Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Yksimielisyys on suurta, ja lisäksi vastaajat ovat Suomessa vuotta 2014 todennäköisemmin sitä mieltä, että kehitysmaiden köyhyyden voittamisen tulisi olla yksi EU:n prioriteeteista (+7 prosenttiyksikköä). 74 prosentin osuudella Suomi on tässä suhteessa EU:n keskiarvoa (69 %) korkeammalla. Vähän yli puolet (51 %) vastaajista on sitä mieltä, että asian tulisi olla yksi Suomen hallituksen prioriteeteista. Kehitysmaille annettavan tuen lisäämistä puoltavien vastaajien osuus on Suomessa alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin (61 % vs. 68 %). Suomessa vastaajat näkevät virallisen kehitysavun tehokkuuden kuitenkin hieman myönteisemmässä valossa (69 % vs. 67 %) ja ovat hieman todennäköisemmin sitä mieltä, että kehitysapu voi torjua laitonta muuttoliikettä (75 % vs. 73 %). Suomessa 19 % vastaajista tuntee olevansa paremmin perillä kehitysavusta kuin vuonna 2014. Kyseinen luku on suurempi vain Romaniassa. Kestävän kehityksen tavoitteista on kuullut useampi kuin seitsemän vastaajaa kymmenestä (71 %), mikä on suurin osuus koko Euroopassa. Vastaajat ovat aavistuksen verran EU:n keskiarvoa paremmin selvillä siitä, että vuosi 2015 oli kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi (19 % vs. 18 %). Suomessa vastaajat pitävät muita eurooppalaisia todennäköisemmin rauhaa ja turvallisuutta (51 % vs. 41 %) sekä koulutusta (46 % vs. 34 %) kiireellisimpinä kehitysmaiden kohtaamina haasteina. Lisäksi he mainitsivat muita todennäköisemmin pakolaisista huolehtimisen kehitysmaissa (19 % vs. 8 %), mutta pitivät muita epätodennäköisemmin muuttoliikettä yhtenä kiireellisimmistä haasteista (4 % vs. 12 %). Suomessa usko siihen, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa köyhyyden torjumiseen kehitysmaissa, on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2014 (57 %, +8 prosenttiyksikköä). Samoin on lisääntynyt niiden osuus, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän kehitysmaista tuoduista tuotteista (70 %, +3 prosenttiyksikköä). Suomessa vastaajat osallistuvat kolmanneksi todennäköisimmin kehitysmaiden auttamiseen (66 %). Edellä ovat vain Ruotsi ja Alankomaat. Samoin kuin muualla EU:ssa, myös Suomessa nuorimmat vastaajat (15 24-vuotiaat) ovat vanhempia (yli 25- vuotiaita) paljon todennäköisemmin valmiita maksamaan enemmän kehitysmaista tuoduista tuotteista (79 % vs. 68 %), vaikka uskovatkin vanhempia epätodennäköisemmin, että yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa köyhyyden torjumiseen kehitysmaissa (53 % vs. 57 %). Yleisesti ottaen erot nuorempien ja vanhempien vastaajien välillä eivät Suomessa kuitenkaan ole yhtä suuria kuin koko EU-alueella. 1
1. KEHITYSYHTEISTYÖN JA -AVUN TÄRKEYS JA NIITÄ KOSKEVAT ASENTEET QA1 QA5 QA7.2 QA7.3 2
2. KEHITYSYHTEISTYÖN JA -AVUN HYÖDYT QA7.4 QA7.5 QA7.7 QA7.8 3
Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 3. TIETOISUUS YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISTA QA10 QA10.E 4. TIETOISUUS KEHITYSYHTEISTYÖN EUROOPPALAISESTA TEEMAVUODESTA 2015 JA KEHITYSAVUSTA YLEENSÄ QA2 QA3 4
5. KEHITYSMAIDEN KOHTAAMIEN HAASTEIDEN YMMÄRTÄMINEN QA4 QA4.C 6. ERILAISTEN TOIMIEN TEHOKKUUS QA9 QA9.1.F 5
7. HENKILÖKOHTAINEN SITOUTUMINEN JA OSALLISTUMINEN KEHITYSMAIDEN AUTTAMISEEN QA7.1 QA7.1.F QA6 QA8 6