1 (6) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Kemin osaava verkosto Hakemusnumero 104152 Saapumispäivämäärä 28.9.2018 Käsittelijä Liisa Irri Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/6639/09 02 01 01/2018/POPELY Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Kemin kaupunki Osatoteuttajat Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä 1.1.2019 Päättymispäivämäärä 31.12.2020 Hankkeen sisältö Elinvoiman edistäminen on laaja-alainen tehtävä, joka korostuu tulevaisuuden kunnan kaikessa toiminnassa ja toiminnoissa. Elinvoimaisuutta tukevia toimia tehdään mm. paikkakunnan vetovoimaisuuden, yritysten toiminnan ja osaavan työvoiman kautta. Vetovoimapalveluiden merkitys osana elinvoimaa kasvaa ja kunnan työllisyydenhoidon ja edistämisen tehtävät korostuvat. Myös kasvupalvelulaki ja maakuntauudistus tuovat muutoksia työllisyydenhoitoon ja yrityspalveluihin. Kasvupalvelulain uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut ja edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua sekä vastaa työmarkkinoiden muutoksiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää uutta toimintamallia pitkään työttömänä olleen työllistymisen edistämiseksi ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevan ammatillista osaamista niin, että se vastaa työnantajien tarpeisiin. Hankkeella edistetään työvoiman (tarjonnan) ja työnantajien tarpeiden (kysynnän) kohtaamista. Tavoitteena on myös vastata Kemin painopistealueiden (bio- ja kiertotalous, vihreä Kemi, matkailu) tarpeisiin työllisyyden hoidon, elinkeinopalvelujen ja koulutuksen osalta. Kemin osaava verkosto -hankkeessa keskitytään siihen, (1) miten olemassa olevaa sekä uutta kerättävää osaamiskartoitusten aineistoa voidaan hyödyntää työttömän työnhakija-asiakkaan työllistämisessä ja miten voidaan tunnistaa työllistymiseen vaikuttavat osaamisen kapeikot ja pullonkaulat. (2) Osaamiskartoituksissa esille tullutta tietoa voidaan analysoida ja hyödyntää monin tavoin: henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen, organisaation kehittämiskohtien tunnistaminen, miten kartoitusta voitaisiin hyödyntää enemmän mikro- ja pk-yrityksissä, ennakointiaineistoa koulutusten suunnitteluun jne. Osaamisen kartoitus tehdään niin työnhakija-asiakkaalle kuin työnantajalle, jolloin tiedetään, minkälaista osaamista on jo olemassa, minkälaiselle osaamiselle on tarvetta, mitkä ovat työn osaamisvaatimukset, ammattitaito eli työsuorituksessa todentuva osaaminen ja työnhakijan kyvyt ja valmiudet eli kompetenssit. (3) Hankkeella voidaan myös ennakoida syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Hanke tukee myös
2 (6) alueellista yhteistyötä, sillä hanketoimijoiden kesken kehitetään toimintamalli, jossa kunnan ja oppilaitoksen yhteistyötä työllisyydenhoidossa viedään kohti osaamisen hoitoa. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet rakentuvat tälle linjaukselle tuoden kaupungin ja oppilaitoksen palvelut lähelle pitkään työttömänä ollutta henkilöä. Kemin kaupungilla ja Ammattiopisto Lappialle on nykyisellään jo yhteistyötä, mutta systemaattinen toimintamalli työllisyydenhoidossa ja erityisesti osaamisen kehittämiseen perustuvissa palveluissa puuttuu. Työllistymisestä edistetään seuraavin tavoin: 1. kehittämällä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen uusi menetelmä työpaikoilla 2. mahdollistetaan työnhakijan osaamisen ja työnantajan tarpeiden kohtaaminen 3. kehittämällä kaupungin (työllisyyspalvelut ja elinkeinopalvelut) ja oppilaitoksen välinen toimintamalli, jossa parannetaan niin kaupungin tiedonkulkua ja tiedon hyödyntämistä työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalveluiden välillä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistetään erilaisilla työvälineillä mm. mentoroinnilla ja osaamiskartoituksilla, osaamisen tunnistamisella ja opinnoilla. Hankkeessa kehitetään kaupungin toiminnan (työllisyyspalvelut, elinkeinopalvelut), koulutuksen ja elinkeinoelämän rajapinnassa toimimista: ennakointia, osaavan työvoiman saatavuutta, työsuhteiden kehittämistä (epätyypilliset työsuhteet, kuten sirpaletyö tai työ useamman työnantajan palveluksessa. Mentoroinnin ja koulutusten avulla voidaan kohdentaa työnantajille oikeat henkilöt ja osaaminen. Osaamiskartoituksella tarkoitetaan tässä hankkeessa niin työvälinettä kuin prosessia. Osaamiskartoitusten myötä tarjotaan myös työvälineitä työnantajalle osaamisen arviointiin. Kartoitusten tekeminen tapahtuu yhdessä työnhakijaasiakkaan, työnantajan, työllisyyspalvelun ja ammattiopiston kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat: - pitkään työttömänä olleet kemiläiset työnhakijat, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat - muut hankkeen toiminnan kannalta merkittävät sidosryhmät, yritykset ja muut työnantajat, ELY-keskus, TE-palvelut, yrittäjäjärjestöt Keskeiset toimenpiteet (työpaketit) ovat: - Työpaketti 1 Osaamista lisäävät palvelut - Työpaketti 2 Työelämän vaatimukset ja osaamisen kehittäminen - Työpaketti 3 Toimintamallin kehittäminen - Työpaketti 4 Hankkeen koordinointi ja tulosten levittäminen Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli Kemin kaupungin ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian välille, jolla pystytään tukemaan pitkään työttömänä työllistämismahdollisuuksia, parantamaan osaamista ja suuntamaan työllisyydenhoidon toimenpiteet kohti osaamisen lisäämistä. Työpaketti 1 Osaamista lisäävät palvelut Tässä työpaketissa selvitetään ja kehitetään erilaisia toimintatapoja pitkään työttömänä olleen henkilön osaamisen kehittämiseen. Työpaketissa kehitetään uusia työvälineitä osaamisen tunnistamiseen, jolloin toimitaan työnantajan ja oppilaitoksen rajapinnassa. Tämä tarkoittaa osaamiskartoituksen viemistä työpaikalle niin, että voidaan tunnistaa työnhakija-asiakkaan osaaminen, mutta myös tunnistaa työtehtäviin vaadittava osaaminen, joihin työnantaja on rekrytoimassa. Osaamisen tunnistamisessa huomioidaan eri ikäryhmien erot: alle 30-vuotiaalla osaaminen on toisentyyppistä kuin yli 54-vuotiaalle, jolla voi olla pitkä työhistoria. Yli 54-vuotiaat ovat erityisenä kohderyhmänä
3 (6) kehitettäessä osaamisen tunnistamisen välineitä. Mentoroinnin osalta yhteiskehittämössä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat hankkeen kohderyhmä toteuttajatahojen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Sen lisäksi, että yhteiskehittämön toiminta saadaan näin aidosti hankkeen kohderyhmää palvelevaksi, kohderyhmä pystyy myös osallistavan toiminnan avulla kasvattamaan kyvykkyyden ja osallisuuden tunnettaan (capability). Tavoitteena on asiakaslähtöisen kehittämistyön rinnalla tukea hankkeen työnhakija-asiakkaiden aktivoitumista ja pystyvyyden tunteen kokemusta, jotka edesauttavat avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Takana voi olla pitkiä jaksoja passiivista palveluiden mukana kulkemista, jolloin tarvitaan uudenlaisia toimia hankkeen kohderyhmälle aktiivisen toimijan rooliin pääsemiseksi. Kun tunne omasta kyvykkyydestä on selvillä ja kirkastunut, on myös todennäköisempää nähdä ja tunnistaa omat ammattiosaamisen kehittämistarpeet. Avoimille työmarkkinoille siirtymisen kannalta aktiivisuuden lisäksi tarvitaan vahvoja verkostoja. Näin ollen hankkeessa lähdetään työnhakija-asiakkaiden ympärille kokoamaan verkostoalustaa jo yhteiskehittämön alkumetreillä. Kehittämöön kootaan työllistymistarpeet huomioiden toimijoita mahdolliselta tulevalta toimialalta ja työllistymistä edistäviä tahoja (mm. koulutusorganisaatiot) varsin monipuolisesti. Mukaan voidaan tuoda myös valmistumisen kynnyksellä olevia opiskelijoita, jolloin he tuovat yhteiskehittämöön tuoretta osaamistaan, mutta toisaalta saavat verkostoja tulevaan työelämään. Yhteistyötä tehdään valmennusten ja työvoimakoulutusten osalta esim. Lapin TE-palvelujen ja ELY-keskuksen kanssa. Lupa- ja pätevyyskoulutuksilla pyritään edistämään hankkeen kohderyhmän työllistymistä. Jo tällä hetkellä osaamisen kehittämiseen on tarjolla erilaisia palveluita ja koulutuksia (uravalmennukset, työvoimakoulutukset, oppisopimus, rekrykoulutukset, kurssit, osatutkinnot jne). Näitä tullaan hyödyntämään ja kehittämään hankkeen aikana. Tämän työpaketin toimenpiteillä ja hanketoteuttajien verkostolla pystytään luomaan paremmat, osaamista lisäävät palvelut. Tehtävä 1: Selvitetään osaamisen tunnistamisen malleja ja kehitetään oma kemiläinen malli Tehtävä 2: Kehitetään työvälineitä osaamisen lisäämiseen ja työllistymiseen osana osaavan verkoston mallia Työpaketti 2 Työelämän vaatimukset ja osaamisen kehittäminen Tämän työpaketin toiminta muodostuu työnhakijalle ja työnantajille tehtävistä osaamistarpeiden selvittämisestä ja yritysyhteistyöstä (sisältäen yrittäjäjärjestöt ja muut sidosryhmät). Työntekijän ja työnantajan mätsäämisessä hyödynnetään Kemin kaupungin työllisyyspalveluissa ja TE-palveluissa hyväksi todettua palveluprosessia, jossa asiakas tunnetaan. Työntekijän osaamisen kartoittaminen, olemassa olevan osaamisen tai puuttuvan osaamisen päivittäminen työnantajien tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Nykytilanteen sekä tulevaisuuden tarpeiden selvittämisen myötä tunnetaan myös työnantaja: esim. yritysten tämän hetken tilanteen ja tulevaisuuden poistumisennusteiden mukaisiin työntekijätarpeisiin vastaaminen, selvittämällä yritysten tehtävien osaamisvaatimukset. Kartoituksia tehdään 100 työnhakija-asiakkaalle ja 60 työnantajalle. Työpaketin toimenpiteistä saatava aineisto ja tieto priorisoi ja kehittää alueella tarjottavia koulutuksia. Asiakasohjaus sovitaan Kemin kaupungin työllisyyspalvelujen ja TE-palvelun toimintamallin mukaisesti. Tehtävä 1: Pilotointi ja arviointi hankkeessa kehitetyistä osaamisen tunnistamisen ja kartoituksen välineistä Tehtävä 2: Osaamiskartoitukset työnhakija-asiakkaille Tehtävä 3: Osaamistarpeiden selvittäminen työnantaja-asiakkaille
4 (6) Työpaketti 3 Toimintamalli Työpaketissa hyödynnetään työpaketeissa 1 ja 2 saatavia kokemuksia ja tuloksia. Saatujen kokemusten ja tulosten perusteella kehitetään toimintamalli Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalveluiden ja Ammattiopisto Lappian väliseen yhteistyöhön työllistämisessä, osaamisen kehittämisessä ja pienten yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn parantamisessa osaavan henkilöstön myötä. Toimintamallia kehitetään yhteiskehittämön toimintaajatuksella. Työpaketissa yhteiskehittämön myötä arvioidaan saatavilla olevien palvelujen nykytilaa, tunnistetaan osaamiseen ja koulutukseen liittyvät tarpeet ja huomioidaan tulevan kasvupalvelulain tuomat toimintaedellytykset työllisyydenhoidossa ja elinkeinopalveluissa. Siten pystytään kehittämään toimintamalli, joka huomioi alueen erityispiirteet (rakennetyöttömyys, koulutustaso, elinkeinoelämä) ja alle 30-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden työnhakijaasiakkaat. Kehittämistyössä monipuolistetaan myös kaupungin työllisyyspalvelujen ja elinkeinopalvelujen yhteistä toimintaa ja tiedonjakoa ja vahvistetaan ammattiopiston kanssa tehtävää työtä. Yhteiskehittämön ajatuksena on rakentaa eri taustoista tulevien kuplia puhkova foorumi, jossa jokainen osallistuva taho niin antaa kuin myös saa. Tämä on monialaisen ja koko työllisyydenhoidon eri tahoja läpileikkaavan toiminnan edellytys: jokaisen mukaan osallistuvan tahon on koettava toiminta omasta näkökulmastaan kannattavaksi työnhakija-asiakas kohtaa potentiaalisia työnantajia tai tulevia kollegoja ja vahvistaa omaa kyvykkyyden tunnettaan, yrittäjä pääsee tunnistamaan piilotyöpaikkansa, työtehtäviin tarvittavan osaamisen ja parhaimmillaan siihen sopivaan tekijään, työllistämistä tukevat tahot tiivistävät yhteistyötään ja verkostojaan yritysmaailmaan. Toimintamallia kehitetään hankkeen aikana järjestettävillä työpajoilla tms., joissa hyödynnetään esim. osaamiskartoitusten aineistoa ja työpajoja järjestetään eri toimialoille (esim. palvelualat ja teollisuus). Lisäksi toteutetaan kaksi rekrytointi- ja mätsäämistilaisuutta. Toimintamallin viimeistelyssä hyödynnetään palvelumuotoilua. Tehtävä 1: Toimintamallin kehittäminen yhteiskehittämisen toiminta-ajatuksella Tehtävä 2: Toimintamallin kuvaaminen ja konkretisointi Tehtävä 3: Verkoston kehittäminen ja rekrytointi- ja mätsäämistilaisuudet HANKKEEN TULOKSET Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jota toteuttavat yhteistyössä Kemin kaupunki (työllisyyspalvelut ja elinkeinopalvelut) ja Ammattiopisto Lappia. Lyhyellä aikavälillä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten työelämävalmiudet ja osaaminen täsmäkoulutusten myötä paranevat. Hankkeessa kehitetty toimintamalli ja muut Kemin kaupungin työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän palvelut tukevat toisiaan. Toimintamalli vahvistaa myös Ammattiopisto Lappian koulutuksia ja työelämäpalveluita. Tavoitteena on, että kolmannes hankkeeseen osallistuva työtön työnhakija olisi hankkeen päättyessä työelämässä. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Lappi Seutukunnat Kemi-Tornion Kunnat Kemi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Kemin kaupunki toteuttaa Kemin työllisyys- ja elinvoimahanketta, joka päättyy 30.4.2019. Kemin kaupungilla on myös käynnissä Kemin Kohtaamo -hanke, joka päättyy 31.12.2020. Näiden hankkeiden yhdyspinnat on tunnistettu ja Kemin
5 (6) työllisyys- ja elinvoima -hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä kehitetään nyt haettavassa hankkeessa edelleen. Kemin Kohtaamo toteuttaa ohjaamo-brändiä. Kemin osaava verkosto -hankkeessa keskiössä on työllisyyden hoidon verkoston ja toimintamallin kehittäminen sekä kunnan elinvoimaisuuden edistäminen osaavan työvoiman, yritysten kehittymisen ja alueen vetovoimaisuuden kautta. Hankkeessa aloittavat: 100 työtöntä 60 mikro- ja pk-yritystä Vaikuttavuustavoite: 30 % hankkeessa aloittaneista työllistyy avoimille työmarkkinoille (tai tuetusti) Lapin MAKO: 4.2. Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä Hakija esittää rinnakkaishankkeeseen palkkatukea 300 000 v. 2019 ja 300 000 v. 2020 Hankearvioinnin pisteet 30/45 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 281 900 2 Ostopalvelut 29 000 3 Muut kustannukset 0 4 Flat rate 47 924 Kustannukset yhteensä 358 824 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 358 824 Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 358 824 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 287 060 80,00 2 Kuntien rahoitus 71 764 20,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä 358 824 100,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 358 824 Rahoittajan arvio hankkeesta OHjelma-asiakirjan ja erityistavoitteen mukainen kehittämishanke, jossa kehitetään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä ja parannetaan työttömien osaamisen ja työnantajien tarpeiden kohtaamista. Tuettava toiminta: kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, mm. monikanavaisia palveluja ja palveluun ohjausta sekä eri toimijoiden välistä verkosto- ja yritysyhteistyötä kehittämällä. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet EURA-rahoituskokous 16.10.2018 Lapin sihteeristön työryhmä 16.10.2018 Lapin ELY-keskuksen aluekehitysryhmä 19.10.2018 Lapin MYRS 25.10.2018
6 (6) Lapin MYR 12.11.2018