Pitkäjärven kunnostus

22.9.2016 Pitkäjärven kunnostus Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Maakunnankatu 6 60100 Seinäjoki www.jamiaho.fi 1

Sisällys 1 Kunnostushankkeen tarkoitus ja yleistiedot... 5 1.1 Hankkeen omistaja... 5 1.2 Sijainti ja vaikutusalue... 5 1.3 Aloite... 5 1.4 Esiselvitykset, tutkimukset ja aikaisemmat suunnitelmat... 6 1.5 Keskeisimmät ongelmat järvessä... 6 1.6 Hankkeen tavoitteet... 7 1.7 Vesilain mukainen luvan tarve... 7 1.8 Yhteistyö... 7 1.9 Korkeus- ja koordinaattijärjestelmä... 7 1.10 YVA-menettelyn tarve... 7 2 Vesistön tila... 7 2.1 Lähtötiedot... 7 2.2 Vesistökuvaus ja hydrologiset perustiedot... 8 2.3 Vedenlaatu... 11 2.4 Sedimentti ja pohjan laatu... 12 2.5 Linnusto, kalasto ja sammakot... 12 2.6 Kasvillisuus... 13 2.7 Pohjaeläimet... 13 2.8 Vesien hoitosuunnitelmat, vesistön tilaluokitukset ja luonnontilaisuus... 13 3 Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu... 14 3.1 Maaperä ja maankäyttö... 14 3.1.1 Maa- ja kallioperä... 14 3.1.2 Kaavoitus... 14 3.2 Käyttömuodot ja rakenteet... 15 3.3 Suojelualueet ja erityiskohteet... 15 3.4 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet... 17 4 Kuormitus... 17 5 Suunnitellut toimenpiteet Pitkäjärvellä... 18 5.1 Yleistä... 18 5.1.1 Lähtötiedot, laskentamenetelmät ja kaavat... 18 5.2 Pitkäjärven pohjapato ja uoman leventäminen... 18 5.2.1 Padon sijainti ja muoto... 18 5.2.2 Padon rakenne... 19 5.2.3 Uoman leventäminen... 19 2

5.3 Toimenpiteet menetysten estämiseksi tai vähentämiseksi... 19 6 Vaikutusten arviointi... 20 6.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 20 6.2 Vaikutukset veden laatuun ja vesienhoitoon... 20 6.3 Vaikutuksen kalastoon, kasvillisuuteen, linnustoon ja suojeluarvoihin... 20 6.4 Vaikutukset kaavoitukseen... 21 6.5 Vaikutukset patoturvallisuuteen... 22 7 Hyöty- haitta arviot... 22 7.1 Yleiset hyödyt ja menetykset... 22 7.2 Yksityiset hyödyt ja menetykset... 22 7.2.1 Hyödyt... 22 7.2.2 Menetetykset... 24 7.3 Yhteenveto... 25 8 Tila- ja omistajatiedot... 25 9 Sopimukset ja suostumukset... 25 10 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma... 26 10.1 Toteuttamiskustannukset... 26 10.2 Ylläpito- ja hoitokustannukset... 26 11 Kunnostuksen toteuttaminen... 26 11.1 Yleisohjeet ja määräykset... 26 11.2 Rakennusalueen tarkastus... 27 11.3 Viereisten rakennusten, laitteiden ja alueiden tarkastus... 27 11.4 Raivaus ja purku... 27 11.4.1 Raivaus... 27 11.4.2 Purku ja maa-aineksen poisto... 27 11.4.3 Kasvillisuuden suojaus... 27 11.4.4 Hyötypuun korjaus... 27 11.5 Maisemointi... 27 11.6 Työn suorittamisajankohta... 28 12 Kunnostushankkeen luovutus, ylläpito ja hoito... 28 12.1 Töiden, rakenteiden ja laitteiden luovutus... 28 12.2 Ylläpito ja hoito... 28 12.3 Kunnostuksen uusintatarve... 28 12.4 Velvoitteet ja vaikutusten tarkkailu... 28 13 Arvio oikeudellisista edellytyksistä... 29 14 Yhteenveto... 29 3

Liitteet ja piirustukset Liite 1 Pitkäjärven luontoselvitys 2013 Liite 2 Hydrologiset kuvaajat Liite 3 Ranta-asemakaava, kartta ja kaavamääräykset Liite 4 Pitkäjärven rauhoituspäätös Liite 5 Alapuolisen uoman pituusleikkaus ja tulvakorkeuksien muutokset Liite 6 Hyöty- ja haittalaskelmat Liite 7 Vesirajan muutokset ja vettyminen, kiinteistökohtaiset kartat Liite 8 Maanmittauslaitoksen lausunto Pitkäjärven kunnostuksesta Liite 9 Korvauslaskelmat kiinteistöille, jotka eivät ole antaneet suostumusta Liite 10 Kiinteistökartat, juokseva numerointi ja maanomistajien tiedot Piirustus 01-01 Pitkäjärven pohjapato, pohjapiirustus ja leikkaukset, uoman louhinta 4

1 KUNNOSTUSHANKKEEN TARKOITUS JA YLEISTIEDOT 1.1 HANKKEEN OMISTAJA Hankkeen omistaja määritellään luvan hakuvaiheessa hakemuskirjeessä. 1.2 SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE Hanke sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Laitilan, Uudenkaupungin ja Pyhärannan kuntien alueella noin 8 km Laitilan keskustaajamasta länteen ja noin 20 km Uudenkaupungin keskustaajamasta koilliseen. Hankkeen keskipisteen koordinaatteina voidaan pitää suunnitellun pohjapadon paikkaa, joka sijoittuu Pitkäjärven purkuojaan. Koordinaatit ovat N 6762796 E 201815 (ETRS-TM35FIN). Kuva 1. Sijaintikartta 1.3 ALOITE Aloitteen hankkeen käynnistämiseksi teki Pitkäjärven hoitoyhdistys ja se liittyy kiinteästi Luku-, Kaarnija Särkijärvien kunnostushankkeeseen. Hankkeita pohjusti Kotijärvet Kuntoon hanke, jonka Varsinais- Suomen Agenda 21:n vesistökunnostusryhmä käynnisti vuonna 2001. 5

1.4 ESISELVITYKSET, TUTKIMUKSET JA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Lukujärven ja Särkijärven alueella on tehty vesistöjärjestelyjä jo 1700-luvulla. Männäisten ruukin vesivoiman saannin turvaamiseksi päätettiin 1780-luvulla ohjata järvialueen vedet Särkijärven koillispuolella sijainneen Hankerajärven kautta Sirppujokeen. Lukujärven laskuojaan, Taminanojaan, rakennettiin mittava pato estämään veden virtaus Männäisten ruukin ohi. Lisäksi kaivettiin kanava Särkijärvestä Hankerajärveen ja Sirppujokeen. Näiden toimenpiteiden vuoksi alueen järvien vesi nousi tiettävästi noin 1,5 metriä. Hankkeen vastustajat purkivat Taminanojan padon vuonna 1817. Oikeuskäsittelyn aikana tilanne muuttui, eikä vesistöjärjestelyjen uudelleen toteuttamiselle enää ollut tarvetta. (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003) Taminanojan patoaminen on vaikuttanut merkittävästi myös Pitkäjärven olosuhteisiin järven valumaalueen pienentyessä noin neljännekseen kolmen vuosikymmenen ajaksi (vrt. kuva 3). Alue on laserkeilattu Maanmittauslaitoksen toimesta 5.5.2011. Keilauksen korkeustarkkuus on 15 cm. Pitkäjärven, Lamminjärven ja Merilammenjärven rannan läheiset vesialueet mitattiin 10 50 m välein ja noin 10 cm korkeustarkkuudella (RTK-GPS). Samalla Merilammen purkuojasta mitattiin poikkileikkauksia virtausmallin varten. Pitkäjärvestä tehtiin luontoselvitys vuonna 2013 (liite 1.) Maanmittauslaitos suoritti rantakiinteistöjen rajojen tarkistuksen vuonna 2015. 1.5 KESKEISIMMÄT ONGELMAT JÄRVESSÄ Pitkäjärvi on matala ja kärsii umpeenkasvusta. Sekä mataluus itsessään, että myös umpeenkasvu pienentää järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja osaltaan myös heikentää suojeltuja luontoarvoja. Erityisesti kesän aikaiset alhaiset vedenkorkeudet vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja kiihdyttävät umpeenkasvua. 6

1.6 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on nostaa erityisesti järvien alimpia vedenkorkeuksia siten, että luonto- ja virkistyskäyttöarvot säilyvät ja mahdollisesti parantuvat. 1.7 VESILAIN MUKAINEN LUVAN TARVE Hanke vaatii vesilain mukaisen luvan (vesilaki 3: 2 ja 3 ). 1.8 YHTEISTYÖ Hanke on suunniteltu yhteistyössä Pitkäjärven hoitoyhdistyksen kanssa. Yhdistys tilasi konsultilta vesilain vaatimukset täyttävän hankesuunnitelman. 1.9 KORKEUS- JA KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Hankkeen koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N60. Laserkeilaus siirrettiin N2000 järjestelmästä N60 järjestelmään siirtämällä pisteitä 43 cm alaspäin, jolloin huomioitiin korkeustasojen ero (32 cm) ja RTK-GPS mittauksella määritetty keilauksen keskimääräinen virhe (11 cm). Pitkäjärven vedenpinnan korkeusasteikon nollakohta on tasolla N60+12,00 m. 1.10 YVA-MENETTELYN TARVE Hanke ei tarvitse YVA-menettelyä. (Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 17.8.2006/713) 2 VESISTÖN TILA 2.1 LÄHTÖTIEDOT Lähtötiedot koskevat koko järviryhmää Merilamminjärvi, Lamminjärvi, Pitkäjärvi, Lukujärvi, Kaarnijärvi ja Särkijärvi, koska Pitkäjärven yläpuoliset järvet vaikuttavat suoraan Pitkäjärven hydrologiaan. Hydrologiset laskelmat on myös täten tehty ottaen huomioon koko järviryhmä. Lukujärvellä on seurattu vedenkorkeuksia alkaen vuodesta 2002, Särkijärvellä vuodesta 2009 ja Pitkäjärvellä vuodesta 2012. Vuoden 1980 suunnitelmassa määritettiin Taminanojan purkautumiskäyrä Lukujärven luusuassa. Virtaamien määrittämisessä käytettiin läheisen Savijoen valuma-alueen valtakunnallista havaintopistettä, josta käytettiin vuosien 1991 2011 päivittäisiä havaintoja. Savijoen alueen perustiedot ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Savijoen havaintoasema Tunnus 022 Nimi Savijoki Suure Valunta /Pienet alueet Yksikkö l/s/km2 Päävesistöalue Aurajoki Vesistöalue Savijoen va Vesistöal. numero 28.009 Kunta Tarvasjoki Ympäristö-ELY Varsinais-Suomen ELY ympäristöja luonnonvarat Järvisyys (%) 0% Valuma-alueen ala (km2) 15,4 7

Koska Savijoen valuma-alue on pienempi kuin tarkastelualue ja Savijoen alue on järvetön, havaintoja sovitettaessa käytettiin 10 vuorokauden liukuvaa keskiarvoa. Luku-, Särki-, Pitkä- ja Merilamminjärville määritettiin uomageometrian perusteella purkautumiskäyrät. Lukujärvellä käytettiin myös vuoden 1980 suunnitelman virtaamamittauksia. Pitkäjärven purkautumiskäyrät on esitetty liitteessä 2. Järvien vedenkorkeudet laskettiin vesitaselaskentana kaikille järville. Lukujärven ja Kaarnijärven sekä Pyhärannan Lamminjärven ja Merilammenjärven vedenpinnat laskettiin yhtenä järvialueena, koska vedenpinnan yhtyvät näissä järvissä. 2.2 VESISTÖKUVAUS JA HYDROLOGISET PERUSTIEDOT Alue kuuluu Sirppujoen valuma-alueeseen (32) ja siellä Pitkäjärven-Lukujärven valuma-alueeseen (32.004, 32,59 km 2 ). Lukujärvi on järvialueen keskusjärvi, ja sen valuma-alue voidaan jakaa kolmeen osavaluma-alueeseen: Särkijärven valuma-alue, Kaarnijärven valuma-alue ja Lukujärven lähivalumaalue. Osavaluma-alueista laajin on Kaarnijärven valuma-alue, joka muodostaa noin puolet koko Lukujärven valuma-alueesta sen pohjoisosassa (taulukko 2). Alueella on Kaarnijärven lisäksi useita pieniä järviä. Vesistön latvoilla on metsien ympäröimä Kärkölänjärvi sekä Iso-Potkion, Vähä-Potkion ja Valijärven muodostama järviketju, josta vedet virtaavat pelto- ja metsäalueiden halki kohti etelää ja Kaarnijärveä. Pohjoisosan järvien lasku-uomaan yhtyy myös pienestä Särkijärvestä tuleva oja. Näiden järvien vedet laskevat Kaarnijärven pohjoisosaan. Lisäksi Kaarnijärven länsiosaan laskee oja Mustajärvestä ja Kullerjärvestä ja niitä ympäröiviltä metsäalueilta. Kaarnijärven eteläpäästä vedet laskevat edelleen Lukujärveen lyhyen Kokonojan kautta. (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003) Särkijärven valuma-alueeseen kuuluvat Särkijärvi ja Lamminjärvi. Lamminjärven vedet virtaavat Lamminsuon kautta Särkijärven itäosaan. Särkijärven lyhyt lasku-uoma alkaa Särkijärven pohjoispäästä Koumanpuhdista ja kulkee viljellyn alueen halki Lukujärven eteläosaan. (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003) Lukujärven lähivaluma-alue jää Särkijärven ja Kaarnijärven väliin. Siihen kuuluvat täysin umpeenkasvaneet Omitunjärvi ja Kurijärvi sekä Lamminjärvi, jonka pohjoispäähän edellä mainitut laskevat vetensä. Pinta-alaltaan suurin tästä kolmikosta on noin 8 hehtaarin laajuinen Lamminjärvi. Lamminjärvestä vedet virtaavat lyhyen ojan kautta Lukujärven pohjoispäähän. Lukujärvestä vedet laskevat vajaan kilometrin mittaista Taminanojaa pitkin lounaaseen Pitkäjärveen ja sieltä edelleen Lamminjärven (Pyhäranta) ja Merilammen (Pyhäranta ja Uusikaupunki) kautta Sirppujokeen. (Lounais- Suomen ympäristökeskus 2003) Seuraavassa taulukossa on esitetty suurimpien järvien perustiedot: 8

Taulukko 2. Järvien perustiedot. yksikkö Särkijärvi Lukujärvi Kaarnijärvi Pitkäjärvi Pyhärannan Lamminjärvi ja Merilamminjärvi Pinta-ala km 2 1.11 1.23 0.58 0.87 0.26 Rantaviiva km 9.5 12.3 5.0 6.2 3.9 Tilavuus Mm 3 2.63 1.96 0.61 0.8 0.11 Keskisyvyys m 2.4 1.6 1.1 0.9 0.5 Suurin syvyys m 3.8 3 1.9 Valuma-alue, oma, luusuassa km 2 5.1 5.4 11.5 6.8 3.1 Lähivaluma-alue km 2 4.0 4.2 10.9 5.9 3.1 Valuma-alue, yhteensä luusuassa km 2 5.1 22.0 11.5 28.8 31.9 Järvisyys % 21.8 % 14.5 % 6.6 % 14.1 % 13.5 % Luusuan keskivirtaama l/s 52 224 117 293 324 Järven viipymä kk 19.6 3.4 2.0 1.1 0.1 Pitkäjärven vedenkorkeudet, virtaamat, niiden pysyvyydet ja tilavuuskäyrä on esitetty graafisesti liitteessä 2. Järven havaitut vedenkorkeudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2. Pitkäjärven havaitut vedenkorkeudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pitkäjärven, Merilammin ja Lamminjärven tarkistetut hydrologiset tunnusluvut. 9

Taulukko 3. Vedenkorkeudet ja lähtövirtaamat. Pitkäjärvi Nykyinen -vedenkorkeus -virtaama Yli- 12.47 0.52 Keskiyli- 12.22 0.35 Keski- 11.90 0.17 Keskiali- 11.67 0.08 Ali 11.56 0.05 Lamminjärvi ja Merilamminjärvi Nykyinen -vedenkorkeus -virtaama Yli- 11.35 0.71 Keskiyli- 11.15 0.49 Keski- 10.90 0.27 Keskiali- 10.72 0.13 Ali 10.59 0.06 Pitkäjärven vedenpintaa on laskettu, koska se vielä 1800-luvun lopulla tehdyssä pyykityksessä oli lähes 2 metriä nykyistä korkeammalla. Lisäksi Pitkäjärven lasku-uomaa on perattu 1980-luvulla, mikä on edelleen alentanut Pitkäjärven vedenkorkeutta. Kuvassa 3 on esitetty valuma-alueet. 10

Lukujärven Lamminjärvi Kaarnijärvi Pyhärannan Lamminjärvi Lukujärvi Merilamminjärvi Särkijärvi Pitkäjärvi Särkijärven Lamminjärvi Kuva 3. Valuma-alueen kartta ja laskusuunnat 2.3 VEDENLAATU Pitkäjärven vedenlaatua tarkasteltiin erityisesti luontoselvityksen (liite 1) yhteydessä. Pitkäjärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh). Pitkäjärvestä on ympäristöhallinnon HERTTAtietojärjestelmän mukaan otettu 12 vesinäytettä aikavälillä 1973-2003. Lisäksi tämän luontoselvityksen yhteydessä on otettu yksi vesinäyte 27.8.2013. Tuloksia on 1970-luvulta 5 kpl, 1980-luvulta 1 kpl ja 2000-luvulta 7 kpl. Pitkäjärven vedenlaadun tarkastelussa otettiin tämän raportin tarkasteluihin huomioon vain 2000-luvun havainnot, joista 4 havaintoa on kasvukaudelta (kesä-syyskuu). Näiden 2000-luvun havaintojen voi olettaa ainakin suuntaa antavasti kuvastavan Pitkäjärven fysikaaliskemiallista nykytilaa. Toisaalta havaintoja on suhteellisen vähän, joten esimerkiksi talviajan happitilanteesta ei saada kattavaa kuvaa. Humusjärvien vesi on lievästi-melko ruskeaa (väriluku 30-90 mgpt/l). Pitkäjärven väriluku on 2000-luvun kasvukauden aikaisten vedenlaatuhavaintojen mukaan keskimäärin 37 mgpt/l eli vesi on vain lievästi ruskeaa. Heinäkuussa 2013 Pitkäjärven vesi oli kirkasta ja pohja erottui ympäri järveä. Pitkäjärvi on 11

kokonaisfosforin ja -typen osalta niukkaravinteinen humusjärvi. Fosforiarvot viittaavat selvään niukkaravinteisuuteen ja typpiarvot enintään lievään rehevyyteen. Pitkäjärven happipitoisuus on ollut talvisinkin kohtalainen eikä tuloksissa ole selviä viitteitä happikadosta, mikä voisi näin matalassa järvessä olla jopa tavallista. Vesi lievästi hapanta tai neutraalia, mikä on eliöstön kannalta hyvä asia. Pitkäjärven kemiallinen tila onkin arvioitu kasvukauden tulosten perusteella hyväksi. 2.4 SEDIMENTTI JA POHJAN LAATU Pitkäjärven pohjat ovat valtaosin pehmeitä muta- tai liejupohjia. Mineraalipohjia on erittäin niukasti. Suunnitellun pohjapadon alapuolinen uoma Lamminjärveen asti on kalliota ja padon yläpuolinen uoma moreenia ja silttiä. 2.5 LINNUSTO, KALASTO JA SAMMAKOT Pitkäjärven kalastoa ja linnustoa arvioitiin seuraavasti luontoselvityksessä vuonna 2013 (liite 1). Pitkäjärven vesilintukannat ovat 1970-luvun tasosta huomattavasti heikentyneet. Luultavasti suurin syy taantuvaan kehitykseen on ollut järven vähittäinen umpeenkasvu. Kahlaajalinnut ovat myös vähentyneet, jotkut lajit jopa kadonneet. Syyt löytyvät rantaniittyjen umpeenkasvusta. Muiden rantaniittyjen lajien vähenemiseen, kuten keltavästäräkin ja niittykirvisen, vaikuttavat samat syyt mikä todettiin kahlaajien kohdalla. Uudenkaupungin ja Laitilan rajalla sijaitseva Pitkäjärvi on paikallisten keskuudessa yleisesti tunnettu kalaisana järvenä. Pitkäjärven mökkiasukkaiden mukaan järvessä on hyvä petokalakanta, joka koostuu ahvenista ja hauista. Särkikaloista järvessä esiintyy ainakin särki ja sorva. Särkikalat ovat kuitenkin järvessä vähemmistönä ja valtalajeina ovat hauki ja ahven. Järvestä on saatu saaliiksi myös joitakin ankeriaita, jotka ovat ilmeisesti peräisin Lukujärveen tehdyistä istutuksista. Järvessä on aiemmin ollut myös erittäin suuria ruutanoita, joita on saatu saaliiksi verkoilla. Viime vuosina ruutanoista ei ole tehty havaintoja. Pitkäjärveen ei ole tiedossa tehtyjä kala- tai rapuistutuksia, mutta Pitkäjärven yläpuolisiin järviin Lukujärveen ja Särkijärveen on tehty useita istutuksia. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Särkijärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja haukea vuosien 1990 2009 aikana. Lukujärveen on istutettu kuhaa vuonna 2002. Vedenlaatutietojen mukaan järven happitilanne on ollut talvisin yleensä kohtalainen. Järven mataluuden vuoksi järven aikainen jäätyminen kylmänä syksynä ja vähäinen vesitilavuus voivat aiheuttaa happikatoa ja kalakuolemia. Pitkäjärvessä havaittiin kalakuolemia vuoden 1957 kylmän talven aikana. Vedenlaatutietojen perusteella veden happamuus ei rajoita Pitkäjärven kalaston menestymistä. Viitasammakolla on ilmeisesti Pitkäjärvellä runsas kanta. Toukokuun alussa 2013 järven kaakkoisosassa Taminanojan ja Kuusikarin välisellä alueella oli äänessä useita kymmeniä yksilöitä. Rupikonnien soidinääntelyä kuului vielä 25.5. useasta paikasta järven pohjoispäässä. 12

2.6 KASVILLISUUS Pitkäjärven kasvillisuutta arvioitiin seuraavasti luontoselvityksessä vuonna 2013 (liite 1). Pitkäjärven eteläosan vesikasvilajisto on melko monimuotoinen ja ilmentää lähinnä niukkakeskiravinteisuutta. Vesikasvilajeja havaittiin heinäkuussa 2013 yhteensä 30. Selkein valtalaji on järviruoko sekä maisemallisesti että kasvillisuusindeksin perusteella. Seuraavaksi runsaimpia ovat järvikaisla ja ulpukka. Muita yleisiä eteläosan vesikasveja ovat rentovihvilä, kapeaosmankäämi, pikkupalpakko, pohjanlumme ja pikkuvesiherne. Selkeitä runsasravinteisuuden ilmentäjälajeja Pitkäjärvellä ovat vain kapeaosmankäämi ja kilpukka. Pitkäjärveltä ei esimerkiksi havaittu lainkaan pikkulimaskaa, mikä on hyvin yleinen rehevillä ja suojaisilla kasvupaikoilla muun vesikasvillisuuden seassa. Pitkäjärvellä kasvoi niukkana vaalealahnanruohoa, mikä ilmentää niukkaravinteisuutta. Muita pohjalehtisiä ei havaittu. Pitkäjärveltä havaittiin yhteensä 13 uposkasvilajia, joista suurin ryhmä on vesisammalet (5 lajia). Kaikki sammallajit olivat kuitenkin melko harvinaisia ja kasvustot niukkoja. Selvästi yleisin uposkasvi on rentovihvilä, joka muodosti eteläosan avovesialueella paikoin suuria ja erittäin runsaita kasvustoja, jotka vaikeuttivat soutamista. Ranta-asukkaan mukaan rentovihvilä on lisääntynyt Pitkäjärvellä viime vuosina todella voimakkaasti. Rentovihvilä ilmentää niukkakeskiravinteisuutta. Pitkäjärven umpeenkasvanut pohjoisosa on suurimmaksi osaksi luhtakasvillisuutta. Luhdilla yleisiä lajeja ovat pullosara, kurjenjalka, raate, vehka, karpalo, okarahkasammal, ranta-alpi, rantakukka, rantamatara, jouhivihvilä, myrkkykeiso ja suoputki. Myös monet kookkaat ilmaversoiset, kuten järviruoko, osmankäämit ja järvikorte, kuuluvat monilla alueilla luhtien valtalajistoon. Pitkäjärveltä ei havaittu kesällä 2013 uhanalaisia tai harvinaisia vesi- tai rantakasvilajeja. 2.7 POHJAELÄIMET Pohjaeläimiä ei selvitetty. 2.8 VESIEN HOITOSUUNNITELMAT, VESISTÖN TILALUOKITUKSET JA LUONNONTILAISUUS Alue kuuluu Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitosuunnitelman piiriin ja alueella on voimassa Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016 2021. Pitkäjärvi on luokiteltu ekologisesti erinomaiseen tilaan ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan. Alueelle ei ole esitetty erityisiä tavoitteita. 13

3 JÄRVEN JA VALUMA-ALUEEN KÄYTTÖ JA SUOJELU 3.1 MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ 3.1.1 MAA- JA KALLIOPERÄ Järvien lähivaluma-alue on suurelta osin kallioista. Pitkäjärven pohjoispuolella ja Kaarnijärven länsi- sekä pohjoispuolella maaperä on lähinnä moreenia. Kuva 4. Järvien valuma-alueen maaperäkartta (GTK). Peltojen osuus on suurin alueen pohjoisosassa Kaarnijärven valuma-alueella, noin 9,7 %. Alueen muissa osissa pellot eivät muodosta yhtä laajoja ja yhtenäisiä alueita, vaan ne ovat pienempiä ja sijaitsevat metsäalueiden ympäröiminä toisistaan erillisinä. Vakituisia asuntoja Lukujärven valuma-alueella on ainoastaan kahdeksan. Vapaa-ajanasuntoja sen sijaan on runsaasti erityisesti Lukujärven ja Särkijärven rannoilla. Lisäksi Kaarnijärven ja Iso-Potkion rannoilla on paljon vapaa-ajanasuntoja. (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003) 3.1.2 KAAVOITUS Alueella on voimassa oleva Varsinais-Suomen maakuntakaava (kuva 5). Kaavassa alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Särkijärven yleinen uimaranta on huomioitu kaavassa 14

merkinnällä v014 (virkistysalue). Kaarnijärven itäpuolella ja Lukujärven itäpuolella on muinaisjäännösalueet (sm). Pitkäjärvi merkitty suojelualueeksi (s). Järvialueen länsipuolella on merkitä ohjeellisesta rautatielinjauksesta. Aluetta koskevia erityisiä kaavamääräyksiä ei ole. Kuva 5. Maakuntakaavaote. Pitkäjärvellä on Laitilan kunnan alueella voimassa oleva ranta-asemakaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen (liite 3). Kaavassa ranta-alueet on merkitty metsätalousalueeksi ja rannalla on muutamia rakennuspaikkoja vapaa-ajan asunnoille. Erityisiä hankkeeseen vaikuttavia kaavamääräyksiä ei ole eikä hanke vaikuta kaavaan tai kaavoitukseen. 3.2 KÄYTTÖMUODOT JA RAKENTEET Pitkäjärven käyttö on lähinnä rannanomistajien virkistyskäyttöä. Järvellä ei ole yleisiä paikkoja tai rakenteita, joilla olisi vesistöön liittyvää käyttöä. 3.3 SUOJELUALUEET JA ERITYISKOHTEET Järvialueen itäpuolella on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, Untamala Kodjalan alue (tunnus MAO020032, kuva 6). Lukujärven itärannalla on Nilvonkallion muinaisjäännösalue, joka on pronssikautinen hautapaikka (tunnus 13777 ja 5000). 15

Kuva 6. Muinaismuistokohteet ja maisemallisesti arvokkaat kohteet (Oiva-palvelu 03/2013) Pitkäjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan (tunnus LVO020048) ja alueelle on perustettu luonnonsuojelualue nimeltään Pitkäjärven luonnonsuojelualue (Laitila) (tunnus YSA201690) päätöksellä LOS-2003-L-792-251, 23.7.2004. (liite 4). Rauhoituspäätöksen määräysten mukaan: 1. Alueella on kielletty ojien kaivaminen, veneväylien tekeminen, ruoppaaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja vesialueen peittäminen, vahingoittaminen ja maa-ainesten ottaminen kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja pesi en vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistä varten rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen 2. Edellä olevien säännösten estämättä saa alueella harjoittaa metsästyslain mukaista metsästystä ja kalastuslain mukaista kalastusta kerätä marjoja ja sieniä 16

hakata ja kuljettaa pois runkopuustoa laiduntaa ja rakentaa sen edellyttämät aidat ja muut rakennelmat käyttää ja ylläpitää olemassa olevia ojia - käyttää ja ylläpitää olemassa olevia laitureita, uimapaikkoja ja veneväyliä edellyttäen, että poistettava kasvillisuus ja ruoppausmassat sijoitetaan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle tehdä olemassa olevien viranomaispäätösten ja -lupien mukaisia toimenpiteitä 3. Poikkeus rauhoitusmääräyksiin Edellä olevista rauhoitusmääräyksistä saadaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon tai käytön kannalta perusteltua. Alueella ei ole VL 2 luku 11 :n mukaisia kohteita. Alueella ei ole pohjavesialueita. 3.4 KULKUYHTEYDET, JOHDOT, KAAPELIT, RAKENTEET Toimenpiteiden alueilta ei ole tiedossa erityisiä maanalaisia rakenteita. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä kuitenkin selvitetään kaapelien ja johtojen sijainnit normaalin menettelyn mukaisesti. 4 KUORMITUS Pitkäjärvi sijaitsee valuma-alueensa alaosassa. Yläpuolisen valuma-alueen (pinta-ala noin 28 km 2 ) vedet laskevat Pitkäjärveen Taminanojaa pitkin Lukujärvestä, joka on alueen keskusjärvi. Lukujärven tila on kaiken kaikkiaan melko hyvä. Hajakuormitus on kuitenkin tuonut Lukujärveen lisäravinteista ja järven vedenlaatu näyttää 1990-luvun loppupuolelle saakka hitaasti heikentyneen. Taminanojan kautta Pitkäjärveen tuleva kuormitus ei ilmeisesti ole kovin suurta. Todennäköistä on, että Taminanojaa pitkin Pitkäjärveen tuleva vesi ei yksinään aiheuta merkittävää rehevöitymistä. Pitkäjärven lähiympäristössä on peltoja lähinnä vain eteläpuolella. Pitkäjärven ympärillä on jonkin verran ojitettuja suo- ja metsäalueita, joista päätyy kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Pitkäjärveen. Haja-asutuksesta Pitkäjärveen päätyvä kuormitus on vähäistä: mökkejä on vuonna 2013 kymmenen ja vedenkäyttö niissä on ilmeisen pientä (kuivakäymälät ja kantovesi). Kaikkiaan voitaneen arvioida, että Pitkäjärven tila ole 2000-luvulla merkittävästi heikentynyt valuma-alueelta tulevan kuormituksen johdosta. Tilanne näyttää kuormituksen osalta vakaalta. 17

5 SUUNNITELLUT TOIMENPITEET PITKÄJÄRVELLÄ 5.1 YLEISTÄ Suunnittelun lähtökohtana oli suunnitella Pitkäjärven luusuaan pohjapato, jonka avulla nostetaan alivedenkorkeuksia tulvakorkeuksien pysyessä suunnilleen ennallaan ottaen huomioon yläpuolisen vesistön hankkeet ja niiden vaikutukset hydrologiaan. 5.1.1 LÄHTÖTIEDOT, LASKENTAMENETELMÄT JA KAAVAT Maastotöissä käytettiin RTK-GPS mittausta (korkeustarkkuus noin 3 10 cm), vaaituskonetta ja kaikuluotainta (tarkkuus 10 cm). Suunnittelussa käytettiin AutoCad Civil 3D 2013, Hec-Ras 4.1 ohjelmistoja. Tarkasteltujen patojen purkautusmiskäyrät on laskettu Hec-Ras virtauslaskentaohjelmistolla. Virtauslaskentaohjelmisto on rakennettu siten, että se ottaa huomioon sekä uoman ominaisuudet ja siinä olevat rakenteet kuten tässä tapauksessa pohjapadot. Pohjapatojen osalta Hec-Ras käyttää kaavaa Q = CLH*3/2 ja patokertoimena C on tässä käytetty 1,4:ää (L = harjan pituus, H = yläpuolisen veden korkeus). Uomien ratkaisu perustuu Saint-Venantin virtausyhtälöihin. Uomien virtausvastus on määritetty Manningin kertoimilla. Tarkastellun kaltaisessa tilanteessa, jossa uoma aiheuttaa virtausvastusta, purkautumiskäyriä ei voida määrittää käyttäen pelkästään tavallisia pohjapadoille tarkoitettuja laskentamenetelmiä ja -kaavoja. Purkautumiskäyriin, erityisesti korkeilla vedenkorkeuksilla, vaikuttaa enemmän uoman koko, muoto ja erilaiset virtausvastukset padon ylä- ja alapuolella. Tarkastelu joudutaan pohjapatojen kaavojen käyttämisen sijaan tekemään kerralla riittävän kauas koko uomaosuudelle, jolloin joudutaan mallintamaan koko joki oleellisine ominaisuuksineen. Hec-Ras -ohjelman käyttämän laskentamenetelmän kuvaus stationaariselle virtaukselle on löydettävissä osoitteesta www.hec.usace.army.mil/software/hec-ras/. Rantaviivan sijainti määritettiin mittaamalla vesialueelta rantavyöhykkeen syvyyspisteitä Pitkäjärvellä, Pyhärannan Lamminjärvellä ja Merilamminjärvellä noin 50 100 metrin välein siten, että rannasta saatiin mahdollisimman hyvä maastomalli. Korkeustaso on N60. Kiintopisteenä toimii järven vedenkorkeusasteikko. 5.2 PITKÄJÄRVEN POHJAPATO JA UOMAN LEVENTÄMINEN 5.2.1 PADON SIJAINTI JA MUOTO Padon keskikohdan koordinaatit ovat 201820, 6762800 (TM35-koordinaatisto). Paikasta voi poiketa vähäisessä määrin (piirustus 01-01). Pato tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti siten, että virtauskynnyksen leveys on 4,00 m. Virtauskynnys tulee olla loivan v:n muotoinen siten, että reunoilta harjan korkeus on 12,00 m ja keskeltä 11,95 m. Kynnyksen keskelle tehdään v-muotoinen alivirtaama-aukko, jonka leveys on 30 cm ja alin kohta korkeudella N60+11,75 m. Kynnyksen reunat tehdään loivasti nouseviksi siten, että kynnys nousee 1,00 metrin matkalla tasosta N60+12,00 m tasoon N60+12,40 m. Tiivistesydämen kohdan leveys tulee olla 8,00 m. Kynnyksen molempien reunojen korkeus tulee olla tasolla 12,40 m. (piirustus 01-01.) 18

Padon harjan leveys virtauksen suunnassa tulee olla 3,00 m. Padon yläpuolinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alapuolinen luiska kaltevuuteen 1:20. Alapuoliseen luiskaan muotoillaan keskelle matalampi kohta alivirtaama-aukon kohtaan helpottamaan kalan kulkua. Padon harjan määräävä muoto tulee olla ponttiseinän yläreunan muoto. Sivuluiskat ja pato kokonaisuudessaan tehdään maaston sopeutuviksi ja maisemoidaan(piirustus 01-01). 5.2.2 PADON RAKENNE Pato perustetaan kivennäismaalle. Maaperä patoalueella on moreenia/silttiä. Koko patoalueelle kivennäismaan päälle asennetaan suodatinkangas (N3). Padon tiivistesydämeksi asennetaan teräksestä tai vähintään 50 mm kyllästetystä puusta tai muovista tehty ponttiseinä. Pontit painetaan tai hakataan tiiviiseen perusmaahan saakka piirustuksen 01-01 osoittamaan syvyyteen. Muovisen tai puisen ponttiseinän yläreuna vahvistetaan vaakaan asennettavilla ja pystylankkuihin kiinnitettävillä vaakalankuilla. Ponttiseinä ympäröidään tiiviillä silttimoreenilla piirustuksen 01-01 osoittamalla tavalla. Moreenikerroksen päälle asennetaan suodatinkangas (N3) ja kankaan päälle kiviheitoke #100..150 mm. Kiviheitokkeen pinta saa olla padon harjalla korkeintaan tasolla ponttiseinän yläreuna 10 cm. Heitokkeen kerrospaksuus on noin 300 mm. (piirustus 01-01) 5.2.3 UOMAN LEVENTÄMINEN Uomaa padon ja Lamminjärven väliltä levennetään piirustuksen 01-01 mukaisesti pohjaltaan 2,4 m levyiseksi alkaen tilustien sillan alapuolelta ja jatkuen noin 45 metriä alavirtaan. Uoma louhitaan kallioon leventämällä nykyistä louhittua uomaa. Levennys voidaan tehdä molemmilta tai vain toiselta puolelta. Kaivumassoja syntyy noin 50 ktr-m 3 ja louhittavaa noin 130 ktr-m 3. Poistettava aines kuljetetaan ja läjitetään maanomistajien kanssa sovittavaan paikkaan lähistölle. 5.3 TOIMENPITEET MENETYSTEN ESTÄMISEKSI TAI VÄHENTÄMISEKSI Erityisiä toimenpiteitä menetysten estämiseksi tai vähentämiseksi ei suunniteltu, koska kyseisiä toimenpiteitä ei voida taloudellisesti käyttökelpoisella tavalla toteuttaa. 19

6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 VAIKUTUKSET VEDENKORKEUKSIIN JA VIRTAAMIIN Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ovat seuraavan taulukon mukaiset. Taulukko 4. Vedenkorkeuksien ja virtaamien muutokset. lähtö-virtaamissa Yli- 12.47 0.52 12.44 0.92-0.03 0.40 Keskiyli- 12.22 0.35 12.21 0.60-0.01 0.25 Keski- 11.90 0.17 12.08 0.20 0.18 0.03 Keskiali- 11.67 0.08 12.02 0.06 0.35-0.03 Ali 11.56 0.05 12.00 0.03 0.44-0.02 Pitkäjärvi Nykyinen Suunniteltu Pato Muutos -vedenkorkeus -virtaama -vedenkorkeus -virtaama vedenkorkeuksissa Lamminjärvi Nykyinen Suunniteltu Muutos Merilamminjärvi -vedenkorkeus -virtaama -vedenkorkeus -virtaama vedenkorkeuksissa lähtö-virtaamissa Yli- 11.35 0.71 11.44 1.05 0.09 0.33 Keskiyli- 11.15 0.49 11.22 0.65 0.07 0.16 Keski- 10.90 0.27 10.89 0.27-0.01 0.00 Keskiali- 10.72 0.13 10.68 0.10-0.04-0.02 Ali 10.59 0.06 10.53 0.04-0.06-0.02 Muutokset on esitetty graafisesti liitteessä 2. Vedenkorkeudet ja virtaamat eivät olennaisesti muutu Lamminjärvessä, Merilamminjärvessä tai alapuolisessa uomassa ennen Sirppujokea (liite 5). 6.2 VAIKUTUKSET VEDEN LAATUUN JA VESIENHOITOON Pitkäjärven talviaikainen happitilanne todennäköisesti parantuisi vedenpinnan noston myötä. Myös fosfori- ja typpipitoisuudet voisivat pienentyä, kuten on käynyt hyvänä lintuvetenä tunnetulle Euran Koskeljärvelle vedenpinnan noston vaikutuksesta (Sydänoja ym. 2004). Kiintoainepitoisuus ja väriluku voisivat laskea, mikä parantaisi näkösyvyyttä. Alueelle ei ole vesienhoitosuunnitelmassa asetettu tavoitteita, koska järvi luokitellaan erinomaiseen tilaan. 6.3 VAIKUTUKSEN KALASTOON, KASVILLISUUTEEN, LINNUSTOON JA SUOJELUARVOIHIN Vedenpinnan nostojen vaikutuksia on arvioitu luontoselvityksen yhteydessä (liite 1) seuraavasti. Pitkäjärven vedenpinnan nosto kasvattaisi järven vesitilavuutta ja todennäköisesti parantaisi siten myös talviajan happitilannetta. Järven nykyisen mataluuden ja voimakkaan umpeenkasvun vuoksi vedenpinnan nostosta aiheutuva vesitilavuuden ja happipitoisuuden kasvu hyödyntäisi järven kalastoa. Vedenpinnan nostolla voi olla positiivisia vaikutuksia myös muun muassa hauen kutualueiden määrään. Hauki kutee keväisin matalille tulvarannoille, joiden pinta-ala lisääntyy vedenpinnan noustessa. Nykytilassa suuri osa järven matalista ranta-alueista jäätyy pohjaan asti. Järven vedenpinnan nosto helpottaisi myös järvellä liikkumista ja parantaisi järven virkistyskalastusmahdollisuuksia. Vedenpinnan 20

noston toteuttaminen luonnonmukaisella pohjapadolla mahdollistaa kalojen vaeltamisen vesistön eri osien välillä ja lisää muun muassa rapujen ja virtavesikutuisten kalalajien elinalueita. Lisäksi luonnonmukainen, koskeksi muotoiltu pohjapato parantaa veden happipitoisuutta. Myös yläpuolisten järvien, Lukujärven ja Särkijärven vedenpintojen nosto tulisi toteuttaa siten, että kalojen ja rapujen kulkeminen järvien välillä on mahdollista. Kalojen liikkumisen turvaaminen alueen järvien välillä on erityisen tärkeää mahdollisten happikatojen vuoksi. Järvien purot ovat myös tärkeitä kalojen lisääntymis- ja poikasalueita. Pitkäjärveltä ei havaittu vuonna 2013 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia putkilokasvi- tai sammallajeja tai luontotyyppejä. Näiltä osin vedenpinnan nostolle ei ole estettä. Kesäaikaisten alivesitasojen nosto hidastaisi Pitkäjärven umpeenkasvua. Vaikutus olisi todennäköisesti tuntuvampi Pitkäjärven etelä- kuin pohjoisosassa. Eteläosan avovesialueella uposkasvillisuus voisi jonkin verran taantua noston suuruudesta riippuen. Myös kellulehtiset ja ilmaversoiset saattaisivat vähentyä tai kasvustot säilyä nykyisen kokoisina. Luhta-alueiden reunat taantuisivat ja tilalle tulisi vesikasvillisuutta. Pitkäjärven pohjoisosaan tuskin muodostuisi soutuveneelle kulkukelpoista väylää ainakaan vähäisellä vedenpinnan nostolla (20-40 cm). Pohjoisosan luhtakasvillisuusalueet todennäköisesti jonkin verran supistuisivat vedenpinnan noston myötä ja vastaavasti vesikasvillisuusalueet laajenisivat. Tällä hetkellä veden syvyys pohjoisosan keskelläkin on niin pieni, että vesikasvillisuus pysyisi alueella todennäköisesti 50 cm:kin noston jälkeen. Vedenpinnan noston haittavaikutuksena voi olla luhta-alueiden reunoilta mahdollisesti irtoavat turvelautat, jotka liikkuessaan voivat muodostaa mosaiikkimaisia luhta-alueita ja saattavat siten hankaloittaa veneilyä. Toisaalta turvelauttojen tilanne on epävakaa ja jäät voivat siirtää niitä keväisin. Keskivedenpinnan tason nosto lisää huomattavasti matalan järven vesitilavuutta ja todennäköisesti vaikuttaa vesilintukantoihin myönteisesti. Ruovikkoalueen lajistosta kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, luhtakana ja ruskosuohaukka eivät todennäköisesti ainakaan kärsi veden nostosta. Nostosuunnitelman mukainen vedenpinnan taso tulee peittämään vain osan nykyisin kesäaikana kuivaksi jäävää ruovikkoa ja niittyä. Maahan pesiville lajeille jää edelleen riittävästi paikkoja, mihin pesänsä rakentaa. Lokkilinnut hyötyvät vedenpinnan nostosta, mikä lisää avoveden pinta-alaa. Pikkulokki on mahdollinen uusi pesimälaji tulevaisuudessa, johon tämän vuoden säännölliset vierailut viittaavat. Sammakkoeläimille veden nostohanke saattaa luoda lisää sopivia lisääntymisalueita. Vedenpinnan tason säilyminen nykyistä vakaampana turvaa paremmin kudun kehittymisen. Lisääntyvä sammakkokanta tarjoaa mm. kurjille ja haikaroille entistä paremmat ravintovarat. Vedenpinnan nykyistä korkeammalla pysyvä kesäinen taso lisää jonkin verran lahopuuta rantametsissä ja luo tikoille, tiaisille ja muille kolopesijöille uusia pesäpaikka- ja ravinnonsaantimahdollisuuksia. Yhteenvetona vedenpinnan noston (suuruusluokka 30-70 cm) toteuttamiselle ei tämän luontoselvityksen mukaan ole luonnonsuojelullista estettä tai rajoitetta. Pitkäjärvi on suojeltu linnustoarvonsa takia. Vedenpinnan nosto todennäköisesti parantaisi Pitkäjärven linnustollista arvoa. Myös kalaston ja veden laadun kannalta vedenpinnan noston vaikutukset olisivat todennäköisesti myönteiset. 6.4 VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN Toimenpiteet eivät vaikuta kaavoitukseen tai kaavan mukaiseen toimintaan alueella. 21

6.5 VAIKUTUKSET PATOTURVALLISUUTEEN Tehtävä pohjapato on matala ja sen padottava vaikutus muutamia kymmeniä senttejä. Padon alapuolella on Lamminjärvi, jonka rannoilla ei ole vahinkokohteita. Näillä perusteilla ehdotetaan, että patoa ei tarvitse luokitella. 7 HYÖTY- HAITTA ARVIOT 7.1 YLEISET HYÖDYT JA MENETYKSET Hankkeella arvioidaan olevan yleistä hyötyä järven kalataloudellisen tilanteen kohentuessa. Järvellä on mahdollista kalastaa jokamiehenoikeudella ja järvelle on yleisessä myynnissä myös kalastuslupia. Alueella harrastetaan myös linnustusta. Alueen suojeluarvot parantuvat hankkeen myötä. Hankkeesta ei arvioida koituvan yleisiä menetyksiä. Yleisiä hyötyjä ei arvioida rahassa. 7.2 YKSITYISET HYÖDYT JA MENETYKSET 7.2.1 HYÖDYT Toimenpiteistä koituu virkistyskäyttöhyötyä alueen asukkaille. Virkistyskalastuksen edellytykset parantuvat. Rantakiinteistöille voidaan arvioida koituvan olevaa hyötyä uintimahdollisuuksien ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisen myötä. Hyödyt on arvioitu seuraavasti. Rantatonteille vedenpinnan nostosta koituu hyötyä parantuneiden virkistyskäyttömahdollisuuksien myötä ja haittaa lähinnä mahdollisen vettymisen vuoksi. Syntyvä virkistyskäyttöarvon muutos on laskettu tarkastelemalla vesisyvyyttä 5 metrin "kahlailuetäisyydellä" ja 20 metrin "uintietäisyydellä" keskiveden mukaisesta vesirajasta. Tarkastelu on tehty sekä nykyisen että muutetun keskiveden mukaisessa tilanteessa. "Kahlailuetäisyyttä" tarkastellaan pienten lasten ja veneilyn näkökulmasta. Sopivaksi veden syvyydeksi 5 metrin etäisyydellä rantaviivasta on katsottu 30 60 cm, jota matalammat tai syvemmät rannat haittaavat kahlailu- ja leikkikäyttöä. Syvyys riittää myös veneen normaaliin käyttöön rannassa. Lasten kahlailun voidaan katsoa kuuluvan Mattilan (1995. ref Majuri 2001, s. 76) määrittelemään "maaharrastusten" virkistyskäyttötapaan ja sen osuus virkistyskäyttöarvosta voidaan arvioidaan tässä olevan 10 %. Veneilyn osuus virkistyskäyttöarvosta on saman lähteen mukaan noin 7 %. Veneilyn arvon katsotaan pienenevän 2 % :iin vedensyvyyden ollessa 0 cm viiden metrin etäisyydellä rantaviivasta (kuva 7). 22

Kuva 7. Rantatontin virkistyskäyttöarvon riippuvuus kahlailusyvyydestä "Uintietäisyyden" (20 metriä vesirajasta) sopivaksi vedensyvyydeksi on katsottu 150 cm, jota vähäisempi vesisyvyys pienentää virkistyskäyttöarvoa. Arvo pienenee kuvan 8 mukaisesti. Täten vesisyvyyden kasvaessa matalilla rannoilla myös virkistyskäyttöarvo paranee. Kuva 8. Rantatontin virkistyskäyttöarvon riippuvuus uintisyvyydestä Vesielementistä johtuva tontin virkistyskäyttöarvo on määritetty 80 % :ksi tontin arvosta alle 5000 m2 rantatontilla, ja sitä suuremmilla tonteilla arvo on määritetty 75% :ksi. (Sovellettu lähteestä Mattila 1995. ref. Majuri 2001, s. 78). Tontin arvoksi on määritetty MML:n kauppahintatilaston 2009 perusteella 23

15 000 :ksi alle 5000 m 2 tonteille ja arvioitu 20 000 :ksi yli 5000 m 2 tonteille. Uudempia tilastoja ei käytetty, koska Laitilassa ei ole tehty vertailukelpoisia kauppoja. Varsinais-Suomen maakunnan tilastoissa merenrannan tonttien vaikutus on niin suuri että ei voida käyttää maakunnallista tilastoa. Rakentamattomien tonttien virkistysarvo perustuu lähinnä kalastukseen ja veneilyyn. Rakentamattomien tonttien osalle ei lasketa virkistyskäyttöarvoa. Tontin arvon muutos määritetään muutoksena virkistyskäyttöarvossa. Virkistyskäyttöarvon muutos-% lasketaan "kahlailuetäisyyden" ja "uintietäisyyden" muutosten summana. Tontin virkistyskäyttöarvon (TV) muutos määritetään käyttämällä kaavaa: TV = (0,8 tai 0,75) * (virkistysarvon muutos-%)/100 * tontin arvo Rakennuksen virkistyskäyttöarvon (RV) muutoksen määrittämiseen käytetään Siivolan (1992. ref Majuri 2001, s. 75) esittämää kaavaa sovellettuna muotoon: RV = (virkistysarvon muutos-%)/100 * rakennuksen vesistöstä johtuva lisäarvo Lisäarvo vakituisesti asutulla kiinteistöllä on 30 % rakennuksen arvosta ja vapaa-ajan kiinteistöllä 60 % rakennuksen arvosta. Rakennusten arvona käytetään seuraavia arvoja: Vakituinen asunto 150 000 Vapaa-ajan asunto 80 000 Virkistysarvon muutos-% :na käytetään tontille laskettua virkistyskäyttöarvon muutosta. Yhteensä hankkeesta koituu rahassa mitattavaa yksityistä hyötyä virkistyskäyttöarvon mukaista kiinteistöjen arvonnousua (bruttohyöty) 5 626. Joillakin kiinteistöillä virkistyskäyttöarvo myös laskee. Laskelmat on esitetty kiinteistökohtaisesti liitteessä 6. 7.2.2 MENETETYKSET Yksityisenä menetyksenä tarkastellaan maa-alueiden jäämistä keskivedenkorkeuden mukaisen vedenpinnan tason alle tai rakenteiden alle Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaisilla kiinteistörajoilla. Vedenpinnan alle jäävien alueiden pinta-alat on määritetty alueena, joka jää nykyisen ja suunnitellun keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan väliin. Pitkäjärvellä maata jää vedenpinnan alapuolelle 9,67 ha. Näistä yksityistä aluetta on 4,63 ha ja osakaskuntien aluetta 5,04 ha. Kiinteistökohtaiset laskelmat on esitetty liitteessä 6 ja kartat on esitetty liitteessä 7. Menetykset on laskettu myös rahassa. Maa-alueiden hintoina on käytetty seuraavan taulukon mukaisia hintoja. Taulukko 5. Maan hinnat. Peltomaa 1.10 /m 2 Metsämaa 0.15 /m 2 Joutomaa 0.01 /m 2 Tonttimaa 2.00 /m 2 24

Menetyksien arvoksi edellisen perusteella tulee 14 300, jos vertailukohtana on kiinteistörekisterin mukainen kiinteistöraja. Maanmittauslaitoksen lausunnon (liite 8) mukaan kiinteistöjen alueita ei kuitenkaan jää vedenpinnan alle kuin mahdollisesti kiinteistöllä 1:14. Hankkeella ei olennaisesti huononneta kiinteistöjen käyttömahdollisuuksia siten kuin vesilain 6 luvun 4 :ssä on tarkoitettu. Vettymishaitat on määritetty tiloilta, jotka eivät ole hakijana tai antaneet hankkeelle suostumustaan. Laskelmat ja korvausesitykset ovat liitteenä 9. 7.3 YHTEENVETO Menetyksien arvoksi edellisen perusteella tulee 14 300 ja rahallisesti arvioiduiksi hyödyiksi 5 623. Lisäksi hankkeesta koituu yleistä maisemallista, luonnonsuojelullista ja virkistyskäytöllistä hyötyä, jota ei arvioitu rahassa. 8 TILA- JA OMISTAJATIEDOT Tilakohtaiset omistajatiedot järven alueelta ja alajuoksulta on esitetty liitteessä 10, jossa on myös tilojen juokseva numerointi järven alueelta. Samalla tilalla voi olla usea palsta, jolloin jokaisella palstalla on oma juokseva numeronsa. 9 SOPIMUKSET JA SUOSTUMUKSET Sopimukset ja suostumukset ovat hakemuksen erillisenä liitteenä. 25

10 KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 10.1 TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET Toteuttamisen kustannusarvio on alla olevan taulukon mukaan noin 25 000 (alv 0%). Taulukko 6. Kustannusarvio. Laji Määrä Yksikkökustannus Kustannus Yhteensä Pohjapato Ponttilankku 20 m2 50 /m2 1 000 Moreeni 50 m3 5 /m3 250 Suodatinkangas N3 200 m2 1 /m2 200 Kiviheitoke #100-150 mm 30 m3 12 /m3 360 Asennustyö 40 h 40 /h 1 600 Kaivutyö 40 h 100 /h 4 000 Raivaus 500 m2 2 /m2 1 000 8 410 Uoman louhinta Kanaalilouhinta ja louheen läjitys 130 ktr-m3 50 /ktr-m3 6 500 6 500 Odottamattomat kustannukset 3 000 Työmaan yleiskustannukset (15 %) 2 687 Tarkkailukustannukset 2 000 Mahdollisten työnaikaisten haittojen korvaukset 2 000 Yhteensä (alv 0%) 24 597 10.2 YLLÄPITO- JA HOITOKUSTANNUKSET Ylläpito ja hoitokustannuksia ei arvioida syntyvän. Mahdollisia rakentamisen jälkeisiä kustannuksia ovat rakentamisen tarkastus- ja korjauskustannukset. Näiden arvioidaan olevan noin 500 2000. 11 KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN 11.1 YLEISOHJEET JA MÄÄRÄYKSET Työssä noudatetaan soveltuvin osin Infra RYL 2006 ohjeita ja voimassa olevia maarakentamisen määräyksiä ja viranomaisten ohjeita. Rakentamistyöt toteutetaan siten, että veden virtaus Pitkäjärven laskuojassa katkaistaan töiden ajaksi työpadolla. Rakennustyö suoritetaan mahdollisimman pienen virtauksen aikana sulan maan aikana. Virtauksen katkaisulla ei saa aiheuttaa tulvahaittaa ja tarpeen mukaan vesi on johdettava työkohteen ohi putkella tai työpato on avattava työajan ulkopuolella. 26

Töitä suorittavien urakoitsijoiden valinnassa kiinnitetään huomiota konekaluston kuntoon ja sen soveltuvuuteen kyseiseen työhön. Erityisesti kiinnitetään huomiota seikkoihin, jotka saattaisivat aiheuttaa ympäristöpäästöjä. Työn aikana tarkkaillaan koneiden ja laitteiden kuntoa ja päästöjä. Töitä varten varataan työkohteiden ympäriltä normaali työskentelyala ja mahdolliset materiaalien varastointipaikat. Lisäksi varataan työkoneiden siirtymisreitit ja kaivumassojen kuljetusreitit. Alueet määritetään työsuunnitelmassa ja alueiden käytöstä neuvotellaan ja sovitaan maanomistajien kanssa. Mahdolliset työnaikaiset vahingot arvioidaan ja korvataan erillisen arvion mukaan. Lähtökohtana on, että vahinkoja ei pääse syntymään. Töiden suorittamisessa noudatetaan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä. 11.2 RAKENNUSALUEEN TARKASTUS Ennen rakennustöiden aloittamista pidetään rakennuspaikalla tarkastus, jonka yhteydessä rakennuttaja antaa urakoitsijalle ne asiakirjoihin pohjautuvat tiedot, joita ei ole voitu sisällyttää asiakirjoihin riittävän yksityiskohtaisina. Tarkastukseen kutsutaan tarvittaessa viranomaisten ja naapuritonttien omistajien edustajat. Tarkastuksessa käsiteltävistä asioista laaditaan tarpeelliset piirustukset ja pöytäkirjat. 11.3 VIEREISTEN RAKENNUSTEN, LAITTEIDEN JA ALUEIDEN TARKASTUS Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsija kutsuu koolle tarkastuksen, johon osallistuvat rakennuttajan, suunnittelijoiden ja tarvittaessa viranomaisten edustajat sekä tarvittaessa läheisten kiinteistöjen (joilla on riski vaurioitua rakentamisen aikana) edustajat sekä niin sovittaessa ulkopuolinen asiantuntija. Tarkastuksessa kartoitetaan viereisten rakennusten, perustusten, laitteiden ja kasvillisuuden yms. kunto ennen rakentamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, jota täydennetään tarvittaessa piirroksin, valokuvin ja videokuvin. Rakentamisen jälkeen pidetään vastaava tarkastus, jossa todetaan tilanne rakentamisen jälkeen. 11.4 RAIVAUS JA PURKU 11.4.1 RAIVAUS Raivaus tehdään urakka-alueella tarpeellisilta osin. 11.4.2 PURKU JA MAA-AINEKSEN POISTO Padon kohdalta poistetaan eloperäinen maa-aines ja kivennäismaata suunnitelman toteuttamisen kannalta tarpeellinen määrä. Kivetön maa-aines sijoitetaan sopiviin paikkoihin ja tasataan maanomistajien suostumuksella. 11.4.3 KASVILLISUUDEN SUOJAUS Suojattavat alueet erotetaan muusta alueesta työnaikaisella aidalla ja yksittäiset puut suojataan tarvittaessa siten, että ne eivät rakentamisen aikana pääse vahingoittumaan. Säilytettäväksi tarkoitettujen kasvien juuristot on myös tarvittaessa suojattava. 11.4.4 HYÖTYPUUN KORJAUS Sovitaan tarvittaessa aloituskatselmuksessa. 11.5 MAISEMOINTI Työn päätyttyä alueet saatetaan siistiin ja mahdollisimman luonnonmukaiseen kuntoon. Alueet tasataan ja maisemoidaan ympäröivää maastoa mukailevaksi. 27

11.6 TYÖN SUORITTAMISAJANKOHTA Rakentamistyöt ajoitetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa pesimälinnustolle ja erityisesti vesipinnan lähellä pesiville linnuille sekä vesistölle ylipäätään. Työt on tehtävä sulan maan aikana elo-marraskuussa ja mahdollisimman pienen virtaaman aikana. Toteutus tapahtuu noin 1 5 vuoden kuluttua lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Töiden kestoksi arvioidaan 2-25 viikkoa, kun otetaan huomioon mahdolliset olosuhteista, kuten suurista virtaamista johtuvat viivästykset. 12 KUNNOSTUSHANKKEEN LUOVUTUS, YLLÄPITO JA HOITO 12.1 TÖIDEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOVUTUS Rakennustyö luovutetaan tilaajalle ja hakijan kunnossapidettäväksi töiden hyväksytyn luovuttamisen ja takuuajan jälkeen. Rakenteiden vuositarkastuksia suositellaan tehtävän ensimmäisen 5 vuoden ajan patojen valmistumisesta. 12.2 YLLÄPITO JA HOITO Erityisiä ylläpito- ja hoitotoimia ei arvioida tarvittavan. 12.3 KUNNOSTUKSEN UUSINTATARVE Kunnostuksen uusintatarve saattaa syntyä kun padon rakenteellinen käyttöikä lähenee loppuaan. Käyttöiän arvioidaan olevan 30-50 vuotta. 12.4 VELVOITTEET JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Seuranta tehdään asianomaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla yhdessä Luku-, Kaarni- ja Särkijärven hankkeen kanssa. Ennen kunnostusta tehdään vedenlaadun seurantaa Lukujärvessä ja Pitkäjärvessä. Näytteenotto tehdään vedenlaatuseurannan Lukujärvi pinnan- ja pohjanläheisestä vedestä sekä Pitkäjärvestä pisteestä Pitkäjärvi (Kalanti). Näytteenotto tehdään kummastakin pisteestä kerran sulan veden aikana, mielellään kesä-elokuussa ja kerran talvella. Näytteistä analysoidaan ainakin: sameus, väri, lämpötila, happi, happi-%, alkaliniteetti, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja rauta. Järven pintakerroksesta kesällä mitataan lisäksi a-klorofylli. Tarkkailu voidaan yhdistää muihin alueen tarkkailuihin tai hyödyntää muiden tarkkailujen tuloksia. Kunnostuksen jälkeisenä vuonna tehdään vedenlaadun seuranta samoin kuin ennen kunnostusta. Työn aikana seurataan veden samentumista tarkkailemalla näkösyvyyttä pisteessä Pitkäjärvi (Kalanti) ja Pitkäjärven alapuolisesta Lamminjärvestä noin 50 metrin etäisyydeltä laskuojasta. Pitkäjärven vedenpinnan korkeuksia seurataan 5 vuoden ajan noin kerran viikossa. Tulva-aikana seurantaa tulee tehdä tiheämmin. 28

13 ARVIO OIKEUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ Hanke on vesilain mukainen säännöstelyn muutoshanke, jossa muutetaan vesistön keskivedenkorkeutta. Luvan myöntämisen yleiset edellytykset (vesilaki 3 luku 4 ) täyttyvät. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Oikeus toisen alueeseen (vesilaki 2 luku 12 ). Hakijalla on oikeus saada oikeus maa-alueeseen vesialueen pohjaksi. Oikeuden myöntämisen edellytykset (vesilaki 2 luku 13 ). Hakijalla on omistuksessaan tai suostumukset kiinteistöiltä, joiden omistusosuus on yli 75 % veden alle jäävästä alueesta. Suhde maankäytön suunnitteluun (vesilaki 3 luku 5 ). Hanke ei vaikeuta kaavan laatimista Yleisen hyötyjen ja menetysten arvioiminen (vesilaki 3 luku 6 ). Hanke on kannattava yleisten hyötyjen ollessa menetyksiä suuremmat kun yleisiin hyötyihin lasketaan luonnonsuojeluarvoille koituva hyöty. Hanke ei vaikeuta vesihoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Hanke pitää yllä luonnonsuojelualueen luontoarvoja. Hyötyjen ja haittojen vertailua ei pystytä tekemään rahamääräisesti. Yksityisten hyötyjen ja menetysten arvioiminen (vesilaki 3 luku 7 ). Yksityisten menetyksien määrä on hyötyjä suuremmat. Keskivedenkorkeuden muuttamisen erityiset edellytykset (VL 6:4). Hankkeesta ei aiheudu sellaista rantakiinteistön käyttömahdollisuuksien olennaista huonontumista, joka aiheuttaa kohtuutonta haittaa tai vahinkoa alueen omistajalle tai haltijalle eikä tämä ole hankkeeseen suostunut tai erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa heikentymistä. 14 YHTEENVETO Pitkäjärvi sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Laitilan, Uudenkaupungin ja Pyhärannan kuntien alueelle noin 8 km Laitilan keskustaajamasta länteen ja noin 20 km Uudenkaupungin keskustaajamasta koilliseen. Pitkäjärvi on matala ja kärsii umpeenkasvusta. Sekä mataluus itsessään, että myös umpeenkasvu pienentää järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja osaltaan myös heikentää suojeltuja luontoarvoja. Erityisesti kesän aikaiset alhaiset vedenkorkeudet vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja kiihdyttävät umpeenkasvua. Pitkäjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja alueelle on perustettu luonnonsuojelualue nimeltään Pitkäjärven luonnonsuojelualue. Pitkäjärven keskivedenkorkeutta on tarkoitus nostaa 18 cm. Alimmat vedenkorkeudet nousevat 44 cm ja tulvakorkeudet pysyvät käytännössä ennallaan. Nosto on tarkoitus tehdä pohjapadolla, joka sijoitetaan laskuojaan. Pato tehdään luonnonmukaisesti ja kalalle kulkukelpoiseksi. Padon alapuolista ojaa suurennetaan louhimalla. Pitkäjärven talviaikainen happitilanne todennäköisesti parantuisi vedenpinnan noston myötä. Järven nykyisen mataluuden ja voimakkaan umpeenkasvun vuoksi vedenpinnan nostosta aiheutuva vesitilavuuden ja happipitoisuuden kasvu hyödyntäisi järven kalastoa. Kesäaikaisten alivesitasojen nosto hidastaisi Pitkäjärven umpeenkasvua. Vaikutus olisi todennäköisesti tuntuvampi Pitkäjärven etelä- kuin pohjoisosassa. Keskivedenpinnan tason nosto lisää huomattavasti matalan järven vesitilavuutta ja todennäköisesti vaikuttaa vesilintukantoihin myönteisesti. 29