Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Samankaltaiset tiedostot
Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Tausta tutkimukselle

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Väkivallan esiintyminen työssä

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN YKSIKKÖ

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Toimihenkilöbarometri 2013

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Väkivallan uhkaa hallittava

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Avarn Security. Ensiluokkaista turvallisuutta vastuullisesti

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana Annu Haapakangas, Työterveyslaitos

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Asiakastyytyväisyyskysely

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä

Miten yrittäjä jaksaa?

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Liikkuva työpaikka Tulokset

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Transkriptio:

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018

Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen aineisto (N=271) koostuu Vaasan yliopiston ja Tehyn toteuttamasta Hyvinvointi terveydenhuoltoalalla -tutkimuskyselystä, joka lähettiin satunnaisotannalla valituille Tehyn jäsenille tammikuussa 2017. Vastaajien keski-ikä 46,9 vuotta ja iän vaihteluväli 22 65 vuoden välillä. Sukupuolten välistä vertailua ei voitu suorittaa johtuen miesten liian pienestä osuudesta (3,3 %) aineistossa. Valtaosa kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäivätyössä (90 %).

Työpaikkaväkivallan yleisyys 40,3 % tutkimuskyselyyn vastanneista kertoi kokeneesta työpaikkaväkivaltaa työpaikallansa viimeisen 12 kuukauden aikana. Psyykkisen työpaikkaväkivallan kokeminen oli yleisempää kuin fyysinen väkivalta, mutta molempien osuus oli merkittävä ja linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Useita tapauksia. Jatkuvaa työssäni. Sekava potilas uhkaa sanallisesti tai käy fyysisesti kiinni. Omaisten aggressiivinen käytös myös lisääntynyt. Uhkaava käytös, huutaminen ja syyttely. Useinkin sekavat potilaat tarttuvat, nipistävät, potkivat ja lyövät hoitajia tai ainakin yrittävät sitä. Tarvitaan useita hoitajia ja joskus vartija rauhoittamaan potilasta.

Fyysisen ja psyykkisen työpaikkaväkivallan kokeminen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 61,2 % ei koskaan 11,9 % 12,3 % 14,6 % yhden kerran 38,7 % 2-3 kertaa 4 kertaa ei koskaan Fyysinen työpaikkaväkivalta 16,7 % yhden kerran 23,0 % 21,6 % 2-3 kertaa 4 kertaa Psyykkinen työpaikkaväkivalta

Vastaajien näkemys työpaikkaväkivallan riskisyydestä 40% 35% 34% 30% 25% 20% 20% 23% 15% 13% 10% 7% 5% 0% ei riskiä matala riski kohtuullinen riski korkea riski erittäin korkea riski

Työpaikkaväkivallan aiheuttajat 70% 64,6 % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 16,7 % 2,1 % 4,9 % 9,7 % 0,0 % 2,1 %

Väkivaltatilanteista raportointi 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 70,0 % 11,2 % 11,6 % 7,1 % ei koskaan yhden kerran 2-3 kertaa 4 kertaa "Oletko raportoinut työnantajallesi väkivaltatilanteesta?" tässä työpaikassa

Työpaikkaväkivallan riskitekijät terveydenhuoltoalalla Aiemmissa kansainvälisissä työpaikkaväkivallan tutkimuksissa on havaittu, että tietyt taustatekijät ovat terveydenhuoltoalalla tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä työpaikkaväkivallan kokemisen yleisyyden kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuja ns. työpaikkaväkivallan riskitekijöitä ovat olleet: Työntekijän nuori ikä Vähäinen työkokemus Vuorotyön tekeminen Työskentely vanhustenhoidossa, mielenterveyden potilaiden parissa tai tehoosastolla/tehohoidossa (ns. työpaikkaväkivallan riskiosastot)

>35-vuotiaat 35-49-vuotiaat 50-vuotiaat alle 10 vuotta 10-19 vuotta 20-29 vuotta 30 vuotta päivätyö vuorotyö jaksotyö ei riskiosasto riskiosasto Työpaikkaväkivaltaa kokeneiden prosentuaaliset osuudet eri taustamuuttujien luokissa 70% 60% 50% 40% 40,7 % 45,3 % 36,7 % 51,9 % 44,7 % 44,8 % 58,3 % 50,0 % 35,1 % 59,3 % 30% 26,8 % 25,2 % 20% 10% 0% Luokiteltu ikä Luokiteltu työkokemus Työaika Osasto

Varianssianalyysin tuloksia Tämän tutkimuksen varianssianalyysin tulokset tukivat aiempia tutkimustuloksia työpaikkaväkivallan riskitekijöiden osalta: Nuoremmissa ikäluokissa työpaikkaväkivallan kokeminen oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää kuin yli 50 vuotiaiden hoitajien keskuudessa. Vähemmän terveydenhuoltoalan työkokemusta omaavat hoitajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi useammin työpaikkaväkivaltaa kuin kokeneemmat kollegansa. Vuorotyötä ja jaksotyötä tekevät hoitajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi useammin työpaikkaväkivaltaa kuin pääasiassa säännöllistä päivätyötä tekevät hoitajat. Riskiosastoilla (vanhustenhoito, mielenterveys ja tehohoito) työskentelevät hoitajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi useammin työpaikkaväkivaltaa kuin ei-riskiosastolla työskentelevät hoitajat.

Työpaikkaväkivallan yhteys työn lopettamishaluihin Tutkimustulokset osoittivat, että koetulla työpaikkaväkivallalla oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys työntekijän kokemiin työn lopettamishaluihin = Mitä useammin vastaajat olivat kokeneet työpaikkaväkivaltaa, sitä enemmän he tunsivat myös työn lopettamishalujen tunteita. Työn lopettamishalut = Työntekijän tietoista ja harkittua aikomusta etsiä uutta työtä toisesta organisaatiosta, sekä halua jättää nykyinen työpaikka/toimiala pysyvästi taakseen. On uudelleenkouluttauduttava kokonaan erilaiselle alalle. Sellaiselle, jossa ei joka päivä joudu antamaan paloja itsestään niin, ettei jaksa enää huolehtia läheisistään.

Johtopäätökset ja käytäntö Työpaikkaväkivalta on huolestuttavan yleinen ilmiö terveydenhuoltoalalla myös Suomessa. Työpaikkaväkivallan seuraukset ovat laajat esim. Sairauspoissaolokustanukset, työhyvinvoinnin heikkeneminen, oikeudenkäyntikulut, vahingonkorvauskustannukset, rekrytointikustannukset jne. Työpaikkaväkivallan yleisyyden ja erilaisten taustatekijöiden tutkiminen auttaa organisaatioita tunnistamaan työpaikkaväkivaltaan johtavia riskitekijöitä, joka on edellytys väkivaltariskien tehokkaammalle torjumiselle ja turvallisuuskäytänteiden paremmalle suunnittelulle. Fyysisesti ja henkisesti hyvinvoiva hoitohenkilöstö on arvokkain voimavaramme, kun haluamme turvata kattavan, turvallisen ja ensiluokkaisen terveydenhuollon myös tulevaisuudessa.

Lopuksi Tarkemmat tulokset, teoreettinen viitekehys ja lähteet löydettävissä Pro gradu tutkielmastani, joka on yleisessä jaossa Vaasan yliopiston tietokannassa. Kysymyksiä ja kommentteja? Kiitos!