Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut



Samankaltaiset tiedostot
Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla. Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

Luonto liikuttaa potkua hyvinvoinnille ja esteitä syrjäytymiselle

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Kittilän matkailuyrityskysely

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Artikkelissa tarkastellaan Pallas-

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Page 1

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Matkailun kannalta merkittäviä tekijöitä kaivosten toiminnassa on maisemavaikutukset, liikennevaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät

Matkailijat Keski-Suomessa

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Kansallispuistojen luokitus

istio Oulangan kansallispuiston luontomatkailusuunnitelma 2011

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

KUUSAMON KULTAKAIVOKSEN YVA KATSAUS SOSIAALISIIN VAIKUTUKSIIN ARVIOIDUT SOSIAALISET VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN 29.1.

Metsien monikäytön arvottaminen

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Kansallispuistojen merkitys matkailutoiminnassa. Pekka Sulkava Kuvat c Pekka Sulkava

Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Elinvoimainen kyläalue

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Luonto ja maisema matkailussa -muistio

KUUSAMON KAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA) TULOKSIA 8/2012

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Transkriptio:

Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Optioarvo (tuleva käyttö) Olemassaoloarvo (alkuperäinen luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo Epäsuora käyttö (vedet, ilmasto, valokuvat, filmit) Mitataan puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Nämä heijastavat osaa suorista käyttöarvoista. 3

Oulangan kansallispuiston vetovoima ja matkailutulot (2013) 1. Pallas-Yllästunturi 488000 käyntiä 34 milj euroa 2. Urho Kekkonen 293000 22 milj 3. Nuuksio 267000 2 milj 4. Oulanka 175000 15 milj 5. Koli 141000 6 milj Metsähallitus: kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset

Miten paikallistaloudellisia vaikutuksia mitataan? Kerrotaan keskenään Käyntimäärä Kävijätutkimuksin selvitetty keskimääräinen rahankäyttö alueella Paikallistaloutta kuvaavat panos-tuotostauluista johdetut kertoimet (vaihtelevat puistoluokittain, puistoluokkia on 4) Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos kehittivät yhteistyössäsuomalaisen sovelluksen amerikkalaisesta Money Generation Modelista (MGM2) www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htm www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous Metsähallitus edelläkävijä kävijäseurannassa myös kansainvälisesti käyntimäärien vuotuinen seuranta standardoidut kävijätutkimukset keskeisimmilläsuojelualueilla 5 vuoden välein ASTA asiakastietojärjestelmä 5

6 Kaiken perustana yhtenäiset kävijäseurantamenetelmät

Matkailutulot ja työllisyysvaikutukset Kokonaismatkailutulo (15 milj euroa) syntyy kaikkien Oulangalla käyneiden matkailijoiden rahankäytöstä Työllisyysvaikutus 200 htv Kun lasketaan vain ne matkailijat, joille Oulanka on tärkein kohde paikkakunnalle tuloon, tulo oli 7 milj euroa Työllisyysvaikutus 91 htv

Matkailutulojen syntyminen Metsähallitus: kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset

Taimenkannan arvo Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoilla kalasti yli 4 000 henkilöä vuonna 2013 Kalastusmatkailutulo n. 2 milj euroa

Kansallispuiston imagovaikutus 7.1 Miten suuri merkitys kansallispuistoilla oli ostopäätöstä tehdessänne Kansallispuiston mer kitys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kes ä (n=4 06) 21 % 24 % 19 % 8 % 28 % syk sy (n=1 55) 22 % 26 % 15 % 8 % 28 % Erittäin Suuri Ei merkitystä 10 Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007 S iv u 2

7.2 Vierailu kansallispuistossa Kesällä vastaajista 64 % oli vieraillut tai aikoi vierailla kansallis puistos sa. Syks yllä 69 % vastanneista aikoi viera illa k an salli spu istossa. Kesä Syksy Ei 36 % Ei 31 % Kyllä 64 % Kyllä 69 % Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007 S ivu 3 11

Kaikki kesämatkailijat eivät vieraile Oulangan kansallispuistossa Kuusamon kokonaismatkailutulo noin 90 milj euroa Tilastoiduista yöpymisistänoin kolmannes edustaa kesämatkailua (Kauppila & Kuosku 2012)

Menestyminen vaatii kokonaisuuden hallintaa: (Kauppila, julkaisematon)

Mistä kasvua (luonto)matkailuun? Luonto on vahva vetovoimatekijä kansainvälisessä matkailussa, esimerkkinä venäläiset:

Kaivostoiminnan ja matkailun yhteiselo? PTT:n tekemätutkimus 2013, jossa osatutkimuksena Kuusamon Juomasuon kultakaivos-case ja matkailijoiden suhtautuminen siihen Kyselytutkimus suunnattiin kesä/syyskauden kotimaisille matkailijoille (Oulanka-Ruka-Kuusamon keskusta)

Matkailijoiden mielipiteitä: kansallispuiston imagoarvo heikkenee kaivoksen myötä PTT

Matkustuskäyttäytyminen muuttuu, mikäli kaivostoiminta alkaa PTT

Kuusamolaiset pitävät asuinkuntaansa luontomatkailupitäjänä (Miisa Pietilä, julkaisematon)

Johtopäätökset Oulangan kansallispuisto on merkittävä sekä käyttö- että imagoarvoltaan Kuusamon matkailulle Kuusamolaiset suhtautuvat myönteisesti matkailuun ja pitävät suojelualueita sen tärkeänä voimavarana Kaivostoiminta Juomasuolla vähentäisi merkittävästi kesä-ja syysajan matkailijamääriä Kuusamossa Pohdittavaa Onko Oulanka-Ruka-Kuusamo riittävän luotettava investointiympäristö matkailun toimialalle tulevaisuudessa? Jos matkailuimago heikkenee, kuinka pian se saadaan palaamaan ennalleen?