Kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi"

Katariina Mikkonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi Arviointisovelluksen esittely ja tuloksia Ville Ovaskainen,

1 Kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi Arviointisovelluksen esittely ja tuloksia Ville Ovaskainen, Maija Huhtala ja Liisa Kajala Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut Luontomatkailun tutkimuspäivä Lapin yliopisto, Rovaniemi

2 Sisältö Suomen kansallispuistot Puistojen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Tausta Vaatimukset Keskeiset tulokset Esimerkkejä raporteista Päätelmiä 2

3 Suomen kansallispuistot Puistoja 35 kappaletta, ala km 2 Lähes 2 miljoonaa käyntiä v Hoitaja Metsähallitus, luontopalvelut 3

4 Luontoalueiden käytön taloudelliset vaikutukset? Kävijöiden rahankäytön lähialueen talouteen tuomat myönteiset vaikutukset: tulovaikutus ( ), välitön ja välillinen työllisyysvaikutus (htv) Miten kävijöiden rahankäyttö näkyy paikallistaloudessa - vai näkyykö? Alue- tai paikallistaloudellinen vaikutusanalyysi ei kuvaa kansallispuiston tms. kokonaisarvoa, vaan markkinoihin liittyvän toiminnan laajuutta 4

5 Kansallispuiston kokonaisarvon jaottelu Kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Epäsuora käyttö (ilmasto, vedet, valokuvat, filmit) Optioarvo (tuleva käyttö) Olemassaoloarvo (alkup. luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo (tulevat polvet) Sovellus mittaa puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Tulovaikutukset heijastavat osaa suorista käyttöarvoista, eivät puiston kokonaisarvoa. 5

6 Miksi luontoalueiden taloudellisia vaikutuksia on syytä arvioida? Lähtökohta: palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen käytetty valtion rahoitus luo edellytyksiä yksityiselle yritystoiminnalle, jonka kautta vaikutukset paikallistalouteen realisoituvat 1. Perusteita budjettirahoitukselle Hyötyvaikutukset eivät ole itsestään selviä Päätöksentekijät haluavat lukuja 2. Kansallispuistojen ym. yleisen hyväksynnän edistäminen Luonnonsuojelu ja elinkeinotoiminta voidaan yhdistää 3. Käytettyjen valtion varojen vaikuttavuuden arviointi paikallistalouksien tukijana 6

7 Arviointisovelluksen lähtökohdat Uuden arviointityökalun tarve ja vaatimukset Paikallistaloudellisten vaikutusten luotettava arviointi Vuosittaiset tulokset, vertailukelpoisuus (puistojen kesken ja ajallisesti) Käytännönläheinen tieto Arvioinnin kustannustehokkuus (lähtötietojen keruu, päivitys, laskenta) 7

8 Mistä lähdettiin Laskentasovelluksen kehitystyön lähtökohta amerikkalainen MGM2-malli (Money Generation Model 2): Michiganin yliopiston USA:n kansallispuistohallinnolle (USDI National Park Service) kehittämä laskentasovellus kansallispuistomatkailun paikallistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi Excel-sovellus, joka perustuu kolmeen lähtötietoon: käyntikertojen määrä kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö /käynti paikallisiin panos-tuotostaulukkoihin perustuvat kertoimet ( työllisyys, välilliset vaikutukset) 8

9 ... ja mihin pyrittiin? Excel-pohjainen sovellus josta saadaan välitön ja kokonaistulovaikutus ( ) työllisyysvaikutus (htv) vuotuinen seurantamahdollisuus Integroitavuus olemassaolevaan asiakastietokantaan Vaikutusarviot kaikille puistoille/alueille alueille joilla kävijätutkimusta ei ole tehty käytetään vastaavan alueen tietoja Valtakunnalliset arviot (alueiden summa) Helppokäyttöinen käytännön työkalu 9

10 Perusedellytykset: Yhdenmukaistetut kävijäseurantamenetelmät Kävijälaskenta Kävijätutkimukset Tulosten raportointi 10

11 Metsähallituksen asiakastietojärjestelmä (ASTA) KYSELYTUTKIMUKSET suojelu- ja retkeilyalueilla luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä luontomatkailuyrityksissä matkailuyrityksissä yhteistyösopimusten kautta, vuosittain JATKUVA PALAUTE luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä luontoon.fi-sivuilla KÄVIJÄMÄÄRÄT suojelu- ja retkeilyalueilla palvelupisteissä luontoon.fi-sivuilla 11

12 ASTAn kävijätietojen käyttö: käyntimäärät ja kävijöiden rahankäyttö Vuotuisten käyntikertojen määrä Kävijäiden rahankäyttö puistossa ja lähialueella Käyntiin liittyvä rahankäyttö: kyllä/ei? Menot kävijää/seuruetta kohti 7 luokkaa (majoitus, kahvilat/ravintolat jne.) Muut kävijätiedot Puiston/alueen tärkeys matkalla Asuinkunta (kotimaa) Käynnin kesto Seurueen koko 12

13 Kertoimien muodostaminen Ongelma: paikallisia panos-tuotostaulukoita ei suoraan saatavilla, rakennettava alueellisista taulukoista paikallistietoa käyttäen Kunkin puiston/luontokohteen vaikutusalueen rajaus Yleensä sijaintikunnat Vaikutusalueiden luokittelu asukastiheyden perusteella Neljä luokkaa (haja-asutusalue, taajama, pääkaupunkiseutu, matkailukeskus) Keskimääräisten kertoimien johtaminen luokittain Paikallisista panos-tuotostaulukoista Muodostettu 21 puistolle alueellisista p/t-taulukoista 13

14 Keskeisiä tuloksia Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille vuoden 2009 tulosten mukaan yhteensä 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus henkilötyövuoden työllisyysvaikutus Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde Vaikutusten alaraja; yhteensä 42,5 milj. / 539 htv Suurimmat vaikutukset Pallas-Yllästunturin kp:n alueella 2009 tulokset: 17,9 milj. euroa / 235 htv 2010 tiedot: vaikutukset selvästi suuremmat 14

15 Esimerkki yhteenvetoraportista: Kaikki kansallispuistot 2009 Nykyisellään 4 erilaista yhteenvetoraporttia: vaikutukset vuosittain, kehityssuunta ym. Puisto-/aluekohtaisesti 5 taulukkoa, 14 graafia ja yhteenveto (Word) 15

16 Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta raportista I Keskimääräinen rahankäyttö kävijäryhmittäin Kotim. matkailijat, ulkom. matkailijat, lähialueen asukkaat Majoittujat, päiväkävijät Average spending for different visitor groups (daytrippers, over-night stayers) 16

17 Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta... II Tulo- ja työllisyysvaikutukset kävijäryhmittäin ja menolajeittaisen rahankäytön mukaan 17

18 Päätelmiä I Vakiomuotoinen kävijäseurantatieto välttämätön toiminnan seurannassa, mahdollistaa myös jatkoanalyysit Laskentasovellus mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten vuotuisen seurannan vertailukelpoisella tavalla Raportit suoraan ASTA-asiakastietokannasta osana vuosiraportointia seuranta kustannustehokasta Asiakastietokantaan integroitu laskentasovellus ilmeisesti toistaiseksi ainutlaatuinen kansainvälisesti 18

19 Päätelmiä II Luontoalueiden palvelujen ja vetovoimaisuuden ylläpito lähtökohdiltaan terve tapa tukea paikallistalouksia Valtion toiminta luo edellytyksiä, myönteiset vaikutukset realisoituvat yritysten toiminnan kautta Vaikutusten suuruus riippuu lähialueen palvelutarjonnasta, osalla alueista jäävät suhteellisen pieniksi Yleisesti: alueisiin käytetyt valtion varat palautuvat tehokkaasti paikallistalouksien tuloina ja työpaikkoina 19

20 Lisätietoja Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallitus ja Metla, raportti M. Huhtala, L. Kajala & E. Vatanen Local economic impacts of national park visitors spending: The development process of an estimation method. Metlan työraportteja Kiitos! Ville Ovaskainen, Liisa Kajala 20

Samankaltaiset tiedostot

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Raportti 14.12.2009 asianro 3017/52/2009 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Metsähallitus, luontopalvelut yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen