Valintaesitys. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Transkriptio

1 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi VALPAS Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Liisa Irri Hakijan virallinen nimi Nuorten Ystävät ry Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tukimuoto Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/3464/ /2015/POPELY Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö VALPAS hanke on Nuorten Ystävien hallinnoima ja neljän pohjoissuomalaisen kumppanikunnan (Muhos, Utajärvi, Pudasjärvi ja Kemijärvi) yhteinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Heidän elämää vaikeuttavat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Nämä ihmiset tarvitsevat usein monialaisia palveluja ja ovat vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Hankkeessa kehitetään käytännönläheisesti monialaisia palvelupolkuja matalan kynnyksen toimintaan palveluja käytävien nuorten tarpeista käsin. Valpas hankkeen tavoitteena on kaikissa kumppanikunnissa: 1 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen 2 Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille soveltuvaksi 3 Nuorten osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistuminen Intensiivisen asiakastyön avulla pyritään siihen, että yksikään tavoitettu nuori ei pääse tipahtamaan palvelujen ulkopuolelle vaan tulee kohdatuksi, kuulluksi ja autetuksi sekä löytää itselleen mielekkään polun tulevaisuuteen. Kehittämistyössä huomioidaan kuntien resurssit ja olemassa olevat toimintamallit. Täysin vailla palveluja olevat tai pelkän toimeentulotuen varassa elävät nuoret tavoittaa parhaiten sosiaalitoimi ja etsivä nuorisotyö, jotka ovat työpajojen lisäksi tärkeimmät kumppanit yhteisessä kehittämistyössä. Kunnissa työskentelevät hanketyöntekijät toimivat joustavasti palveluohjaajina, valmentajina tai nuorten rinnallakulkijoina kunnan ja nuorten tarpeiden mukaan. He toimivat konkreettisena työparina sosiaali-, terveys- tai nuorisotoimen työntekijöiden kanssa esimerkiksi kotikäynneillä. Lisäksi he työskentelevät intensiivisellä ja välittävällä työotteella vaikeimmassa asemassa olevien nuorten omana työntekijänä luoden luottamuksellisen suhteen ja varmistaen katkeamattoman palveluketjun. Hankkeen tuloksena syntyy pienten kuntien tarpeisiin pysyviä matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla nuorten osallisuus ja aktiivisuus yhteiskunnassa lisääntyy.

2 2 (5) Hankkeen aikana kehitetään intensiivisen ja välittävän tuen mallia pieniin haja-asutusalueiden kuntiin sopivaksi. Yleistä: VALPAS hankkeen konkreettiset toimenpiteet tapahtuvat hankkeen kumppanikunnissa Muhoksella, Utajärvellä, Pudasjärvellä ja Kemijärvellä. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevissa naapurikunnissa Muhoksella ja Utajärvellä työskentelee yhteinen hanketyöntekijä, joka jakaa työaikansa tasan kuntien kesken. Koillismaan suunnalla Pudasjärvellä työskentelee kokoaikainen hanketyöntekijä samoin kuin Lapin maakunnassa sijaitsevalla Kemijärvellä. Jokaisen kunnan erityispiirteet käyvät ilmi kuntien aiesopimuksista, jotka ovat hakemuksen liitteenä Toimenpide 1 Jalkautuminen ja etsiminen Kumppanikunnissa pyritään tavoittamaan erityisesti vaikeimmassa asemassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka elävät pelkän toimeentulotuen varassa ja/tai ovat jostakin muuta syystä palvelujen ulkopuolella esimerkiksi oppimisvaikeuksien, päihde- ja mielenterveysongelmien, sosiaalisten ongelmien tai rikostaustan vuoksi. Hanke keskittyy tukemaan erityisesti niitä nuoria, joilla on vakava syrjäytymisen uhka. Kunnan sosiaalitoimi ja etsivä nuorisotyö tavoittavat parhaiten palvelujen ulkopuolelle jääneitä nuoria ja aikuisia. Sekä hanketyöntekijät että hankkeessa mukanaolevien kuntien työntekijät jalkautuvat tarvittaessa etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa yhteistyötä tehden hakemaan ja kohtaamaan nuoria kotona, kaduilla ja muissa nuorten omissa toimintaympäristöissä. Tulottomat nuoret ja aikuiset tavoittaa parhaiten sosiaalitoimi. Hankkeen työntekijät toimivat sosiaalityöntekijöiden työparina asiakastapaamisissa ja tarjoavat nuorille mahdollisuutta osallistua kunkin kunnan matalan kynnyksen toimintaan omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan esimerkiksi kerran viikossa. Liikkeelle voidaan lähteä joustavasti vaikka puolen tunnin kahvitteluhetkestä, kunhan asiakas saadaan mukaan ja ensimmäinen kynnys ylitettyä. Toimenpide 2 Kehitetään kuntien matalan kynnyksen toimintaa sekä nuorten tarpeet että kuntien resurssit huomioiden VALPAS- hanke kokoaa alueen toimijat yhteen yli sektorirajojen kehittämään ja luomaan uusia matalan kynnyksen toimintatapoja sekä kehittämään yhteistä työtä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Hanke järjestää kaikissa kunnissa puolen päivän kehittämistyöpajan, johon kutsutaan sekä seudulliset toimijat että nuoret mukaan. Käytännön asiakastyön kokemusten kautta hankkeessa rakennetaan kuntiin sopivia tiiviitä ja joustavia palveluketjuja, jossa siirtyminen palvelusta toiseen tapahtuu oman työntekijän konkreettisesti saattelemana. Nivelvaiheen tuki vastaa nuoren tarpeeseen ja on kestoltaan sen mukainen. Fyysisesti matalan kynnyksen paikka voi olla kunnan tai järjestön ylläpitämä nuorten kahvila, "olohuone", työpaja tai vastaava paikkakunnalla toimiva tavoitteellinen ja ammatillisesti johdettu yksikkö. Sisällöllisesti ja ideologisesti yhteisöllistä toimintaa kehitetään monipuolisesti nuorten tarpeista ja toiveista käsin. Matalan kynnyksen toiminta voi olla esimerkiksi pienimuotoista keittiö- ja kahvilatyötä, toimistotyötä, viestintää, markkinointia, liikuntaa, sosiaalisen median päivitystä, siivousta tai kokouksiin ja päätöksentekoon osallistumista. Toiminta voi olla jokaisella paikkakunnalla hieman erilaista. Keskeistä on se, että nuoret tulevat matalan kynnyksen toimintaan vapaaehtoisesti ilman lähetettä tai maksusitoumusta ja pääsevät toimintaan mukaan välittömästi ilman odotusaikoja. Kaikki työ tehdään nuoria motivoivalla tavalla erityisesti vertaistukea hyödyntäen. Nuoret ohjautuvat eri paikkakunnilla matalan kynnyksen toimintaan joko omatoimisesti tai kunnan sosiaali- ja terveystoimen, etsivän nuorisotyön, TE -toimiston, ammatillisten oppilaitosten, terapeuttien, lastensuojelun jälkihuollon, kriminaalihuollon tai vanhempien aloitteesta. 3.Työ- ja toimintakyvyn arviointi Nuorten kanssa tehtävä työ aloitetaan aina matalan kynnyksen periaatteella nuorta kuunnellen ja luottamuksellista

3 3 (5) suhdetta rakentaen. Nuoren elämäntilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti pikkuhiljaa ensimmäisten kontaktien aikana. Nuori arvioi omaa työ- ja toimintakykyä Solmu -koordinaatiohankkeen ja THL:n kehittämällä Kykyviisari mittarilla, joka soveltuu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä muutoksen seurantaan. Kykyviisari antaa asiakkaalle yleiskuvan hänen sosiaalisesta osallisuudesta, työ ja toimintakyvystä sekä siitä, mitkä osa-alueet ovat hänen vahvuuksia ja missä osa-alueissa on mahdollisesti kehitettävää. Kykyviisarissa toimintakyvyn osa-alueet ovat: - sosiaalinen toimintakyky (arjen sujuminen, ihmissuhteiden määrä) -fyysinen toimintakyky (fyysinen kunto, terveys) -psyykkinen toimintakyky (päätöksentekokyky, huolehtiminen) -kognitiivinen toimintakyky (keskittymiskyky, muistin toimiminen, tiedon omaksuminen) Lähtötilanteessa tehtävän Kykyviisarin tulokset antavat sekä nuorelle että hankkeen ja kuntien työntekijöille loistavan yhteisen pohjan nuoren tarvitseman yksilöllisen polun suunnitteluun. Hankkeen työntekijät kouluttautuvat Kykyviisarin käyttöön heti hankkeen alkuvaiheessa ja osallistuvat nuorten kanssa tarvittaessa mittarin kehittämistyöhön yhdessä Solmu-hankkeen kanssa. Olennainen osa matalan kynnyksen toimintaa on nuoren oman työntekijä, joka voi olla joko hankkeen työntekijä tai kunnan viranhaltija. Yksilöllisessä työskentelyssä tärkeintä on nuoren kuulluksi tuleminen, kohtaaminen ja oman työntekijän kokonaisvaltainen työote nuoren elämänhallintaan liittyen. Luottotyöntekijä pysyy nuoren rinnalla, jalkautuu nuoren arkeen ja sitoutuu nuoreen. Oma työntekijä huolehtii, että nuori saa riittävän tiiviin ja pitkäkestoisen tuen eri elämänvaiheissa. 4. Nuorten jatkopolkujen rakentaminen Nuorten yksilölliset jatkopolut VALPAS-hankkeesta ja matalan kynnyksen toiminnasta eteenpäin voivat kestää joustavasti muutamasta kuukaudesta jopa useampaan vuoteen. Nuorten eteneminen ammatillisella uralla etenee tarvittaessa pienin askelin kohti elämänhallintaa ja yhteiskunnallista osallisuutta. Nuorten jatkopolkuja voivat olla mm. kuntouttava työtoiminta, ammatilliset opinnot, työkokeilut, palkkatyö, työpajat, ammatillinen kuntoutus tai jokin muu nuorelle mielekäs tekeminen. Kaikki hankkeessa tehtävä työ tähtää siihen, että nuoret kiinnittyvät johonkin elämänhallintaa edistävään toimintaan. Tämä edellyttää hanketyöntekijöiltä hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta ja eri sektoreiden työntekijöiden välistä yhteistä työtä. 5.ARviointi Hankkeen arviointi: Hankkeessa ei toteuteta ulkopuolista arviointia vaan toiminnan vaikutuksia kartoitetaan nuorten kokemuksista käsin itsearviointina ja palautteiden avulla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Solmu-hankkeen kehittämä Kykyviisari toteutetaan sekä asiakkuuden alussa että loppuvaiheessa/kerran vuodessa. Kykyviisari toimii hyvänä vaikutusten arvioinnin mittarina siinä, onko asiakkaiden kokema työ- ja toimintakyky parantunut hankkeessa mukanaolon aikana. Hanke toteuttaa vuosittain sähköiset tyytyväisyys- ja palautekyselyt sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille kaikissa kunnissa. Saadun palautteen perusteella toimintaa edelleen kehitetään erityisesti asiakkaita herkällä korvalla kuunnellen. VALPAS hanke on mielellään mukana Sokra- koordinaatiohankkeen toteuttamissa arvioinneissa, tutkimuksissa ja kehittämistyössä koko hankkeen ajan. Kehitettävän mallin avulla vaikeimmassa asemassa olevat nuoret pystyvät osallistumaan matalan kynnyksen toimintaan, saavat mielekästä tekemistä ja pääsevät aktiiviseksi osaksi kuntouttavaa yhteisöä. Yhteisön periaatteena on avoimuus ja normaalius, jossa ei leimata nuorta, vaan sinne tuleminen on helppoa ja turvallista. Yhteisön avulla tuetaan nuoren työelämävalmiuksia ja opiskeluvalmiuksia. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että palveluita itse käyttävät nuoret toimivat vertaistukijoina toisille nuorille. Nuorten osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii

4 4 (5) parhaana itsetunnon ja motivaation kohottajana. Nuorelle taataan riittävän tiivis ja pitkä tuki sekä joustava polku työelämään hänen omat tuentarpeet huomioiden. Hankkeen aikana kehitettävässä työskentelymallissa korostuu nuoren omatoimisuus suunnitelmien tekemisessä, ratkaisujen etsimisessä ja prosessin arvioinnissa vuorovaikutuksessa oman työntekijän kanssa. Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Seutukunnat Oulunkaaren, Oulun, Itä-Lapin Kunnat Muhos, Pudasjärvi, Utajärvi, Kemijärvi ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Pohjois-Pohjanmaan rahoitusosuus n. 67 % Lapin rahoitusosuus n. 33 % Indikaattorit - työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa: 300 osallistujaa Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Kestävää kasvua ja työtä ohjelman erityistavoitteen 10.1 (Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) mukainen hanke. Hankkeessa kehitetään ja tarjotaan matalan kynnyksen palveluja suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja nuorille aikuisille, jotka kärsivät päihde- ja mielenterveysongelmista. Tuettava toiminta: kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluja erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista- ja ammatillista yhteistyötä. Hankearvioinnin pisteet: 30 /45 Lapin MAKO : Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen

5 5 (5) Pohjois-Pohjanmaan MAKO: 2B Nuoren elämän punainen lanka Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Pohjois-POhjanmaan ELYn EURA-rahoituskokous Lapin sihteeristön työryhmä Lapin ELYn aluekehitysryhmä Lapin MYRS POhjois-POhjanmaan ELYn teemaryhmä POhjois-POhjanmaan MYRS Pohjois-Pohjanmaan MYR