Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Samankaltaiset tiedostot
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Rataverkon kokonaiskuva

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Suomikäytävä

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Helsinki-Turku nopea junayhteys

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Talousarvioesitys 2017

Suomikäytävä

40. Ratahallintokeskus

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

40. Ratahallintokeskus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Ajankohtaista tienpidosta

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Keskeiset ratahankkeet Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Julkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Tampere Ote pöytäkirjasta 7/ ( 5) Kaupunginhallitus

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?

Maanteiden ja rautateiden runkoväylät

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA

Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ratahankkeet tilannekatsaus

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä

Radanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon kehittämistarpeet sekä joukkoliikenne VR:n näkökulmasta. Eduskunnan liikennejaosto

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Katsaus suunnitteluohjelmaan vuodelle Päivi Nuutinen

Transkriptio:

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen

EU:n prioriteetti-käytävät

Käytävät ja Venäjä

Käytävät ja ulkoiset yhteydet

TEN-verkko Suomessa

Eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon tavoitteet Suomi on sitoutunut TEN-T -ydinverkon toimenpiteisiin vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon toimenpiteisiin vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. Rahoituskaudella TEN-T -tuki käytännössä kohdistuu ydinverkkokäytäville. Suomen tulee laatia investointisuunnitelma TEN-T -verkoston toteuttamisesta sekä raportoida joka toinen vuosi hankkeiden edistymisestä ja rahoituksesta komissiolle. Ydinverkon laajuuden uudelleen tarkastelu tehdään vuonna 2023 ja se tullee voimaan 2028.

Ilmastotavoitteet ja liikenne Suomi on sitoutunut EU:ssa vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteisiin, jotka edellyttävät Suomelta nykyistä selvästi tiukempia ilmasto- ja energiapoliittisia ratkaisuja. Liikenteen päästöjen vähentäminen on isossa osassa tavoitteisiin pääsyssä.

Pääradan tavoitetilatarpeet vuoteen 2030 1. Helsinki Tampere Nykytilanne; 2 4 raidetta, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h (Helsinki 80 km/h), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h. Tavoite; Helsinki Riihimäki 4 raidetta, Riihimäki Tampere 3 raidetta, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h (Helsinki 80 km/h) Merkittävimpiä perusteita Rataosan välityskyky on todettu puutteelliseksi Liikenneviraston selvityksissä. Henkilöliikennemäärät kasvavat merkittävästi ja tavaraliikenne kasvaa etenkin Äänekosken biotuotelaitoksen kuljetusten takia. Liikennevirasto tekee ratayhteyden Riihimäki Tampere -tarveselvityksen.

Kolmas raide / Tampere-Riihimäki Ohituspaikat 5-10 M / paikka - nostaa 3. raide välille Riihimäki Toijala 370 M toimintavarmuutta 3. raide välille Toijala Tampere (Sääksjärvi) 185 M Tampereen henkilöratapihan muutokset 31 M n. 600 M - mahdollistaa lisäliikennettä 4. raide välille Lempäälä Tampere 105 M VE Nopeuden nosto 200 km/h 155 M VE Nopeuden nosto 220 km/h 250 M VE Nopeuden nosto 250 km/h 295 M - mahdollistaa uutta lähijunaliikennettä - mahdollistaa lyhyemmän matkaajan (n. 6-11 min=> Hki-Tre n. 1h15min ) Yhteensä n. 850-1.000 M 9 15.2.2018

Riihimäki-Pasila Pasila-Riihimäki 1. vaihe, rakenteilla (-17-20) 150 M. Pasila-Riihimäki 2. vaihe, ei ohjelmissa 241 M n. 400 M - nostaa toimintavarmuutta - mahdollistaa lisäliikennettä - mahdollistaa lyhyemmän matkaajan? 10 15.2.2018

Lentorata / Kerava-Pasila Rinnakkais/täydentävä vaihtoehto pääradan parantamiselle / lisäraiteille Helsinki-Vantaan lentoasema kytketään päärataverkkoon Toteutus pääosin tunnelissa Kustannusarvio 2010 1.000 M Liikennevirastossa aloitettu suunnitelmien päivitys ja vaikutusten arviointi on käynnistymässä. Päivitetty hinta-arvio valmistuu loppukeväästä 2017 Radan kytkentä mahdolliseen Helsinki-Tallinna -tunneliin ja sen kautta eurooppalaiseen liikenneverkkoon? Lentorata yhdistäisi Helsingin, Tampereen ja Turun niin, että ne kaikki olisi mahdollista saavuttaa noin tunnissa. 11 15.2.2018

Pääradan tavoitetilatarpeet vuoteen 2030 2. Tampere Seinäjoki Nykytilanne; 1 raide, lyhyitä 2-raiteisia osuuksia, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 120 200 km/h (radan kunnosta johtuvia erillisiä nopeusrajoituksia), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h. Tavoite; 2 raidetta, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h, Tampereen ratapihan kehittäminen. Merkittävimpiä perusteita Tampereen asemalla ja ratapihalla palvelutaso sekä välityskyky on todettu puutteelliseksi Liikenneviraston selvityksissä. Henkilö- ja tavaraliikenteen kasvu edellyttävät lisää kapasiteettia. Akselipainon nosto 25 tonniin mahdollistaa nykyistä tehokkaammat kuljetukset.

Pääradan nykyiset raidemäärät (Seinäjoki Oulu-ratahankkeen valmistuttua) sekä kunto ja kapasiteetti rataosittain verrattuna asetettuihin tavoitteisiin.

Maakuntaliittojen Päärata plus

0 Nykymalli Edunvalvonnan vaihtoehtoja / Tampereen näkökulma 0+ Nykymalli kehitettynä (parempi koordinointi, yhdyshenkilöt yms.) 1 Kaupungin (+muiden toimijoiden) lisäpanostaminen yhteiseen maakunnalliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan (Päärata +) 2 Tampere/seutuvetoinen edunvalvonta (maakuntien edunvalvonnan lisäksi) - roolit/tasot/tehtävät (EU, hallitus/eduskunta, ministeriöt, virastot yms.) - yhtenäinen viestintä, kärjet, materiaalit - valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu käynnistyy vuoden 2018 aikana