JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

Samankaltaiset tiedostot
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

Miten väestöennuste toteutettiin?

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Toimintaympäristön muutokset

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Henrik Rainio

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Kuntien yritysilmasto Kouvolan seutukunta

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO HPO.FI

Toimintaympäristön muutokset

Imatra

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

Muuttoliike Janne Vainikainen

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus Timo Reina

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Kuntien yritysilmasto Kotkan-Haminan seutukunta

Transkriptio:

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013

Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 2 Katso lisää www.timoaro.fi Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

12 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu 70 % koko maan väestöstä 12 suurinta kaupunkiseutua tuottaa 68,5 % BKT:sta 12 suurimman kaupunkiseudun alueella sijaitsee 67 % työpaikoista 12 suurinta kaupunkiseutua tuottaa 90 % koko maan TKImenoista

Jyväskylän seutu on väestöltään 6:nneksi suurin kaupunkiseutu koko maassa 4 (177.210 asukasta 31.7.2013)

Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä painotuksista. Tulokset ovat toisin sanoen aina osittain keinotekoisia ja suhteellisia. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä Jyväskylän seudun kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä toimintaympäristön muutosten yhteydessä. Alueen kilpailukyvyn kehitystä arvioidaan muutoksena ajallisessa ulottuvuudessa (1995-2012) ja muutoksena muiden alueiden kehitykseen ( 25 väestöltään suurinta seutukuntaa) 1.1.2013 alueluokituksella). Muuttujien avulla pyritään osoittamaan Jyväskylän seudun positio suhteessa muihin alueisiin neljänä eri ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2011/2012). Alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuvat aina usean tekijän yhteisvaikutukseen. Alueen ominaisuudet määrittelevät olemassa olevan tilanteen lisäksi alueen tulevaa menestymistä. Analyysiin valitut makromuuttujat ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne. 5

Kilpailukykyanalyysin toteuttaminen Analyysiin valittiin 10 alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa. Analyysin kohteena oli väestöltään 25 suurinta seutukuntaa Neljä poikkileikkausajankohtaa: 1995, 2000, 2008 ja 2012 Jokaisen seutukunnan arvot pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Olennaista verrata a) alueiden omaa kehitystä ja muutosta sekä b) alueiden position muuttumista suhteessa muihin alueisiin 6

Analyysin kohteena olevat 25 seutukuntaa 011 Helsingin seutukunta 064 Tampereen seutukunta 152 Vaasan seutukunta 171 Oulun seutukunta 023 Turun seutukunta 015 Porvoon seutukunta 051 Hämeenlinnan seutukunta 112 Kuopion seutukunta 131 Jyväskylän seutukunta 022 Salon seutukunta 142 Seinäjoen seutukunta 041 Rauman seutukunta 091 Lappeenrannan seutukunta 154 Pietarsaaren seutukunta 081 Kouvolan seutukunta 191 Rovaniemen seutukunta 122 Joensuun seutukunta 071 Lahden seutukunta 162 Kokkolan seutukunta 7 043 Porin seutukunta 082 Kotka-Haminan seutukunta 101 Mikkelin seutukunta 182 Kajaanin seutukunta 192 Kemi-Tornion seutukunta 111 Ylä-Savon seutukunta

Kilpailukykyanalyysiin valitut muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010) 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai 8 tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, aluetilinpito -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Aluetalousdynamiikka 9

Aluetalousdynamiikka SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2010 Helsingin seutukunta 25690 36476 47460 46517 Seinäjoen seutukunta 15389 19554 29708 28865 Porvoon seutukunta 19758 24097 42757 40618 Jyväskylän seutukunta 15992 20412 30165 27496 Kokkolan seutukunta 15520 20940 36916 34256 Pietarsaaren seutukunta 18649 25103 28913 33767 Kouvolan seutukunta 20912 29467 30613 28041 Vaasan seutukunta 20312 25201 41923 41175 Tampereen seutukunta 18766 26087 36171 33655 Joensuun seutukunta 14815 19883 26416 25726 Porin seutukunta 16427 22033 29515 27871 Mikkelin seutukunta 14688 18472 25967 26599 Salon seutukunta 22786 38437 47602 27018 Turun seutukunta 19422 23966 33337 31561 Lahden seutukunta 15903 20509 27673 27004 Kemi-Tornion seutukunta 23509 30737 34010 32137 Rovaniemen seutukunta 16503 19051 30371 28451 Hämeenlinnan seutukunta 17824 21736 32290 26551 Kuopion seutukunta 17316 21238 32327 30672 Oulun seutukunta 19501 28063 35335 31865 Kotka-Haminan seutukunta 17305 23183 28756 26522 Lappeenrannan seutukunta 23712 26017 30555 30406 Kajaanin seutukunta 17865 18330 27063 25858 Rauman seutukunta 19575 27516 37286 39328 Ylä-Savon seutukunta 12300 15933 23967 24954 10 SEUTUKUNTA 1990-1994 1995-1999 2000-2007 2008-2010 Pietarsaaren seutukunta 12,2 7,2 14,3 16,8 Rauman seutukunta 1,3 32 27,9 5,5 Ylä-Savon seutukunta -3,7 17,1 39,6 4,1 Mikkelin seutukunta -4,2 23,5 35,6 2,4 Helsingin seutukunta 1,2 41,6 37-2,0 Vaasan seutukunta 4,4 28,2 49,3-1,8 Lappeenrannan seutukunta 2,1 5,7 15,6-0,5 Lahden seutukunta -6,9 20,3 30,9-2,4 Seinäjoen setukunta 1,6 29,3 51,5-2,8 Joensuun seutukunta 6,1 20,5 30,3-2,6 Kuopion seutukunta -4,2 22,2 42,3-5,2 Turun seutukunta -4,4 22,9 40,4-5,3 Kajaanin seutukunta 5,6 0,5 36,1-4,5 Tampereen seutukunta -0,7 35,1 54,4-7,0 Rovaniemen seutukunta -14,3 12,7 43,5-6,3 Porin seutukunta 1,4 23,2 28,5-5,6 Kemi-Tornion seutukunta 21-9,3 6,3-5,5 Porvoon seutukunta -0,02 5,3 79,7-5 Kokkolan seutukunta -3,1 25,7 59-7,2 Jyväskylän seutukunta -5,3 29,1 48,9-8,8 Oulun seutukunta 3,7 38 42,6-9,8 Kotka-Haminan seutukunta 6,8 23,5 26,9-7,7 Kouvolan seutukunta -16,4 20,2 3,3-8,4 Hämeenlinnan seutukunta -5,8 17 40-17,8 Salon seutukunta 9,2 100,9 43,3-43,2

Bruttokansantuotteen ( per asukas) kehitys indeksinä 12 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina 1990-2010 11 Jyväskylän indeksi vaihteli sijoilla 8-10 vuosien 1995-2010 välillä Helsingin indeksi oli korkein jokaisena vertailuvuotena Vaasan indeksi nousi eniten vuosien 1995-2010 välillä Lappeenrannan sijoitus laski eniten vuosien 1995-2010 välillä Seutukunta 1995 2000 2008 2010 Helsingin 92,8 (1) 131,8 (1) 171,5 (1) 168,1 (1) Tampereen 67,8 (6) 97,9 (3) 130,7 (3) 121,6 (3) Turun 70,2 (5) 86,6 (6) 120,5 (5) 114 (5) Oulun 70,5 (4) 101,4 (2) 127,7 (4) 115,1 (4) Lahden 57,5 (10) 74,1 (9) 100 (11) 97,6 (11) Jyväskylän 57,8 (9) 73,8 (10) 109 (8) 99,4 (10) Porin 59,4 (8) 79,6 (7) 106,6 (10) 100,7 (9) Kuopion 62,6 (7) 76,7 (8) 116,8 (6) 110,8 (6) Seinäjoen 55,6 (11) 70,7 (12) 107,3 (9) 104,3 (8) Joensuun 53,5 (12) 71,8 (11) 95,4 (12) 93 (12) Vaasan 73,4 (3) 91,1 (5) 151,5 (2) 148,8 (2) Lappeenrannan 85,7 (2) 94 (4) 110,4 (7) 109,9 (7) Indeksi 100=25 suurimman seutukunnan bkt per asukas vuonna 2000

BKT MUUTOS % ( /as) VUOSINA 1995-2010 Jyväskylän seudun bkt:n muutos asukasta kohden oli keskitasolla 25 suurimman seutukunnan joukossa. BKT euroina asukasta kohden kasvoi suhteellisesti eniten Rovaniemen, Hämeenlinnan ja Lahden seutukunnissa BKT:n kasvu oli suhteellisesti heikointa Salon, Kemi-Tornion ja Porvoon seutukunnissa Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Lahden seutukunta Rauman seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Helsingin seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen setukunta Pietarsaaren seutukunta Jyväskylän seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Tampereen seutukunta Lappeenrannan seutukunta Oulun seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Salon seutukunta 18,6 16,7 49,5 41,9 38,5 30,7 30,2 66,8 66,6 64,4 64,3 64,1 63,8 81,1 76,7 72,5 72,3 71,9 % 120,6 112,3 110,3 107 107 102,9 146,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160

Jyväskylän seudun sijoitus (bkt euroa asukasta kohden) vuosina 1995-2010 13

Jyväskylän seudun sijoitus (bkt/asukas muutos %) vuosina 1995-2010 14

15 Työllisyysdynamiikka

Työllisyysdynamiikka Muutos %- SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 yks. Pietarsaaren seutukunta 64,6 71,8 75,9 76,6 12,0 Helsingin seutukunta 64,5 74,3 76,1 74,4 9,9 Vaasan seutukunta 63,1 69,8 75,5 74,4 11,3 Porvoon seutukunta 65,3 73,3 76,8 74,3 9,0 Hämeenlinnan seutukunta 60,4 67,1 72,9 72 11,6 Seinäjoen setukunta 59,8 67,5 71,8 71,9 12,1 Rauman seutukunta 60,8 66,2 72,3 71,3 10,5 Kokkolan seutukunta 57,1 64,2 69,9 70,3 13,2 Turun seutukunta 61,6 68,3 71,8 69,9 8,3 Salon seutukunta 66,6 72,7 72,7 69,7 3,1 Tampereen seutukunta 59,6 67,5 70,8 69,7 10,1 Kuopion seutukunta 56,1 62 67,3 67,9 11,8 Porin seutukunta 56,6 62,7 68,2 67,9 11,3 Lahden seutukunta 57,8 65,3 68,6 67,4 9,6 Lappeenrannan seutukunta 58,6 63,6 67,3 67,4 8,8 Oulun seutukunta 58,4 66,1 68,3 67,4 9,0 Jyväskylän seutukunta 56,5 63,6 67,6 67 10,5 Mikkelin seutukunta 55,5 61,5 66,6 67 11,5 Kouvolan seutukunta 58,9 64,4 67,6 66,5 7,6 Rovaniemen seutukunta 53,2 58,6 64,9 65,3 12,1 Ylä-Savon seutukunta 54,2 58,7 64,5 65,2 11,0 Kajaanin seutukunta 53,9 59,5 63,2 65,2 11,3 Kotka-Haminan seutukunta 58,8 63,2 66,1 64 5,2 Joensuun 16 seutukunta 53,4 59,2 62,8 63,3 9,9 Kemi-Tornion seutukunta 54 58,2 62,8 62,1 8,1 SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos %-yks. Pietarsaaren seutukunta 14,6 9,1 5,8 5,7-8,9 Vaasan seutukunta 16,3 9,9 5,8 6,6-9,7 Helsingin seutukunta 16,1 7,4 5,6 7-9,1 Seinäjoen setukunta 18,9 11,2 8,1 8,1-10,8 Porvoon seutukunta 15,6 8,3 6,2 8,1-7,5 Hämeenlinnan seutukunta 19,7 12,9 8,1 8,9-10,8 Kokkolan seutukunta 21,7 15,3 9,1 9,0-12,8 Rauman seutukunta 18,7 13,8 8,1 9,5-9,2 Kuopion seutukunta 21,3 15,4 10,5 10-11,3 Turun seutukunta 17,8 11,4 7,5 10-7,8 Tampereen seutukunta 20 13 9,9 11-9,0 Mikkelin seutukunta 23,5 17,2 10,8 11,3-12,2 Porin seutukunta 23,2 17,2 10,9 11,7-11,5 Salon seutukunta 13,8 8,7 8,2 11,7-2,1 Oulun seutukunta 20,5 13,1 11,0 11,8-8,7 Lappeenrannan seutukunta 20,7 15,1 11,3 12,1-8,6 Ylä-Savon seutukunta 23,5 19,3 12,9 12,1-11,4 Rovaniemen seutukunta 26,8 20,3 13,1 12,2-14,6 Kouvolan seutukunta 20,9 15,3 10,7 12,4-8,5 Lahden seutukunta 22,7 15,1 11,2 12,4-10,3 Kajaanin seutukunta 24,3 19,8 15,0 12,4-11,8 Jyväskylän seutukunta 22,4 15,5 11,2 12,5-9,9 Kemi-Tornion seutukunta 25,8 20 13,1 13,6-12,2 Joensuun seutukunta 24,5 18,2 14,8 14,2-10,3 Kotka-Haminan seutukunta 19,9 16,7 12,0 14,9-5,0

TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012 Jyväskylän seudun työllisyysaste parantui eniten kuudesta suurimmasta seudusta vuosina 1995-2012 Työllisyysaste kohentui eniten Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Pietarsaaren seutukunnissa ja vähiten Salon, Kotka-Haminan, Kouvolan ja Kemi-Tornion seuduilla Seutukohtaiset erot suuria: työllisyysaste 76,6 % Pietarsaaren seudulla ja 62,1 % Kemi-Tornion seudulla Kokkolan seutukunta Seinäjoen setukunta Rovaniemen seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kuopion seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Mikkelin seutukunta Porin seutukunta Vaasan seutukunta Kajaanin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Jyväskylän seutukunta Rauman seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Salon seutukunta 3,1 5,2 9 9 8,8 8,3 8,1 7,6 10,5 10,1 9,9 9,9 9,6 12,1 12,1 12 11,8 11,6 11,5 11,3 11,3 11,3 11 13,2 10,5 %-yksikköä 0 2 4 6 8 10 12 14

Jyväskylän seudun sijoitus työllisyysasteessa (%) vuosina 1995-2012 18

TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012 Jyväskylän työttömyysaste alentui eniten kuuden suurim-man seudun joukossa vuosien 1995-2012 välillä Työttömyysaste parantui eniten Rovaniemen, Kokkolan ja Kemi-Tornion seuduilla ja vähiten Salon, Kotka-Haminan, Porvoon seuduilla Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: esimerkiksi Pietarsaaren seudulla työttömyysaste jopa kolme kertaa alhaisempi kuin Kotka-Haminan seudulla -14,6-7,5-7,8-8,5-8,6-8,7-8,9-9 -9,1-9,2-9,7-9,9 %-yksikköä -10,3-10,3-10,8-10,8-11,3-11,4-11,5-11,8-12,2-12,2-12,8-5 -2,1 Salon seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Porvoon seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Oulun seutukunta Pietarsaaren seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Seinäjoen setukunta Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Porin seutukunta Kajaanin seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kokkolan seutukunta Rovaniemen seutukunta -16-14 -12-10 -8-6 -4-2 0

Jyväskylän seudun sijoitus työttömyyssasteessa (%) vuosina 1995-2012 20

21 Väestödynamiikka

Väestödynamiikka (väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä seutukunnittain 1995-2012) SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Oulun seutukunta 19,3 23,6 14,4 14,7 Helsingin seutukunta 14,3 11,4 12,4 12,3 Tampereen seutukunta 11,3 11,9 12,1 11,2 Jyväskylän seutukunta 7,8 11,9 11,7 10,1 Kuopion seutukunta 5,1 1 4,6 10 Turun seutukunta 10 5,7 6 7,6 Seinäjoen setukunta -0,36-3 3,5 6,9 Vaasan seutukunta 2,7-0,4 8,3 5,4 Porvoon seutukunta 3,2 6,1 7,6 4,9 Kokkolan seutukunta -1-1,3 3,6 4,2 Joensuun seutukunta 0,1-1,4 1,4 3,3 Rovaniemen seutukunta 4,8-8,4 7,2 3,1 Pietarsaaren seutukunta -1,6 0 6,4 2,3 Hämeenlinnan seutukunta 0,2 1,3 11,2 2,2 Lappeenrannan seutukunta -1 3,2 1,9 1,7 Lahden seutukunta -0,9 0,4 4 1,4 Rauman seutukunta -2,6-7,6-7 -0,4 Porin seutukunta -3,1-5,3 0-0,7 Kotka-Haminan seutukunta -6,2-6,6-3,6-1,2 Mikkelin seutukunta -1,4-2,1-4,5-2,5 Kouvolan seutukunta -3,3-5,7-5 -3,3 Kemi-Tornion seutukunta -6,2-8,8-2,4-4,1 Kajaanin seutukunta -3,7-11,5-2,5-4,5 Salon seutukunta 6,8 6,2 4,3-7,5 22 Ylä-Savon seutukunta -7,5-13,9-5 -7,6 SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Kuopion seutukunta 0,5-1,6 1,2 5,3 Tampereen seutukunta 6,9 8,5 5,4 5,3 Oulun seutukunta 9,5 15,1 2,9 3,3 Turun seutukunta 6,1 3,5 1,7 3,3 Jyväskylän seutukunta 3,2 7,3 4,2 3,1 Helsingin seutukunta 7,2 6,1 2,2 2,4 Seinäjoen setukunta -5,3-4,1 0,1 1,5 Joensuun seutukunta -2,5-2,2-0,4 0,5 Lahden seutukunta -3,1-0,9 2,1 0,4 Porin seutukunta -4,2-5,2-0,1 0,1 Vaasan seutukunta -0,2-2,4-1,5-0,3 Porvoon seutukunta -0,7 3,6 2,6-0,6 Hämeenlinnan seutukunta -1,6 1,2 8,7-1 Lappeenrannan seutukunta -2,8 1,9-1,7-1,2 Mikkelin seutukunta -0,8-0,8-2,7-1,2 Kokkolan seutukunta -7,8-5,8-3,2-1,6 Kouvolan seutukunta -3,7-4,6-5,3-1,9 Rauman seutukunta -4,2-7,5-7,1-2,6 Kotka-Haminan seutukunta -5,6-3,3-5,5-3,2 Rovaniemen seutukunta -1,6-12,5-1,1-3,4 Ylä-Savon seutukunta -6,7-12 -3-4,7 Pietarsaaren seutukunta -4,4-3,6-2 -6,7 Kajaanin seutukunta -7,5-12 -5,1-6,8 Kemi-Tornion seutukunta -7,5-10,4-5,6-7,3 Salon seutukunta 6,3 4 1,3-7,3

VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012 Jyväskylän väestönlisäys oli väestöpohjaan suhteutettuna neljänneksi suurin vuosina 1995-2012 Väestö kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla: Oulun seudun väestö lisääntyi kolmanneksella vuosina 1995-2012. Väestölisäys oli negatiivinen 8 seudulla: eniten väki vähentyi suhteellisesti Ylä- Savon, Kajaanin ja Kemi- Tornion seuduilla Helsingin seudun väkiluku kasvoi 251 000 henkilöllä vuosien 1995-2012 välisenä aikana Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Turun seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Vaasan seutukunta Kuopion seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Kokkolan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Lahden seutukunta Lappeenrannan seutukunta Joensuun seutukunta -3,6 Kotka-Haminan seutukunta -3,7 Porin seutukunta -6,5 Mikkelin seutukunta -6,7 Rauman seutukunta -7,4 Kouvolan seutukunta -8,2 Kemi-Tornion seutukunta -14,3-8,7 Kajaanin seutukunta Ylä-Savon seutukunta 8,6 7,7 7,6 5,4 4 3,7 3,5 2,3 2,1 1,4 1,1 13 12,7 21,7 21 19,2 % -20-10 0 10 20 30 40 32,2

Jyväskylän seudun sijoitus väestönlisäyksessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina 1995-2012 24

Jyväskylän seudun sijoitus muuttovetovoimassa (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina 1995-2012 25

Kuntatalousdynamiikka 26

Kuntatalousdynamiikka (kunnallisverot ja lainat per asukas seutukunnittain vuosina 1995-2012 ) Muutos SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 per asukas Helsingin seutukunta 2012 2439 3449 3673 1661 Porvoon seutukunta 1653 1981 3088 3294 1641 Tampereen seutukunta 1988 1836 2868 3027 1039 Rauman seutukunta 1569 1753 2911 3025 1456 Kouvolan seutukunta 1716 1804 2765 2995 1279 Vaasan seutukunta 1718 1830 2840 2990 1272 Kemi-Tornion seutukunta 1703 1753 2782 2964 1261 Kotka-Haminan seutukunta 1768 1847 2935 2960 1192 Turun seutukunta 1729 1871 2782 2929 1201 Oulun seutukunta 1597 1919 2684 2906 1310 Hämeenlinnan seutukunta 1598 1730 2690 2905 1307 Kuopion seutukunta 1582 1696 2634 2872 1289 Lappeenrannan seutukunta 1602 1680 2636 2850 1248 Lahden seutukunta 1538 1663 2675 2807 1269 Rovaniemen seutukunta 1551 1698 2608 2779 1229 Jyväskylän seutukunta 1619 1747 2608 2738 1119 Kokkolan seutukunta 1488 1680 2677 2736 1248 Porin seutukunta 1564 1617 2583 2731 1167 Kajaanin seutukunta 1492 1620 2477 2680 1188 Pietarsaaren seutukunta 1586 1620 2490 2634 1048 Seinäjoen seutukunta 1379 1587 2495 2611 1231 Mikkelin seutukunta 1381 1528 2469 2581 1200 Salon seutukunta 1487 2017 2589 2565 1079 Joensuun 27 seutukunta 1433 1538 2362 2467 1034 Ylä-Savon seutukunta 1240 1371 2176 2307 1067 SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 Muutos per 2012 asukas Rauman seutukunta 597 345 304 389-208 Rovaniemen seutukunta 966 1350 1223 1137 170 Salon seutukunta 696 513 1093 1291 595 Kouvolan seutukunta 530 644 1293 1481 951 Joensuun seutukunta 856 641 1281 1496 640 Tampereen seutukunta 476 409 1153 1567 1091 Ylä-Savon seutukunta 669 622 1137 1578 909 Porin seutukunta 752 961 1465 1685 933 Vaasan seutukunta 327 720 1086 1748 1421 Seinäjoen setukunta 595 916 1603 1816 1220 Kajaanin seutukunta 610 639 1688 1840 1230 Oulun seutukunta 559 653 1345 1863 1304 Kuopion seutukunta 823 445 1573 1874 1051 Turun seutukunta 882 817 1750 1886 1004 Helsingin seutukunta 1010 531 1427 2065 1055 Jyväskylän seutukunta 1341 844 1789 2170 829 Kemi-Tornion seutukunta 1012 1592 2561 2273 1262 Hämeenlinnan seutukunta 486 507 1747 2439 1953 Lappeenrannan seutukunta 861 603 1802 2450 1589 Porvoon seutukunta 857 1116 2547 2639 1782 Lahden seutukunta 602 1195 2058 2761 2159 Mikkelin seutukunta 741 1541 2699 2892 2151 Pietarsaaren seutukunta 710 822 2148 2949 2239 Kotka-Haminan seutukunta 907 1022 3231 3775 2868 Kokkolan seutukunta 1090 1525 2724 3849 2759

KUNNALLISVEROJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA 1995-2012 Jyväskylän seudulla kunnallisverojen määrä asukasta kohden kasvoi 6:nneksi vähiten vuosien 1995-2012 välillä Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Helsingin, Porvoon ja Rauman seuduilla ja vähiten Joensuun, Tampereen ja Pietarsaaren seuduilla vuosien 1995-2012 välillä Kunnallisverot ylittivät 3000 /asukasta kohden neljällä seudulla vuonna 2012: Helsingin, Porvoon, Tampereen ja Rauman seuduilla Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Rauman seutukunta Oulun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kouvolan seutukunta Vaasan seutukunta Lahden seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kokkolan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Seinäjoen setukunta Rovaniemen seutukunta Turun seutukunta Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kajaanin seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Pietarsaaren seutukunta Tampereen seutukunta Joensuun seutukunta 1456 1310 1307 1289 1279 1272 1269 1261 1248 1248 1231 1229 1201 1200 1192 1188 1167 +1119 1079 1067 1048 1039 1034 1661 1641 0 500 1000 1500 2000

Jyväskylän seudun sijoitus kunnallisverojen määrässä ( per asukas) vuosina 1995-2012 29

KUNNAN LAINOJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA 1995-2012 Jyväskylän seudun kuntien lainamäärä kehittyi maltillisesti vuosien 1995-2012 välillä muihin seutuihin verrattuna: Jyväskylän seudun kuntien lainamäärä kasvoi 5:nneksi vähiten Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Rauman, Rovaniemen ja Salon seuduilla vuosien 1995-2012 välisenä aikana: Rauman seudun kuntien lainat olivat vuonna 2012 alhaisemmat kuin vuonna 1995! Kuntien lainamäärä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Kotka-Haminan, Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Kotka-Haminan seutukunta Kokkolan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Lahden seutukunta Mikkelin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen setukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Porin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Jyväskylän seutukunta Joensuun seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta -208 Rauman seutukunta 170 640 595 2239 2159 2151 1953 1782 1589 1421 1304 1262 1230 1220 1091 1055 1051 1004 951 933 909 +829 2868 2759-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Jyväskylän seudun sijoitus kuntalainojen määrässä ( per asukas) vuosina 1995-2012 31

32 Koulutusdynamiikka

Koulutusdynamiikka (Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja akateemisten osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä) Muutos SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2011 %-yks. Oulun seutukunta 61,4 66,8 72,8 74,6 13,2 Kuopion seutukunta 61,2 65,2 71,2 73,6 12,4 Jyväskylän seutukunta 58,6 63,9 70,7 73 14,4 Tampereen seutukunta 58,3 63,3 69,9 72 13,7 Rovaniemen seutukunta 59,5 63,3 69,3 71,7 12,2 Helsingin seutukunta 60,3 64,7 68,6 70,2 9,9 Turun seutukunta 57,1 61,8 68 70,1 13 Vaasan seutukunta 57 61,9 67,6 70,1 13,1 Joensuun seutukunta 55,8 59,6 67,2 70 14,2 Hämeenlinnan seutukunta 54,8 59 65,6 68,1 13,3 Kajaanin seutukunta 54,8 58,2 64,9 67,6 12,8 Seinäjoen setukunta 52,8 57,4 64,8 67,6 14,8 Kemi-Tornion seutukunta 55 57,9 64,4 66,9 11,9 Lappeenrannan seutukunta 52,7 57,3 64,3 66,6 13,9 Kokkolan seutukunta 52,1 56,3 63,3 65,9 13,8 Kotka-Haminan seutukunta 54,4 58,2 63,9 65,7 11,3 Mikkelin seutukunta 52,1 56,2 63 65,7 13,6 Porin seutukunta 52,6 56,5 62,9 65,4 12,8 Kouvolan seutukunta 54,3 57,7 63,3 65,3 11 Porvoon seutukunta 51,7 56,7 63,2 65,1 13,4 Lahden seutukunta 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Rauman seutukunta 51,4 55 61,8 64 12,6 Ylä-Savon seutukunta 48,4 52,5 59,8 62,5 14,1 Pietarsaaren 33 seutukunta 48 52,9 59,9 62,1 14,1 Salon seutukunta 48,5 53,2 59,4 61,7 13,2 SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 Muutos 2011 %-yks. Helsingin seutukunta 9,3 10,9 13,6 14,4 5,1 Oulun seutukunta 6,4 7,8 10,7 11,3 4,9 Tampereen seutukunta 5,5 6,9 9,7 10,6 5,1 Turun seutukunta 6,2 7,3 9,6 10,2 4 Jyväskylän seutukunta 5,8 7 9,4 10,1 4,3 Vaasan seutukunta 4,9 6 8,4 9,1 4,2 Kuopion seutukunta 5,2 6,1 8,4 9 3,8 Rovaniemen seutukunta 4,5 5,2 7 7,6 3,1 Porvoon seutukunta 4,1 5 7,1 7,5 3,4 Hämeenlinnan seutukunta 4,1 5 6,6 7,1 3 Joensuun seutukunta 3,9 4,6 6,4 6,9 3 Lappeenrannan seutukunta 3,4 4,2 6,1 6,9 3,5 Mikkelin seutukunta 3,2 3,8 5 5,5 2,3 Kajaanin seutukunta 3,2 3,7 5,1 5,4 2,2 Kokkolan seutukunta 2,8 3,4 4,7 5,3 2,5 Lahden seutukunta 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Pietarsaaren seutukunta 2,6 3,2 4,7 5,1 2,5 Seinäjoen setukunta 2,6 3,2 4,4 5 2,4 Porin seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,9 2,1 Kouvolan seutukunta 3 3,4 4,5 4,8 1,8 Rauman seutukunta 2,9 3,3 4,4 4,8 1,9 Salon seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,8 2 Kotka-Haminan seutukunta 2,8 3,3 4,2 4,6 1,8 Kemi-Tornion seutukunta 2,6 2,9 3,8 4,2 1,6 Ylä-Savon seutukunta 1,9 2,3 3,2 3,5 1,6

Jyväskylän seudun sijoitus tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina 1995-2012 34

AKATEEMISTEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012 Jyväskylän seudulla akateemisten osuus väestöstä nousi 3:nneksi eniten vuosien 1995-2012 välillä Akateemisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten suurilla yliopistoseuduilla: Tampereen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän seuduilla ja vähiten Kemi- Tornion, Ylä-Savon ja Kouvolan seuduilla Helsingin seudulla akateemisten osuus nelinkertainen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutukuntaan Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Turun seutukunta Kuopion seutukunta Lappeenrannan seutukunta Porvoon seutukunta Rovaniemen seutukunta Joensuun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kokkolan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Seinäjoen setukunta Lahden seutukunta Mikkelin seutukunta Kajaanin seutukunta Porin seutukunta Salon seutukunta Rauman seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kemi-Tornion seutukunta 2,5 2,5 2,4 2,4 2,3 2,2 2,1 2 1,9 1,8 1,8 1,6 1,6 3,1 3 3 3,5 3,4 4 3,8 5,1 5,1 4,9 +4,3 % 4,2 0 1 2 3 4 5 6

Jyväskylän seudun sijoitus akateemisen tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina 1995-2012 36

37 YHTEENVETO

Arvojen pisteyttäminen Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 0-10 pisteen välillä alueen sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut alue sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 0 pistettä: porrastus 0,25-0,5 pisteen välillä sijoituksesta riippuen. Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä ja minimiarvo 0 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä 38

Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 1995 2000 2008 2012 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 39 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 26 25 Ylä-Savon seutukunta 14,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-Haminan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 22,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Rovaniemen seutukunta 56.5 11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-Savon seutukunta 27 25 Kotka-Haminan seutukunta 24,75

Seutukuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina 1995-2012 ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) SIJOITUS SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 YHT. Keskiarvopisteet per muuttuja 1 Helsingin seutukunta 85 96,25 89,75 89,75 360,75 9,0 2 Tampereen seutukunta 82,75 90 88,5 83,0 344,25 8,6 3 Vaasan seutukunta 86,75 77 86 87 336,75 8,4 4 Oulun seutukunta 83,5 88,5 80,75 71,75 324,5 8,1 5 Turun seutukunta 76 79 78 78 311 7,8 6 Porvoon seutukunta 71 68,5 79,75 71,5 290,75 7,3 7 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 71 77,25 57,25 273,75 6,8 8 Kuopion seutukunta 62,5 64,5 69,5 76,5 273,0 6,8 9 Jyväskylän seutukunta 56,5 69 68 56,25 249,75 6,2 10 Salon seutukunta 68,75 79,75 65 29 242,5 6,0 11 Rauman seutukunta 57,75 57,25 50,75 66 231,75 5,8 12 Seinäjoen setukunta 49 47,75 58,75 68,5 224,0 5,6 13 Lappeenrannan seutukunta 62,25 60,75 43,5 57,0 223,5 5,6 14 Pietarsaaren seutukunta 55 48,5 44,75 54,25 202,5 5,0 15 Kouvolan seutukunta 56,5 56,25 43,25 42,25 198,25 5,0 16 Rovaniemen seutukunta 43,25 30 60,5 56,5 190,25 4,8 17 Lahden seutukunta 42,75 48 46,5 45,75 183 4,6 18 Kokkolan seutukunta 28 42 56,5 54,75 181,25 4,5 19 Joensuun seutukunta 45 45,5 39,5 49,25 179,25 4,5 20 Porin seutukunta 40 38 42,5 50,75 171,25 4,3 21 Kotka-Haminan seutukunta 52,25 49,25 28 24,75 154,25 3,9 22 Mikkelin seutukunta 35,5 34 29 43,25 141,75 3,5 23 Kajaanin seutukunta 43,25 28,5 32 35,5 139,25 3,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 41 26 29,25 35,25 131,5 3,3 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 14,75 22,75 27 82 2,1

Seutukuntien sijoitukset vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 41

Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012 SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos 1995-2012 Helsingin seutukunta 2 1 1 1 1 Tampereen seutukunta 4 2 2 3 1 Vaasan seutukunta 1 6 3 2-1 Oulun seutukunta 3 3 4 6-3 Turun seutukunta 5 5 6 4 1 Porvoon seutukunta 6 9 5 7-1 Hämeenlinnan seutukunta 8 7 7 11-3 Kuopion seutukunta 9 10 8 5 4 Jyväskylän seutukunta 12 8 9 11-1 Salon seutukunta 7 4 10 23-16 Seinäjoen seutukunta 16 17 12 8 8 Rauman seutukunta 11 12 14 9 2 Lappeenrannan seutukunta 10 11 17 13-3 Pietarsaaren seutukunta 14 15 16 15-1 Kouvolan seutukunta 13 13 18 20-7 Rovaniemen seutukunta 18 22 11 10 8 Joensuun seutukunta 17 18 20 17 0 Lahden seutukunta 20 16 15 18 2 Kokkolan seutukunta 24 19 13 14 10 Porin seutukunta 22 20 19 16 6 Kotka-Haminan seutukunta 15 14 24 25-10 Mikkelin seutukunta 23 21 23 19 4 Kajaanin seutukunta 19 23 21 21-2 Kemi-Tornion seutukunta 21 24 22 22-1 Ylä-Savon seutukunta 25 25 25 24 1

Seutukuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1 Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1

Seutukunta-analyysin tulokset Jyväskylän seudun näkökulmasta 1 (2) 1. Aluetalousdynamiikka: Jyväskylän seudun bkt euroa asukasta kohden oli koko ajanjakson 25 seudun keskitason alapuolella. 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa Jyväskylän seudun indeksi oli sijoilla 9-10 vuosina 1995-2012 Bkt:n asukaskohtaiset muutokset ovat olleet varsin jyrkkiä ajanjakson aikana: 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä muutos oli kärkijoukossa 25 seudun joukossa, mutta vuonna 1995 ja 2010 keskitason alapuolella 2. Työllisyysdynamiikka: Jyväskylän työllisyysaste oli 67 % vuonna 2012. Työllisyysaste oli 25 suurimman seudun joukossa keskitason alapuolella ja 12 suurimman seudun kohdalla toiseksi huonoin. Jyväskylän seudun työllisyysaste nousi 10,5 %:lla vuosien 1995-2012 välillä. Työllisyysaste koheni 25 seudun joukossa keskimääräistä enemmän ja eniten kuuden suurimman seudun joukossa. Työttömyysaste oli Jyväskylän seudulla vertailuseutujen korkeimpien joukossa. Työttömyysasteen alentuminen oli kuitenkin seutukuntien keskitasoa (-9,9 %-yksikköä) vuosien 1995-2012 välillä 44

Seutukunta-analyysin tulokset Jyväskylän seudun näkökulmasta 2 (2) 3. Väestödynamiikka (vetovoima): 45 Jyväskylän kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky määrällisesti seutujen parhaimmistoa Jyväskylän seudun väestönlisäys oli 4:nneksi suurin vuosina 1995-2012 ja muuttovetovoima kuuden vetovoimaisimman seudun joukossa koko ajanjakson 1995-2012 välisen ajan. 4. Kuntatalousdynamiikka: Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja kuntalainojen määrä keskiarvoa korkeammalla tasolla Verotettavien kunnallisverojen määrä kasvoi Jyväskylän seudulla 6:nneksi heikoiten 25 seudun joukossa vuosien 1995-2012 välillä Kuntien lainamäärä kasvoi maltillisesti muihin seutuihin verrattuna (5:nneksi vähiten). 5. Koulutusdynamiikka Jyväskylän seudun koulutustaso yksi korkeimmista koko maassa. Tutkinnon suorittaneiden osuus 3:nneksi korkein 25 suurimman seutukunnan joukossa ja akateemisten osuus 5:nneksi korkein. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi Jyväskylän seudulla toiseksi eniten ja akateemisten osuus 4:nneksi eniten vuosien 1995-2011välillä

Seutukunta-analyysin yleiset tulokset 1 (2) Helsingin seutu oli kilpailukykyisin seutukunta : Helsingin seutu oli kilpailukykyisin vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi kilpailukykyisin vuonna 1995. Tampereen, Vaasan ja Oulun seudut olivat kilpailukykyisimpien seutujen joukossa jokaisena ajankohtana: Tampereen seutu oli neljän kilpailukykyisimmän seudun joukossa jokaisena ajankohtana vuosina 1995-2012. Tampereen seutu tasaisen vahva, mutta ainoa heikkous liittyy työllisyysdynamiikkaan. Vaasan seutu oli kilpailukykyisin seutu vuonna 1995, 6:nneksi kilpailukykyisin vuonna 2000, 3:nneksi kilpailukykyisin vuonna 2008 ja edelleen toiseksi kilpailukykyisin seutu vuonna 2012. Vaasan seutu on tasaisen vahva kaikissa muuttujissa lukuun ottamatta muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Oulun suhteellinen kilpailukyky heikentynyt ajanjakson aikana. Turun seudun kilpailukyky säilynyt ennallaan suhteessa muihin kärkiseutuihin. Ylä-Savon seutukunnan kilpailukyky ylivoimaisesti heikoin 25 seudun joukossa : Ylä-Savon seutu oli viimeinen vuosina 1995, 2000 ja 2008 ja toiseksi viimeinen vuonna 2012. Ylä-Savon tunnusluvut lähes kaikkien kilpailukykymuuttujien kohdalla ovat kuitenkin parantuneet viime vuosina aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Porin seudut ovat kyenneet eniten parantamaan suhteellista asemaansa vuosien 1995-2012 välillä: Kokkolan suhteellinen asema muihin seutuihin on parantunut merkittävän paljon: vuonna 1995 Kokkolan seudun kilpailukyky oli toiseksi heikoin 25 seudun joukossa, sijalla 19. vuonna 2000, sijalla 13. vuonna 2008 ja sijalla 14. vuonna 2012. Seinäjoen ja Rovaniemen seudun suhteellinen asema on parantunut mitä pidemmälle 2000-luvulla on tultu. Seinäjoen seutu oli noussut jo 8:nneksi ja Rovaniemen seutu 10:nneksi kilpailukykyisemmäksi seuduksi vuonna 2012. Porin seudun suhteellinen asema on parantunut 2000-luvun aikana. Kokkolan seudun asema on parantunut 10 sijaa, Seinäjoen ja Rovaniemen 8 sijaa ja Porin 6 sijaa. Salon, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seutujen kilpailukyky on romahtanut avaintoimialojen rajun rakennemuutoksen vuoksi: Salon seutu on tippunut peräti 16 sijaa vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Salon seutu oli 7:nneksi (1995) ja 4:nneksi (2000) kilpailukykyisin seutukunta ICT-toimialan kasvun vuosina 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2012 Salon seutu oli tippunut kolmanneksi viimeisimmäksi 25 seudun joukossa. Metsäteollisuuden rakennemuutos ilmene samoin tavoin nopeana taantumisena sekä Kotka-Haminan että Kouvolan seutujen kehitystrendissä. Oulun suhteellisen aseman heikkeneminen tulee esiin vuoden 2012 luvuissa. Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä suuret erot: Oulun ja Kuopion seudut ovat kymmenen kilpailukykyisimmän seudun joukossa koko ajanjakson 1995-2012 välillä. Kuopion seudun asema suhteessa muihin alueisiin on parantunut koko ajanjakson ajan ja Oulun positio heikkenemässä. Rovaniemen seudun asema on parantunut merkittävästi ajanjakson aikana, ja se on toinen vahva 46 nousijaseutu Kuopion ohella Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkiseutujen joukossa. Muut Itä- ja Pohjois-Suomen seudun ovat kilpailukyvyltään seutujen heikoimman viidenneksen joukossa.

Seutukunta-analyysin yleiset tulokset 2 (2) Pietarsaaren seudun BKT:n muutos % ylivoimaisesti korkein viime vuosina: BKT:n muutosprosentti oli positiivinen vain neljällä seudulla 25:stävuosina 2008-2010. Pietarsaaren muutosprosentti 16,8 % oli täysin omaa luokkaansa. Muut positiivisen muutoksen alueet olivat Rauman, Ylä-Savon ja Mikkelin seudut. Asukasta kohti laskettuna BKT ylitti 40 000 euron rajan Helsingissä, Porvoossa ja Vaasassa. Salon seudun BKT:n muutos % ylivoimaisesti negatiivisin viime vuosina: Salon seudun BKT:n muutosprosentti oli peräti -43,2 % vuosien 2008-2010 välillä. Muutos on huima verrattuna aikaisempaan kehitykseen: vuosina 1995-1999 BKT:n muutos % oli +100,9 ja +43,3 %vielä vuonna 2000-2007. Salon seudun BKT euroina asukasta kohden oli korkein 25 suurimman seutukunnan joukossa vuonna 2008 (47 602 /as.), mutta vuonna 2010 enää noin 27 000 euroa asukasta kohden. Pietarsaaren, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seudut ovat työllisyysdynamiikan malliseutuja koko maalle: Pietarsaaren seudun työllisyysaste korkein ja työttömyysaste alhaisin 25 suurimman seudun joukossa. Pohjalaisseutujen vertailukelpoisia ovat vain Helsingin ja Porvoon seudut. Oulun, Tampereen ja Helsingin seudut väestödynamiikaltaan vahvimpia seutuja: Oulun seudun väestönlisäys väestöpohjaan suhteutettuna ylivoimaisesti suurinta ja Helsingin väestönlisäys määrällisesti suurinta. Maan sisäisten muuttovirtojen osalta Oulun seutu vetovoimaisin alue 1990-luvulla ja Tampereen seutu 2000-luvulla. Helsingin seutu on ollut muuttovetovoimainen koko ajanjakson ajan. Muista seuduista erottuvat esimerkiksi Hämeenlinnan ja Kuopion seudut: Hämeenlinnan seutu oli suhteessa asukaslukuun muuttovetovoimaisin vuonna 2008 ja Kuopion seutu toiseksi vetovoimaisin Tampereen jälkeen vuonna 2012 Rauman seutu on kuntatalousdynamiikan malliseutu: Rauman seudun kuntien lainat olivat asukasta kohden vain 389 euroa vuonna 2012 ja kunnallisverot asukasta kohden 4:nneksi suurimmat. Rauman seudun lainamäärä oli hämmästyttävästi lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin toiseksi parhaimman seutukunnan ja jopa kymmenen kertaa alhaisemmat kuin Kokkolan seudulla. Rauman poikkeuksellisuutta korostaa se, että seudun kuntien lainamäärä oli vuonna 2012 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1995. Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuus ylivoimaisesti korkein suurissa yliopistokaupungeissa: Yliopistoseutujen ja muiden seutujen välillä merkittävä ero. Tiedekorkeakoulua vailla olevat seudut ovat sekä tutkinnon suorittaneiden että akateemisten osuudessa 10-20 vuotta jäljessä yliopistoseutuja. 47

K I I TO S! Yhteystiedot: 045 657 7890 www.timoaro.fi timokaro@gmail.com 48