SEMINAARIN TAVOITTEET JA OHJELMA SHA VALMENTAJASEMINAARI 13-15.11.2015 Kyösti Lampinen Valmennuskeskus ja SHA johtaja Eerikkilän Urheiluopisto
TAVOITTEET Kertoa faktoja, jonka varaan voi rakentaa kestävää ja progressiivista toiminnan ja pelaajien kehittämistä. Lisätä ymmärrystä valmennuksen isosta kuvasta Antaa konkreettista lisäarvoa päivittäisvalmennuksen kehittämiseen
OHJELMA 13.11. Perjantai: Peli ja yksilö keskiössä - tulokulmana peli ja kokonaisvaltainen pelaajan kehittäminen 17.00-18.00 Päivällinen: Ravintolasali 18.00-18.15 Seminaarin avaus ja tavoitteet, Kyösti Lampinen: Sami Hyypiä Akatemia (SHA) 18.15-19.45 Keskeisiä avainlöydöksiä SHA toiminnassa 2011 2015, Hannele Forsman: SHA 20.00 21.30 Pelianalyysi ja pelikäsitys, Pekka Luhtanen: KIHU 21.30 22.15 Iltapala: Ravintolasali
OHJELMA 14.11. Lauantai: Tutkittua tietoa jalkapallossa / ammattimainen seuravalmennus - tulokulmana potentiaalinen pelaaja lapsi-, nuorisourheiluvaiheessa 08.00-09.00 Aamiainen: Ravintolasali 09.30 10.30 Juniorijalkapalloilijoiden seurantatutkimus näkökulmana biologinen ikä ja sen yhteydet suorituskykyyn, Tomi Vänttinen: KIHU 11.00 11.45 Nuorten maajoukkueiden kehitystrendejä, Pekka Luhtanen: KIHU 12.00-13.00 Lounas: Ravintolasali 13.00 15.00 Suomalaisen juniorijalkapallon haasteita sekä ratkaisumalleja, Kyösti Lampinen: SHA 15.00 15.30 Kahvi Frenckell-salin yhteydessä 15.30 17.00 Jalkapalloakatemian toimintaperiaatteet ja tavat, sekä kykyjenetsintäjärjestelmä FcMidtjyllandin Akatemiassa, Soren Berg: Fc Midtjylland 17.00 18.00 Päivällinen: Ravintolasali 18.00 19.00 Fyysinen harjoittelu ja kokonaisharjoittelu Fc Midtjyllandin jalkapalloakatemiassa,soren Berg: Fc Midtjylland 19.00-20.00 Taitoharjoittelun ja fyysisen harjoittelun yhdistäminen, Kyösti Lampinen 20.15-22.00 Sauna: Käytössä Opiston saunaosasto + rantasali ja uimahallin saunat 21.30 22.30 Iltapala: Ruokaisa salaatti ravintolasalissa
OHJELMA 15.11 Sunnuntai: Jalkapallovalmennus on oppimaan saattamista - tulokulmana pelaamaan oppimisen ja pelaamisen perusvalmiuksien kehittäminen lapsi ja nuorisourheiluvaiheessa 07.30 08.30 Aamupala: Ravintolasali 08.30 11.30 Pelaamaan oppiminen, Ekkono-metodi teoriassa, Francesc Rubio: SS 11.45 12.30 Lounas: Ravintolasali 13.00 14.30 Pelaamaan oppiminen, Ekkono-metodi käytännössä, Francesc Rubio: SS (jalkapallohalli 13.30-14.30) 15.00 15.30 Yhteenveto + keskustelu Ekkono-metodista, Francesc Rubio: SS 15.30 15.45 Seminaarin yhteenveto ja päätös, Kyösti Lampinen: SHA 15.45 16.15 Päätöskahvit Frenckell-salin yhteydessä
SUOMALAISEN JUNIORIJALKAPALLON HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA SHA VALMENTAJASEMINAARI 13-15.11.2015 Kyösti Lampinen Valmennuskeskus ja SHA johtaja Eerikkilän Urheiluopisto
TAUSTAA -> SHA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA, AVAIN- JA TUKIPROSESSIT Yhteenvetoa, kokemuksia SHA toiminnasta 2011-2015 Avainasia SEURA SHA tukitoimi Iso kuva Valmentajan haasteet Tiedonkeräys Prosessit ja vuosikello Ei koulutus vaan työnohjausprosessi Tasavertaista yhdessä oppimista Jatkuvaa tekemisen kehittämistä Miten syntyy seurassa kestävää kehitystä lapsesta aikuiseksi Yllä olevaan haasteita ja ratkaisuja
VALMENNUSOSAAMISEN MALLI Valmentajan osaamistarpeet Voimavarat Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Ihmisenä kasvu Itsensä kehittämisen taidot Ihmissuhdetaidot Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Urheiluosaaminen Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen
Minkälaista osaamista valmentaja tarvitsee? Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Yleinen urheiluosaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Ihmissuhdetaidot Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsensä kehittämisen taidot Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot
Mihin valmentaja voi urheilijassa vaikuttaa? Urheilijana kehittyminen Ihmisenä kasvu Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Fyysinen kunto ja suorituskyky Tekninen ja taktinen osaaminen Harjoittelu, lepo ja palautuminen Innostus, motivaatio ja intohimo Itsearvostus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Sitoutuminen Tavoitteen asettelu Itsearviointi SHA kehittämistoiminta Kehittymisen seuranta (testit ja pelit) Harjoittelun ja pelaamisen seuranta Pelaajien kokemukset omasta pätevyydestä valmentajan toiminnasta ja omasta harrastuksestaan
SHA TAPAHTUMISSA KERÄTTÄVÄ FAKTATIETO POHJANA VALMENNUSOSAAMISEN MALLIN MUKAISEEN KEHITTÄMISEEN PELAAJA VALMENTAJA VP Harjoittelu ja pelaaminen Kehittymisen seuranta (testit, pelit) Pelaajan harjoittelu Pelaajan kehittyminen Harjoitellaanko ja pelataanko riittävästi ja laadukkaasti? Kehittääkö valmennus pelaajia kokonaisvaltaisesti? Pelaajan harjoittelu Pelaajan kehittyminen Harjoitellaanko ja pelataanko seuran linjan mukaisesti? Kehittääkö seuran linjan mukainen toiminta pelaajia? Pelaajan arvio omasta osaamisesta Pelaajan arvio Päävalmentajan arvio pelaajan osaamisesta Millä tasolla pelaajat arvioivat olevansa ja miten lähellä se on valmentajan arviota? Palaute VP:lle Millä tasolla pelaajat arvioivat olevansa ja miten lähellä se on valmentajan arviota? Pelaajan koettuun pätevyyteen, motivaatioon, viihtymiseen liittyvät ulkopuoliset tekijät (harjoittelu, joukkuekaverit, valmentajat ) Pelaajan arvio kokonaisuudesta ja päävalmentajasta Valmentajan itsearvio Minkälaista palautetta valmentaja antaa pelaajille? Minkälaista on valmentajan toiminta pelaajan ja valmentajan oman arvion perusteella? VP arvio päävalmentajast a Valmentajan itsearvio Minkälaista palautetta seuran valmentajat antaa pelaajille? Minkälaista on seuran valmentajien toiminta pelaajien, heidän oman ja VP:n arvion perusteella?
PELI JA PELAAJAN KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN KESKIÖSSÄ Pelaamisen perusvalmiudet Havainto, analyysi, päätöksenteko (pelin ymmärrys) Teknis-taktiset valmiudet ja niiden käyttö (tilanteen tunnistaminen) Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Sosiaaliset valmiudet Pelaaminen 1v1 tilanteiden luominen ratkaisu, 2v1 tilanteiden luominen ja ratkaisu Pelipaikkakohtainen pelaaminen Joukkuepelaaminen Urheilullinen elämäntapa Harjoittelu ja liikkuminen Ravinto Lepo Uni Elämisen perustaidot Urheilu ja muu elämä Urheilu ja koulu Urheilu ja sosiaalinen verkosto Koti HARJOITTELUN JA PELAAMISEN KEHITTYMINEN Pelaajan kokonaisvaltainen kehittymisen johtaminen faktojen pohjalta Pelaajan osallistaminen omaan kehitysprosessiin Pelaamisen perusvalmiuksien ja pelaamaan oppimisen kehitysprosessi Teknis-taktisten valmiuksien kehittäminen Pelissä vaadittavien fyysisten valmiuksien kehittäminen Pelissä vaadittavien henkisten valmiuksien kehittäminen Seuran valmennuslinjan kehittäminen Valmennuspäälliköiden ja valmentajien välinen yhteistyön kehittämisprosessi Pelaajan, pelaajien ja valmentajan välinen yhteistyön kehittämisprosessi
SHA TOIMINNAN VUOSIKELLO/PROTASO Syksy SHA kansainväliset tapahtumat Kevät 12-13-v tapahtuma + V + joukkue VP paikalla 2-3.päivä SHA työryhmä VP ja Valmentajat yhteinen lähijakso 10-11-v tapahtuma + V + joukkue VP paikalla 2-3.päivä SHA työryhmä VP koulutus lähijakso Seurakäynti johto, VP, VA, vanhemmat MyEerikkilä Valmentajakoulutus lähijakso SHA työryhmä 10-11-v tapahtuma + V + joukkue VP paikalla 2-3.päivä 12-13-v tapahtuma + V + joukkue VP paikalla 2-3.päivä SHA työryhmä Seurakäynti johto, VP, VA, vanhemmat VP koulutus lähijakso SHA kesäturnaukset
VALMENNUSPÄÄLLIKÖIDEN AJANKÄYTTÖ (1800 T VUOSITYÖ) VP on seuran valmennuslinjan johtaja Valmennuslinjan työstö 11 kk x 10 tuntia = 110 tuntia Valmennuslinjan seuranta 11 kk x 5-8 joukkuetta x 2 t + 2 t = 220-352 t SHA yhteistyö 20 päivää x 8 tuntia = 160 tuntia VP on joukkueiden päävalmentajien esimies Kehityskeskustelut joukkueen päävalmentajan kanssa 6 x 5-8 päävalmentajaa x 3 t = 90-144 t Joukkueiden tavoitteiden, toiminnan suunnittelun sekä kehittymisen seuranta päävalmentajien kanssa 6 x 5-8 päävalmentajaa x 3 t = 90-144 t Joukkueiden harjoittelun ja pelien seuranta (linjan toteutuminen käytännössä /videointi ja sparraus) = sisältyy kohtaan valmennuslinjan seuranta VP vastaa taito-/kykykouluista ja/tai seuran tehoryhmistä/yksilövalmennuksesta sekä koulun ja urheilun yhdistämisestä potentiaalisten pelaajien osalta Toteuttaa koko vuoden ma-pe x 2 tuntia = 11 kk x 4 x 10 tuntia = 440 tuntia Seuran sisäinen valmentajakoulutus: Vastaa ja toteuttaa seurassa sisäistä valmentajakoulutusta 11 kk x 10 tuntia = 110 t Kansainvälinen toiminta ja itsensä kehittäminen: Turnaukset ja seminaarit = 15 pv x 8 tuntia = 120 tuntia Hallintotyö/Rutiinit: 11 kk x 4 vkoa x 5 tuntia viikossa = 220 tuntia Yhteensä 1.560 t 1.770 t (muut työt reserviä 220-30 tuntia )
VALMENTAJIEN TEHTÄVÄKUVA JA AJANKÄYTTÖ Palaverit VP:n kanssa / SHA yhteistyö Valmennuslinjan työstö seurassa 3 x 8 = 24 tuntia Kehityskeskustelut VP:n kanssa 6 x 3 tuntia = 18 tuntia Joukkueiden tavoitteiden, toiminnan suunnittelun sekä kehittymisen seuranta VP:n kanssa 6 x 2 tuntia = 12 tuntia SHA yhteistyö (tapahtumat ja työnohjausprosessit) 13 päivää x 8 tuntia = 104 t Joukkueen harjoittelu ja pelit Joukkueen toiminnan tavoitteet ja suunnittelu 6 x 3tuntia = 18 t Joukkueen yksilöiden omatoimisen harjoittelun suunnittelu 6 x 2 tuntia = 12 t Joukkueen toiminnan kehittymisen seuranta 6 x 3 tuntia = 18 t Joukkuepalaverit pelaajien ja valmennustiimin kanssa 6 x 2 tuntia = 12 t Joukkueen harjoitukset 43 vkoa x 5 x 2 tuntia = 430 tuntia Päävalmentaja ma-ke-pe = 258 t Apuvalmentajat ti ja to = 172 t Joukkueen pelit 30 päivää x 3 tuntia = 90 tuntia Päävalmentaja 20 päivää x 3 tuntia = 60 tuntia Apuvalmentajat 10 päivää x 3 tuntia = 30 tuntia Joukkueen turnaukset ( ei SHA) ( 3 viikkoa) 9 päivää x 8 tuntia = 72 t Muu toiminta/muuta Palaverit joukkueen pelaajien vanhempien kanssa 6 x 2 tuntia 12 t SPL koulutukset tai muu koulutus ( ei SHA) 3 päivää x 8 tuntia = 24 t Yhteensä = päävalmentaja = 644 tuntia!
YHTEENVETO MILLOIN SHA PROSESSI VOI OLLA TEHOKAS? Valmennuspäällikkö SHA toimintaan osallistuminen on työsopimukseen kirjattu työtehtävä ja siihen on resursoitu aika vuoden sisällä olevassa toiminnassa. SHA joukkueen päävalmentaja ( tai varamies 2.valmentaja) SHA toimintaan osallistuminen on työsopimukseen kirjattu työtehtävä ja siihen on resursoitu aika vuoden sisällä olevassa toiminnassa. Yllämainittu mahdollistaa SHA prosessin vaikuttavuuden ja lisäarvon syntymisen.
URHEILU JA HALLINTO TASAPAINOSSA SHA:n ja SPL laatuseura toiminnan yhteistyö seurakäynneillä Seuran toiminnallinen johtaminen Urheilujohtaminen Viestinnän, Markkinoinnin, Myynnin johtaminen
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Iso kuva. Ja toisaalta konkretia/käytäntö Valmennuslinja <-> VP ja valmentajien yhteistyö Koulutuksen ja prosessin eron ymmärtäminen Tietämisen ja osaamisen eron ymmärtäminen Manageroimisen ja kehittämisen eron ymmärtäminen Avaintehtävien ymmärrys ja aikaresurssit Yhteisen työstön, dokumentoinnin, seurannan ymmärryssisäistäminen Aikaresurssit ammattimaiseen tekemiseen Minkä varaan voi kestävää kehitystä rakentaa? Amatöörivalmennus voi olla ammattimaista Tavoite ohjaa tekemistä
PELAJAMATERIAALI Kuvaus SHA toiminnassa mukana olevista pelaajista
YHTEENVETO SHA toiminnassa mukana olevat pelaajat Ovat aloittaneet jalkapallon pääosin 5-6-vuotiaana Harrastavat päälajinaan jalkapalloa Haluavat kehittyä Pitävät vanhempia tärkeimpinä tukihenkilöinään Kuuluvat ikäluokkansa parhaimmistoon Suomessa Uskovat mahdollisuuksiinsa kansainväliseen uraan
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA SHA toiminnassa mukana olevat pelaajat Ovat aloittaneet jalkapallon pääosin 5-6-vuotiaana Tekemisen laatu? Harrastavat päälajinaan jalkapalloa Saavatko monipuolisia ärsykkeitä kokonaisvaltaiseen kehittymiseen? Haluavat kehittyä Osataanko osoittaa kehittymistä? Pitävät vanhempia tärkeimpinä tukihenkilöinään Miten vanhempien roolia pitää kehittää ja selkeyttää? Kuuluvat ikäluokkansa parhaimmistoon Suomessa Onko oikea kuva mitä on olla oikeasti hyvä, potentiaalinen? Uskovat mahdollisuuksiinsa kansainväliseen uraan Miten tätä uskoa voidaan pitää yllä? Meidän ongelma ei ole pelaajat, meidän ongelma on valmentajien osaaminen! Ei ole valmentajien vika.
HARJOITTELUN SEURANTA Yhteenvetoa jalkapallotutkimuksista Mikä tärkeää huippupelaajaksi kehittymisessä? Yhteenvetoa SHA toiminnasta Joukkueharjoittelun määrä Omatoimisen harjoittelun määrä Kokonaisharjoittelun määrä Muiden lajien harjoittelu
MIKÄ EROTTAA HUIPULLE PÄÄSSEET PELAAJAT MUISTA PELAAJISTA? Tutkimus Pelaajat Jalkapallo yht. Jalkapallo joukkue Jalkapallo oma Muut lajit Ford et al. 2009 Ford & Williams, 2012 Ford et al., 2012 Haugaasen, Toering, & Jordet 2014a. Haugaasen, Toering, & Jordet 2014b. Hornig, Aust, & Güllich, 2014. Englannin akatemiapelaajista kaksi ryhmää Eliittiryhmä Ex-eliittiryhmä Englannin akatemiapelaajista kaksi ryhmää Ammattilaiset Ei-ammattilaiset 16-vuotiaita eliittipelaajia Brasiliasta, Englannista, Ranskasta, Ghanasta, Meksikosta, Portugalista, Ruotsista Norjalaisia pelaajia Ammattilaiset Ei-ammattilaiset Norjalaisia pelaajia Ammattilaiset Ei-ammattilaiset Saksalaisia pelaajia Maajoukkue Bundesliiga Amatöörit ei raportoitu ei eroa ero 6-12-vuotiaana ei eroa ero 15-ikävuoteen mennessä Meksikosssa enemmän kuin muissa paitsi Ruotsissa ja Ghanassa ero 6-12-vuotiaana ero 6-12-vuotiaana ei eroa Meksikossa ja ruotsissa enemmän kuin Brasiliassa ja Ranskassa (6-12v) Meksikossa enemmän kuin Brasiliassa, Englannissa, Ghanassa ja Ruotsissa (13-15v) Ei eroa 6-12v Portugalissa enemmän kuin muissa maissa 12-15v ei raportoitu ei raportoitu ero 6-8-vuotiaana ero 6-8-vuotiaana ei raportoitu ei raportoitu ei raportoitu ei raportoitu ei eroa ei raportoitu ero mj ja bundesliiga vs. amatöörit yli 15-v ero mj ja bundesliiga vs. amatöörit alle 10v ero mj vs. bundesliiga ja amatöörit 11-18
JOUKKUEHARJOITTELUN MÄÄRÄ Perustuu pelaajien täyttämiin harjoituspäiväkirjoihin (100-2oo pelaajaa/ ikäluokka) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Esim. 12-v - Noin 100 pelaajaa harjoittelee yli 5h/vko joukkueen kanssa - Noin 50 pelaajaa harjoittelee yli 7h/vko joukkueen kanssa - Noin 10 pelaajaa harjoittelee yli 9h/vko joukkueen kanssa 10v 11v 12v 13v 14v Mediaani 25 % 10 % Vertailu huippupelaajiksi kehittyneisiin muissa maissa Ford et al. 212 ±121 h/ vuosi (6-12-v) 2009 4,8h/ vko (46 vko) Ford & 200 ±86 h/ year (6-12v) Williams, 4,3h/vko (46 vko) 2012 309.6 h/ year (12-15v) 6,7h/vko (46vko) Ford et al. 2012. Hornig, Aust, Güllich. 2014. 185.7±124 h/year (6-12v) 4,0h/vko (46vko) 411.9±184.3 h/year (12-15v) 8,9h/vko (46vko) 20 ikävuoteen mennessä 2594-5052h 173-336h/ vuosi (5 ikävuodesta) 3,8-7,3h/vko (46vko) Mediaani = puolet enemmän, puolet vähemmän; 25% = 25% harjoittelee enemmän, 10% = 10% harjoittelee enemmän
OMATOIMISEN HARJOITTELUN MÄÄRÄ Perustuu pelaajien täyttämiin harjoituspäiväkirjoihin (100-2oo pelaajaa/ ikäluokka) 10 9 8 7 6 5 4 3 Vertailu huippupelaajiksi kehittyneisiin muissa maissa Ford et al. 338 ±308 h/vuosi (6-12-v) 2009 7,3 h/vko (46 vko) Ford & 210.2 ± 124.5 h/ vuosi (6-12v) Williams, 4,6h/vko (46 vko) 2012 202.7 h/vuosi (12-15v) 4,4 h/vko (46 vko) Ford et al. 2012. 186±125.3 h/vuosi (6-12v) 4,0h/vko 2 1 0 Esim. 12-v - Noin 100 pelaajaa harjoittelee yli 4h/vko omalla ajalla - Noin 50 pelaajaa harjoittelee yli 6,5h/vko omalla ajalla - Noin 10 pelaajaa harjoittelee yli 9h/vko omalla ajalla 10v 11v 12v 13v 14v Mediaani 25 % 10 % Hornig, Aust, Güllich. 2014. 159.7±195 h/year (12-15v) 3,5h/vko 20 ikävuoteen mennessä 720-5348h 48h 357h/vuosi (5 ikävuodesta) 1-7,8h/vko Mediaani = puolet enemmän, puolet vähemmän; 25% = 25% harjoittelee enemmän, 10% = 10% harjoittelee enemmän
YHTEENVETO Lapsuus- ja nuoruusajan jalkapalloharjoittelu etenkin omalla ajalla pelailu antaa mahdollisuuden kehittyä huipputason pelaajaksi On pelaajasta itsestään lähtöistä Antaa erilaisia ärsykkeitä (eritasoiset ja ikäiset pelaajat, erilainen sosiaalinen ympäristö, vapausasteet, erilaiset alustat) On hauskaa syntyy lajirakkaus motivaatiota harjoitella enemmän myös joukkueen kanssa SHA toiminnassa 10-50 pelaajaa/ ikäluokka, jotka harjoittelevat omalla ajalla hyvän määrän jalkapalloa (yli 7h) antaa hyvät mahdollisuudet kehittyä huippupelaajaksi Yleisesti haasteena liian vähäinen omatoiminen harjoittelu ja pelaaminen, jota korvattu lisäämällä joukkueharjoittelua Antaako se samanlaisia kehittäviä ärsykkeitä kuin omatoiminen pelailu? Syökö se intoa/ aikaa harjoitella ja pelailla omalla ajalla? Riittävä kokonaisliikuntamäärä ja monipuolisten ärsykkeiden tarjoaminen pelaajalle lapsuus- ja nuoruusvaiheessa tärkeää Voidaan saavuttaa joko jalkapallon tai jalkapallon ja tukilaji/-lajien kautta SHA toiminnassa vain noin 10 pelaajaa / ikäluokka harrastaa liikuntaa 20h viikossa Miten varmistetaan, että jalkapalloharjoittelun/ jalkapalloharjoittelun ja tukilajin kautta pelaaja saa riittävän määrän liikuntaa ja monipuolisia ärsykkeitä kokonaisvaltaiseen kehittymiseen?
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Meidän tulee kehittää seurantakulttuuria (tavoite-> keinot -> suunnittelu + toteutus + seuranta ) edelleen Harjoittelun laatua voidaan nostaa paljon -> miksi lisätä harjoittelua, jos automatisoimme vääriä asioita? Omatoimisen pallollisen tekemisen lisääminen Lajiharjoittelun /Seuran harjoittelun monipuolistaminen Oikea ymmärrys ja suhtautuminen käsitteeseen monipuolisuus ja monipuoliset kehittävät ärsykkeet Joukkueharjoittelulla ei voi korvata omatoimista tekemistä
PELAAMISEN PERUSVALMIUDET TEKNISET JA FYYSISET Yhteenvetoa jalkapallotutkimuksista mikä ennustaa tulevaa menestystä jalkapallossa? Yhteenvetoa SHA toiminnasta Onko yleinen taso kehittynyt? Onko seurat kehittyneet? Mitä on hyvä kehittyminen? Esimerkkinä syöttö ja ketteryys
MIKÄ ENNUSTAA TULEVAA MENESTYSTÄ JALKAPALLOSSA? Tutkimus Pelaajat Tekniset Fyysiset Taktiset Henkiset Forsman et al. (alustavia tuloksia väitöskirjasta) Gonaus & Müller, 2009 Suomalaisia pelaajia Menestyneet Ei-menestyneet Itävaltalaisia pelaajia Maajoukkue Ei-maajoukkue Syöttö ja keskittäminen, ketteryys ja motivaatio yhdessä selittivät tulevaisuuden menestystä ja luokitteli pelaajia oikein 86% tarkkuudella Pelaajien tulevaisuuden pelitaso voitiin selittää oikein 62.7-66.2% tarkkuudella Kaikissa ikäluokissa erotteli ketteryys ja kuntopallon heitto, kolmas vaihteli Hujigen et al., 2009 Kannekens et al., 2009 Hollantilaisia pelaajia Ammattilaiset Ei-ammattilaiset Hollantilaisia pelaajia Ammattilaiset Ei-ammattilaiset Tulevat ammattilaiset parempia kuljetuksessa (huippunopeus 0.3s ja toisto 1.0s) kaikissa ikäluokissa Tulevaisuuden ammattilaiset arvioivat itsensä korkeammiksi Sijoittuminen ja päätöksenteko kategoriassa Taktiset taidot luokittelu oikein pelaajia 69-80% tarkkuudella Van Yperen, 2009 Hollantilaisia pelaajia Ammattilaiset Ei-ammattilaiset Ammattilaisilla korkeampi sitoutuminen tavoitteisiin, käyttivät enemmän ongelmalähtöistä ratkaisua, etsivät enemmän sosiaalista tukea Psykologiset taidot luokitteli oikein 72.3%
SEURAN KEHITTYMINEN (ESIMERKKI) SYÖTTÖTESTI POJAT
SEURAN KEHITTYMINEN (ESIMERKKI) KETTERYYSTESTI POJAT
YHTEENVETOA TEKNISET JA FYYSISET PELAAMISEN PERUSVALMIUDET Pelaamisen perusvalmiuksien (tekniset, fyysiset) kehittyminen antaa mahdollisuuden kehittyä huippupelaajaksi ja on ennustanut tulevaa menestystä jalkapallossa Yleinen taso on kehittynyt pelaajilla paremmat pelaamisen perusvalmiudet kuin aikaisemmin Seurojen eri ikäluokkien tason kehittynyt seuran sisällä pystytty kehittämään toimintaa, niin että pelaajilla yhä paremmat pelaamisen perusvalmiudet Kehittymisen määrä vaihtelee riippuen lähtötasosta ja kasvusta sekä yksilö- että joukkuetasolla Lähtötasoltaan paremmat pelaajat ja joukkueet kehittyvät vähemmän Osaammeko kehittää lähtötasoltaan hyviä pelaajia riittävästi?
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Miksi jotkut kuvittelevat, että peli kehittyy vaikka 5 metrin syöttö menee 3 metriä harhaan etc Pelaajiemme laukaisu- ja keskitystaidot ovat verraten vaatimattomia Osaavatko valmentajat jäsentää opittavaa asiaa, osaavatko katsoa oikeita asioita tekemisestä, osaavatko kommunikoida asiasta pelaajan kanssa? Meillä on kokoajan liikaa opittavaa ainesta vuodessa, jaksossa, viikossa, päivässä kun ajatellaan automatisoitumisprosessiin vaadittavia toistomääriä niin taktisesti kuin teknisestikin yleensä tai sopeuttamisessa vaativampaan pelitilanteeseen. Miten luomme tilanteita, jossa teknisiä valmiuksia pitää edelleen kehittää pienempään tilaan ja aikaan? Fyysisistä valmiuksista erillinen esitys.
PELAAMISEN PERUSVALMIUDET TAKTISET JA HENKISET Yhteenvetoa tutkimuksista ja SHA toiminnasta Taktiset taitojen itsearviointi Motivaatio Koettu pätevyys
YHTEENVETOA TAKTISET JA HENKISET PELAAMISEN PERUSVALMIUDET Pelaamisen perusvalmiuksien (taktiset, henkiset) kehittyminen antaa mahdollisuuden kehittyä huippupelaajaksi ja on ennustanut tulevaa menestystä jalkapallossa Taktisten taitojen itsearviointi on ennustanut tulevaan menestystä jalkapallossa SHA toiminnassa taktisten taitojen arviot korkeita ja laskeneet 2 vuoden aikana Miten tukea paremmin pelaajien taktisten taitojen kehittymistä? Motivaatio (etenkin SHA pelaajien) on edellytys riittävien harjoitusmäärien täyttymiseksi SHA pelaajien motivaatio on korkea ja pysynyt samalla tasolla Miten hyödynnetään pelaajien korkea motivaatio omatoimisen harjoittelun määrän kasvattamisessa? Koettu pätevyys on sisäisen motivaation osatekijä SHA pelaajien koettu pätevyys on korkea ja pysyy samalla tasolla Miten varmistetaan koetun pätevyyden säilyminen pysyen kuitenkin realistisella tasolla?
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Mitä on tilan teko ja tilan täyttö? Mitä pelaajan pitää havainnoida pelissä? Mitä on oikea-aikainen liike? Osaavatko valmentajat jäsentää opittavaa asiaa, osaavatko katsoa oikeita asioita tekemisestä, osaavatko kommunikoida asiasta pelaajan kanssa? Miten pidät yllä koettua pätevyyttä ( itsemotivaatiota ) Asioiden jäsentäminen
PELAAMINEN Yhteenvetoa SHA toiminnassa keväällä 2015 tehdyistä joukkueanalyyseistä (8-14 peliä/ ikäluokka) Lohko- (11 peliä/ lohko) ja ikäluokkavertailut (8-14 peliä/ ikäluokka) Syötöt Laukaukset Murtautumiset Maalipaikat Hyökkäystyypit
SYÖTTÖTESTIN JA OTTELUANALYYSIN SYÖTTÖMUUTTUJIEN YHTEYDET Syöttötesti -.35**.40** Syöttöjen määrä Syöttö-tempo Mitä parempi syöttötestin keskiarvo joukkueella sitä suurempi syöttömäärä pelissä sitä korkeampi syöttötempo pelissä sitä suurempi hitaiden hyökkäysten määrä pelissä -.24** Hitaiden hyökkäyksien määrä Hyvät perussyöttötaidot mahdollistavat tarkoituksenmukaiset ja nopeat syötöt pelitilanteessa
YHTEYDET VOITTAMINEN JA MAALIEN MÄÄRÄ VS. MUUT OTTELUANALYYSIN MUUTTUJAT Voittaminen Maalien määrä Syöttöjen määrä - - Syöttöjen onnistumisprosentti - ** Laukaukset yhteensä ** ** Laukaukset kohti ** ** Maalipaikat pelitilanteesta ** ** Maalipaikat erikoistilanteesta * ** Murtautumiset hyökkäyskolmannekselle Hyökkäyskolmanneksella käytetty aika ** ** ** ** Nopeiden hyökkäysten määrä ** ** SHA toiminnassa voittavat/eniten maaleja tekevät joukkueet Syöttävät tarkemmin Laukovat enemmän ja tarkemmin Luovat enemmän maalipaikkoja Murtautuvat enemmän Käyttävät enemmän aikaa hyökkäyskolmanneksella Hyökkäävät enemmän sekä nopeasti että hitaasti Hitaiden hyökkäysten määrä ** **
YHTEENVETOA PELAAMISESTA Otteluanalyysissä otettu ensi askeleita SHA toiminnassa lähtökohtana joukkueanalyysit (kaudella 2015-2017 laajennettu yksilöanalyyseihin) Joukkueanalyysien perusteella Paremmissa lohkoissa Syöttömäärä ja syöttöjen onnistumisprosentti on korkeampi Murtaudutaan enemmän hyökkäysalueelle On enemmän hyökkäyksiä Paremmat pelaamisen perusvalmiudet, parempaa pelaamista ja hyökkäämistä? Vanhemmissa ikäluokissa Syöttöjen määrä on suurempi ja onnistumisprosentti alhaisempi Lauotaan vähemmän Murtaudutaan vähemmän hyökkäysalueelle Luodaan enemmän maalipaikkoja erikoistilanteista Parempaa puolustamista, heikompaa hyökkäämistä (heikommat hyökkäystaidot suhteessa puolustamiseen), erikoistilanteet tärkeämpiä? Syöttötesti yhteydessä syöttöjen määrään, syöttötempoon ja hitaisiin hyökkäyksiin Hyvät syöttötaidot antaa mahdollisuudet laadukkaaseen syöttöpeliin pelitilanteissa
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Peli ei voi kehittyä, jos pelaamisen perusvalmiudet ovat heikolla tasolla. Syötöt ja oikea aikainen liike hyökkäysalueella? Ei pusketa vaan rakennetaan?
VALMENTAJAN TOIMINTA Yhteenvetoa tutkimuksista ja SHA toiminnasta Valmentajan autonomiaa tukeva toiminta Valmentajan palautteenanto
Minkälaista osaamista valmentaja tarvitsee? Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Yleinen urheiluosaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Ihmissuhdetaidot Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsensä kehittämisen taidot Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot
Sisäinen motivaatio (yhteydessä viihtymiseen, sitoutumiseen, harjoitteluun, menestymiseen) Koettu pätevyys Koettu autonomia Sosiaalinen yhteenkuuluvuus Valmentajan toiminta Yksilön huomiointi Palaute edistymisestä Virheiden suvaitseminen Tavoitteet ja seuranta Sopivan tasoiset haasteet Osallistaminen harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen Ajatusten ja ehdotusten huomiointi Valinnan mahdollisuuden tarjoaminen Jokainen kokee aidosti kuuluvansa joukkoon Arvostaminen ja kannustaminen Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
VALMENTAJAN TOIMINNAN JA PELAAJAN PSYKOLOGISTEN PERUSTARPEIDEN YHTEYS Valmentajien autonomiaa tukeva toiminta 11y.43** 12y.39** 13y.42** 14y.35** 11y.42** 12y.55** 13y.55** 14y.57** Koettu pätevyys Koettu autonomia 11y.48** 12y.50** 13y.54** 14y.54** 11y.38** 12y.31** 13y.24** 14y.37** SHA toiminnassa valmentajan autonomiaa tukeva toiminta yhteydessä pelaajan psykologisten perustarpeiden tasoon Valmentajan valmiuksia toimia pelaajan autonomiaa tukevasti on tärkeä tukea 11y.55** 12y.53** 13y.53** 14y.60** Sosiaalinen yhteenkuul uvuus 11y.30** 12y.34** 13y.29** 14y.46**
YHTEENVETOA VALMENTAJAN TOIMINTA Valmentajien toiminnassa tärkeää huomioida pelaajan autonomian tukeminen SHA pelaajat kokevat valmentajansa toiminnan heidän autonomiaa tukevaksi, jolla on positiivinen yhteys pelaajien psykologisiin tarpeisiin (joka yhteydessä sisäiseen motivaatioon, harjoitteluun, kehittymiseen ) Tärkeää säilyttää tämä myös vanhemmissa ikäluokissa, jossa toiminta muuttuu totisemmaksi Palautteen tärkeää olla spesifiä, rakentavaa, välitöntä, selkeää, positiivista SHA pelaajat kokevat valmentajien antavan enemmän positiivista, yleistä ja joukkueelle kohdistettua palautetta kuin negatiivista, yksityiskohtaista ja yksilölle kohdistettua palautetta Miten lisätä yksityiskohtaisen pelaajaan kohdistuvan palautteen määrää? SHA pelaajat kokevat, että valmentajat antavat laadukasta palautetta melko usein usein, eniten vanhemmille ja vähiten nuoremmille ikäluokille Miten ottaa pelaajan ajatukset tietoisemmin mukaan palautteenanto prosessiin?
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Käsitteet ( abstraktit konkreettiset ) Jäsentäminen Kyselevä opetus Täsmäohjeet Pelaaja oman kehittymisensä moottoriksi Tunne- ja vuorovaikutustaidot
PELAAJIEN KOKEMUKSIA SHA TOIMINNASTA Pelaajien kokemukset SHA toiminnasta 14-15-vuotiaat pojat
YHTEENVETOA PELAAJIEN KOKEMUKSET SHA TOIMINNASTA Suurin osa pelaajista on ollut ensimmäisen kerran SHA tapahtumassa 12-vuotiaana tai nuorempana, osa jo 9- vuotiaana on osallistunut SHA tapahtumaan 3-4 kertaa tai enemmän, osa enemmän kuin 7-8 kertaa on sitä mieltä, että SHA tapahtumissa tehdyt testit ja saadut palautteet ovat auttaneet heitä kehittymään pelaajina on kokenut tapahtumien videopalaveri hyödylliseksi oman ja joukkueen pelaamisen kehittämisessä on omasta mielestään kehittynyt paljon tai erittäin paljon kaikilla valmennuksen osaalueilla viimeisen kahden vuoden aikana Noin puolet pelaajista on kokenut, että SHA tapahtumissa kerättyä tietoa on hyödynnetty pelaajan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa on kokenut, että pelivideot ovat auttaneet heitä kehittymään pelaajana
HAASTEITA JA RATKAISUMALLEJA Faktojen hyödyntäminen käytännössä Vuorovaikutus pelaajan kanssa Henkinen valmennus (esim: )
MITÄ VALMENTAJUUS ON NYKYÄÄN JA TULEVAISUUDESSA? - Se on eettistä ja moraalista pohdintaa, pedagogista uteliaisuutta, tiedonhalua ja teoreettista tietämistä sekä kykyä ymmärtää, soveltaa tietoa ja taitoja käytännön tarpeiden mukaisesti. - Tämä tarkoittaa käytännössä, että arvovalinnat korostuvat, ihmissuhdeosaamisen sekä vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa. - Tulevaisuudessa entistä ratkaisevaa on ammattitaito sekä persoonallisuus työvälineenä. -> Se tarkoittaa yhteistyökykyä, tasa-arvoista muiden kohtaamista, toisia arvostavaa käyttäytymistä, empatiaa, keskustelu-, kysely- ja kuuntelukykyä, taitoa joustaa ja uusiutua, kykyä tehdä päätöksiä sekä sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Mikä on valmentajakoulutuksen ja valmentamisen päätavoite? - Kasvattaa valmentajia, jotka ottavat kokonaisvastuun itsensä kehittymisestä ja heillä on osaamista - Kasvattaa itsenäisiä urheilijoita, jotka kantavat kokonaisvastuun omasta kehittymisestään niin urheilussa kuin koko elämässään! (Terve positiivinen minäkuva, itseohjautuvuus = perus itseluottamus /päämäärätietoisuus
IHMISKÄSITYKSESTÄ JA KOKONAISVALTAISESTA VALMENNUKSESTA: Kokonaisvaltaisella valmennuksella ymmärretään urheilijan kehittämistä ja kasvun tukemista eri osa-alueilla sinä ympäristössä, jossa hän toimii. Kehittämisen osa-alueet ovat: 1) Fyysis-motorinen alue, jota käytännössä voisi kuvata lajivaatimuksina taidon ja fyysisen kunnon osalta, 2) Kognitiivinen alue, jota käytännössä on ajattelun ja asioiden ymmärtäminen sekä sisäistämisen kehittäminen, 3) Emotionaalinen alue, joka käytännössä on tunne-elämysten käsittelyä sekä ihmissuhdetaitoja, 4) Sosiaalinen alue, joka käytännössä on ihmissuhdetaitoja. Ihmiskäsitykseen liittyen on oleellista ymmärtää, että valmennuksessa on kysymys urheilijan kohtaamista kokonaisuutena, ihmisenä, jolla on oma taustansa, kehonsa, tunteensa, elinympäristönsä, kaverinsa, ystävänsä, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa (heikkoutensa). Valmentajan keskeinen tehtävä on valmentaa kokonaista ihmistä ja siihen automaattisesti liittyy itseluottamuksen, henkisen vahvuuden kehittäminen. -> Jokainen valmentajan ja urheilijan kohtaaminen on henkistä valmentautumista, joko itseluottamus/henkinen vahvuus lisääntyy tai se heikkenee yhteisen tekemisen seurauksena.
ITSELUOTTAMUKSEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIÄ ASIOITA Perustarpeet, jotka näyttävät yleisesti motivoivan ihmisten käyttäytymistä: 1) Fyysiset tarpeet (biologiset tarpeet) 4) Arvostuksen tarpeet 2) Turvallisuuden tarpeet 5) Itsensä toteuttamisen tarve 3) Sosiaaliset. Esim rakkauden, hyväksytyksi tulemisen tarve Turvallisuuden tarpeemme esiintyvät usein peitetyssä muodossa kuten oikeudenmukaisuuden vaatimuksena, turvallisuuden tunteena. Aito turvallisuuden tunne on sisäinen ominaisuus, joka lyö sydämestäsi sisältä ajatuksesi, asenteesi ja arvosi. Hyväksytyksi tulemisen tarve on tavallisesti syvemmän tarpeen itsensä hyväksymisen ulkoinen ilmenemismuoto. Jos muut hyväksyvät sinut ja käyttäytymistapasi, se todistaa, että olet valinnut oikean arvojärjestelmän ja näin saat tukea itsesi hyväksymiselle. Näin ajatellen sisäinen motivaatio synnyttää sekä sosiaalisen hyväksynnän että itsekunnioituksen tarpeet. Itsensä hyväksymisen tarve edellyttää, että tunnet olevasi tarpeellinen ja että sinulla on annettavaa elämälle/toiminnalle. Itsensä toteuttamisen tarve merkitsee jatkuvaa itsensä kehittämistä päämäärien vähittäistä saavuttamista.
ITSELUOTTAMUKSEEN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ ASIOITA Miten henkinen vahvuus syntyy arjessa/käytännössä? karkeaa hahmotusta siitä mistä on kysymys oleellista ymmärtää lähestymistapa/ajatus (%-määrät karkeita) 30% Henkinen vahvuus - 10 % Miten käsittelee kilpailu-/pelitilannetta - Omat ja ympäristön odotukset, toimintatavat/tapa kommunikoida - Ilmapiiri/tunteet -> Pelot -Mahdollisuus vai pakko -Keskittyminen tekemiseen vai tulokseen -Onnistumiset / Epäonnistumiset kilpailutilanteissa - 20 % Perusta itseluottamukselle, joka syntynyt harjoittelusta -> taito ja fyysinen harjoittelu sekä yhteen pelaaminen ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 70% Taito ja fyysinen harjoittelu sekä yhteen pelaaminen - 10 20% yhteen pelaaminen/taktiset asiat - 30-40% taitoharjoittelu/lajiharjoittelu - 10 20 % fyysisen kunnon harjoittelu
URAKOKONAISUUDEN KOLME VAIHETTA JA ITSELUOTTAMUKSEN, HENKISEN VAHVUUDEN KEHITTÄMINEN NIISSÄ Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> noin 0 12/15 ikäväli Rakastuminen lajiin/urheiluun -> Osaan tätä asiaa Vaihe 2 Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> noin 12/15 18/22 ikäväli Määrällinen/laadullinen harjoittelu ja kasvu urheilijana/ihmisenä -> Menestyn ja kehityn tässä toiminnassa oikeassa aikataulussa = Perusitseluottamus Vaihe 3 Aikuisurheiluvaihe -> 18/22 30/35 Kasvu urheilijana/ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta -> Perusitseluottamus + ulkoisten tekijöiden hallinta
VUOROVAIKUTUS/ILMAPIIRI JA ITSELUOTTAMUKSEN KEHITTÄMINEN Keskeisiä tekijöitä onnistumiselle: - Tietää mitä osaa.. - Toteuttaa sitä mitä osaa - Saa toteuttaa sitä mitä osaa = itseluottamus + usko asiaan Mitä tämä tarkoittaa sinulle valmentajana? Mitä tämä tarkoitta sinun pelaajillasi/urheilijallesi? - Palautetta kannattaa antaa asiasta, joka on sovittu toteutettavaksi - Palautteen oltava kannustavaa, positiivista= itseluottamuksen kasvu Mitä tämä tarkoittaa sinulle valmentajana? Mitä tämä tarkoittaa sinun pelaajillesi/urheilijallesi?
VUOROVAIKUTUS/ILMAPIIRI (TUNTEET) JA ITSELUOTTAMUKSEN KEHITTÄMINEN Onnistumiseen liittyviä tekijöitä onnistumisen todennäköisyys suuri - Sitoutuminen, motivoituminen = tietää mitä tehdään, miksi tehdään = saa osallistua tekemisen suunnitteluun - Tasapainotunteiden mukanaolo= ymmärretään tekeminen yhteisellä tavalla (Ilo, tyytyväisyys) = ratkaisumallit ovat selvät myös käytännössä toteutuksen osalta - Kulttuuritunteiden mukanaolo= tietää mitä osaa = on asian rohkea toteutus (Avointa, rehellistä, luottamus) = avoimuus = kun saa myös epäonnistua Mitä tämä tarkoittaa sinulle valmentajana? Mitä tämä tarkoittaa sinun pelaajillesi/urheilijallesi?
VUOROVAIKUTUS/ILMAPIIRI (TUNTEET) JA ITSELUOTTAMUKSEN KEHITTÄMINEN Onnistumisen heikentäviä tekijöitä - Puolustavat/paljastavat tunteet = Pelko, viha, häpeä Mitä tämä tarkoittaa sinulle valmentajana? Mitä tämä tarkoittaa sinun pelaajillesi/urheilijallesi? Mitä yksilön, joukkueen herättäminen on? - Selkeyttää mitä pelaaja osaa sekä varmistaa, että pelaaja tekee juuri sen asian! (ajatus, käytäntö, peli ) Miten hoidat tämän käytännössä? Harjoituksissa? Pelissä? - Selkeyttää miten joukkue pelaa ja varmistaa, että joukkue myös pelaa niin! (ajatus, käytäntö, peli ) Miten hoidat tämän käytännössä? Harjoituksissa? Pelissä? Harva joukkue herää huutamalla? Pelaajat kaipaavat selkeitä ohjeita, jotka perustuvat jo harjoituksissa toteutettuihin ja sisäistettyihin asioihin!
Valmentajan tehtävä on päivittäin osoittaa urheilijalle hänen kehittymistänsä ja se kehittää urheilijan itseluottamusta ja uskoa toimintaan! Henkisen valmennuksen prosessi
Henkisen valmennuksen prosessi Valitaan pelaaja (-t) Valitaan seitsemästä kohdasta 2, joihin NYT keskitytään kevään aikana. Toteutusrosessin juoni 1)Seuraan pelaajaa 2 viikkoa valituissa 2 asiassa ( miten asia ilmenevät arjessa, toinen valittu asia on pelaajan vahvuus ja toinen valittava asia on kehittämiskohde ) 2) Teen seurannasta johtopäätökset yleisellä tasolla 3) Teen konkreettisen suunnitelman,mitä asiaan aletaan vaikuttamaan 4)Toteutan suunnitelmani ja pidän seurantapäiväkirjaa 5) Laadin loppuraportin ->mitä saatiin aikaiseksi, mikä onnistui, miksi, mikä ei onnistunut, miksei. VK-strategia / 07.10.2014/ Kyösti
TAITOHARJOITTELUN JA FYYSISEN HARJOITTELUN YHDISTÄMINEN SHA VALMENTAJASEMINAARI 13-15.11.2015 Kyösti Lampinen Valmennuskeskus ja SHA johtaja Eerikkilän Urheiluopisto
Avainasioita, jotka haluan teille kertoa 40 vuoden kokemuksella ripaus teoriaa + mikä toimii varmasti käytännössä 1. Pelaajan valmiudet kypsyminen harjoittelutausta 2. Taitoharjoittelun ja fyysisen harjoittelun periaatteet 3. Tulokulma jalkapallon fyysiseen harjoitteluun 4. Ohjelmoinnin periaatteita /Viikkorytmitys 5. Käytäntöä
1. Pelaajan valmiudet kypsyminen harjoittelutausta ( lapset/nuoret) Hormonaalinen kehitys Kasvupyrähdys Harjoitustausta -> Määrä ja intensiteetti-kesto Lapset Yleistaito + lajitaito + ketteryys/ nopeus -> hermostollinen kokonaisuus Aerobiaa. Nuoret ( kasvupyrähdyksen jälkeen ) Nopeus Maitohapollinen toiminta
2. Taitoharjoittelun ja fyysisen harjoittelun periaatteet Taitoharjoittelu Kyky tunnistaa Toistot perustilanteessa Sopeuttaminen vaativampaan olosuhteeseen Eri fyysiset ominaisuudet Liikkuvuus/Lihastasapaino/Linjaukset Nopeus/ketteryys Kimmoisuus Lihaskunto Kestävyys VK-strategia / 07.10.2014/ Kyösti
3. Tulokulma jalkapallon fyysiseen harjoitteluun Lajitekeminen lähtökohtana <-> Yksilön kehittymistarpeet lähtökohtana Keskeisin haaste = keski-intensiteetti Lajiharjoittelu ( Joukkuetreenit ja omalla ajalla ) Tukitoimet ( Joukkueharjoittelun yhteydessä) Harjoitukset ja rutiinit omalla ajalla VK-strategia / 07.10.2014/ Kyösti
4. Ohjelmoinnin periaatteita /Viikkorytmitys Tavoitteet harjoittelussa -> Ajankäyttö -> Painopisteajattelu Eri ominaisuuksien kehittymisperiaatteet -> Monta kertaa viikossa -> Kuinka pitkiä jaksoja? Viikkorytmitys -> Juonellinen kokonaisuus ( mistä pitää huolehtia?) Avainasioita joihin pitää erityisesti kiinnittää huomiota kokoajan Taito Ketteryys Kimmoisuus Aerobia VK-strategia / 07.10.2014/ Kyösti
5. Käytäntöä Lajiharjoitus -> Taidon ja fyysisten ominaisuuksien yhdistäminen Oheisharjoitus -> Taidon ja fyysisten ominaisuuksien yhdistäminen VK-strategia / 07.10.2014/ Kyösti