Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Transkriptio

1 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Sinä osaat! Tytöt ja teknologia Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Päivi Jaakola Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/6957/ /2018/POPELY Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Osatoteuttajat KoulutusAvain Oy Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Tukimuoto Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Suomalaiset koulutus- ja työmarkkinat ovat vahvasti jakaantuneet sukupuolen mukaan. Suomi on yksi segregoituneimmista EU-maista. Segregaatiolla on merkittäviä negatiivisia taloudellisia seurauksia: osaamisresursseja jää käyttämättä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tekniset innovaatiot, teknologiateollisuus ja luonnontieteellinen tutkimus jäävät suurelta osin vaille matemaattis-luonnontieteellisesti osaavien tyttöjen ja naisten osaamista. Suomalaiset tytöt ovat PISA tutkimuksen mukaan luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita Singaporen jälkeen. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti luonnontieteitä osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien ja tyttöjen luonnontieteiden osaamisen ero on Suomessa kaikkein suurin OECD-maista. PISA-tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt ovat OECD-maista kaikkein vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Myös tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa tiedeaineissa on Suomessa tutkimusten mukaan heikkoa. Ratkaistavana oleva yhteiskunnallinen haaste on niin laaja ja merkittävä, että sen ratkaisemiseksi tarvitaan täysin uudenlaista lähestymistapaa. Ongelmaa on aiemmin lähestytty hyvin usein vetovoimakampanjoilla. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista yksittäisen sovelluksen tai tytöille suunnatun kampanjan avulla. Tytöt eivät ole yksin vastuussa valinnoistaan, vaan vastuun ja aktiivisten toimenpiteiden tulee ulottua myös tyttöjen lähipiiriin eli vanhempiin ja kouluun sekä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, yrityksiin ja mediaan. Vaikuttamalla innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti koulutuksen ja työelämän rakenteisiin luomme tasapuoliset mahdollisuudet koulutus- ja uravalintojen tekemiselle. Hankkeen toimintaa kehitetään yhdessä eri kohderyhmien kanssa luomalla aito keskusteleva ja yhteistoiminnallinen oppimisympäristö (tytöt opettavat aikuisia, opettajat vaikuttajia, vaikuttajat opettajia jne.). Hankkeen innovatiivisuus ja vaikutusteho onkin sen laaja-alaisuudessa, monitasoisuudessa, yhteisessä oppimisprosessissa, tiedostamattomiin asenteisiin, toimintamalleihin ja rakenteisiin vaikuttamisessa ja työelämänäkökulman laajentamisessa jo perusasteen 15-vuotiaisiin oppilaisiin.

2 2 (5) Hankkeella haetaan merkittävää kasvua suomalaiselle ja eurooppalaiselle kilpailukyvylle ja osaamisen tehokkaalle käytölle. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat tytöt (peruskoulun 9-luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat), opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä yritykset ja työnantajat. Välillisiä kohderyhmiä ovat vaikuttajat ja päättäjät, vanhemmat ja huoltajat sekä media. Tavoitteena tuoda tekniikan aloja tutummaksi tytöille, kasvattaa tyttöjen luottamusta omaan osaamiseensa sekä säilyttää se koulutuksen siirtymävaiheissa. Muiden kohderyhmien osalta tavoitteena on vaikuttaa ilmiön taustalla vaikuttaviin asenteisiin sekä lisätä kykyä ohjata, opettaa ja kannustaa tyttöjä tutustumaan myös tekniikan aloihin. TOIMENPITEET Hankkeen toimenpiteinä järjestetään koulutuksia ja luodaan koulutusmateriaalia eri kohderyhmille, teknologia-tetpilotointia, teknologiatyöpajoja - joista osa kansainvälisessä yhteistyössä - ja yrittäjyyskasvatusta tytöille yhteistyössä yritysten kanssa sekä tehdään vaikuttajatyötä ja levitetään hyviä käytänteitä ja tietoa, myös kansainvälisesti. Lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä toteutetaan yhteistä koulutusta ja työpajoja opetus- ja ohjaushenkilöstöille sekä tuotetaan koulutus- ja muuta materiaalia, johon myös opettajia ja ohjaajia osallistetaan. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraaviin neljään työpakettiin: TP1: Koulutukset ja materiaalit 1a) Opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennys- ja kouluttajakoulutus (opettajille ja ohjaajille suunnatut verkkopohjaiset täydennys- ja kouluttajakoulutukset ja työpajat sukupuolen huomioivaan ja käytännönläheiseen opetukseen) 1b) Opetus- ja ohjausmateriaali (materiaalin tuottaminen koulujen ja kasvattajien käyttöön) TP2: TeknologiaTET ja yrittäjyyskasvatus (kehitetään mm. uudenlaista TET-yhteistyötä yritysten, pilottikoulujen, korkeakoulujen ja toisen asteen kanssa; etsitään esim. TET-paikkoja tytöille teknologia- ja tekniikan alan yrityksiin). TP3: Teknologiatyöpajat ja käytännön kehittämistyö kouluissa (tyttöjen teknologiatyöpajat ja -kerhot, koulujen ilmiöpohjaisuuden tukeminen toimenpiteiden avulla) TP4: Vaikuttajatyö, viestintä ja tulosten levittäminen KV-YHTEISTYÖ: Hankkeen kansainvälisen yhteistyön lähtökohtana ovat Suomen tilannetta vastaavat ongelmat eurooppalaisella tasolla. On arvioitu, että EU:n bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 9 miljardilla eurolla, jos teknologia-alan työmarkkinoilla olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä. Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hankkeella haetaan siis merkittävää kasvua sekä suomalaiselle että eurooppalaiselle kilpailukyvylle ja osaamisen tehokkaalle käytölle. Kansainvälinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa käsillä olevan ongelman ratkaisemiseen nimenomaan yhteisestä eurooppalaisesta näkökulmasta, kun kansainvälisen yhteistyön kautta tarkastelemme, arvioimme ja vaihdamme kokemuksia ilmiön takana olevista syistä sekä siitä, mitä tehdään eri tavalla ja mitä samalla tavalla Suomessa ja Belgiassa ja mitä voimme oppia näistä eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista. Hankkeen kansainvälisessä yhteistyössä luodaan mm. tytöille suunnattujen teknologiatyöpajojen kansainvälinen toimintamalli, kansainvälinen koulutusmalli opettajille, ohjaajille ja muille asiantuntijoille sukupuolen huomioivaan opetukseen ja ohjaukseen, kansainvälistä koulutusmateriaalia opettajille, ohjaajille ja muille asiantuntijoille, yritysyhteistyön malli sekä eurooppalainen tasaarvosertifikaatti oppilaitoksille ja yrityksille. Yhteistyösopimus on laadittu belgialaisen Technisch Heilig-Hartinstituutin kanssa. Belgialaisten kumppaneiden kansallinen hanke on sekin Tytöt ja teknologia -teeman keskittyvä kehittämishanke ja intressit kansainväliselle yhteistyölle hyvin samanlaiset Sinä osaat! -hankkeen kanssa. Kansainvälinen yhteistyöprojekti Girl Power - Girls and Technology sisältää seuraavat toimenpiteet: Activity 1: Teknologiatyöpajat tytöille Suomessa ja Belgiassa Activity 2: Koulutukset ja työpajat opettajille, ohjaajille ja muille asiantuntijoille Suomessa ja Belgiassa Activity 3: Koulutusmateriaalin tuotanto Activity 4: KVyhteistyöhankkeen suunnittelu, koordinointi, arviointi ja kokemusten ja tulosten levittäminen muun

3 3 (5) muassa vaikuttajayhteistyössä Kansainvälisen yhteistyön yhteiset intressit ja sen tuoma lisäarvo ovat: - Sekä suomalaisten että belgialaisten tyttöjen ja naisten kiinnostus STEM-aloja (Science, Technology, Engineering and Mathematics) kohtaan on huomattavan vähäinen, minkä vuoksi yhteistyön aikana tehdään - - yhteistä tarkastelua, arviointia ja kokemusten vaihtoa ilmiön takana olevista syistä - - yhteistä tarkastelua, arviointia ja kokemusten vaihtoa mitä tehdään eri tavalla ja mitä samalla tavalla Suomessa ja Belgiassa ja mitä voimme näistä eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista oppia - - yhteistä tarkastelua, arviointia ja kokemusten vaihtoa parhaista ja menestyksekkäimmistä metodeista myös muita kansainvälisiä havaintoja ja kokemuksia kerätään - Jaettu oppiminen ja yhteinen kehittämistyö koulutusten, työpajojen ja materiaalintuotannon kautta - Belgialaisten ja suomalaisten organisaatioiden, yritysten ja oppilaitosten tasa-arvoilmapiirin vertailu ja mitä voimme toisilta oppia - Yhteisen Eurooppalaisen tasa-arvosertifikaatin kehittäminen kouluille ja yrityksille TULOKSET Hankkeen konkreettisina tuloksina syntyy toimintamalleja, menetelmiä ja materiaalia sukupuolen huomioivaan ja eiperinteisille aloille kannustavaan opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen. Tämä sisältää mm. pilotoidun konseptin teknologiatet-yhteistyöhön yritysten ja koulujen välillä, mallin teknologiatyöpajojen järjestämisestä yhteistyössä koulujen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusmateriaalia ja -sisältöjä. Hankkeen toimenpiteiden vaikutuksena pitkällä tähtäimellä on se, että naisten osaaminen on käytössä laajasti teknisten innovaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa koko Suomessa. Teknologia-alojen yrityksissä on riittävä määrä osaavaa työvoimaa, minkä johdosta teknisten innovaatioiden laatu ja määrä nousevat. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat hyödynnettävissä laajemminkin segregaation lieventämistyössä, ts. poikien tukemiseksi valitsemaan perinteisiä naisaloja. Hankkeen toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulu ja KoulutusAvain Oy. Hankkeen kansainvälinen partneri on Technisch Heilig-Hartinstituut Belgiasta (kansainväliseen konsortioon otetaan tarvittaessa vielä yksi jäsen mukaan). Kansainvälisen yhteistyöhankkeen nimi on GirlPower Girls and Technology Hankkeen yhteistyöverkostossa on mukana useita pilottikouluja perus- ja toiselta asteelta Oulusta (OSEKK/OSAO) ja Kainuusta. Hankkeen toimenpiteiden yhteistyöverkostoon kuuluu myös mm. Teknologiateollisuus ry, Suomen Yrittäjät ry, Oulun yliopiston LUMA-keskus, Kainuun Etu, teknologia-alan yrityksiä kuten Microsoft, Elektrobit ja Ludocraft. Hankkeen yhteistyöverkosto laajenee hankkeen käynnistyttyä. Pilottikoulut: Oulun seutu: Haukipudas yläkoulu ja lukio, Metsokankaan yhtenäiskoulu, Rajakylän yläkoulu. Kainuu: Suomussalmen yläkoulu ja lukio. Paltamon yläkoulu ja lukio. Pilottikouluverkostoa on mahdollisuus laajentaa hankkeen aikana ja neuvotteluja jatketaan. Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Seutukunnat Kajaanin, Kehys-Kainuun, Oulun Kunnat Oulu, Kajaani, Suomussalmi, Paltamo ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta

4 4 (5) Hakemus saapui Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle käynnissä olleeseen ESR:n kansainvälisen yhteistyön hankehakuun. Hakemus on kohdistettu kv-teemaan: Koulutus ja ammattitaito (Learning and skills), mutta sillä edistetään myös nuorten työllisyyttä. Varsinaiset kohderyhmät (yhteensä kohderyhmää 315 henkilöä, joista 160 kohderyhmään kuuluvaa opetushenkilöstöä ja 140 peruskoulutaustaista osallistujaa): 1. Tytöt (peruskoulun 9-luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat) 2. Opetus- ja ohjaushenkilöstö 3. Yritykset ja työnantajat Kokonaiskustannukset jakautuvat seuraavasti: OAMK: euroa (ESR: euroa) (73,7 %) KoulutusAvain Oy: euroa (ESR: euroa) (26,3 %) Oulun ammattikorkeakoulu Oy (Oamk) ja KoulutusAvain Oy toteuttavat hankkeen kaikki toimenpiteet tiiviinä yhteistyönä täydentäen toinen toisensa osaamis- ja asiantuntijaprofiileja sekä koulutus- ja työelämän verkostoja. Oulun ammattikorkeakoulu tuo hankkeeseen erityisesti tekniikan alan korkeakoulutuksen koulutus- ja ohjausosaamista sekä digiohjauksen ja digipedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämistä hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa. KoulutusAvaimella on laajaa osaamista mm. koulujen tasa-arvosuunnitelmien kehittämisessä ja kouluttamisessa, työelämän kehittämisen sekä työelämän segregaation lieventämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Maantieteellisten toteutusalueiden osalta Oulun ammattikorkeakoulu kantaa hankkeessa erityisvastuuta Pohjois-Pohjanmaan alueen toimenpiteistä ja KoulutusAvain Oy Kainuun alueen toimenpiteistä kuitenkin niin, että molempien alueiden toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnetään molempien organisaatioiden osaamista. Kansainvälisestä yhteistyöstä Oulun ammattikorkeakoulu ja KoulutusAvain vastaavat yhdessä. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 7 Kunnat 0 8 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,74 4 Yksityinen rahoitus ,26 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeella innostetaan tyttöjä kouluttautumaan ja työllistymään teknisille aloille. Tavoitteena on joustavoittaa koulutukseen ja työelämään siirtymistä ja saada näin nopeammin uutta työvoimaa työvoimapulasta kärsiville teknologia-aloille. Tavoitteena on myös vähentää segregaatiota sekä edistää työelämän ja koulutuksen välistä

5 5 (5) yhteistyötä. Vastaavia haasteita on myös muissa Euroopan maissa ja kansainvälisen kumppanuuden avulla tavoitteisiin haetaan ja kehitetään uusia keinoja ja toimintamalleja. Hanke tukee toimintalinjan 4 siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamista sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaohjelmia edistäen mm. nuorten työllistymistä ja osaajien saamista ICT-aloille. Erityiset valintaperusteet: 32/45 p. Kv-haun pisteytys: 14/20 p. Pohjois-Pohjanmaa MAKO KT 1 C (Menestyvän yritystoiminnan ja kasvavan kansainvälisen kilpailukyvyn Pohjois- Pohjanmaa: Pohjois-Pohjanmaan korkean työllisyyden ja osaamisen kehittäminen). Tuki esitetään jakautuvaksi toteuttajatahojen kustannusten mukaisesti: Pohjois-Pohjanmaa: ESR (73,7 %) Kainuu: ESR (26,3 %) Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino ja luonnonvara-teemaryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EURA-ryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä Kainuun MYRS