 ylijäämä johtui Energialaitoksen myynnistä ja vuoden 2015 ylijäämä kirjanpitoteknisten siirtojen seurausta. Huomattavaa on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähentynyt noin 8 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana, vuodesta 2015 vuoteen 2017. Lakisääteistä tehtävää täyttäessämme emme ole katsoneet olevan syytä tehdä muita arviointeja edellä esitettyjen ja toimintakertomuksessa sekä tilintarkastajan raporteissa ja tilintarkastuskertomuksessa tehtyjen havaintojen lisäksi. Tarkastuslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lausunnon tämän vuoden arviointikertomuksesta lokakuussa 2018. Tarkastuslautakunnan ehdotus valtuustolle Tarkastuslautakunta ehdottaa valtuustolle, että Pietarsaaren kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös hyväksytään ja että kaupunginhallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta. Allekirjoitukset Pietarsaaressa 1. kesäkuuta 2018 Kaj Nyman, puheenjohtaja Bjarne Kull, varapuheenjohtaja Bengt Ekman Kirsi Seppälä Diana Söderbacka Minna Luomala Seija Östman 14
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 B, kh 7.11.2018 LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 2017 Tarkastuslautakunnan raportissa on huolellisesti käyty läpi kaupungin vuoden 2017 toiminta ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunta on esittänyt raportissaan eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Tässä lausunnossa annetaan selonteko toimenpiteistä, joihin on tarkastuslautakunnan esittämien huomioiden perusteella ryhdytty. Tarkastuslautakunta: Kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadun, uskottavuuden ja kehittämistarpeiden arviointi Kaupunginhallituksen laatima, laajuudeltaan mittava ja kaksiosainen, yli 200-sivuinen toimintakertomus sisältää riittävää ja oikeaa tietoa kaupungin yleisestä, erityisesti taloudellisesta tilanteesta. Suuresta tietomäärästä on paikoitellen kuitenkin vaikea löytää oleellista asiaa. Toimintakertomuksen muoto ja osa sisällöstä koetaan vanhentuneeksi ja se tulee päivittää ja tehdä havainnollisemmaksi. Hallintokuntien tavoitteet valtuustoon nähden voidaan kokea edellisvuosien tekstien kierrättämisenä. Kaupungin uuden strategian ja sen toteuttamisen tavoitteet, sekä uudessa kuntalaissa määritetyt mahdollisuudet tarjoavat oivan tilaisuuden uudistumiseen, niin myös toimintakertomuksen osalta. Kommentti: Kaupungin uuden strategian tavoitteet ja niiden toteuttaminen toimivat hallintokuntien vuoden 2019 talousarvion tavoitteiden laadinnan perustana. Tarkastuslautakunta: Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki päivittää strategiaansa jatkuvasti, jotta vältytään näinkin pitkittyneeltä prosessilta. Kommentti: Pietarsaaren kaupungin strategia on melko yleisluonteinen, muun muassa siksi, että se voisi olla olennainen koko tavoitekauden ajan. Strategialle asetetut tavoitteet, mittarit ja indikaattorit mahdollistavat kuitenkin jatkuvan ympäristöanalyysin ja näin ollen strategian merkityksellisyyden arvioinnin. Uusi strategia toimii vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perustana, ja se on huomioitu yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Vuoden 2019 tilinpäätöksen ja toimintasuunnitelman yhteydessä strategian päivittämistarpeeseen voidaan myös ottaa ensimmäistä kertaa kantaa. Tarkastuslautakunta: Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden selostuksen voi toteuttaa yksinkertaisemmalla ja helppolukuisemmalla tavalla kuin nykyään. Ajatuksena on, että tavoitteet perustuvat uuteen strategiaan ja että ne ovat oleellisia ja suhteellisen vähäisiä lukumäärältään. Kommentti:
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 B, kh 7.11.2018 Strategia vuosille 2017 2025 on vuosien 2019 2021 talousarvio- ja taloussuunnitelmatyön perustana. Neljä tavoitetta 1. Kasvu 2. Asukas keskipisteessä kaikessa kaupungin toiminnassa 3. Talous tasapainossa 4. Hyvinvointi ja turvallisuus on vahvistettu strategiassa ja ne muodostavat perustan yksikköjen tavoitteiden asettamisessa vuosille 2019 2021. Kuvatut tavoitteet saavutetaan tekemällä töitä uuden kuntalain määrittelemän kuuden alueen puitteissa: 1. Elinkeinoelämä 2. Palvelujen tuottaminen 3. Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja hyvinvointi 4. Elinympäristö 5. Omistajapolitiikka 6. Henkilöstöpolitiikka Vuoden 2019 talousarvion laadintaohjeissa korostetaan, että arviointikriteerit ja mittarit määritellään ja niitä seurataan, jotta toiminnan voidaan osoittaa kehittyvän strategian mukaisesti. Yksiköiden tavoitteiden laadinnassa tulee ilmetä, mitä neljästä tavoitteesta ja alueesta tarkoitetaan. Yksiköitä kehotetaan panostamaan omien tavoitteiden ja mittarien laatimiseen. Tarkastuslautakunta: Henkilöstö Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaolo psyykkisistä syistä on ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvan sairauspoissaolon ja on nyt suurin syy poissaoloon. Kehitys on huolestuttava ja varhaisen tuen malliin ja työryhmän laatimaan toimintasuunnitelmaan panostaminen on yhä tärkeämpää ongelmaan pureutumiseksi. Tärkeintä on panostaa psyykkisen pahoinvoinnin syiden löytämiseen. Kommentti: Sairauspoissaolo on vähentynyt merkittävästi vuoden 2018 tammi-elokuun aikana edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuun 2018 välisellä jaksolla sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 24 822. Määrä on 3220 päivää vähemmän kuin vastaavan jakson aikana viime vuonna. Vähentymistä on nähtävissä kaikilla toimialoilla. Sairauspoissaolo on vähentynyt sekä psyykkisten sairauksien, oireyhtymien että tuki- ja liikuntaelimien sairauksien osalta. Vuonna 2017 (tammi-elokuu) 9 % henkilöstöstä vastasi 75 %:sta koko organisaation sairauspoissaolopäivistä. Vuonna 2018 (tammi-elokuu) 7 % henkilöstöstä vastasi 70 %:sta koko organisaation sairauspoissaolopäivistä. Henkilöstön osuus, jolla on 0 sairauspäivää, on molempina vuosina pysynyt samalla tasolla (65 %). Vuoden 2017 lisääntyneen sairauspoissaolon seurauksena laadittiin toimintasuunnitelma ja toimenpidesuunnitelma työterveyden tukemiseksi ja sairauspoissaolon vähentämiseksi. Toimenpideohjelmaa on toteutettu järjestelmällisesti ja sitä on seurattu. Erityisesti seuraavat panostukset ovat olleet merkittäviä: Johdon, esimiesten, työterveyden ja työsuojelun yhteistyönä on tutkittu ja panostettu ryhmiin, joissa on esiintynyt korkeaa sairauspoissaoloa (toimialakohtaisesti, esim. kotihoito,
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 B, kh 7.11.2018 vanhushuolto). Selvitykset ovat johtaneet tulosten perusteella erilaisiin toimenpiteisiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Erityistä huomiota on kiinnitetty psykososiaaliseen työympäristöön. Yhtenä toimenpiteenä on ollut huomion kiinnittäminen tukitoimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa, jotta sairauspoissaolo on voitu estää. Niin kutsuttua varhaisen tuen mallia työstetään vastaamaan sisällöltään aikaisemmin annettavaa aktiivista tukea. KEVAN kanssa tehty tiivis yhteistyö on johtanut siihen, että otamme käyttöön KEVAn Avaintiedot-palvelun. Sen avulla voimme verrata sekä sairauspoissaoloa että siitä aiheutuvia kustannuksia muihin kuntiin. Sairauspoissaolosta tehty analyysi on johtanut 55- ja 56-vuotiaille suunnattujen panostusten aikaistamiseen. Nämä toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Työntekijöiden ja esimiesten työkyvyn tukemiseen on kiinnitetty huomiota. Työhyvinvointikoordinaattori on palkattu ja hän on aloittanut järjestelmällisen koordinointityön, johon sisältyvät heikentyneen työkyvyn seuranta ja tuki työhön palatessa. Keskipisteessä on varhainen tuki. Kehittämisalueita ovat olleet yhteistyömuodot työterveyshuollon kanssa heikentyneen työkyvyn ja siihen annettavan tuen muodossa. Tarkastuslautakunta: Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntien on panostettava entistä enemmän koko kuntakonsernin johtamiseen. Tämä lataa lisähaasteita sekä toimivalle johdolle että luottamushenkilöille, koska kuntakonsernit ovat yrityskonserneja monimuotoisempia ja verorahoituksen rinnalle nousee entistä voimakkaammin palvelujen myynti. Tarkastuslautakunta toivoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa päivitettyjä konserniohjeita. Tarkastuslautakunta voi nyt todeta, että valtuusto on hyväksynyt kaupungin konserniohjeen 2.10.2017 (84 ). Konserniohje on ollut voimassa puolisen vuotta. Ajan lyhyyden perusteella ei voida tehdä liian kauaskantoisia päätelmiä konserniohjeen toimimisesta käytännössä. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan konserniohjeen soveltamista tulevissa arviointikertomuksissaan. Kommentti: Valtuuston vuonna 2017 hyväksymä kaupungin konserniohje antaa kehykset kaupunkikonsernin omistajaohjaukselle. Kaupunginhallituksen TKK-jaostolla on keskeinen tehtävä koko konsernin toiminnan kehittämisen valvonnassa yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Kokonaisuus edellyttää myös jatkuvaa vuoropuhelua konserni- ja osakkuusyhtiöiden sekä niiden kuntayhtymien kanssa, joihin kaupunki kuuluu. Konserniohjauksen vahvistamiskesi kaupunginlakimiehen tehtäviä on lisätty, ja ne kattavat myös konserniohjauksen kehittämisen ja seurannan. Hallintosääntöä (22 ) ja konsernihallinnon toimintasääntöä (3 ) on päivitetty tältä osin. Lisäksi kaupunginsihteerin ja kaupunginlakimiehen välistä työnjakoa on päivitetty. Tarkastuslautakunta:
317, KH 2018-11-07 09:00 / :s bilaga: Liite 317 B, kh 7.11.2018 Talouden tasapainottamistoimenpiteiden arviointi Tilikauden 2017 tulos osoittaa 2 934 684,32 euron alijäämää. Aikaisempien tilikausien ylijäämä on 77 489 242,06 euroa ja vähenee nyt 74 554 557,74 euroon. Tarkastuslautakunta viittaa kaupungin strategiaan, jonka mukaan talouden on oltava tasapainossa ja investoinnit on voitava rahoittaa omin varoin. Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion muuttamisen yhteydessä on perusteltava muutosten rahoittamistapa. Alkuperäisessä talousarviossa kaupunginvaltuusto oli vahvistanut lainakannaksi 54 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jälkeenpäin 12.2.2018, että lainataakka saa olla yhteensä enintään 60,4 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tarkastuslautakunta korostaa, että investointien rahoittaminen lainalla voi olla perusteltua. Sen sijaan tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että kaupunki on myös osittain rahoittanut käyttöä lainalla. Kommentti: Tasapainoiseen talouteen tähtäävää työtä on tärkeä jatkaa. Vuoden 2017 vuosikate oli 4,3 milj. euroa verrattuna vuoden 2016 vuosikatteeseen, 1,9 milj. euroon. Toiminnan ylijäämä on edellytys sille, että velkaantumisaste ei kasva. Kaupungin talousarvioon on kuluneiden vuosien ajan sisältynyt tehostamisvaatimuksia ja säästötoimenpiteitä. Samalla kiinteistöjen huoltoinvestointien siirtäminen myöhemmäksi tarkoittaa, että peruskorjauksista saattaa tulla laajempia ja kalliimpia. Kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi vaaditaan myös panostuksia esim. infrastruktuuriin, teollisuustontteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Talousarvion oikaisujen tai lisämäärärahojen yhteydessä kaupunginvaltuusto ottaa kantaa rahoitustarpeen kattamiseen. Vuosikate on ollut myönteinen vuosittain, joten lainausta ei ole tehty käyttötalouden rahoittamista varten. Maksukykyä on viime vuosien ajan säädelty lyhytaikaisilla luotoilla eli kuntatodistuksilla. Tarkastuslautakunta: Muut havainnot Huleveden käsittely Kommentti: Liikelaitos Pietarsaaren Veden johtokunta on 21.3.2018 tehnyt periaatepäätöksen hulevesivarojen siirtämisestä kaupungille, jos kaupunki niin päättää. Asiaa käsitellään teknisessä lautakunnassa lokakuussa 2018. Tekninen lautakunta tulee ehdottamaan, että hulevesijohtojen omistaminen ja hallinta, mukaan lukien hulevesiviemäriin liittyvät varusteet, siirretään Pietarsaaren Vedeltä tekniselle palvelukeskukselle ja että kaupunginhallitus teettää tähän liittyvät muutokset hallintosääntöön ja kirjanpitoon, sekä esittää ne kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Lisäksi esitetään, että Pietarsaari ottaa 1.1.2019 lukien käyttöön hulevesimaksun, jonka perusteista ja suuruudesta päätetään kaupunginvaltuustossa.
318, KH 2018-11-07 09:00 SOCHV: 769/2017 LABORATORIOYKSIKKÖJEN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN SOSIAALI- JA TER- VEYSVIRASTOLTA VAASAN SAIRAANHOITOPIIRILLE Sotel 26.9.2017 134 Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Liite A: Vaasan sairaanhoitopiirin pöytäkirjanote Sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksiköt palvelevat terveydenhuoltoa ja vanhushuoltoa, ja lisäksi myydään tutkimuksia työterveyshuollolle ja yksityisille toimijoille. Keskussairaalaan käynnille menevien potilaiden on mahdollista saada käyntiin kuuluvat laboratoriotutkimukset Malmilla ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa. Näytteenoton ja analyysien lisäksi laboratorio vastaa verivalmisteiden tilaamisesta ja EKG-tutkimuksista. Suurin osa analyyseistä tehdään Malmin ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen laboratorioissa. Harvinaisten tai erikoisvarustusta vaativien näytteiden analyysit ostetaan ulkopuolelta. Näytteitä otetaan useilla vastaanotoilla alueellamme sekä kotisairaanhoidon/kotisairaalan kautta. Niillä on myös mahdollisuus eräiden verikokeiden pika-analyyseihin. Kiireellisiä tutkimuksia tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Laboratoriotoiminnassa työskentelee 25 henkilöä mukaan luettuna vastaava sairaalakemisti. Vaasan sairaanhoitopiiri on tehnyt viranhaltijatasolla aloitteen keskustelusta, joka koskee Vaasan keskussairaalan ja sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen mahdollista yhdistämistä. Asia on käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa 18.9.2017. Yksikköjen mahdollinen yhdistäminen voisi tarjota skaalaetua tuotannossa, ja lisäksi tutkimuslaitteistoa ja henkilöstön osaamista voitaisiin käyttää joustavammin kummankin yksikön hyväksi. Mahdollinen yhdistyminen vähentää pienen yksikön haavoittuvuutta (Malmilla on mm. vain yksi sairaalakemisti), mutta samalla toiminnan kannalta on tärkeää, että näytteenoton ohella myös analyysit säilyvät sosiaali- ja terveysvirastossa. Valtakunnallisena suuntauksena on, että sairaalalaboratoriot muodostavat suurempia yhteisiä yksikköjä, usein erva-alueittain. Laboratoriotoiminta on monimutkaista, joten ennen mahdollista yhdistymistä tarvitaan laajaa selvitystyötä, johon henkilöstö osallistuu. Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Vaasan keskussairaalan ja sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksikköjen mahdollisesta yhdistämisestä ennen sote-uudistuksen voimaantuloa aloitetaan selvitys. Yhdistäminen voidaan toteuttaa aikaisintaan 1.1.2019. Yhdistymisen edellytyksenä on, että siitä ei aiheudu kustannuslisäystä Pietarsaaren seudun yhteistoimintakunnille eikä se johda sosiaali- ja terveysviraston toiminnan alasajoon.
318, KH 2018-11-07 09:00 SOCHV: 769/2017 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen. Sotel 18.9.2018 104 Liite B: Sopimus (luonnos) Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 26.9.2017 sosiaali- ja terveysviraston ja Vaasan keskussairaalan yhteistä laboratorioyksikköä koskevan selvityksen aloittamisesta. Malmin ja Vaasan keskussairaalan viranhaltijat ovat selvittäneet mahdollisuuksia sairaaloiden laboratorioyksikköjen yhdistämiseen. Molemmat osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että selvitystyön jatkon tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksiköt Malmilla ja Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotolla voidaan yhdistää osaksi Vaasan keskussairaalan organisaatiota vuodenvaihteessa 2018/2019. Henkilöstölle on tiedotettu muutoksesta. Yhteisellä laboratorioyksiköllä olisi toimintaa Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä ja mahdollisuus näytteenottoon kaikissa yhteistoimintakunnissa, kuten aikaisemminkin. Sosiaali- ja terveysvirastossa tarvitaan edelleen analytiikkaa ja sairaalakemistiä, mutta yhdistymisestä riippumatta koko maan suuntauksena ovat taloudellisista syistä suuremmat laboratorioyksiköt ja perinteisten laboratorioanalyysien korvaaminen pikatesteillä. Tämä ei vaikuta väestön mahdollisuuksiin saada paikallista näytteenottoa. Lähtökohtana on, että laboratorioyksikköjen henkilöstö siirretään Vaasan sairaanhoitopiirin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yksikköjen käyttökustannukset vuokra- palvelu- ja muine sopimuksineen siirtyvät Vaasan sairaanhoitopiirille. Vaasan sairaanhoitopiiri laskuttaa sosiaali- ja terveysviraston käyttämät laboratoriopalvelut ulkoisten laboratoriopalvelujen ostoina keskussairaalan hinnaston mukaisesti. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut saadaan sairaanhoitopiirin hallinnosta. Siivouspalvelut, varastotarvikkeet sekä lääke- ja tekstiilipalvelut ostetaan paikallisesti. Sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksiköt siirtyvät Vaasan sairaanhoitopiirin käyttämiin IT-järjestelmiin mahdollisimman pian. Yhteiset IT-palvelut saadaan Vaasan sairaanhoitopiiriltä. IT-järjestelmiä ei kuitenkaan voida siirtää ennen kuin sosiaali- ja terveysviraston lääkäreillä on mahdollisuus nähdä keskussairaalan laboratoriovastaukset saumattomasti reaaliajassa.