Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Samankaltaiset tiedostot
Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Insinöörimatematiikka IA

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

3 Lukujonon raja-arvo

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

3 Lukujonon raja-arvo

Täydellisyysaksiooman kertaus

2 Funktion derivaatta

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

2 Funktion derivaatta

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Matematiikan tukikurssi

Analyysi A. Raja-arvo ja jatkuvuus. Pertti Koivisto

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Insinöörimatematiikka D

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Matematiikan peruskurssi 2

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Funktiot ja raja-arvo. Pekka Salmi

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Laudatur 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA 13. Tarmo Hautajärvi Jukka Ottelin Leena Wallin-Jaakkola. Opettajan aineisto

Tenttiin valmentavia harjoituksia

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Matemaattisen analyysin tukikurssi

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

Analyysi 1. Pertti Koivisto

Matematiikan tukikurssi

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Topologia IA, kesä 2017 Harjoitus 1

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

6 Eksponentti- ja logaritmifunktio

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Johdatus matemaattisen analyysin teoriaan

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Kuinka määritellään 2 3?

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

1. Funktiot, lukujonot, raja-arvot, jatkuvuus

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

811120P Diskreetit rakenteet

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Matematiikan tukikurssi

Toispuoleiset raja-arvot

Analyysi I. Visa Latvala. 26. lokakuuta 2004

Transkriptio:

Aalyysi A Harjoitustehtäviä lukuu / kevät 208 Ellei toisi maiita, tehtävissä esiityvät muuttujat ja vakiot ovat mielivaltaisia reaalilukuja.. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { x R x 2 + x 6 ja B = { y R y = x 2, 0 x 2. 2. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { 6 x R, x > x + ja B = { 7 3 Z +. 3. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { 4 { 5 2 x R, x >, x + Z + ja { 3 m 2 m, Z +. 4. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { 8 5 Z + + 2 ja B = { ( ) m m 2 + 2 m, Z+. 5. Osoita todeksi tai (vastaesimerkillä) epätodeksi, että jos M o jouko A yläraja ja N o jouko B yläraja, ii M + N o jouko A B yläraja. 6. Osoita, että 5 o jouko yläraja. 7. Osoita, että 2 o jouko alaraja. { 4 + 2 { 2 + 2 2 Z + Z + 8. Osoita täsmällisesti perustelle, että joukko { 2x (a) x ]4, [, (b) B = x 4 { 5 x 2 x ]2, [ ei ole ylhäältä rajoitettu.

9. Osoita täsmällisesti perustelle, että joukko { x 7 x ]4, [ x 4 ei ole alhaalta rajoitettu. 0. Osoita, että k= k(k + ) = + ( Z + ) esittämällä summattava lauseke kahde ratioaalilausekkee erotuksea ja hyödytämällä sitte summauksessa tapahtuvaa kumoutumista.. Aa joki ylä- ja alaraja joukolle { x( x) x x ], [, x 0. 2. Olkoo A R ja c R. Oletetaa lisäksi, että jokaista positiivilukua ε > 0 kohti o olemassa sellaie x A, että c x > ε. Voidaako todistaa, että A o rajoitettu? 3. Mitkä luvut toteuttavat molemmat epäyhtälöt x + < 3 ja x 3 < 2? 4. Merkitse itseisarvoepäyhtälöillä, että (a) luvu x etäisyys luvusta 6 o vähemmä kui 2, (b) luvu x etäisyys luvusta 2 o korkeitaa ja luku x o erisuuri kui 2, (c) 5 x 2 + eroaa luvusta 3 vähemmä kui 0 3. 5. Merkitse itseisarvoepäyhtälöillä, että (a) luvu x etäisyys luvusta 5 o vähemmä kui 3 ja luku x o erisuuri kui 5, (b) luvu x etäisyys luvusta 4 o korkeitaa 2, (c) 2x 2 + 3 eroaa luvusta 2 vähemmä kui 0 00. 6. Osoita, että jos x 2 < 9, ii 2x 2 8 < 9 0. 7. Osoita, että jos x < 0 99, ii myös 3 2x + < 0 99. 8. Oletetaa, että x 4 < 9. Miksi tällöi x 2 6 < 9 0?

9. Etsi sellaie luku K > 0, että x + x + 4 2 K x 5 3 kaikilla x ]4, 6[. 20. Määritä suuri sellaie ε > 0, että U ε (a) I, ku (a) a = 3 4, I = [ 2, [, (b) a = 2 3, I = [ 2, 3 2], (c) a = 5, I = ], [, (d) a =, I = ]0, 2[. Tässä tehtävässä vastauksia ei tarvitse perustella täsmällisesti. Esimerkiksi joukkoje sijaitii lukusuoralla tukeutuva perustelu o riittävä. 2. Määritä suuri sellaie ε > 0, että U ε (a) I, ku (a) a = 2, I = ]0, 3[, (b) a = 2, I = [, 3 2 (c) a = 0, I = [, [, (d) a =, I = ], 4[. Tässä tehtävässä vastauksia ei tarvitse perustella täsmällisesti. Esimerkiksi joukkoje sijaitii lukusuoralla tukeutuva perustelu o riittävä. 22. Aa joki sellaie luku δ > 0, että jos x U δ (4), ii x 3 < 2h aia, ku x 4 < h (missä 0 < h < ). 23. Aa joki sellaie luku δ > 0, että jos x U δ (2), ii x 2 4 < 2 00. 24. Oletetaa, että x a < 2 5 ja y a < 2 5 (x, y, a R). Mitä voit kolmioepäyhtälö avulla päätellä etäisyydestä x y? 25. Olkoo h > 0. Osoita, että jos x 5 < h ja y 5 < h, ii x y < 2h. 26. Osoita täsmällisesti perustelle, että jos a < x < b ja a < y < b, ii x y < b a. Mikä o väittee geometrie tulkita? 27. Osoita, että jos 2 < x < 3 ja x y < 2, ii x2 y 2 < 4. 28. Osoita, että jos x 5 < 0 00 ja y 2 < 0 00, ii xy 5 2 < 0 99.

29. Olkoo Z + ja a j R, ku j =, 2,...,. Osoita, että ( ) 2 a j j= Vihje: Cauchy-Schwarzi epäyhtälö. a 2 j. j= 30. Osoita Cauchy-Schwarzi epäyhtälöä käyttäe, että ( a 2 + b 3 + c 6) 2 a 2 2 + b2 3 + c2 6. 3. Olkoo { x + 4, ku x <, 3 x, ku x. Määritä sellaiset reaalilukuvälit I ja I 2, että fuktio f : I I 2 (a) o ijektio ja surjektio, (c) o surjektio, mutta ei ole ijektio, (b) o ijektio, mutta ei ole surjektio, (d) ei ole ijektio eikä surjektio. Tässä tehtävässä ei tarvitse ataa täsmällistä perustelua fuktio ijektiivisyydelle tai surjektiivisuudelle. Esimerkiksi fuktio kuvaajaa tukeutuva perustelu o riittävä. 32. Osoita täsmällisesti (ijektio ja surjektio määritelmii ojautue), että fuktio f : R R, 2x 3 o (a) ijektio, (b) surjektio. 33. Määritä fuktio f : [3, [ [2, [, x 2 6x + kääteisfuktio. Voit olettaa tuetuksi, että f o bijektio. 34. Olkoo { 2 + 7 N. Oko olemassa sellaista bijektiota f : A N, että f(8) = 8? 35. Tarkastellaa fuktioita f : R R ja g : R R, x 2 ja g(x) = x 2 +. Määritä joukot f ([, ]), g ([, ]) ja (g f) ([, ]).

36. Olkoo f : R R, { x + 2, ku x Q,, ku x R \ Q. Määritä yhdistetty kuvaus f f. Mikä o fuktio f f kuvajoukko? Oko f f ijektio tai surjektio? 37. Esitä fuktio f : R ]0, ], x2 + kolme fuktio yhdistettyä fuktioa kahdella eri tavalla. 38. Olkoo a, b, r R (a 0) ja tarkastellaa fuktioita f : R R, ax + b ja g : R R. Osoita, että jos g(r) = 0, ii (g f) ( ) r b a = 0. 39. Mitkä ovat laajimmat sellaiset joukot, että fuktio f g o määritelty, ku (a) x 2, g(x) = cos x, (b) x, g(x) = si 2x? Etä laajimmat sellaiset joukot, että fuktio g f o määritelty? 40. Määritä cos x käyttämättä laskita tai taulukkokirjaa, ku tiedetää, että (a) si x = 4 5 ja π 2 < x < π, (b) ta x = 2 5 ja π < x < 3π 2.