Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo

Transkriptio

1 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo

2 Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Rahan kiertokulku aluetaloudessa Kuusamon matkailun taloudellisia tunnuslukuja Kalastusmatkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen paikallistasolla Tulo- ja menomenetelmä Mittaamisen periaatteita Alustavia tuloksia Iijoelta Yhteenveto ja pohdinta Mittaamisen prosessimalli Matkailukeskuksen ja ympäröivän alueen yhteistyömalli

3

4 Matkailun (käsitteellinen) yleismääritelmä: Matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella ja heitä palvelevan väestön ja yritys- ja organisaatiotoiminnan sekä näiden vaikutusten muodostama kokonaisuus. Matkailun tutkimuskohteena ovat siten ihmiset ja heidän toimintansa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristön ulkopuolella (matkailijat) heitä palveleva yritys- ja organisaatiotoiminta (elinkeino) vaikutusten muodostama kokonaisuus (toiminnan vaikutukset) Kalastusmatkailussa tutkimuksen kohteena voivat olla kalastajat, jotka täyttävät matkailu-määritelmän kalastajia palveleva yritys- ja organisaatiotoiminta kalastustusmatkailun vaikutusten muodostama kokonaisuus (esim. taloudelliset vaikutukset)

5 Matkailija voi olla kalastusmotivoitunut: kalastus on päämotiivi kohteen valinnassa kalastusinspiroitunut: kalastus voi olla yksi (pää)motiivi muiden joukossa, ei kuitenkaan ainoa (pää)motiivi kohteen valinnassa kalastusattraktoitunut: kalastus ole motiivi kohteen valinnassa, mutta sitä voidaan mahdollisesti harrastaa, päätös kuitenkin vasta perillä kohteessa

6 Matkailija Kalastus päämotiivi kohteen valinnassa Kalastusmatkailija (motivoitunut) Kalastus yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa Matkailukalastaja (inspiroitunut) Kalastuksella ei vaikutusta kohteen valintaan, mutta se voi olla yksi aktiviteetti muiden joukossa kohteessa Matkailukalastaja (attraktoitunut)

7 Työ 4. Ammattikalastus 3. Kotitarvekalastus Vapaa-aika Matkailu 1. Kalastusmatkailu/matkailukalastus 2. Paikallinen virkistyskalastus Virkistys Vapaa-ajankalastus = 1. kalastusmatkailu/matkailukalastus + 2. paikallinen virkistyskalastus + 3. kotitarvekalastus Lähde: soveltaen Hall & Page (2006)

8

9 MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ VÄLITÖN TULOVAIKUTUS Liikevaihdon kasvu alueen (matkailu)yrityksissä VÄLILLINEN TULOVAIKUTUS Liikevaihdon kasvu tavaran/ palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat toimittajayrityksissä VÄLITÖN / VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS INDUSOITU ELI JOHDETTU Työllisyys- ja palkkatulovaikutus VÄLITÖN / VÄLILLINEN / JOHDETTU KUNNAN VEROTULOJEN KASVU Lähde: Vuoristo 1998

10 Välitön matkailutulo 92,2 miljoonaa euroa (ilman alv) Välitön matkailutulo 109,3 miljoonaa euroa (alv) Matkailun kokonaistulovaikutus 116,0 miljoonaa euroa Matkailun osuus yritystoiminnan liikevaihdosta 19 prosenttia Matkailun välitön työllisyys 708 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun kokonaistyöllisyys 857 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun osuus yritystoiminnan henkilötyövuosista 22 prosenttia Matkailun verotulovaikutukset (palkkatuloista) 2,9 miljoonaa euroa

11 Kuusamon matkailun henkilötyövuodet , 2001, 2003, 2005 ja 2007 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009) 900 Henkilötyövuodet Vuodet Muutos : henkilötyövuotta (+ 64 prosenttia) Vuonna 2007 matkailun htv:t olivat 22 prosenttia Kuusamon yritys- ja toimipaikkarekisterin htv:sta

12 Matkailutulo Matkailutyöllisyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Korjaamot/huoltamot Vähittäiskauppa Majoitus/ravitsemus Liikenne Virk./muut palvelut

13

14 Matkailu on alueellinen ilmiö, joka perustuu lähtöalueiden, kohdealueiden ja niitä yhdistävien reittien kokonaisuuteen Matkailuelinkeino kattaa lähtöalueet, kohdealueet ja reitit Matkailuelinkeino LÄHTÖALUE - kysyntä - motiivit - työntövoima MATKAREITIT KOHDEALUE - tarjonta - vetovoimatekijät - vetovoima

15 Tulomenetelmä perustuu yritystutkimukseen, määritellään toimialat välitöntä matkailutuloa saavat yritykset (1. kierros) välillistä matkailutuloa saavat yritykset (2., 3. jne. kierros) lasketaan välittömät, välilliset ja johdetut tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset (sekä kunnallistaloudellinen nettotulo) Menomenetelmä perustuu matkailijatutkimukseen, määritellään matkailijaryhmät ja kulutuksen toimialat matkailijaryhmittäinen (euroa/hlö/vrk) toimialoittainen kulutus yhdistetään matkailijaryhmittäisiin yöpymisvuorokausiin ja päiväkävijöiden määrään lasketaan välittömät matkailumenot

16 1. Tutkimusalueen määrittäminen valuma-alue/hallinnollinen alue 2. Kohderyhmän valinta kalastusmatkailu: luvan (kalastuskunta/yhteislupa) ostaneet kalastusmatkailijat (matkailu-määritelmä perustana) matkailukalastajat (esim. onkijat, pilkkijät) jäävät ulkopuolelle kalastusmatkailuohjelmapalveluyritysten asiakkaat jäävät ulkopuolelle valtakunnallisen vieheluvan tai mobiililuvan ostaneet jäävät ulkopuolelle (valtion vedet) 3. (Meno)menetelmän valinta tulomenetelmässä yrityksillä vaikea, jopa mahdoton, arvioida kalastusmatkailijoiden osuutta liikevaihdosta

17 4. Lähestytään kohderyhmää kyselylomakkeella paikanpäällä/postikyselynä pyydetään arvioimaan rahankäyttöä toimialoittain 5. a) Lasketaan rahankäyttö toimialoittain kyselylomakkeen tiedoista (euroa/henk/vrk) 5. b) Lasketaan rahankäyttö toimialoittain kyselylomakkeen tiedoista (euroa/henk/matka) 6. a) Lasketaan välitön kalastusmatkailumeno tutkimusalueella kerrotaan kalastusmatkailijan vuorokautinen rahankäyttö (euroa/henk/vrk) kalastusmatkailuvuorokausilla (matkailumääritelmä perustana) 6. b) Lasketaan välitön kalastusmatkailumeno tutkimusalueella kerrotaan kalastusmatkailijan matkakohtainen rahankäyttö (euroa/henk/matka) kalastusmatkojen määrällä (matkailumääritelmä perustana)

18 7. Välittömät työllisyysvaikutukset tutkimusalueella lasketaan toimialoittaisten liikevaihto/työpaikka-suhteen avulla välittömästä matkailumenosta 8. Välittömien työllisyysvaikutusten palkka- ja verotulovaikutukset (kunnallisvero) lasketaan kertomalla työllisyysvaikutukset keskipalkalla (palkkatulo) ja edelleen kunnallisveroprosentilla (verotulo) 9. Tulomenetelmää voidaan soveltaa kalastusmatkailuohjelmapalveluyrityksiin (välitön tulo ja työllisyys)

19 Menomenetelmän haasteita rajautuminen kalastusmatkailijoihin yhtenäisen toimialaluokituksen luominen aineiston keräämisen tekniikka: vastausprosentit kalastusmatkailijoiden rahankäytön arviointi kalastusmatkailuvuorokausien määrän määrittäminen kalastusmatkojen määrän määrittäminen kerrannaisvaikutusten mittaaminen

20 Aineisto kerättiin kesällä 2009 Iijoen vesistöalueen kalastuskunnilta luvan ostaneilta ulkopaikkakuntalaisilta postikyselynä syystalvella 2009 Iijoen vesistöalue sijoittuu Iin, Yli-Iin, Pudasjärven, Taivalkosken, Kuusamon, Ranuan, Posion, Suomussalmen ja Puolangan kuntien alueelle Iijoen vesistöalueella ei ole yhteislupaa vaan kalastuskuntakohtainen lupa (koskikalastusalueella yhteislupa) Osa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta Kaikkiaan lähetettiin kyselylomaketta, joista palautettiin 421 kappaletta (37 prosenttia) Kyselylomakkeessa kysyttiin muun muassa rahankäyttöä toimialoittain kohdealueella

21 40 35 Prosenttia Oulu Raahe Kokkola Jyväskylä Tampere Rovaniemi Pääkaupunkiseutu Kilometriä

22 Keskimäärin 131 euroa/matka/henkilö 0,5 % 13 % Majoitus 11 % 0,2 % 2 % 10 % Rvitsemus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot 22 % Taksit, autonvuokraus ja paikallisliikenne Ohjelmapalvelut Veneenkäyttö 42 % Kalastusluvat

23 18 % 30 % Alle 50 euroa euroa euroa Yli 200 euroa 25 % 27 %

24 Omistan vapaa-ajan asunnon Iijoella En omista vapaaajan asuntoa Iijoelta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä

25 Omistan vapaa-ajan asunnon Iijoella En omista vapaa-ajan asuntoa Iijoella Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Yhteensä Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö

26 Päiväkäyntivyöhyke Viikonloppuvyöhyke Lomavyöhyke 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä

27 Päiväkäyntivyöhyke Viikonloppuvyöhyke Lomavyöhyke Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Yhteensä Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö

28 Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä

29 Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi, Puolanka Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö Yhteensä

30 14 % 38 % Yhtä kauan kuin nykyään 15 % Jonkin verran kauemmin Huomattavasti kauemmin kuin nyt En osaa sanoa 34 %

31 Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huomattavasti kauemmin kuin nyt Yhtä kauan kuin nykyään Jonkin verran kauemmin En osaa sanoa

32 Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huomattavasti useammin kuin nyt Yhtä useasti kuin nykyään Jonkin verran useammin En osaa sanoa

33

34 Menetelmä Matkailu Kalastus Alue Kalastus Matkailu Menetelmä Tutkimustulosten ajallinen ja alueellinen vertailtavuus

35 Matkailukeskusvetoinen kehittäminen välitön vaikutus: matkailuaktiviteetti ja ohjelmapalvelu välitön vaikutus: suoramyynti välillinen vaikutus: tavaran toimittaminen vähittäiskauppoihin, ravintoloille ja pitopalveluyrityksille

36 Maatalous Maaseutu Periferia Porotalous Luontomatkailu - matkailupalvelut Matkailukeskus Keskus Metsätalous Kalatalous Käsityöt a) Matkailutoimialojen välinen yhteistyö b) Matkailu- ja muiden toimialojen välinen yhteistyö c) Paikallisuus; kehitysprosessi ja sen luonne Kulttuurimatkailu - matkailupalvelut

37 Levin strategia vuoteen 2020 (Suunnittelukeskus Oy 2004) kalastuksen investoinnit yhtenä kärkihankkeista Levi voi tarjota kalastuspaketteja, joissa yhdistyvät koko Länsi-Lapin mahdollisuudet, erityisesti Tornion- ja Muonionjoki (s. 48) Saariselän strategia vuoteen 2020 (Haaga Tutkimus 2004) kesäaktiviteettien kehittämistavoitteet Alueen joet (Sotajoki, Ivalojoki, Luttojoki, Kuutuan alue ja Suomujoki) ovat potentiaalisia kalastuskohteita. Inarijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet niiden kytkeminen selkeämmin Saariselän matkailualueeseen lisää alueen (=Saariselän) matkailullista vetovoimaa (s. 32)