Kestävän Kehityksen auditointi Oppilaitos: Savon ammatti- ja aikuisopisto / Muuruveden yksikkö Auditoija: Tuomo Hannukkala / Erkka Laininen (ohjaava auditoija) Auditointiajankohta: 21.3.2012 Auditoinnin vapaamuotoinen palaute 1. Suunnittelu: Suunnittelun sekä seurannan, arvioinnin ja kehittämisen osuus (Kriteerit 1-11 ja 24-25) käytiin läpi suurelta osin jo edeltäneessä Toivalan yksikön auditoinnissa. Sekä Toivalan, että Muuruveden luonnonvara-alan yksiköt toimivat saman rehtorin johtamana, joten toiminnot ovat pitkälti samoja. Auditoinnissa pyrittiin lähinnä selvittämään, miten nämä toiminnot toteutuvat Muuruveden yksikön toiminnassa. Arvot KRITEERI 1: Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja opiskelijat tuntevat arvojen merkityksen oppilaitoksen toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille Yksikön vahvuus on kuntayhtymän tasolta lähtien vahvasti organisoitu KEKE-työ sekä sille varatut resurssit. Kestävän kehityksen ohjelma on osa kuntayhtymän strategia-asiakirjaa, joka osoittaa kuntayhtymän johdolta vahvaa sitoutumista kestävään kehitykseen. Kuntayhtymän kestävän kehityksen koordinaattori toimii laadunhallinnan alaisuudessa, jolloin kestävän kehityksen edistäminen on mahdollista saada kiinteäksi osaksi laadunhallintaa ja kuntayhtymän toimintajärjestelmää. Auditoinnissa saatujen havaintojen mukaan tämä toteutuu hyvin myös käytännön toiminnassa. Hankintaohje on uudistettu v. 2010 ottaen huomioon VNp kestävistä hankinnoista. Henkilöstölle ja oppilaitoksen sidosryhmille viestitään kuntayhtymän kestävän kehityksen arvoista ja toiminnasta monin tavoin. Opiskelijoille arvoista viestitään mm. kursseilla ja opintojen yhteydessä. Haastatellut henkilöstön edustajat ja opiskelijat ovat tietoisia kuntayhtymän kestävän kehityksen arvoista ja ne välittyvät heidän asenteistaan ja toiminnastaan. Lakisääteiset vaatimukset KRITEERI 2: Oppilaitos on tietoinen toimintaansa koskevista, KEKE:n eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyen säännösten ja määräysten merkityksen oppilaitoksen toiminnassa. KRITEERI 3: Oppilaitoksella on ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Oppilaitosta ja toimipistettä koskeva lainsäädäntö on kartoitettu ja KEKE-koordinaattori ylläpitää intrassa lainsäädäntölistaa. Intrassa on myös kattava kestävän kehityksen materiaalipankki. Säännösten vaatimuksista ja niiden merkityksestä viestitetään henkilöstölle ja opiskelijoille monissa yhteyksissä. Hätätilanteisiin on varauduttu mm. pelastautumis- ja alkusammutusharjoituksilla. Käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät intrasta ja käyttöpaikoilta. Yksikössä on tehty kattavasti kriteerin edellyttämät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, ja niiden ajan tasalla pitäminen on hyvin järjestetty. Sisältöä on käsitelty henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa eri yhteyksissä heitä koskevin osin. Työsuojelu on organisoitu kuntayhtymän taholta ja yksikössä toimii työsuojeluasiamies. Kokonaisuutena kriteerin vaatimukset toteutuvat yksikössä hyvin. Kehittämisesitys: Haastattelutilanteessa opiskelijat eivät tienneet, kuka on yksikön työsuojeluasiamies, joten tiedotusta ja näkyvyyttä voisi näiltä osin parantaa. 2. Organisaatio ja resurssit: KRITEERI 4: Oppilaitoksella on KEKE:n ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi oppilaitoksen KEKE:n työtä ja tiedottaa oppilaitosyhteisöjä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia.
KEKE-kehittäminen on kuntayhtymässä organisoitu vahvasti. Yksikössä toimivalla KEKE-ryhmällä on tukenaan kuntayhtymän ympäristötyöryhmä ja KEKE-koordinaattori. Yksikön KEKE-ryhmässä on edustettuna kaikki kriteerin edellyttämät henkilöstöryhmät sekä opiskelijat. Havaintojen mukaan yksikön KEKE-ryhmä toimii aktiivisesti ja sen toiminta on vakiintunutta. Kehittämisesitys: Haastatellut opiskelijat eivät tienneet KEKE-ryhmän ryhmän toiminasta, joten KEKE-työn tiedottamista ja näkyvyyttä voisi vielä parantaa. KRITEERI 5: KEKE työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisölliseen KEKE toimintaan. KEKE-toiminnan vastuut on määritelty selkeästi ja KEKE-työlle on resursoitu runsaasti työaikaa. Kestävän kehityksen toiminta on kytketty toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Yksikössä toimii oma KEKE-vastaava, jonka tukena toimii kuntayhtymän ympäristötyöryhmä ja KEKE-koordinaattori. Johdon kannustuksesta ja tuesta KEKE-työlle saatiin eri yhteyksissä runsaasti näyttöä auditoinnissa. KRITEERI 6: Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Henkilöstön kestävään kehityksen osaamiseen liittyvää koulutustarvetta selvitetään monin eri tavoin (kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, KEKE- kysely). Osaamista on pidetty yllä täydennyskoulutuksilla. Osaamiseen liittyviä tietoja ylläpidetään ja tietoja käytetään henkilöstön kehittämissuunnittelussa. 3. Kestävän kehityksen ohjelma KRITEERI 7: Oppilaitoksella on KEKE ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien KEKE -teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Yksiköllä on päivitetty kestävän kehityksen ohjelma, joka sisältää toimenpiteet KEKE-teemojen edistämiseksi. Teemat ohjelmaan valittiin henkilöstökokouksessa. Teemoiksi valittiin toisaalta yksikössä hyvin olevia asioita ja toisaalta kehitystarpeita sisältäviä asioita. Kehittämisesitys: Ohjelmasta puuttuvat selkeät mitattavat tavoitteet. 4. Opetuksen suunnittelu KRITEERI 8: KEKE yhdistetään opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. KEKE opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Kestävä kehitys on yksikössä yhdistetty opetuksen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun ja toteutukseen maatalousalan ja puutarhatalouden perustutkintojen osalta. Näiltä osin kriteerin vaatimukset täyttyvät. Opetuksessa tehdään yhteistyötä opettajien sekä opettajien ja muun henkilöstön kesken ja ATTO-aineiden opettajia hyödynnetään työn opetuksessa. KRITEERI 9: Oppilaitoksen ammatillisten oppimisympäristöjen ja työtehtävien KEKE näkökohdat on tunnistettu, ja ne on otettu huomioon työkäytännöissä ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan parhaita KEKE:n työkäytäntöjä tai teknologisia ratkaisuja. Oppimisympäristöjen ja työtehtävien KEKE näkökohtien tunnistaminen toteutuu luomusuuntautuneisuuden ansioista erittäin hyvin. Oppimisympäristössä hyödynnetään alan parhaita KEKEkäytäntöjä taloudellisten resurssien antamien mahdollisuuksien mukaan. Opetuksessa käydään läpi ammattialan parhaat KEKE-käytännöt myös niiltä osin, kuin niitä ei ole mahdollista yksikön omassa oppimisympäristössä toteuttaa. Henkilöstön ja opiskelijoiden haastattelussa sähköisen Moodle-oppimisalustan kerrottiin olevan aktiivisessa käytössä.
KRITEERI 10: Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja runsaasti ajantasaista KEKE-oppimateriaalia sekä puutarhaalan, että maatalousalan opetuksessa. KRITEERI 11: KEKE:n opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai oppilaitos osallistuu KEKE:n hankkeisiin. Arvioinnin kohteena olleilla puutarha- ja maatalousalan opetuksella on useita yhteistyökumppaneita ja vakiintuneesta toiminnasta löytyy paljon esimerkkejä. 5. Teemojen toteutus KRITEERI 12: Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja opiskelijat osallistuvat toimintaan. KRITEERI 13: Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai oppilaitoksen toimintakulttuuria. KRITEERI 14: Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Teema 1: Koulurakennusten ylläpito ja ympäristön hoito Teemaa on toteutettu yksikössä monipuolisesti usean vuoden ajan ja toimintatavat ovat vakiintuneita ja toteutuksessa näkyy aikaisemman ympäristösertifioinnin vaikutus. Vanhan kulttuuriympäristön arvostus on teeman toteuttamisessa kantavana ajatuksena. Pihanhoitoa ja rakentamista on yhdistetty osaksi opetusta, mikä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen ja vaikuttamisen omaan opiskeluympäristöön. Myös teemaan liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa harjoitetaan kiitettävästi. Kehittämisesitys: Opiskelijoiden osallistuminen koulurakennuksen ylläpidon ja pihaympäristön hoidon suunnitteluun vaikuttaa haastatteluiden perusteella vähäiseltä, joten sen lisäämistä käytännön toteuttamisen lisäksi kannattaisi harkita. Oliko opiskelijoiden vastausten syynä se, että vain osa opiskelijoista osallistuu pihaympäristön hoitoon? Teema 2: Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki Yksikön vahvuuksina tämän teeman toteuttamisessa ovat yhteisöllisyys ja opiskelijoiden osallistuminen teeman toteuttamiseen etenkin asuntolatoiminnan kautta. Erityisopiskelijoista huolehtiminen ja kannustaminen omaan elämänhallintaan ansaitsevat erityismaininnan. Auditoinnissa saatujen lisänäyttöjen johdosta yksikön itsearvioinnissa antamaa pisteytystä päädyttiin nostamaan kriteerin 13 osalta. Kokonaisuutena suoritus tämän teeman osalta oli erittäin vahva. Teema 3: Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Teemaa on toteutettu yksikössä monipuolisesti usean vuoden ajan ja toimintatavat ovat vakiintuneita. Tämänkin teeman toteutuksessa näkyy aikaisemman ympäristösertifioinnin vaikutus. Lajittelu, kierrätys sekä uudelleenkäyttö ovat kiinteistössä sekä maatalouden ja puutarhan opetuksessa hyvin järjestetty. Erityisen hyvää on lannan monipuolinen hyötykäyttö viljelyssä ja puutarhalla. Hyvin toteutettu kierrätys oppilaitoksen omissa toiminnoissa antaa opiskelijoille mahdollisuuden hahmottaa maatalouden materiaalivirtojen hallintaa kokonaisuutena ja ohjaa kierrätyskulttuurin sisäistämiseen. Asuntolatoiminnassa jätteiden lajittelu ja kierrätys tukee samalla opiskelijoiden elämänhallintaa erityisesti erityisopiskelijoiden kohdalla. Opiskelijoiden osallistuminen teeman toteutukseen on myös hyvällä tasolla. Auditoinnissa saatujen lisänäyttöjen johdosta yksikön itsearvioinnissa antamaa pisteytystä päädyttiin nostamaan kriteerien 12 ja 13 osalta. Teema 4: Turvallisuus Turvallisuusteeman osalta monipuolista toimintaa on harjoitettu usean lukuvuoden ajan ja toimintatavat ovat vakiintuneita. Auditoinnissa tästä saatiin vielä lisänäyttöä mm. työssäoppimispaikkojen turvallisuuden
varmistamisen osalta. Turvallisuusasiat on hyvin tunnistettu myös oppilasasuntolan osalta. Auditoinnissa saatujen hyvien lisänäyttöjen johdosta yksikön itsearvioinnissa antamaa pisteytystä päädyttiin nostamaan kaikkien kriteerien (12 14) osalta. Teema 5: Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Teeman vakiintuneesta toteutuksesta löytyy runsaasti esimerkkejä. Yksikön toiminnasta henkii aito välittämisen kulttuuri. Yksikössä on panostettu voimakkaasti sekä henkilöstön, että opiskelijoiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö vaikuttaa haastatteluiden perusteella hyvin toimivalta. Sekä henkilöstö, että opiskelijat kokivat yksikön työ- ja opiskeluilmapiirin erittäin hyväksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on viety hienolla tavalla sisälle myös opetuksen käytäntöihin esimerkiksi ryhmäyttämisen ja erityisopiskelijoiden integroinnin keinoin. Opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnan aktivointiin on panostettu asuntolassa. Ympärivuorokautinen valvonta ja tuki asuntolassa auttaa elämisen taitojen opettelua. Kehittämisesitys: Kuraattorin ja terveydenhoitajan palveluiden riittämätön saatavuus nousi haastatteluissa esille. Asia oli kirjattu jo itsearvioinnissa kehittämiskohteeksi, joten asia on yksikössä hyvin tunnistettu. 6. Opetuksen KEKE sisältöjen arviointi KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuden osallistua työelämän KEKE:n käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristöissä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. KRITEERI 22: KEKE:n opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. KRITEERI 23: KEKE:n opetus toteutuu tutkinnon läpi etenevänä suunnitelmallisena oppimispolkuna. Puutarha-alan perustutkinto Puutarha-alan opetuksen itsearvioinnista löytyi runsaasti esimerkkejä kestävän kehityksen aiheiden sisältymisestä opetukseen. Auditoinnissa todennettiin ja tarkennettiin tietoja vielä joidenkin näkökulmien osalta. Kaikkiaan puutarha-alan KEKE-opetus oli erittäin hyvällä tasolla. Itsearvioinnin sekä haastattelussa ja kiertokäynnin aikana saatujen tietojen perusteella päädyttiin kriteerin 15 pisteytyksen nostamiseen. Maatalousalan perustutkinto Maatalousalan opetuksen itsearviontilomake tarjosi melko niukasti lähtötietoja kestävän kehityksen kriteerien toteutumisesta opetuksessa. Opetuksen toteutuksen osalta auditoinnissa haastatteluja jouduttiin siksi painottamaan maatalousalan opetuksen suuntaan, jotta KEKE-näkökohtien toteutuminen saatiin näiltä osin riittävästi kartoitettua. Haastattelussa ja kohteisiin tutustumisen aikana saatiinkin runsaasti lisätietoa. Päivän
aikana saimme vakuuttavia näyttöjä materiaalivirtojen hallinnasta oppimisympäristössä (mm. ravinnetaseen ja lannan hyötykäyttö). Kaikkiaan maatalouden KEKE-opetuksen toteutus oli vaikuttava ja kriteerien 15, 17 ja 22 pisteytystä päädyttiin nostamaan yksikön itsearvioinnissa esitetystä. Molempien alojen oppimisympäristöjen toiminnan kautta tulevat aloihin liittyvät säädökset (EU, ympäristötukiehdot ym.) hyvin esille. Alojen KEKE-opetukselle antaa selkeän leimansa opetusmaatilan luomu-suuntautuminen. Alojen oppimisympäristöjen toiminta on hyvin toisiinsa nivoutunutta ja toiminta on selkeän prosessimaista ja siinä hahmottuu selkeästi elinkaarimallin mukainen toimintatapa. Opetuksen keskusteleva lähestymistapa tuli haastatteluissa hyvin esille. Opiskelijoiden haastattelujen perusteella Muuruvedellä opiskelu oli vaikuttanut merkittävästi heidän tietoihinsa, suhtautumiseensa ja kiinnostukseensa kestävän kehityksen asioita kohtaan. Opiskelijoiden kertoman mukaan tietoisuuden lisääntyminen oli johtanut myös käytännön tekoihin esimerkiksi omalla kotitilalla. Kehittämisesitys maatalousalan ja puutarha-alan opetukseen: Opetusmenetelmien ja oppimispolun (Kriteerit 22 ja 23) osalta voisi miettiä ja dokumentoida KEKE-asioita (ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset) tutkinnoittain tai jopa tutkinnon osittain; ts. miten KEKE:n eri ulottuvuudet ilmenevät kussakin tutkinnon osassa. Näitä tietoja voisi käyttää muistilistana hyödyksi oppimispolkujen rakentamisessa. 7. Seuranta, arviointi ja kehittäminen Kestävän kehityksen arviointikäytäntö KRITEERI 24: Oppilaitos seuraa ja arvioi KEKE:n ohjelman tavoitteiden toteutumista, KEKE:n opetuksen toteutumista ja osaamisen arvioinnin tuloksia sekä KEKE asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Savon koulutuskuntayhtymässä on erilaisia kartoituksia ja mittareita, joilla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista. Vuodesta 2010 on käytettävissä Ympäristöraportti ja tilinpäätös niminen yhteenveto, jossa esitellään toiminta ja taloussuunnitelmien toteutumista kestävän kehityksen osalta. Kartoitusten ja kyselyiden tuloksia voidaan seurata myös yksikkökohtaisesti. KEKE-kysely kestävän kehityksen toteutumisesta tehdään vuosittain ja siihen voivat vastata henkilöstö ja osa opiskelijoista. Kaikkia kyselytuloksia ei kuitenkaan voida julkaista yksikkötasolla, koska joidenkin alojen pienuuden johdosta tiedot voisivat henkilöityä. Kaikkiaan seuranta ja arviointi ovat yksikössä hyvällä tasolla. KRITEERI 25: Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään KEKE ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen KEKE työn tuloksista. Yksiköllä on vakiintuneet käytännöt arviointitiedon käsittelyyn. Palautekyselyiden tulokset käydään läpi henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa ja arviointituloksia hyödynnetään laajasti yksikön toiminnassa. Kehittämisvisioita: Itsearvioinnin kehittämiskohteeksi oli kirjattu tietojen hajanaisuus, joten kestävän kehityksen arviointikäytäntöjä yksikön tarpeista lähtien voisi miettiä. Kestävän kehityksen arviointikäytännön kokonaisuus (krit 24 ja 25) kaipaa koko kuntayhtymän tasolla edelleen virtaviivaistamista. Erilaisia arviointikäytäntöjä ja tiedonkeruun menetelmiä on paljon ja niiden yksinkertaistaminen tehostaisi ja selkeyttäisi varmasti arviointitoimintaa. Oleellista on myös kuntayhtymätason ja oppilaitosyksiköiden arviointikäytäntöjen yhteensovittaminen. Kestävän kehityksen arvioinnin osalta haasteena on keken vakiinnuttaminen osaksi laadunarvioinnin käytäntöjä ja päällekkäisten arviointien poistaminen (mm. yhtenäisten keke-mittareiden määrittely: kyselyt, mittaustiedot, keken kytkentä itsearviointeihin ja auditointeihin). Kestävän kehityksen ydinkysymys on ihmisten hyvinvoinnin sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvaraperustan säilymisen turvaaminen samanaikaisesti globaalilla ja paikallisella tasolla. Myös ammatillisen koulutuksen tulee osaltaan pyrkiä vastaamaan tähän haasteeseen. Sosiaalisen kestävyyden
osalta kipein kysymys on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Muuruveden yksikössä on onnistuttu synnyttämään aito välittämisen kulttuuri, jossa kaikista opiskelijoista pidetään huolta heidän lähtökohdistaan riippumatta. Erityisopiskelijoihin panostaminen näkyy huolenpidon lisäksi myös aitona pyrkimyksenä ammattitaidon saavuttamiseen: Meillä erityisopiskelijat pääsevät oikeisiin töihin. Uskomme, että Muuruveden yksikössä on paljon erityisopetuksen kautta syntynyttä osaamista, jota voitaisiin hyödyntää myös normaalien opetusryhmien opetuksessa koko kuntayhtymässä. Tätä kautta voitaisiin päästä aidosti syrjäytymistä ennaltaehkäisevään toimintatapaan. Luonnonvara-alalla on keskeinen tehtävä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen osaamisen ja perinnön siirtämisessä uusille sukupolville. Kestävä luonnonvaratalous on myös osa Suomen tulevaisuuden menestymisen ratkaisuja. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat edellyttävät, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollisuus työhön myös kasvukeskusten ulkopuolella. Esimerkiksi paikalliseen energian- ja elintarviketuotantoon sekä luontomatkailuun perustuvat elinkeinot ovat kestävän tulevaisuuden ratkaisuja, joissa yhdistyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Luonnonvara-alan oppilaitoksilla on mahdollisuus ottaa aktiivinen roolin alueellisen kestävän luonnonvaratalouden edistäjinä. Tämä edellyttää panostusta innovaatioihin ja aktiivista roolia paikallisissa verkostoissa (elinkeinoelämä, viranomaiset, järjestöt, ym.) toimimisessa. Parhaimmillaan alan oppilaitokset voivat olla aloitteentekijöitä ja solmukohtia aluekehityksen tukena. Muuruveden yksiköllä on mahdollisuus toimia aktiivisena kestävän luonnonvaratalouden edistäjänä alueellaan. Parhaimmillaan oppilaitos voisi tiivistää edelleen alueen maatalousalan toimijoiden yhteistyötä ja synnyttää uutta kestävää yritystoimintaa esimerkiksi luomutuotteiden tuotantoketjun tai bioenergian hyödyntämisen ympärille. Jo nykyisin yksikkö on edustava näyteikkuna kestävän luonnonvara-alan toimintaan. Mielenkiintoinen mahdollisuus olisi myös tuotantoketjunäkökulman hyödyntäminen Savon ammatti- ja aikuisopistossa: millaisia yhteistyömahdollisuuksia opetuksessa ja toimintojen kehittämisessä voisi tuoda yhteistyö ketjun eri vaiheisiin kuuluvien yksiköiden välillä? Loppuarviointi: Pienen, mutta tiivisti yhteistyössä toimivan yksikön eritysvahvuutena on luomutuotanto yhdistettynä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. Toiminnasta näkyy että työtä on tehty kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti KEKE-yhteisön suuntaan kehittäen. Henkilöstö on motivoitunutta ja aktiivista KEKE työssään ja myös opiskelijoiden rooli näkyy hyvin tekemisessä. Opiskelijat kokivat saaneensa jo opiskelun aikana hyviä käytäntöjä vietäväksi kotitiloilleen. Kokonaisuutena KEKE asiat Savon Ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden yksikössä ovat erittäin hyvällä tasolla. Oppilaitoksen yhteydessä voidaan jo puhua kestävää elämäntapaa edistävästä yhteisöstä. Lämpimät kiitokset henkilöstölle ja opiskelijoille miellyttävästä yhdessäolosta auditointitapahtuman aikana. Lahdessa 31.3.2012 Tuomo Hannukkala (täydennykset Erkka Laininen) OKKA-säätiön rekisteröimä auditoija