1 (32) Asianumero 2416/10.02.03/2017 Aluenumero 410310 Espoonlahden keskus, Esbovikens Centrum Asemakaavan muutos 34. kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli 34334, tontit 9-12 sekä virkistys- ja katualuetta MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro 410307 Hyväksytty 31.8.2016 Aluenro 410306 Hyväksytty 19.9.2007 Aluenro 410301 Hyväksytty 21.1.1988
2 (32) Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä helmikuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7147. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden keskustassa, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Etelä-lounaassa alue rajautuu Espoonlahdenreitti -yhteyteen ja puistoon, lännessä Maakravunkujaan, idässä Solmukujaan ja pohjoisessa Espoonlahdenkatuun. Alueen koko on n. 6,8 ha Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaavan muutosta on 9.5.2017 hakenut korttelin 34334 maanomistaja. Hakemusta on päivitetty 6.2.2018. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Asia on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 27.9.2017. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 0799 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Patrik Otranen, arkkitehti etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaisa Lahti, liikenneinsinööri Marie Nyman, maisema-arkkitehti
3 (32) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 7 2.1.3 Yleiskaava... 8 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 9 2.1.7 Rakennuskiellot... 9 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 9 2.1.9 Pohjakartta... 10 2.2 Selvitys alueesta... 10 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 10 2.2.2 Maanomistus... 10 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 10 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 14 2.2.5 Suojelukohteet... 15 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 15 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 16 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 16 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 16 3.3 Osallisten tavoitteet... 17 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 17 4.2 Mitoitus... 19 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 21 4.3.1 Maankäyttö... 21 4.3.2 Liikenne... 23 4.3.3 Palvelut... 24 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 25 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 25 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 25 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 25 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 25 4.6 Nimistö... 26 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 26 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 27 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 27 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 27 5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan... 28 5.5 Vaikutuksen ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestönryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 28 Asemakaavoituksen yhteydessä on pidetty tapaaminen poliisiviranomaisten kanssa, jossa käsiteltiin kauppakeskukseen ja metroasemaan suoraan ja epäsuorasti liittyvien julkisten, puolijulkisten ja yksityisten tilojen turvallisuutta ja valvottavuutta ja rajapintaa viranomaisten ja yksityisen järjestyksen valvonnan osalta. Lippulaivan asemakaavan muutoksen osalta katsottiin, että suunnitelmassa em. asiat on otettu hyvin huomioon.... 29 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 29 5.7 Vaikutukset muihin Espoon aluekeskusten kaupalliseen vetovoimaan... 30 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 30 6.1 Rakentamisaikataulu... 30
4 (32) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 31 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset... 31 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 31 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 31 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 31 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake, hyväksymiskäsittelyn yhteydessä Katukartta Maanomistuskartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta), havainnekuva ja selostus liitteineen. Asemakaava laatimisen yhteydessä on lisäksi tehty seuraavat selvitykset, oheissuunnitelmat ja tarkastelut: - Kaupallinen tarkastelu Länsimetron jatkealue (Espoon kaupunki/ramboll, 2017) - Meluselvitys (Promethor, 2018) - Ilmanlaatulausunto - Tuulisuusselvitys (Sweco, 2017) - Varjostustarkastelu (JKMM Arkkitehdit, 2018) - Espoonlahden keskus, 410310, korttelisuunnitelma, LUONNOS 28.2.2018 (JKMM Arkkitehdit, 2018) - Espoonlahden keskus, 410310, Ulkotilojen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, LUONNOS 2.2.2018) Aikaisemman asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdyt kaupalliset selvitykset ja tarkastelut: - Kaupallisten vaikutusten arviointi, Kauppakeskus Lippulaivan laajennus (7.3.2014, Ramboll Oy) - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (21.5.2014, Ramboll Oy) - Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (26.5.2014, Realprojekti)
5 (32) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella, tulevan Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue on nykytilanteessa kokonaisuudessa kauppakeskuksen ja metroaseman työmaa-aluetta. Alueella on aikaisemmin sijainnut vuonna 1993 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva, jonka purkaminen on aloitettu elokuussa 2017. Rakennus ja siihen liittyneet tori- ja pysäköintialueet on purettu kokonaan tammikuun 2018 loppuun mennessä. Väliaikainen kauppakeskus (Pikkulaiva) sijaitsee Espoonlahdenkadun pohjoispuolella arviolta vuoteen 2021 saakka. Kaavan muutosalue ja sen lähialueet ovat suureksi osaksi työmaa-alueena ja lisäksi alueella on liikenteellisiä uudelleen järjestelyitä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 6,8 ha. Voimassa oleva, lainvoiman 31.8.2016 saanut ajantasainen asemakaava Espoonlahden keskus, alue 410307, muodostuu liikerakentamisen korttelialueesta (KM-1) ja kahdesta asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL-1). Varsinaisten liike- ja palvelutilojen tilojen osuus kokonaiskerrosalasta on 46 500 k-m 2. Kauppakeskus Lippulaivan aikaisempi toteutunut kaupallisten tilojenlaajuus oli noin 28 000 k-m 2. Päivittäistavarakauppaan laskettavaksi myymäläpinta-ala on ollut arviolta noin 16 000 k-m 2, mikä mahdollistaa hyvin 2-3 hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikköä. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Julkisille kulttuuripalveluille (aluekirjasto ja kulttuuritilat) on varattu 7 200 k-m 2. Asemakaavan muutoksen mitoitus mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisten kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä sekä metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteydessä. Asemakaavan tilanvaraus, jonka laajuus ja esitetty sijainti osana kauppakeskus- ja palvelukeskusta, vastaa sivistystoimen asettamia tavoitteita tulevaisuuden kirjasto- ja kulttuuritilojen suhteen. Asuinrakentamista tulee kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen KM-1- ja AL-1-korttelialueille yhteensä 29.800 k-m 2. Asemakaava-alueen laskennallinen uusi asukasmäärä on n. 660 uutta asukasta (1 as/45 k-m 2 ). Metron liityntäliikenteen linja-autoterminaalille on varattu noin 5 000 m 2 :n ala Espoonlahdenkadun puoleisesta maantasokerroksesta. Autopaikkoja tarvitaan yhteensä n. 1350, jotka kaikki sijoittuvat korttelin ja kadun alaiseen maanalaiseen keskitettyyn pysäköintilaitokseen. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on 9.5.2017 hakenut korttelin 34334 maanomistaja. Hakemusta on päivitetty 6.2.2018. Asia on tullut vireille ja siitä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 27.9.2017. Kaavamuutosalueeseen kuuluu yksityisessä omistuksessa olevien korttelialueiden lisäksi kaupungin katu ja virkistysalueita.
6 (32) Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 14.8. - 12.9.2017, jonka yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus Mainingin koululla 15.9.2017. Nähtävillä olon aikana saatiin kuusi mielipidettä, joiden vastineet ovat asian liitteenä. Edellisen kaavamuutos, Espoonlahden keskus, alue 410307 tuli lainvoimaiseksi 31.8.2016. Asemakaavan on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.6.2015, jonka jälkeen kauppakeskuksen ja siihen kiinteästi liittyvän metroaseman suunnittelut ovat jatkuneet. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen on ilmennyt, ettei rakennusta ole tarkoituksenmukaista laajentaa korjaamalla, vaan purkamalla vanha kauppakeskus ja rakentamalla kokonaan uusi. Etenkin uusien pysäköinti- ja muiden maanalaisten tilojen rakentaminen olemassa olevan rakennuksen alle osoittautui erittäin epätaloudelliseksi. Vanhaan rakennukseen ei myöskään ollut mahdollista sijoittaa uusia toimintoja ja tiloja tyydyttävällä tavalla. Tehtävä asemakaavan muutos pohjautuu pääosin aikaisempaan muutokseen ja sen keskeisiin sisältöihin. Suunnittelun lähtötietoina on ollut lisäksi Espoonlahdenkadun ja Merikarhunkujan katu- ja kunnallistekniset suunnitelmat (Espoon kaupunki/ramboll Oy, 2016-17). Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavallisiin tavoitteisiin, jossa Espoonlahden keskusta-alueelle, 600 metrin vyöhykkeelle tulevasta Espoonlahden metroasemasta tavoitellaan noin 7 500 uutta asukasta ja 2 000 uutta työpaikkaa v. 2050 mennessä. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Cityconin/kauppakeskus Lippulaivan arkkitehtikonsulttien JKMM Arkkitehdit, Loci-maisema-arkkitehdit, Ramboll Oy:n ja Länsimetro Oy:n suunnittelijoiden kanssa. Espoon kaupungin puolelta suunnittelua on tehty tiiviisti kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Kirjasto- ja kulttuuritilojen ja muiden julkisten tilojen varauksista on neuvoteltu tilakeskuksen, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Asemakaavan rinnalle laaditaan lisäksi korttelisuunnitelma ja yleisiä alueita koskeva lähiympäristösuunnitelma, jotka ohjeellisina täydentävät asemakaavan sisältöjä ja tavoitteita. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta ja kaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteiden mukaisesti alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä olemassa olevia liikenneyhteyksiä, teknisiä verkostoja ja palveluita. Alue rakentuu osaksi Länsimetron jatkeen vyöhykkeen kokonaisuutta, jossa kaupunkirakennetta on määrä tiivistää. Laadukas asuin- ja elinympäristö ja virkistysalueet - sekä luonnonsuojelulliset tavoitteet huomioiden. Helsingin seudun erityiskysymykset
7 (32) Alueen suunnittelussa hyödynnetään joukkoliikenteen, mahdollisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivien kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Asemakaavatyö jatkaa Espoon kaupunkirakennetta eheyttävää suunnittelua Länsimetron jatkeen, Matinkylä-Kivenlahti, kehitysvyöhykkeellä. Suunnittelussa on pidetty huolta toimivan viheralueverkoston ja virkistysyhteyksien jatkuvuudesta. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) asemakaavan muutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty joukkoliikenteen vaihtopaikka (Espoonlahden keskus ja Kivenlahden metrokeskus) sekä liityntäpysäköintipaikka (Kivenlahden metrokeskus). Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen ja tukee osaltaan joukkoliikenteeseen pohjautuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteita. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna 2017. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu, 2016)
8 (32) 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2018) Espoon kaupunki. Kaavanmuutosalueen sijainti on merkitty sinisellä ympyräkatkoviivalla. 2.1.4 Asemakaava Asemakaava-alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus (alue 410307), joka on tullut lainvoimaiseksi 31.8.2016. Asemakaava sisältää korttelin 34334 tontit 9-10 (AL-1) ja 11-12 (KM-1) sekä katu- ja puistoaluetta. Espoonlahden keskus (alue 410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 19.9.2007. Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410301), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää liikennealutta (LP). Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä- Kivenlahti Metrotunneli- asemakaava, (alue 940100, joka on tullut lainvoimaiseksi 7.8.2013. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012.
9 (32) 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu uutta sitovaa tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavoituksessa on huomioitu Matinkylä-Kivenlahti-metrotunneli- maanalaiseen asemakaavaan (940101) sisältyvää Länsimetron jatkeen Espoonlahden asema, jonka maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja on yhteensovitettu kauppakeskus Lippulaivan suunnitelmissa sekä asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Asemakaava-alue on osa Espoon keskustan kehittämisvyöhyketta, jonka periaatteet kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 19.12.2007. Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle, Lippulaivan kauppakeskuksen, metroaseman sekä liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Tämän jälkeen Espoonlahden keskuksen asemakaavoituksen rinnalla on tehty kaupunkirakenteellista kokonaistarkastelua ja kehittämisen periaatteita, jossa on tutkittu alueen maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia vuoteen 2050 saakka. Tarkastelu on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 22.4.2015. Tarkastelu perustui aikaisempaan, kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.12.2007 hyväksymään Espoonlahden kehittämissuunnitelman periaatteet, asemakaavoituksen pohjalla käytettäviksi. Niiden mukaisesti asuntorakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut kadun eteläpuolella kauppakeskus Lippulaivan ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteydessä. Periaatetta on noudatettu alueen aikaisempien kaavahankkeiden yhteydessä. Lainvoiman saaneita asemakaavan muutoksia ovat: Espoonlahden keskus (Lippulaiva), alue 410307 (lainvoimainen 31.8.2016) ja Espoonlahden keskus (Mårtensbro), alue 410702 (lainvoimainen 15.3.2017). Asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä ei ole laadittu erillistä kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa. Asemakaavam ratkaisut perustuvat 31.8.2016 lainvoimaiseksi tulleen Espoonlahden keskus- asemakaavan (410307) yhteydessä tehtyyn laajaan kunnallistekniseen kokonaissuunnitelmaan (Ramboll 2016-17), jota on osaksi päivitetty tämän jälkeen ja jossa on huomioitu asemakaavaratkaisusta johtuvat vähäiset muutostarpeet. Katualueiden muutosten osalta kunnallisteknistä suunnitelmaa päivitetään. Asemakaavan rinnalle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (JKMM Arkkitehdit, 2018) sekä yleisten alueiden osalta lähiympäristösuunnitelma (Loci Maisema-arkkitehdit, 2018). Kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksesta ja sijoituksesta ei ole päätetty, mutta kulttuurilautakunta on päättänyt kokouksessaan 21.10.2014 esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle että Espoonlahden kirjastopalvelut järjestetään siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto. Kirjaston tarkempi sijoitus alueella päätetään kuitenkin vasta sitten, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Espoonlahden aluekirjaston valmistelu ajoitetaan yhteen metroaseman valmistumisen kanssa. Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 19.5.2015 hyväksynyt Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvityksen, jossa on esitetty kirjasto- ja kulttuuritilalle Lippulaivaan sijoittuvan vaihtoehdon lisäksi kolme muuta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Kaupunginvaltuuston 7.12.2017 hyväksymässä vuoden 2018 talousarviossa on kirjattu valtuustokauden tavoitteiden toimenpiteisiin pöytäkirjamerkintänä, kohta 8: Päätös Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilasta tehdään kevään 2018 aikana. Talousarvion sivulla 11-13 on lisäksi mainittu: Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen aluekirjastomallia ja kehitetään pienten kirjastojen itsepalvelua, Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja elinvoimaa, Kaupunkikeskuksissa toimiva palvelutori
10 (32) parantaa palvelujen saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä Ison Omenan palvelutorin kokemuksia käyttäen laaditaan palvelutorikonsepti, jonka avulla julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta parannetaan kustannustehokkaasti eri keskuksissa pienempiä paikalliskeskuksia unohtamatta. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on nykytilanteessa kokonaisuudessa kauppakeskuksen ja metroaseman työmaa-aluetta. Alueella on aikaisemmin sijainnut vuonna 1993 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva ja sen yhteydessä oleva tori- ja pysäköintialue. Vanhan kauppakeskuksen purkaminen on aloitettu elokuussa 2017. Rakennus ja siihen liittyneet tori- ja pysäköintialueet on purettu kokonaan tammikuun 2018 loppuun mennessä. Väliaikainen kauppakeskus (Pikkulaiva) sijaitsee Espoonlahdenkadun pohjoispuolella arviolta vuoteen 2021 saakka. Kaavan muutosalue ja sen lähialueet ovat suureksi osaksi työmaa-alueena ja lisäksi alueella on liikenteellisiä uudelleen järjestelyitä. Suunnittelualueen viereen, Espoonlahdenkadun pohjois-/koillispuolelle, Ulappatorin ympärille on valmistunut asuntokortteli vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen Tähystäjä-asuntotorni. Alueen luoteis-/pohjoispuolella sijaitsee kesällä 2017 valmistunut väliaikainen kauppakeskus Pikkulaiva. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 34334 tontit 9-12 ovat yksityisessä omistuksessa (KOy Lippulaiva/Citycon Oy). Puisto- katu-, raitti- ja torialueet ovat kaupungin omistuksessa. Osa maanpinnan alapuolelle tulevista Lippulaivan toiminnoista, kuten pysäköinti ja huoltotilat, tulevat sijaitsemaan jatkossa katu- ja torialueilla. Maanomistuskartta on liitteenä 3. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alue, johon kuuluu vanha kauppakeskuksen rakennus, että sen viereinen tori ja pysäköintialue ovat alkuvuonna 2018 suurta työmaata. Vuonna 1993 valmistuneen kauppakeskus Lippulaivan kesällä 2017 alkaneet purkutyöt on saatu päätökseen vuoden 2018 alussa. Kauppakeskus Lippulaivan toteutunut kaupallinen kerrosala oli noin 28 000 k-m 2 (asemakaavassa varaus 38 000 k-m 2 :lle. Jalankulkuyhteys Espoonlahdenkadulta Espoonlahdenreitin jalankulku- ja polkupyöräyhteydelle ja Espoonlahden puistoon ovat katkaistu työmaan ajaksi. Espoonlahdenreitti on aluekeskuksen keskeinen yhdistäen sekä keskustan pohjoispuoleiset asuinkorttelit, Urheilupuiston alueen ja alueen lounais-/länsipuoliset asuinalueet yhteen. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava-alueella ei ole asukkaita ja laskennallinen työpaikkojen määrä on n. 960 1 työpaikka/40 k-m 2 /vähittäiskauppa). Työpaikat ovat pääsääntöisesti kaupan ja palveluluiden työpaikkoja. Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue toimii suurimpana yksittäisenä osana Espoonlahden aluekeskuksen palvelutoimintojen keskittymänä, mihin erityisesti kaupalliset palvelut suurimmaksi osaksi keskittyvät. Kaava-alueen ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä on kunnallisia palveluita, mm. terveyskeskus ja perhe- ja
11 (32) sosiaalitoimen palveluita, Espoonlahden urheilupuisto, uimahalli, jäähalli sekä useampia päiväkoteja. Uusi Mårtensbron koulu sijaitsee Espoonlahden Urheilupuiston eteläosassa. Espoonlahden kirkko sijaitsee aivan kaava-alueen länsipuolella. Espoonlahden keskusta toimii myös Kivenlahden alueen tärkeänä ja palvelutasoltaan monipuolisena palvelukeskuksena, vaikka Kivenlahden kaupalliset palvelut tulevat lähitulevaisuudessa kehittymään huomattavasti nykyisestä. Espoonlahden keskustan kaupunkirakennetta on tarkoitus kehittää siten, että kaupalliset palvelut sijoittuvat mahdollisimman tiiviisti Espoonlahdenkadun eteläpuolelle, kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ja julkiset palvelut osaksi kauppakeskukseen liittyen, osaksi sen ympärille hyvien kevyenliikenteenyhteyksien äärelle. Myöhemmin mahdollisen kaupallisen lisäkerrosalan tarve ratkaistaa Länsiväylän-Kivenlahdentien varren vyöhykkeellä, johon on lisäksi tavoitteena sijoittaa myös toimitilarakentamista. Espoonlahden keskusta toimii aluekeskuksena Espoonlahden lisäksi myös Kivenlahden, Soukan alueen ja Nöykkiön ja Kattilalaakson asukkaille. Tulevaisuudessa alueelle sijoittuu myös Espoonlahden aluekirjasto ja mahdollisesti myös kulttuuritilat, jolloin aluekeskus on vahvassa roolissa myös kulttuuripalveluiden tuottajana koko Espoon kaupunkialueen verkosto huomioiden. Kaupunki-/taajamakuva Alueen kaupunkikuva on nykyisin (alkuvuosi 2018) hvyin keskeneräinen, koska kauppakeskus Lippulaivan kortteli sekä siihen liittyvät virkistys- ja katualueet ovat suurimmaksi osaksi kauppakeskuksen uudistamisen ja metroaseman työmaa-aluetta. Alueen rakentuminen valmiiksi vie pitkän ajan, sillä rakentaminen kestää arviolta vuoden 2021 loppuun. Väliaikaisen kauppakeskus Pikkulaivan purkaminen ja Mårtensbron korttelin asuntorakentaminen voi alkaa vasta tämän jäkeen. Myös Espoonlahdenkatu ja osa Ulappakatua ovat työmaa-alueena kunnallisteknisten johtosiirtojen ja uusien maanalaisten ajojärjestelyiden rakentamisen vuoksi. Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaava-alue sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle Espoonlahdenkadun, Espoonlahdentien, Merenkulkijankadun, Kipparinkadun ja Espoonlahdenrannan rajaamalle alueelle. Espoonlahdenkatu on alueellinen kokoojakatu, jonka keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) syksyllä 2016 oli noin 4800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siihen liittyvät tonttikadut Solmukuja ja Maakravunkuja, joiden liikennemäärät ovat vähäiset. Alueella on sekä 30 km/h että 40 km/h nopeusrajoituksia.
12 (32) Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Kevyt liikenne Kokoojakatujen molemmin puolin kulkee jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Näistä Espoonlahdenkadun pohjoispuolinen reitti on pyöräilyn tavoiteverkossa osoitettu laatureitiksi, joka on osa etelä-espoon läpäisevää Länsibaanaa. Espoonlahdentien ja Espoonlahdenrannan varressa kulkevat reitit ovat pyöräilyn pääreittejä. Kadun varsilla kulkevien reittien lisäksi alueella kulkee paikallisia korttelien välisiä reittejä.
13 (32) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Asemakaavan muutosalue on alkuvuonna 2018 pääosin rakenteilla oleva metrokeskuskokonaisuus, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa. Alueen pysäköintijärjestelyt ovat säilyvien toimintojen ja asukasautopaikkojen osalta järjestetty väliaikaisina. Väliaikaisjärjestelyt ovat voimassa arviolta vuoden 2021 loppuun saakka. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Metro- ja rakennustyömaiden takia alueen bussireitit ovat osin poikkeusreiteillä. Suunnittelualueen läheisyydessä liikennöi seuraavat linjat: - 124 Tapiola Niittykumpu Suomenoja Espoonlahti Tillinmäki 125 Tapiola Niittykumpu Olari Nöykkiö Espoonlahti 146 Matinkylä Espoonlahti Kivenlahti 542 Soukka Kivenlahti Latokaski Espoon keskus Jorvi 543 Leppävaara Mankkaa Olari Soukka - Kivenlahti
14 (32) Lisäksi alueella liikennöivät lähibussilinjat 148 Espoonlahden keskus Soukka Iivisniemi sekä 149 Espoonlahden keskus Kivenlahti. Palvelut Asemakaavan muutosalueella ei ole palveluita, koska alue on rakennustyömaana. Alueella on nykyiselle asukasmäärälle riittävät kaupalliset palvelut, jotka ovat sijoittuneet asemakaava-alueen ulkopuolelle, vuoden 2017 kesällä avattuun kauppakeskus Pikkulaivaan. Espoonlahden asukasmäärään ja asiakaspotentiaaliin nähden sekä Espoonlahden kaupallisen vaikutusalueen laajuuden vuoksi kaupan myymäläpinta-ala on ollut vähäinen laajemmassa tarkastelussa suhteessa asukasmääristä johtuvaan potentiaaliin (Espoonlahden kaupallinen selvitys, Ramboll 2014). Muutoksen myötä kaupallisten palveluiden kasvaa ja vastaa tarvittavaan kysyntään. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on toimiva ja monipuolinen kunnallistekniikka, jota osittain uudistetaan, siirretään ja mitoitetaan uudelleen tehtävien muutosten vuoksi. Kunnallistekniset johdot kulkevat nykyisillä katu- alueilla ja ne on rakennettu pääasiassa vuosina 1987-88 (kaava-alueella myös 1996). Ulappakadun rakentamisen yhteydessä kunnallistekniikkaa on uusittu ja siirretty (2013) ja kadun länsireunaan on rakennettu alueen päähulevesiputki. Lisäksi Ulappakatu toimii tulvareittinä. Kadun alle rakennettaessa huolehditaan riittävästi tilaa kunnallisteknisille rakenteille. Aikaisemman asemakaavan muutoksen (alue 410307) yhteydessä on tehty vaikutusalueeltaan asemakaava-aluetta laajempi kunnallistekninen suunnitelma (Espoon kaupunki/ramboll, 2015-17). Nyt tehtävän asemakaavan muutoksen ratkaisut noudattavat suunnitelmien sisältöä, ja joita on tarvittavilta osin tarkistettu. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Asemakaava-alueella ei ole merkittävästi luontoaluetta. Kaavan lounaisreunassa, Espoonlahdenreitin varrella ja Espoonlahden kirkon ympäristössä on puistokaistaleita, jotka liittyvät kiinteästi osaksi Espoonlahdenreitin kalliometsäistä maisemaa. Puistoalueen pohjoisreuna on osaksi metroaseman ja uuden kauppakeskuksen työmaa-alueena. Erityisesti Espoonlahden kirkon edustalla on säilytetty vanhaa avokalliota. Luonnonympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja osin kulunutta. Alue on kuulunut vuoden 2013 liito-oravien elinympäristökartoitukseen, mutta havaintoja liito-oravasta ei ole saatu. Alueen läpi ei myöskään kulje liito-oraville tärkeää latvusyhteyttä.
15 (32) 2.2.5 Suojelukohteet Asemakaava alueella ei ole kaavoituksella huomioitavia suojelukohteita. Lisärakentamisessa ja sen ratkaisuissa on huomioitu liittyminen ja rakentamisen volyymin suhde olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja lähimaiseman merkittävimpiin rakennuskohteisiin, kuten Espoonlahden kirkkoon (Timo ja Tuomo Suomalainen,1980) sekä Espoonlahden päiväkoti (Timo ja Tuomo Suomalainen,1980). Kaavamuutos tuo edellä mainitut rakennukset aikaisempaa paremmin esille ja vahvemmaksi osaksi uutta tiivistyvää Espoonlahden keskustaa. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Ympäröivien katujen liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Nykytilanteen melua on kuvattu pääkaupunkiseudulla tehtyyn ympäristömeludirektiivin mukaisessa meluselvityksessä, jonka mukaan suunnittelualueen päivämelu ylittää 55 desibeliä katuihin rajautuvilla alueilla. Kuva: Meluselvityksen mukainen päivämelu suunnittelualueella. 55 db ylittyy keltaisesta väristä alkaen. (Pääkaupunkiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017)
16 (32) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Maakuntakaavassa Espoonlahden alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa Espoonlahden keskusta on lisäksi merkitty aluekeskuksena vähittäiskaupan alueeksi ja kehittävänä metron jatkeen vyöhykkeenä. Yleiskaavassa Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (C-K). Yleiskaavan tavoitteiden mukaan Espoonlahden kaupunkikeskus sijoittuu kauppakeskus Lippulaivaan ja sen lähiympäristöön. Yleiskaava mahdollistaa keskuksen laajentumisen ja kehittämisen länteen ja koilliseen Länsiväylää kohti ja mahdollistaa kaupan lisärakentamisen. Asemakaavan tavoitteena on lisätä asumista Länsimetron jatkeen Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä. Lisääntyvällä kaupallisilla ja julkisilla palveluita (terveys- ja kulttuuripalvelut) pyritään kehittämään Espoonlahden keskustaa kaupallisesti houkuttelevammaksi, asukkaille palvelutarjonnaltaan monipuoliseksi palvelukeskittymäksi ja siten vahvistamaan sen merkitystä yhtenä Espoon viidestä aluekeskuksesta. Nyt laadittu asemakaavan muutos edistää mahdollisuutta keskittää kaupungin ylläpitämät Espoonlahden suuralueen kulttuuripalvelut Espoonlahden keskustaan, kaupallisten palveluiden yhteyteen, metroaseman ja metron liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Tulevaisuudessa, tarkasteluvälillä vuodet 2020-2050, Espoonlahden keskusta alueelle haarukoidaan n. 10 000 uutta asukasta ja työpaikkaa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä kaavoitetaan myös asumista kauppakeskuksen laajennuksen ja Espoonlahden metroaseman yhteyteen. Kaupunkirakenteen tiivistetämisellä ja asukasmäärän lisäyksellä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, mahdollistetaan paremman palvelutarjonnan kehittyminen Espoonlahden aluekeskukseen. Tällä vastataan osaltaan myös Valtioneuvoston edellyttämään voimakkaaseen asuntotuotantoon metroasemien läheisyydessä, mikä kirjattu edellytykseksi valtionrahoituksen saamiseksi Länsimetron jatkeen rakentamiseen. Tavoiteena on lisäksi eheyttää, aikaisemmin paikoin huonosti jäsentyvää ja rakentamatonta kaupunkitilaa ja luoda vahvaa ja keskustamaista, laadukasta ja toiminnallista kivijalkakauppojen jalankulkukaupungin julkisen tilan verkostoa kauppakeskus Lippulaivan, Ulappatorin ja Espoonlahdenreitin yhteyteen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Espoonlahti on Espoon aluekeskuksista vähiten omavarainen kaupallisten palveluiden suhteen (Espoonlahden kaupallinen tarkastelu, Ramboll 2014). Asemakaavan muutoksella tehostetaan kaupallisten palveluiden saatavuutta Espoonlahden tulevan metroaseman ympäristössä ja koko suuralueella, varmistaen paremmin Espoonlahden keskustan kilpailukyvyn suhteessa muihin Espoon aluekeskuksiin mutta erityisesti Espoonlahden suuralueen ostovoimaan. Asemakaavan muutoksessa kaupan tuleva kerrosala on yhteensä 49 500 k-m 2, mistä päivittäistavaran kauppaan laskettava (ruokakauppa) osuus on arviolta noin 15 000-16 000 k-m 2. Lisäksi Kivenlahdentien varressa on suuri supermarket-kokoluokan päivittäistavaran kauppa. Tämä vastaa hyvinlähialueiden asukkaiden ostovoimasta johdettua laskennallista tilantarvetta vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Lippulaivan kauppakeskuksen, Espoonlahden metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteyteen lisätään myös runsaasti uutta keskustamaista asumista, mikä osaltaan tiivistää aluekeskustan kaupunkirakennetta, sekoittaen ja monipuolistaen toimintoja. Asukkaat ja laaja palvelukokonaisuus ovat useammille erittäin hyvin saavutettavissa. Tiivis ja keskutamainen kaupunki- ja toiminnallinen rakenne myös mahdollistaa aktiivisen ja elävän kaupunkitilan muodostumisen. Asumisen lisääminen vastaa myös metrojatkeen rakentamisen aloittamiselle asetettuja tavoitteita asuntotuotannon tehostamisesta. Rakentamisessa
17 (32) yksityisen ja julkisen alueen rajapintaa pyritään häivyttämään siten että kaupunkitila muodostuu vahvana ja korkealaatuisena urbaanina kokonaisuutena. Asemakaavassa huomioidaan kevyenliikenteen yhteyksien kehittäminen osana laajempaa koko Espoonlahden keskustaa koskevaa tarkastelua. Nykyistä Espoonlahdenreittiä ja siihen liittyviä Espoonlahdentorin ja Solmutorin torialueita kehitetään osana tiivistyvän aluekeskuksen laadukkaana jalankulkuraitistona, jonka varrelle sijoittuu tärkeimmät palvelutoiminnot ja jotka linkittävät keskustaalueen alueen reunoille. Yhteystarvetta Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitin välillä parannetaan kehitettävällä Kipparinreitin terassoituvalla porrasyhteydellä ja hissillä. Julkiset torit ja kevyenliikenteen yhteydet toteutetaan korkealaatuisesti, olemassa olevan maiseman erityispiirteitä ja elementtejä korostaen, vahvan paikallisidentiteetin luomiseksi sekä turvallisen ja esteettömän jalankulku- ja polkupyöräliikenteen toteuttamiseksi. Alueen katuverkkoa ei muuteta, mutta Solmukujan ja Maakravunkujien asema katuhierarkiassa vähenee, kun kauppakeskuksen asiakas- ja uuden asuinrakentamisen asukasliikenne ohjautuu pysäköintilaitoksiin suoraan Espoonlahdendulle toteutettavien ajoramppien kautta. Solmukuja jää kauppakeskuksen huoltoajoreitiksi. Asuinrakentaminen vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan, rikastaen massallista suunnitteluratkaisua ja häivyttämällä osaltaan suuren kauppakeskusmassan mittakaavallista vaikutusta Espoonlahdenkadun kaupunkikuvassa. Espoonlahdenkatu muodostuu alueen tiiviinä ja toiminnoiltaan monipuolisena kaupunkimaisena pääkatuna. Julkisivuille ja yleisille alueille on edellytetty korkealuokkaista toteutusta. Kokonaisuutta jäsennetään lisäksi asemakaavassa toteutettaviksi edellytetyillä torimaisilla alueenosilla katualueella sekä korttelialueen reunalla. Kaupunkikuvallisia periaatteita tarkennetaan jatkossa asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.8.- 12.9.2017, jonka yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus Mainingin koululla 15.9.2017. Nähtävillä olon aikana saatiin kuusi mielipidettä. Neljässä mielipiteessä ei pidetty hyvänä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä 14-16- kerroksisista palvelutaloa, joka sijoittuu olevaa Lokirinne 2:ssa olevaa 4-kerroksisista asuinkerrostaloa vastapäätä. Uuden rakennusmassan katsottiin varjostavan asuinkerrostalon asuntoja ja piha-alueita. Palvelutalolle esitettiin myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Kahdessa mielipiteessä tuotiin esille kirjasto- ja kulttuuritilojen tarve Espoonlahden aluekeskuksessa ja niiden kehittämistä myös näyttely ja taidelainaamotoiminnan suuntaan. Asemakaavaehdotuksessa palvelutalon rakennus on jätetty kokonaan pois. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat mukana asemakaavan julkisten toimintojen mitoituksessa. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa maankäyttöä Espoonlahden aluekeskuksessa ja mahdollistaa kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Espoonlahden aluekeskuksen voimakkaan laajentumisen ja laadullisen kehittämisen.
18 (32) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoonlahden aluekeskuksen maankäytön tehostaminen ja sekä kaupallisten, terveys- ja kulttuurilpalveluiden (aluekirjasto ja liittyvät kulttuuritilat) huomattava laajentaminen ja kehittäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien (Espoonlahden metroasema ja liityntälinjaautoterminaali) äärellä. Asemakaava mahdollistaa päivittäistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen kauppakeskus Lippulaivaan. Kauppakeskus laajenee aikaisemmasta noin 28 000 k-m 2 :n toteutuneesta ja asemakaavan sallomasta 38 000 k-m 2 :stä 49 500 k-m 2 :iin. Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty nykyisestä 3 000 k-m 2. C-1-korttelialueen lisäksi myös AL-1-korttelialueella sallitaan kauppakeskuksen ja metroaseman kokonaisuuteen liittyviä liiketiloja 500 k-m 2. Asemakaavan yhteydessä laaditussa korttelisuunnitelmassa (JKMM Arkkitehdit, 28.2.2018) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia myymälä tiloja yhteensä yli 15 000 k-m 2, mikä mahdollistaa laskennallisesti kolmen yli 5 000 m 2 :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen. Asemakaavan sisältö ja mitoitus vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia kirjasto- ja kulttuuritilojen varausten toimintaedellytyksiä kehitetään ja niille on osoitettu asemakaavaehdotuksessa sijainti kauppakeskuksen yhteydessä. Kerrosalamitoitus, 7 500 k-m 2, vastaa kaupungin sivistys- ja kirjastotoimien asettamia tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten kulttuuritilojen toteutuksen osana Espoonlahden palvelukeskusta. Asemakaava mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittamisen, mahdollistaen ns. palvelutorikokonaisuuden toteuttamisen. Kirjasto- ja kulttuuritiloille sekä muille julkisille palveluille mahdollistetaan suorat yhteydet kauppakerroksista sekä Espoonlahdentorin kansipihalta. Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle on tarkoitus toteuttaa tiloihin ja palveluihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippalaivan yhteyteen. Kirjaston sijoittumisesta kauppakeskus Lippulaivaan ei ole tehty toistaiseksi päätöstä. Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista, suureksi osaksi myös kauppakeskuskerrosten yläpuolelle. Tämä mahdollistaa Espoonlahden keskustan keskeisimmän alueen kehittäminen monipuoliseksi kaupunkimaiseksi keskustakortteliksi ja tukee osaltaan niitä tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. erityisesti metrokeskusten yhteydessä. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 30 300 k-m 2 ja niiden sijoittuminen on merkitty erikseen ak-1/ak-2/ak-3 - merkityille rakennusaloille AL-1- ja C-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin 670 asukasta (1as/45 k-m 2 ). Kaavamuutos sisältää myös metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja, joita on yhteensovitettu tiiviisti kauppakeskushankkeen kanssa. Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueille. Mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat joustavat suunnitteluratkaisut. Kaava-alueen liikennejärjestelyitä muutetaan ja parannetaan aikaisemmasta, mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin ajoramppien kautta suoraan Espoonlahdenkadulta ja Ulappakadulta. Kadun alle saa toteuttaa muuhun kauppakeskuskokonaisuuteen liittyvän pysäköintihallin. Kaavamuutoksella kehitetään myös Espoonlahdenreitti -jalankulku- ja polkupyöräraitin sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristöä ja niiden luontevaa liittymistä kehittyvän aluekeskuksen kauppakeskus-, palveluja metroasemakokonaisuuteen.
19 (32) Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 6,8 ha ja muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 88.600 k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin ek = 2.5 ja aluetehokkuudeksi noin ea = 1.3. Kauppakeskus ja kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaavan muutos mahdollistaa kauppakeskuksen yhteyteen monipuolisten yksityisten ja julkisten palveluiden sijoittamisen. Lähtökohtana on Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittaminen osaksi kauppakeskuksen kokonaisuutta. Kirjasto- ja kulttuuritilojen lisäksi asemakaava mahdollistaa myös sosiaali- ja terveystoimea palvelevien tilojen rakentamisen, mahdollistaen ns. palvelutorikonseptin toteuttamisen. Julkisille palveluille on varattu 7 500 k-m 2 rakennusoikeutta. Tämä mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittumisen kauppakeskukseen mutta päätöstä ko. palveluiden sijoittumisesta ei ole tehty. Asuntorakentaminen Asemakaava sisältää uutta asuinrakentamista, jonka kerrosala on yhteensä 30 300 k-m 2. Rakennuspaikat sijoittuvat korttelin molempiin päätyihin sekä Espoonlahdenreitin varrelle. Suuri osa asuntokerrosalasta sijoittuu muiden tilojen päälle Espoonlahdenkadun tasolta katsottuna. AL-1-korttelialueella asunnot sijoittuvat bussiterminaalin päälle ja C-1-alueella liike- ja palvelutilojen päälle, joissa niiden perustaso on Espoonlahdenreitin ja Espoonlahdentorin tasossa. Rakennusmassat vaihtelevat Espoonlahdenkadun puolella 4-14 asuntokerroksen välillä. Niiden alapuolelle sijoittuu Espoonlahdenkadun perustasoon nähden 1-2 kerrokseen kaupan tiloja. Espoonlahdenreitin varrella kerrosluvut vaihtelevat 5-9 kerroksen välillä. Asuinrakennusten pihajärjestelyt toteutuvat kansipihojen yksityisillä osilla. Asuinrakentamisella lisätään ensisijaisesti metroaseman hyötysuhdetta ja suurempia käyttäjämääriä ja edistämään palveluiden pysymistä ja monipuolistumista aluekeskuksessa. Lisäksi hybridimäinen asuntorakentaminen kauppakeskuksen kanssa edesauttaa suuren mittakaavan rakentamisen sopeuttamista keskusta-alueelle ja tuo mukanaan myös inhimillistä elävyyttä kaupunkikuvaan. Pysäköinti- ja muut tilajärjestelyt Liikekeskuksen asiakas-, asuinrakennusten asukas- ja vähintään puolet metroliikenteen liityntäpysäköinnin (250 ap) vaatimista autopaikoista sijoitetaan kahteen maanlaiseen pysäköintikerrokseen uudisrakennusten alle. Pysäköintilaitosta on mahdollista laajentaa myös Espoonlahden kadun alle. Metron liityntäpyöräilypaikkoja tulee toteuttaa vähintään 600, jotka tulee sijaita lähellä metroasemien sisäänkäyntejä Espoonlahdenkadulla sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristössä. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista tulee kattaa. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,8 ha. Kokonaiskerrosala on 88 600 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 5 100 k-m 2 :llä. Asemakaava-alueelle sijoittuu kaupan tiloja yhteensä 49 500 k-m 2, mahdollistaen usean suuren päivittäistavarakaupan sijoittumisen. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia tiloja yhteensä yli 15 000 k-m 2, mikä vastaa laaditun kaupallisen selvityksen (Ramboll, 2017) edellyttämää kaupan lisätarvetta vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavan muutoksess asuntorakentamista on yhteensä 30 300 k-m 2 ja
20 (32) julkisia lähipalveluita, sisältäen varauksen kirjasto- ja kulttuuritiloille ja mahdollistaen sosiaali- ja terveyspalveluita, yhteensä 7 500 k-m 2. Päiväkodille on varattu tämän lisäksi 1 300 k-m 2. Julkiset palvelut lisääntyvät aikaisemmasta 1 600 k-m 2 ja kaupan kerrosala 5 100 k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu n. ek=2.5 ja aluetehokkuudeksi n. ea=1,3 Alueen laskennallinen asukasluku on noin 670 uutta asukasta (1 as/45 k-m 2 ). Laskennallinen työpaikkojen kokonaismäärä muutoksen myötä liiketilojen osalta on noin 1250 (1tp/ 40 k-m 2 ) ja julkisten palveluiden osalta noin 110 (1tp/80 k-m 2 ). Aikaisemmassa, vuoden 2017 loppupuolella puretussa kauppakeskus Lippulaivassa liike- ja palvelutiloja oli yhteensä noin 28 000 k-m 2, josta kaikkea aikaisemman asemakaavan mahdollistamaa 38 500 k-m 2 kerrosalaa ei oltu toteutettu. Asemakaavan muutos mahdollistaa yhteensä 49 500 k-m 2 kaupallisia palveluita, mikä on tuottaa täysimääräisesti toteutuessaan 21 500 k-m 2 lisäyksen kaupan tiloihin verrattuna aikaisempaan toteutuneeseen tilanteeseen. Länsimetron jatkeen kaupallisessa tarkastelussa (Espoon kaupunki/ramboll, 2017) todetaan: Espoonlahden alueella ei ole aikaisemmin ollut suurta hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppaa, jolloin päivittäistavarakaupan ostovoimaa on karannut muille alueille. Tarvittavan mitoituksen lähtökohtana on, että Espoonlahden alue olisi päivittäistavarakaupan suhteen omavarainen. Tarkastelussa päivittäistavarakaupalle on mitoitettu 15 000 k-m2, jonka lisäksi suuren kaupallisen keskittymän lähialueella saattaa olla edellytyksiä pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittumiselle, ns. kivijalkakauppoina. Kaupallinen tarkastelu mainitsee Espoonlahden keskuksen kehitettävänä kaupunkikeskuksena, jossa on monipuoliset kaupalliset, kulttuurilliset ja julkiset palvelut, joka palvelee koko Espoonlahden suuraluetta ja mahdollisesti laajempaakin asiakaskuntaa (mm. Kirkkonummen suunnalta). Puretun kauppakeskus Lippulaivan tilalle rakennettu väliaikainen kauppakeskus Pikkulaiva on kooltaan noin 8 000 k-m2. Asemakaavan muutoksessa päivittäistavarakauppaan laskettavaksi myymäläpinta-alaksi arvioidaan muodostuvan noin 15 000-16 000 k-m 2, mikä mahdollistaa 2-3 hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikköä ja vastaa hyvin kaupan selvityksen tavoitteita. Kokonaisuudessaan kaupallisten palveluiden laskennalliseksi määräksi on esitetty noin 60 000 k-m2, sisältäen myös keskustaerikoiskauppaa, jotka voivat osaksi sijoittua myös Länsiväylän varren kaupalliselle vyöhykkeelle. Julkisille kulttuuripalveluille (aluekirjasto ja kulttuuritilat) on varattu kaavassa 7 500 k-m 2, eli lisäystä tulee aikaisempaan kaavaan 300 k-m 2. Asemakaavan muutoksen mitoitus mahdollistaa monipuolisten kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, hyvien liikenneyhteyksien, Espoonlahden metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteydessä. Julkisten palveluiden kokonaisuus mahdollistaa ns. palvelutorin toteuttamisen sosiaali- ja terveyspalveluineen. Päätöstä ko. palveluiden sijoittumisesta ei ole toistaiseksi tehty. Lisäksi kaava mahdollistaa 1 300 k-m 2 laajuisen päiväkodin rakentamisen kauppakeskuksen yhteyteen. Metron liityntäliikenteen linja-autoterminaalille on varattu n. 5 000 m 2 :n ala Espoonlahdenkadun puoleisesta maantasokerroksesta. Asukkaiden ja liikekeskuken ja palveluiden käyttäjien autopaikkoja tarvitaan yhteensä vähintään n. 1 350. Kaikki autopaikat sijoittuvat korttelin ja kadun alaiseen maanalaiseen keskitettyyn pysäköintilaitokseen.
21 (32) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue (C-1) C-1-korttelialueelle sijoittuu uudelleen rakennettava ja laajentuva kauppakeskus Lippulaiva sekä pääosa tulevan Espoonlahden metroaseman maanpäällisistä tiloista. Kauppakeskuksen mitoitus on laajennuksen myötä 51 000 k-m 2. Mitoitus mahdollistaa kattavat kaupalliset palvelut, sisältäen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan. Lisäksi mahdollistetaan kirjasto- ja kulttuuritilojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen, mahdollistaen ns. palvelutorikonsepti. Näille julkisille palvelutiloille on varattu asemakaavan muutoksessa 7 500 k-m 2. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu uutena toimintona päiväkoti, jonka laajuus on 1 300 k-m 2. Korttelialueelle sijoitetaan neljä asuinkerrostaloa. Espoonlahdenreitin varrelle sijoittuvien asuinrakennusten kerrosluvut ovat 5 ja 9 ja Solmukujan varrella 8 ja 12. Asuinrakentamisen kerrosala on C-1-korttelialueella 15 050 k-m 2. Korttelilialueelle sijoittuu myös julkista ulkotilaa kauppakeskuksen alimpien kerrosten päälle. Espoonlahdenreitin yhteydessä kansipiha muodostuu osaksi Espoonlahdentoria. Kansipihalle on osoitettu kauppakeskushankkeeseen liittyvä julkinen leikki- ja oleskelualue. Sisäänkäynti mahdollisiin julkisiin palveluihin järjestetään myös tätä kautta. Solmutorin puolella korttelialueen reunavyöhyke muodostuu osaksi toritilaa ja muodostaa olevan aukion yhteyteen uusia ja täydentäviä tiloja. Julkisivumaailma muuttuu Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen lounaispuolella mittakaavaltaan pienipiirteisemmäksi ja tilallisesti monimuoisemmaksi.uusien ja vanhojen kaupunkiaukioiden, kansipihojen, kevyen liikenteen reittien sekä monipuolisesti avautuvien liike- ja kulttuuritilojen vuorovaikutus elävöittää niin tilallisesti kuin toiminnallisestikin suunnittelualuetta laajempaa aluetta. Espoonlahdentorin kansipihalle rakentuvat kirjasto- ja kulttuuritilat muodostaa alueen toiminnallisen keskipisteen, jonka ympärille muut toiminnot keskittyvät. Korttelialueelle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä kauppakeskuksen kokonaisuuteen liittyvä yleinen leikki- ja oleskelualue ja tapahtumatori. Toiminnot liittyvät osaksi Espoonlahdentorin kansipihaa ja Solmutoria. Korttelialueelle saa lisäksi sijoittaa maanalaisia huolto- ja pysäköintitiloja. Kaikki korttelialueen autopaikat sijoittuvat laitokseen, johon ajo tapahtuu Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun kolmesta sisäänajorampista. Kauppakeskuksen huolto tapahtuu Solmukujan päästä olevalla huoltorampilla. Osa kauppakeskuksen huoltopihasta sijoittuu Solmutorin alapuolelle. Asuinrakennusten huoltoja saattoliikenne järjestyy pääosin Solmukujalta. Espoonlahdenreitin varrella olevien asuinrakennusten huolto- ja tontille tapahtuva asiointi ja saattoliikenne toteutuu kevyenliikenteen väylästä erotetulla ajoyhteydellä. Asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL-1) AL-1-korttelialueen Espoonlahdenkadun maantasokerrokseen sijoittuu metroaseman liityntälinja-autoterminaali (lha) sekä metroaseman tiloja. Ylempiin kerroksiin sijoittuu asuinrakennuksia, joiden kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä. Korkein 14-kerroksinen rakennusmassa sijoittuu linja-autoterminaalin kerroksen yläpuolelle, maamerkkinä Ulappakadun päätteeksi ja kauppakesku Lippulaivan ja metroaseman pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Asumisen kerrosala on 15 250 k-m 2 ja kauppakeskukseen liittyville liiketiloille on varattu 500 k-m 2. Terminaalin päälle muodostuu laaja ja suojaisa kansipiha. AL-1-korttelialueella kahteen maanalaiseen kerrokseen, osaksi korttelin pysäköintilaitoskokonaisuutta sallitaan autopaikkojen sijoittaminen.