Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/4530/ /2016/POPELY Käsittelijä Liisa Irri Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Rovaniemen kaupunki Osatoteuttajat Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö TAVOITTEET: Monimuotoiset työmarkkinat hankkeessa Rovaniemen kaupunki kehittää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa työllisyyttä edistävien palvelujen sisältöjä. Rovaniemen elinkeinoelämän viimeaikaisesta suotuisasta kehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys näyttää jääneen suhteellisen korkealle tasolle. Palvelujen sisältöjen kehittäminen työttömille tai työttömyysuhan alaisille vastavalmistuneille tarkoittaa ensisijaisesti sellaisten yhteistyömuotojen ja palveluverkostojen luomista, joissa innovoidaan uusia tapoja työllistyä ja työllistää. Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat hankkeen osatoteuttajina kehittämässä toimenpiteitä työnhakija-asiakkaiden osaamisen vahvistamiselle ja monipuolistamiselle sekä uusien työn tekemisen mahdollisuuksien havaitsemiselle ja itsenä työllistämiselle. Hanke auttaa välillisesti yrityksiä ratkaisemaan työvoimatarpeensa. Hanke edesauttaa sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaan entistä parempaa kohtaamista, työntarjonnan ja kysynnän tasapainoa. HANKKEEN TOIMENPITEET 1. Kaupungin, oppilaitosten, TE-toimiston ja yritysten yhteistyörakenteiden kehittäminen ja kiinnittäminen yhteiseen toimintamalliin (elokuu 2017-). Hankkeessa rakennetaan työllistymiseen tai yrittäjyyteen ohjaava palveluverkosto luomalla yhteistyörakenteet toimijoille. Yhteistyörakenne tarkoittaa tässä työllisyyttä edistäviä asiakaslähtöisiä palveluketjuja ja palvelujen tuottamista yhdessä. Toteutuksesta vastaavat hanke ja osatoteuttajat yhdessä. 2. Alueen elinkeinoelämän osaamis- ja työntekijätarpeiden selvittäminen/tunnistaminen (elokuu 2017-) Oppilaitokset selvittävät alueen elinkeinoelämän työntekijä- ja osaamistarpeet yrityshaastattelujen ja C&Q:n avulla. Selvitysten perusteella laaditaan elinkeinoelmän uutta osaamista kuvaavat osaajaprofiilit. Yrityskoordinaattori tekee yrityskäyntejä alueen yrityksiin ja etsii kasvun mahdollisuuksia erityisesti mikro- ja pk-yrityksistä (yrityskoordinaattori

2 2 (5) hyödyntää yritysten kartoittamisessa muun muassa Vainua). Järjestetään työpajatapahtumia/rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumia yritysten ja työnhakijoiden tarpeiden pohjalta ja näiden tavoitteena on kohtauttaa innovatiivisten itsensä työllistämisen ideoiden omaavia työttömiä ja alueen yrityksiä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä vahvistetaan kokeilemalla sähköisiä alustoja, kuten työmarkkinatoria (esim. Me2We-alusta tai Työmarkkinatori). 3. Asiakkaiden osaamisen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen (elokuu 2017-). Asiakkaan työllistymismahdollisuuksien, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden alustava tunnistaminen tapahtuu alueellisessa kokeilussa, Ohjaamolla sekä oppilaitoksista valmistuvien osalta yhteistyössä TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa. Asiakkaan itsensä rooli on tunnistamisessa ja tavoitteenasettelussa merkittävä. Asiakasohjaus hankkeeseen tapahtuu pääosin edellä mainituista. Tunnistamisen jälkeen luodaan asiakkaan kanssa yhdessä tavoitteellinen suunnitelma, jolla madalletaan työllistymisen esteitä. 4. Työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittäminen. Hankkeessa rakennetaan asiakkaan työllistymiseen tähtäävä valmennusohjelma joka voidaan räätälöidä tarpeiden mukaisesti. Kehittämisen lähtökohtana on asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti voidaan valmennusohjelman rinnalle liittää erilaisia osaamista ja työkokemusta kartuttavia toimenpiteitä avoimille työmarkkinoille työllistymiseksi. Käytännössä hankkeen tarjoamia uusia mahdollisuuksia voidaan yhdistää TE-palveluiden perinteisiin toimenpiteisiin: työkokeilu, koulutuskokeilu, työelämälähtöiset koulutukset, palkkatuki, edelleensijoittaminen. Ensisijaisesti työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja etsitään yrityksistä, mutta myös Rovaniemen kaupunki sitoutuu tarjoamaan niitä hankkeen asiakkaille. Päävastuu palvelusisältöjen kehittämisessä on kaupungilla. Valmennusohjelman sisällön laatimisesta vastaavat kaupunki ja osatoteuttajat; työllisyys- ja yrityskoordinaattori sekä osatoteuttajien suunnittelijat. Mikäli työllistymisvaiheessa olevien asiakkaiden työllistymistä edistävät vaihtoehdot eivät löydy olemassa olevasta keinovalikoimasta, luodaan asiakkaalle räätälöity valmennusohjelma. Työttömät ja työnantajat kehittävät uusia työn tekemisen, yrittäjyyden ja kohtaamisen malleja. Valmennusohjelma koostuu seuraavanlaisista elementeistä: 1) kick off tilaisuudet 2) Valmennukselliset työpajat 3) rekrytointi- ja koulutustilaisuudet 4) korttikoulutukset ja erilaiset lyhytkoulutukset Nämä erilaiset tilaisuudet ja työpajat toimivat samalla hankkeen toiminnan ja verkoston kehittäjänä sekä tarjoavat uudenlaisen väylän piilotyöpaikkojen löytämiselle. Asiakastyö tarjoaa tilaisuuden toiminnan kautta tapahtuvaan kehittämiseen. Asiakastyössä otetaan käyttöön ns. valmentava työote (tavoitteellinen kehitysprosessi kohti työllistymistä) joka tarkoittaa sitä, että kaikki palveluverkoston toimijat kokevat olevansa yhdessä vastuusta asiakkaan työllistymiseen johtavassa prosessissa. Näillä toimenpiteillä tuetaan hankkeen sekä 3. että 4. tavoitteiden saavuttamista. Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin valmennusohjelman sisältöjä: Kickoff tilaisuudet toimivat innostavina tapahtumina ja ne ovat avoimia kaikille. Tilaisuuksia järjestetään 3-5 kappaletta hankkeen aikana ja niiden sisällöstä vastaavat ostopalveluiden kautta hankittavat ulkopuoliset asiantuntijat. Tapahtumien sisältö ja asiantuntijuus muodostuu eri sisältöisten teemojen ympärille. Teemat voivat liittyä esimerkiksi start up yrittäjyyteen, digitaalisuuden hyödyntämiseen työnhaussa ja liiketoiminnassa ja yleensäkin työelämässä ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kic koff tilaisuuksien teemat tarkentuvat myöhemmin asiakkaiden tarpeiden ja kiinnostuksenkohteiden mukaan.

3 3 (5) Valmennukselliset työpajat ovat ryhmämuotoista toimintaa, joissa asiakkaat voivat työstää omia työllistymissuunnitelmiaan tai esimerkiksi yritysideaansa vertaisryhmässä yhdessä asiantuntijoiden avustuksella. Valmennuksellisiin työpajoihin voivat osallistua asiakkaat, jotka kokevat tarvitsevansa sparrausta omien suunnitelmien ja tavoitteiden toteuttamisessa. Työpajoja järjestetään tarpeiden mukaan. Rekrytointi- ja koulutustilaisuudet täydentävät valmennusohjelman sisältöä tarjoamalla yrityksille ja työnhakijoille kohtaamisen paikkoja ja oman osaamisen kehittämistä pienimuotoisesti. Aiheita voivat olla esimerkiksi henkilöbrändäys työnhaussa, piilotyöpaikkojen etsiminen tai vaikkapa digitalisaation hyödyntäminen työnhaussa ja työn tekemisessä. Tilaisuuksia järjestetään tarpeiden mukaan Valmennusohjelmat räätälöidään asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi. Osalle asiakkaista voi riittää osallistuminen kickoff tilaisuuksiin. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja syvällisempää ohjauspalvelua, saavat sitä hankehenkilöstöltä sekä muulta toimijaverkostolta joko yksilöllisten ja/tai ryhmämuotoisen toiminnan (valmennukselliset työpajat) kautta. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden ohella asiakkaille on tarjolla heidän yksilöllisiä tarpeita varten räätälöityjä palveluja, kuten lyhytkorttikoulutuksia sekä muita osaamista täydentäviä lyhytkestoisia koulutuksia (ohjaus osaamista kehittäviin palveluihin). Valmennusohjelmiin tuodaan sisältöä myös alueen mikro- ja pk-yrityksiltä. Tavoitteena on saada mukaan yritystä, erityisesti kasvuyrityksiä. Yritysten mukana olo valmennusohjelmien sisällön tuottamisessa voi pohjautua niillä itsellään esiintyviin työvoima- ja kehittämistarpeisiin, toisaalta hanke voi myös hankkia ostopalveluna joidenkin toimialojen yrityksiltä sisällöllistä asiantuntijuutta valmennusohjelmaan osallistuvien tarpeiden pohjalta. Valmennusohjelmaan osallistuminen ei edellytä asiakkaan päivittäistä osallistumista. Asiakkaat ovat siis valmennusohjelman aikanakin työmarkkinoiden käytettävissä. Valmennusohjelma sisältää noin kerran kuussa tapahtuvia yhteisiä ryhmä-, rekrytointi- ja/tai koulutustapahtumia. Yhteisten kokoontumisten välillä asiakkaat saavat hankkeen toimijaverkostolta yksilöllisten tarpeidensa pohjalta neuvonta- ja ohjauspalveluita niin työllistymiseen, osaamisen päivittämiseen kuin mahdollisen yritysidean eteenpäin viemiseen. Hankkeessa huomioidaan erilaisuus niin työn tekemisessä kuin työntekijöissäkin. Ammatillisen kohtaanto-ongelman lisäksi myös työn tekemisen muodoissa on yhteensovittamista työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Tarpeeseen vastataan kehittämällä esimerkiksi osa-aikatyön mahdollisuuksia sekä markkinoidaan tilaisuuksissa itsensä työllistämisen mahdollisuuksista usean eri työtehtävän (silppu-,keikka- ja sesonkityöt) kautta. TULOKSET: 1. Kaupungin, oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyy. Kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja asiantuntijoiden kanssa uusia työn mahdollisuuksia. 2. Rovaniemen kasvuhakuisten miko- ja pk-yritysten osaamistarpeita on selvitetty ja niiden pohjalta on rakennettu osaajaprofiilit, joita voidaan hyödyntää mm. työttömien työnhakijoiden osaamisen täydentämisessä. 3. Työttömien työnhakijoiden tai työttömyysuhan alaisten osaaminen parantuu, itsenä työllistämisen mahdollisuudet sekä yrittäjyysmahdollisuudet paranevat. 4. Alueelle on saatu uusia yrityksiä ja yrittäjiä. 5. On saatu rakennettua toiminta-alusta/verkosto, joka palvelee työnhakijoita ja elinkeinoelämää sekä korkeakoulujen elinkeinoelämäyhteistyötä. Lyhyen aikavälin vaikutukset näyttäytyvät muun muassa Rovaniemen työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistumisena. Toimintamallin kehittämisen aikana elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö vahvistuu. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät ennen muuta kaupungin työllisyyden parantumisena ja yrittäjyyden kasvuna. Uudenlaisten mahdollisuuksien lisääntyminen verkostojen ja osaamisalueiden laajentamiselle työvoiman osaamisen kehittymisen ja osuvuuden myötä synnyttää kaupunkiin

4 4 (5) kasvupotentiaalia. HANKKEEN KOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN: Hankkeen tulokset ovat kaikkien Lapin kuntien ja tulevan maakunnan hyödynnettävissä. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Lappi Seutukunnat Rovaniemen Kunnat Rovaniemi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Aloittavia työttömiä 300, aloittavista 70 on alle 30-v ja 100 yli 54-v. Hankearvioinnin pisteet 26/45 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,4 3 Muu julkinen rahoitus ,6 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Ohjelma-asiakirjan ja erityistavoitteen mukainen kehittämishanke, jossa kehitetään uusia yhteistyönmuotoja työllisyyttä edistäviä palveluja. Hankkeella myös tuetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellista kokeilua. Tuettava toiminta: kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin mm. monikanavaisia palveluja ja palveluun ohjausta sekä eri toimijoiden monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet EURA rahoituskokous Lapin sihteeristön työryhmä Lapin aluekehitysryhmä

5 5 (5) Lapin MYRS Lapin MYR