ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.
|
|
- Annemari Hovinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.
2 Päärata on Suomi-rata Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Se on rataverkon pääsuoni, joka yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun. Päärata toimii nimensä mukaisesti sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. On oleellinen osa Suomen runkoverkkoa. 2 Sillä on suuri merkitys niin ihmisten arkeen kuin elinkeinoelämän toimivuuteen.
3 Mistä on kyse? Päärata on Suomen selkäranka, jonka alueella asuu puolet suomalaisista ja syntyy 2/3 BKT:sta. Päärata mahdollistaa miljoonat työmatkat investointi päärataan laajentaa työssäkäyntialueita ennestään. Pääradan kautta kuljetaan kaikkialle Suomessa ei vain niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka sijaitsevat suoraan sen varrella. Jos seuraavalla hallituskaudella halutaan tehdä infrainvestointi, joka vaikuttaa aidosti koko Suomeen, tämä on se investointi. Junaliikenne on ekologisin matkustusmuoto. Siksi sen käyttöä on syytä lisätä. Pääradan kehittäminen madaltaa junan käyttämisen kynnystä. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 3 Päärata vastaa elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin, ja toimii talouskasvun mahdollistajana.
4 Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin.
5 Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin. Juna on ekologisin liikkumismuoto ja siten keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myöhästelyt ja hitaus kasvattavat junan käyttämisen kynnystä. Pääradalla kulkee valtaosa suomalaisista ja tavaroista satsaukset tekevät näiden liikkeestä vieläkin sujuvampia. Pääradalle tehtävä investointi tarkoittaa myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 5
6 Päärataan tehtävät investoinnit Koskettavat koko Suomea Vaikuttavat alueellisesti ja paikallisesti Vastaavat elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin Edesauttavat päästötöntä liikkumista Edistävät laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Vaikuttavat tavallisen suomalaisen elämään 6
7 Päärata on Suomi-rata Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan aitoja investointeja siihen, että Suomi pysyy kiinni kasvussa ja tavoitteissaan. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja asettavat meidät kaikki kärkeen päästöjen vähentämistalkoissa. Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Lisäksi häviämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisten raiteiden vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole varaa. 7 Rautatiellä ja erityisesti pääradalla on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se on mullistanut ihmisten liikkumisen, muuttanut Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhdittanut taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista, edistämässä elinkeinoelämän tavoitteita ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.
8 Nykytilanne ja ennusteet pääradalla
9 Päärata yhdistää Suomen Tampere on terminaali Junaliikenne pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan välillä kulkee Tampereen kautta pääradalla. Tampereen kautta Helsinkiin kulkee suuri osa koko Suomen rataliikenteestä. Vaasa Pori Oulu Seinäjoki Jyväskylä Tampere Hämeenlinna 9 Helsinki
10 Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä olevan jopa 40 %. 10 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan noin 16 %.
11 Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä olevan jopa 40 %. 11 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan noin 16 %.
12 Ilmastonmuutoksen hillintä nostaa matkustajamääriä radikaalisti pääradalla Junan valtakunnallinen kulkutapaosuus kasvaa: 5% 8% 12 Arvio henkilöliikenteen matkamääristä. Lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 Rataverkon kokonaiskuva Lähtökohtia ja näkökulmia
13 Raidemäärä pääradalla, nykytilanne Rata on suurelta osin yksi tai kaksiraiteinen. 13
14 Raidemäärä pääradalla, tavoite 14 Nopeusstandardi 250 km/h
15 Suomen päärata kuuluu Euroopan keskeisiin kuljetuskäytäviin: TEN-T
16 Päärata TEN-T verkolla Päärata kuuluu koko Euroopan laajuiseen, Euroopan Unionin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-T verkkoon Tavoitteena on parantaa yhteyksiä eri kuljetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatie-maantieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Päärata ei ole kuitenkaan tähän saakka kuulunut EU:n ydinverkkokäytäviin. 16 Lähde: Liikennevirasto
17 TEN-T ydinverkkokäytävät TEN-T ydinverkosta osa kuuluu yhdeksään multimodaaliseen ydinverkkokäytävään. Päärata ja suurin osa Suomesta on ollut ydinverkkokäytävien ja niihin liittyvän rahoitusinstrumentin (CEF) ulkopuolella. 17 Ydinverkkokäytäviä uudistetaan parhaillaan: Euroopan komissio julkaisi esityksensä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ( ) Verkkojen Eurooppa -välineeksi (Connecting Europe Facility, CEF).
18 TEN-T ydinverkkokäytävät Uudistuksen yhteydessä on huomioitu mm. ydinverkkokäytävien laajentaminen pohjoiseen, josta EU parlamentti äänesti Laajennus mahdollistaa EU-tukikelpoisuuden liikenneinvestointeihin (CEF) mm. pääradalla. Pohjanmeri Baltia -ydinverkkokäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan. Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenteen alan investointeihin osoitettaisiin 30,6 mrd euroa. 18 Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista (katkoviivalla). Lähde: Liikennevirasto
19 CEF-rahoitusinstrumentti 19 Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Tukiprosentti vaihtelee % riippuen hankkeen tyypistä. Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan ensimmäistä kertaa sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettua kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria. Vielä ei ole varmuutta, voiko sotilaallisen liikkuvuuden tukikohde sijaita vain TEN-T -rataverkolla. Näissä kohteissa kansallisen tuen osuus on 80 prosenttia ja EU-tuen osuus 20 prosenttia.
20 Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/ Raportissa työryhmä esittää, että liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tehtävä isoja toimenpiteitä Raideliikenne on todettu kestäväksi ja tehokkaaksi liikennemuodoksi Liikenteen nykyisistä päästöistä Suomessa raideliikenteen osuus on vain 1 % Raideliikenteen kehittämisen rooli tuodaan esiin toimenpideehdotuksissa, joilla päästövähennystavoitteisiin vastataan, mm. Raideliikennettä parantavat infrainvestoinnit Rautatie- ja yhdistettyjen kuljetusten määrän lisääminen Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa todetaan, että nykyinen rataverkko ei kykene tarjoamaan matkustajille riittävää palvelutasoa, mikäli siirtymä tieliikenteestä raideliikenteeseen on suuri
21 Pääradan yhteysväli Helsinki Tampere
22 Tilanne yhteysvälillä Helsinki Tampere 22 Henkilöliikennemäärät ovat kasvaneet maan suurimmiksi Radan kapasiteetti ei riitä, palvelu ei vastaa kysyntään. Junanopeuksien erilaisuus syö myös kapasiteettia, mutta radalla on tarve liikennöidä niin kauko-, tavara-, kuin lähijunia. Tavaraliikenteen ohitustarve ja viivytykset kasvavat kaukojuna-liikenteen lisääntyessä, millä on haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksille. Rataosuus on suuren käytön vuoksi häiriöherkkä Häiriöt johtavat junien jatkuvaan myöhästymiseen, mikä kertautuu koko Suomen rataverkolle. Nopeus radalla on laskenut merkittävästi Vaikka on tavoitteena on ollut nopeuttaminen, viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukoliikenne on hidastunut merkittävästi. Tilanne uhkaa jatkua 10 vuotta tai pidempään jatkuvien korjaustöiden takia. Pääradan nykytila aiheuttaa aluetaloudelle yli 30 milj. tuottavuustappion vuosittain. Radan peruskunto on huono Yhteysväli vaatii kattavaa peruskorjausta. Mitään suunnittelua radan kehittämiseksi välillä Tampere Riihimäki ei ole aloitettu
23 Selvitys: Helsinki Tampere ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset (2018) Radan nopeus (km/h) Kasautumishyöty (milj. / vuosi) Nykytilanne -32 Huomioita (kaikissa vuoden 2030 työpaikkamäärät) Rakennustöitä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tilanne uhkaa jatkua ainakin seuraavat 10 vuotta, koska rakennustyöt tulevat jatkumaan Riihimäki-Helsinki-välillä. 200 (kaikki asemat) +53 Tampere, Etelä-Pirkanmaa ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä 250 (kaikki asemat) +58 Saavutetaan suurin hyöty väliasemilla pysähtyen. Tampere, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. 300 (vain päätepysäkit, väliasemat nykyisellä radalla) +45 Tampere ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. Kokonaishyöty pienenee, koska väliasemat jäävät pois. 23 Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset 06/2018
24 VM:n budjettiehdotus 2019: Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla. *) Nopeammat yhteydet kaikille Tampere-Helsinki välin nopeuttaminen ja häiriöiden poistaminen parantavat matkojen ja kuljetusten luotettavuutta ja nopeutta Tampereen lisäksi Oulusta, Seinäjoelta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Porista. 24 *) Perinteinen kalusto tarkoittaa Pendolino- ja uusinta IC-kalustoa.
25 Mitä nopeuttaminen edellyttää? Ratasuunnittelulle rahoitusta ja suunnittelun nopeaa aloittamista. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi yleissuunnitelman käynnistämistä pikaisessa aikataulussa. Ratalain mukaan ennen rakentamista pitää laatia yleissuunnitelma ja ratasuunnitelmat. Yleissuunnitelma tulisi laatia reaaliajassa eli 2 3:ssa vuodessa. Seuraava vaihe eli ratasuunnitelmien laatiminen tulee käynnistää yleissuunnitelman loppupuolella ns. päällekkäin eikä vasta hyväksymiskäsittelyjen jälkeen. Yleissuunnitelma voidaan laatia osissa, yhteysväleittäin, mutta myös siinä tulee huomioida kohtuullinen aikataulu. 25
26 Mitä nopeuttaminen edellyttää? Lisäraiteita tulee suunnitella Riihimäki Tampere välille kaksi eli tavoitteena on neliraiteisuus. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: 3. raide + osia 4. raiteesta) *) Yleissuunnitelman laatiminen tulee kytkeä tiedossa olevaan tulevaan peruskorjaukseen Tampereen ja Riihimäen välillä Alle tunti edellyttää vähintään: 250 km/h -nopeustaso. 3. raide Riihimäki Toijala Tampere 4. raide Riihimäki Tampere välille. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: TRE Lempäälä) **) Tampereen henkilöratapihan uusi välilaituri ym. henkilöratapihan suunnitellut investoinnit. Pasila Riihimäki 2. vaihe. Kerava Pasila lisäraiteet / Lentorata, Hki-ratapihan järjestelyt 26 *) huom. Sääksjärvi-TRE välillä on jo 3 raidetta **) liittyy myös muun liikenteen kehittämiseen. Vaatii tarkempaa selvitystä.
27 Raidemäärä pääradalla, tavoite 27 Nopeusstandardi 250 km/h
28 Päärata+
29 Tampere-Seinäjoki-Vaasa -rataosat Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa yli 2,5 miljoonaa matkustajaa Vilkkain 1-raiteinen rataosuus Valtava potentiaali kulkutapaosuuden kasvattamisessa 1-raiteisuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle, junanopeuksille sekä on erityisen häiriöherkkä 2-raiteisuudella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. Yhteysvälin 2-raiteistaminen parantaa junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. Nopeat ja häiriöttömät yhteydet pääradalla sekä pohjoiseen että etelään ja nopea ja sujuva yhteys länteen Vaasaan ovat tärkeitä alueen elinkeinoille ja asukkaille. Tavoitteiden toteuttamiseksi täytyy Seinäjoki Tampere -yhteysvälin tarveselvityksen jälkeen aloittaa yhteysvälin 2-raiteistamisen suunnittelu ja toteuttaminen ripeällä ja tavoitteellisella aikataululla Vaasan radalla on jatkettava tasoristeysten poistamista eritaso- ja yksityistie- ja tilusjärjestelyin, jotta välin nopeustaso voidaan nostaa nykyisestä 29
30 Seinäjoki Vaasa-rataosa 30 Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävälle ennustetaan vahvaa kasvua tulevaisuudessa. Alueiden elinvoimaisuus ja kasvukeskukset näkyvät myös työssäkäyntiliikenteessä. Lisäksi pendelöintiä suuntautuu myös Tampereelle, Helsinkiin sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen, jolloin junaliikenteen matkustajat kulkevat myös Vaasa Seinäjoki -rataväliä. Vaasan ja Seinäjoen rataosuus on yksiraiteinen ja sähköistetty. Rataosalla on 64 tasoristeystä ja matkustajajunien suurin sallittu nopeus on 120 km/h Matka Vaasasta Seinäjoelle kestää nykytilanteessa ilman pysähdyksiä 44 minuuttia. Rataosuuden merkittävimpiä haasteita ovat junien kohtauspaikkojen puute ja tasoristeysten suuri määrä. Vaasa Seinäjoki -kehityskäytävällä keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat sähköistettyjen kohtaamisraiteiden lisääminen, tasoristeyksien vähentäminen sekä niiden turvallisuuden parantaminen, asemien laiturijärjestelyjen parantaminen sekä radan kantavuuden lisääminen. Suunnitelmien valmiusastetta raideliikenteen kehittämiseksi yhteysvälillä täytyy edistää.
31 Tampere Pori/Rauma-rataosa 31 Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman suuntiin Pori Tampere -yhteysvälillä on sekaliikennettä välillä on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia Rauma Tampere -yhteysvälillä on tavaraliikennettä Raumalla on suuri, erityisesti metsäteollisuuden vientikuljetuksille tärkeä satama Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita aiheuttavat tasoristeykset ja Tampereen pään kapasiteettirajoitteet Tavoitteina Tampella Lielahti 3. raide Lielahti Nokia 2. raide Tasoristeysten vähentäminen Rauman rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle Koko radalle 25 t akselipainon kantavuus Tasoristeysten vähentäminen ja muut nopeutukseen mahdollisesti tarvittavat ratainfran parannukset
32 Tampere Jyväskylä-rataosa Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeinen liikenneyhteys Henkilöliikenne sekä metsäteollisuuden vientikuljetukset Rataosan ongelmina kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys kapasiteetti tavaraliikenteen osalta alkaa olla käytetty Henkilöliikenteen osalta keskeistä on matka-aikojen lyhentäminen Tampere Orivesi -rataosuutta lukuun ottamatta yhteysväli on nykyisellään yksiraiteinen Tavoitteena kaksiraiteisuus 1. vaihe: kaksoisraide välille Orivesi-Jämsä (200 milj. ) 2. vaihe: kaksoisraide Jämsä Jyväskylä (380 milj. ) Suunnittelun nopea käynnistäminen, toteutus
33 Raidemäärä pääradalla, tavoite 33 Nopeusstandardi 250 km/h
34 Mikä on Päärata+?
35 Päärata+ Keitä me olemme? Pirkanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto Halme Esa Maakuntajohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Vs. Maakuntajohtaja etela-pohjanmaa.fi Markus Erkkilä Vs. Suunnittelujohtaja etela-pohjanmaa.fi Asko Aro-Heinilä Vt. maakuntajohtaja Marika Luoma Maakunta-asiamies Keski-Suomen liitto 35 Hämeen liitto Anna-Mari Ahonen Maakuntajohtaja Heikki Pusa Yli-insinööri, suunnittelujohtaja Pohjanmaan liitto Kaj Suomela Maakuntajohtaja Tero Voldi Liikenneasiantuntija Tapani Mattila maakuntajohtaja Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu
36 Päärata+ Keitä me olemme? Päärata+ on kuuden maakunnan yhteistyöalusta ja hanke. Päärata+:lla on yhtenäinen näkemys raideliikenteen kehittämisestä, josta se on tehnyt esityksen. Esitys sisältää nopeiden raideyhteyksien kehittämisen osana työssäkäyntialueiden laajentamista, talouskasvun edistämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen pääradan eli Suomi-radan ja sen jatko- ja liityntäyhteyksien suunnittelulle ja investoinneille. Matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee samalla turvata. 36
37 Kiitos!
Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE
Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE 3.9.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotLiikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotHankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotKohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä
Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä 11.9.2019 Toimiva liikenteen infrastruktuuri hallitusohjelmassa Käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita
LisätiedotSuomikäytävä
Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotLinjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin
Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019 Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotPirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa
Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan
LisätiedotTampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen
Tampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen 2018 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on esittää useasta näkökulmasta perusteita Tampereen ja Seinäjoen välisen rautatien 2-raiteisuudelle. Väestön ja elinkeinoelämän
LisätiedotYrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen
Yrityssalainen VR ja Jyväskylä 5.11.2018, Maisa Romanainen Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +18% Matkamäärien kehitys kaukoliikenteessä Helsinki Jyväskylä-välillä vuodesta 2015 +10% Matkamäärien
LisätiedotLiikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen
Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotSuomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotJulkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari
Pohjois-Savon liikenneseminaari 4.4.2019, Roman Lübitch VR Raideliikenne on tulevaisuuden toimiala KAUPUNGISTUMINEN ILMASTONMUUTOS DIGITALISAATIO Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +10 % Matkamäärien
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia
Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna
LisätiedotPääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat
Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat 23.4.2019 Lähtökohdat I Päärata toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. Helsinki Tampere on
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotPORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS
PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotKuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta
Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.
LisätiedotLiikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot
Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa
LisätiedotSYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA
SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA 31.10.2018 Marko Mäenpää Ramboll Finland Oy ESITYKSEN TAUSTAA Esitys perustuu hankkeen selvitys Pohjois-Karjalan
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotMiten liikennejärjestelmää tulisi kehittää
Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotPerinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1
Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotSuomikäytävä 1.9.2015
Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotTampere-Oulu nopeudennostoselvitys
Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys 15.5.2019 Sisältö Tarkastelualue ja työn tavoitteet Matka-ajat ja ajoaikasimulointeja, nykyiset nopeusrajoitukset Nopeutta 200 km/h ja geometrian sallimaa nopeutta rajoittavat
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotSuomen ruokatie ja viennin valtaväylä
Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi.
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotTampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta
Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä
LisätiedotLiikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia
Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon
LisätiedotHyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus
Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen
LisätiedotPerustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun
Muistio 1(8) PAO/PMA 23.1.2019 LVM/1620/08/2018 Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Johdanto Pilottihankkeiden arviointiperusteet Alueellisen junaliikenteen
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta
Lisätiedot391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Tampere Ote pöytäkirjasta 32/2018 1 (5) 391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta TRE:5481/08.01.00/2018 Valmistelija
LisätiedotKehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotLielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä
Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotValtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK
Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi
Lisätiedot