Toimintasuunnitelma 2012. (Hyväksytty hallituksen kokouksessa 25.1.2012)

Toimintasuunnitelma 2012 (Hyväksytty hallituksen kokouksessa 25.1.2012)

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1 toiminnanjohto... 3 1.1 Johdanto... 3 1.2 Viestintä... 5 1.3 Kansainvälinen toiminta... 6 2 Opinto- ja sivistystoiminta... 7 2.1 Työelämä- ja yhteiskunnallinen koulutus... 7 2.2 Työelämän edunvalvonnan koulutus... 9 2.3 Järjestö- ja kulttuuritoiminta... 10 2.4 Tietoyhteiskuntakoulutus... 12 3 HALLINTO... 14 Yleistä... 14 3.1 Henkilöstöhallinto... 15 3.2 Hankehallinto ja hankkeet... 15 3.3 Taloushallinto... 16 3.4 Tietohallinto... 16

3 1 TOIMINNANJOHTO 1.1 Johdanto TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Työväen Sivistysliitto on juureva, utelias ja etsivä vapaan sivistystyön järjestö, joka rohkaisee kriittiseen ajatteluun, oppimiseen, itsensä ja yhteisön kehittämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Edelliset lainaukset ovat TSL:n strategiasta vuosille 2011 2015. Strategia hyväksyttiin TSL:n edustajiston kokouksessa kesäkuussa 2011. Perustehtävään ja visioon pohjautuvat seuraavat toimintaa ohjaavat linjaukset: Yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen Työväen Sivistysliiton strategiassa määriteltiin selkeitä suuntia tulevien vuosien toiminnalle. TSL:n työlle on merkittävää tilausta ja tarvetta. Maailma ympärillämme on yhä enemmän pääomien hallussa, Euroopassa eletään epävakaita taloudellisia aikoja ja kotimaassakin henkinen ja fyysinen pahoinvointi lisääntyy. Työväenliikkeen arvoperusta katoaa helposti käytännöllisten asioiden ratkaisemisten alle, vaikka tiedämmekin, että käytännölliset ratkaisut eli teot kertovat aina enemmän vallitsevista arvoista kuin puheet. Työväenliike on aina pitänyt ihmisoikeuksia tärkeämpänä kuin rahan ja pääoman sanelemia oikeuksia. Ihmisoikeudet tarkoittavat oikeutta olla merkityksellinen yhteiskunnan jäsen, on sitten vanhus tai lapsi, sairas tai terve, maassa aina asunut tai maahanmuuttaja, mies tai nainen, köyhä tai rikas. Yhteiskunnallinen keskustelu arvoista on käynyt voimakkaana viimeisen vuoden aikana ja jatkunee tulevaisuudessakin. Vapaan sivistystyön toimijana TSL varautuu tulevana toimintakautena hieman laskeviin resursseihin. Jatkossa TSL:n ja Opintojärjestöt ry:n tehtävänä yhdessä Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön VSY:n kanssa on toimia niin, että elinikäisen oppimisen ja vapaan sivistystyön kysymykset eivät unohdu valtiolliselta agendalta. Vapaa sivistystyö voi parhaimmillaan olla yhteiskuntaa ja sen toimintaa kriittisen rakentavasti tarkasteleva, kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa puolustava toiminto. TSL:n toimintaa ohjaavissa linjauksissa kehotetaan asettamaan yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön. Se tarkoittaa tulevana vuonna mm. asiantuntijoiden, kansalaisten ja poliitikkojen yhteisiä keskusteluja, seminaareja ja julkaisuja. Erityistä tulevana toimintavuotena on tulevat kunnallisvaalit, jotka mahdollistavat kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun käymisen kansalaisten asioista. Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään tarkoittaa TSL:n tapahtumaosaamisen lisäämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Tavoitteena on mahdollistaa erilaisille harrastuksille ja aktiviteeteille kiinnittymisen paikkoja osana TSL:n toimintaa. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma ja Työväen Kirjallisuuspäivät Tampereella ovat koko TSL-väelle tärkeitä kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. Haasteenamme on kehittää eri toimijoiden yhteistä tekemistä työväenkulttuurin hyväksi. Opintojärjestöt ja niissä toimivat vapaaehtoiset ovat TSL:n toiminnan aivan

keskeinen voimavara. Tulevana vuonna kehitämme toimintaamme niin, että vapaaehtoistyön merkitys huomataan. Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos haastaa tulevana vuonna oppimisen mahdollistamiseen monella eri tavalla ja monessa eri paikassa. Työelämäkysymykset tarkoittavat erityisesti TSL:n jäsenjärjestöissä toimivien luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutukseen panostamista, tarpeiden tunnistamista. Tulevan vuoden aikana asetetaan työryhmä pohtimaan opitun, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista. Tärkeää on rakentaa ay-pedagogista osaamista, jossa kunnioitetaan oppijoiden oppimisen tapoja ja kokemuksia. Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen viesti on selkeä. TSL:n tulevaisuus on paikallisen toiminnan vahvistamisessa. Se tarkoittaa opintojärjestöjen huomioimista kaikessa toiminnassa. Jos opintojärjestöt menestyvät, menestyy myös arvopohjainen työväen sivistysliike. Tulevan vuoden aikana toteutetaan valtakunnalliset opintojärjestöjen neuvottelupäivät ja kokoonnutaan etsimään yhdessä sellaisia toiminnan tapoja jotka auttavat meitä onnistumaan perustehtävämme ja vision toteuttamisessa. Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia. TSL on jo pitkään ollut kansalaisjärjestöjen tietoyhteiskuntaosaamisen kärjessä. Näin on oltava myös jatkossa. Keskeistä on kerätä Työväen Sivistysliittoon tietoyhteiskuntaosaamista palvelemaan jäsenjärjestöjämme ja kansalaisia. Ajan tasalla pysyminen mahdollistaa jäsenjärjestöjen hyödyn monella eri tavalla. Erityisenä haasteena on esim. ikääntyvien kansalaisten pärjääminen yhä enemmän tietokoneistuvassa asioiden hoitamisessa. Nykyajan lukutaidottomuus liittyy monesti kyvyttömyyteen käyttää nykyaikaisia viestintävälineitä. Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen kehottaa jatkamaan uusien toimintatapojen kehittämistä unohtamatta vanhoja. Tulevana vuonna jatketaan hankeosaamisen toimintamallin kehittelyä niin, että TSL voisi palvella jäsenjärjestöjensä tarpeita mm. erilaisten ESR hankkeiden osaajana. TSL on yhteistyön ja yhteisen tekemisen järjestö. Se tarkoittaa käytännössä yhteistyön tekemistä monen eri toimijan, erityisesti jäsenjärjestöjen kanssa. TSL:n tehtävänä on löytää toimivat yhteistyömallit kulttuuri-, järjestö- ja koulutustyön osalle. Jäsenjärjestöjen lisäksi TSL toimii aktiivisesti Opintokeskukset ry:n jäsenenä ja sitä kautta osana Vapaan Sivistystyön yhteistyöjärjestöä. Tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työväenliikkeen oppilaitosten yhteistyöjärjestö, T-opistot ry on tärkeä yhteistyön suunnittelun ja tekemisen paikka. Tutkimuksellisen yhteistyön pääyhteistyökumppaneitamme ovat Palkansaajien tutkimuslaitos ja Kalevi Sorsa -säätiö. TSL:n rooli tässä yhteistyössä on tutkimustiedon muuttaminen koulutukseksi ja erilaisiksi opinnollisiksi aineistoiksi. SDP:n, SONK:n ja Demarinuorten kanssa syvennetään entisestään toimivaa koulutusyhteistyötä. Kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on palvella näitä strategiassa esitettyjä pyrkimyksiä. Toiminta tapahtuu globaalilla, eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla. Pohjoismaisen yhteistyön perinteet ovat edelleen kantavia ja toimimme ABF-Nordenina monissa yhteyksissä. Eurooppalaisella tasolla yhteistyökumppanimme on Solidar ja erityisesti sen aikuiskasvatuksen toiminnat. IF- WEA taas edustaa meille jo yli 60 vuotta kestänyttä globaalin toiminnan verkostoa. sen toiminnassa on tapahtumassa selkeää aktivoitumista myös TSL:n kannalta. Monikulttuurinen toiminta on tärkeä kaikkea TSL:n toimintaa läpileikkaava periaate. Jatkamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvoa korostavaa toimintaa. Vuoden 2011 aikana aloitettu Hiljaisuus on hyväksymistä - kampanja jatkuu myös vuonna 2012. 4

Kaiken kaikkiaan TSL:n toiminnassa on menossa monella tapaa sukupolvenvaihdos. Me tarvitsemme tähän kaikkien panosta. Yhteisen tekemisen kautta TSL ja sen jäsenjärjestöt ja yhteistyökumppanit ovat vahvempia. 5 1.2 Viestintä Viestinnän lähtökohtana on yhteisöllisyys, asiakassuuntautuneisuus, laadukas palvelu, avoimuus ja vastuuntunto. Strategian mukaisesti viestinnällä vahvistetaan paikallista toimintaa ja yhteistä tekemistä. Viestintä tukee TSL:n toimintaa ja arvoja. Viestintä tukee demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta. Viestinnällä innostetaan jäsenjärjestöjen jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Viestintä takaa, että kaikilla toimijoilla on jaettu käsitys kokonaisuudesta. Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta kasvavat. Sisäistä viestintää tehostetaan hallinnon ja opintojärjestöjen suuntaan siten, että niiden kokema omistajuus TSL:n toiminnasta kasvaa. Vuonna 2012 viestintä nostaa esille TSL:n keskeiset tuotteet: kurssit ja seminaarit, koulutus- ja neuvontapalvelut, julkaisut sekä kulttuurikatselmukset. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on kurssien osallistujamäärien nostaminen sekä kurssituntien määrän lisääminen yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. TSL:n tunnettavuus paranee. Viestinnän tavoitteena on, että TSL:n graafinen asu pysyy selkeänä, yhtenäisenä ja helposti tunnistettavana. Yhtenäinen ilme luodaan logon perusväreillä (punainen ja kaksi oranssia), logon ohjeistetulla käytöllä sekä fontilla (painotuotteissa Meta, muuten Arial). Näitä ohjeita noudatetaan kaikessa TSL-viestinnässä. Julkaisut, kustannustoiminta ja materiaalit Toimintavuoden aikana TSL julkaisee koulutus 2013 -esitteen sekä yleisesitteen suomeksi ja ruotsiksi. Liiton tavoitteena on tehdä yhteistyökumppanin kanssa laaja kustannussopimus, joka sisältää varsinaisen kustannustoiminnan lisäksi kohderyhmittäin laadittuja suunnitelmia myös aineistotuotantoon, markkinointiin, materiaalin varastointiin sekä jakeluun eri tapahtumien ja verkon avustuksella. TSL julkaisee toimintavuoden aikana 3 4 yhteiskunnallista teosta, 2 selkokirjaa sekä 2 3 Taskumattia tai muuta oppimateriaalia. Julkaisuissa noudatetaan yhteistyökumppanimme kanssa tehtyä sopimusta. TSL tuottaa opinnollisia aineistoja omaan kurssikäyttöön. Erityisesti TSL:n Taskumatit ovat suosittuja, ja uusia painoksia otetaan jatkuvasti. TSL tekee myös yhteistyötä jäsenjärjestöjen julkaisujen toimitus- ja painotyössä. Avustuksen mahdollistuessa teemme yhteistyössä TUL:n kanssa opintoaineiston urheiluseurojen käyttöön Kulttuurien kohtaamisesta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tueksi TSL tuottaa opinnollisen opintokerhoaineiston vuoden aikana yhteiskunnallisissa seminaareissa käsiteltävästä teemasta. Markkinatalouden uudet käsitteet ja lyhenteet monimutkaisuudessaan ja abstraktiudessaan vieraannuttavat ja turhauttavat kansalaista. TSL tuottaa vuoden 2012 aikana Globaalin talouden sanakirjan, joka avaa käsitteiden merkityksiä ja käyttöä EU-taloudenhoidossa. Selkokeskuksen avustuksella TSL tuottaa selkokirjat Helmi Haapalaisen kansalaissota sekä päivitetyn painoksen Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.

Koulutustoimintaan ja muihin palveluihin liittyen tilataan kyniä ja pahvikansioita. Lisäksi valmistetaan TSL -pinssi, jota opintojärjestöt voivat ostaa omakustannehintaan ja myydä eteenpäin. Kaikkea materiaalia valmistetaan mahdollisuuksien mukaan kaksikielisenä. Verkkoviestintä ja sisäinen viestintä TSL päivittää www.tsl.fi -sivujen sisällön ja sivujen yleisilmettä uudistetaan. Kotisivuilla säilytetään selkeys ja rauhallisuus, mutta samalla sivujen elävyyttä lisätään ja rakennetta selkiytetään. Facebookia käytetään kurssien ja julkaisujen markkinoimiseen tehokkaasti ja aktiivisesti. Henkilökunnan sisäinen intranet otetaan käyttöön toimintavuoden aikana. TSL-uutiskirje otetaan käyttöön jäsenjärjestö-, ja yhteistyökumppaniviestinnässä. Myös piiri- ja opintojärjestöille lähetetään TSL-uutiskirje säännöllisin väliajoin. Henkilökuntatiedote jatkaa ilmestymistään sähköisessä muodossa (pääsääntöisesti johdon ja hallinnon kokousten jälkeen). Henkilöstölle tarkoitetut TSL-aamukahvit järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös suorana lähetyksenä netin kautta, ja chatin avulla tilaisuuteen voi lähettää omia kommenttejaan. Myös opintojärjestöjen edustajille ja TSL:n hallitukselle annetaan mahdollisuus seurata aamukahveja internetin välityksellä. Tapahtumat ja messut Toimintavuoden aikana TSL osallistuu esittelyosastolla tapauskohtaisesti katsottaviin jäsenjärjestötapahtumiin (esim. SAK-päivät, liittojen talvipäivät tms.), Maailma kylässä -tapahtumaan toukokuussa Helsingissä, Työväen Musiikkijuhliin heinäkuussa Valkeakoskella, Työväenkirjallisuuden päivään elokuussa Tampereella sekä Sosiaalifoorumiin ja Finlandssvensk Föreningsfestivaliin. Vuoden aikana TSL mainostaa toimintaansa lehti-ilmoituksilla kursseista ja muista palveluista sekä tuki-ilmoituksilla sisarjärjestöjen ja vapaan sivistystyön julkaisuissa. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan erilaisiin teemapäiviin ja -viikkoihin. 1.3 Kansainvälinen toiminta TSL:n kansainväliset verkostot ovat toimintavuonna strategian mukaisesti entistä enemmän jäsenjärjestöjen ja jäsenien käytössä. Jäsenjärjestöt kutsutaan kerran toimintavuoden aikana kv-kahveille, joilla keskustellaan TSL:n kansainvälisestä toiminnasta. Kahveille kutsutaan CIMO:sta asiantuntija kertomaan, millaisia avustuksia TSL:n jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet voivat kansainväliseen toimintaansa hakea. Koulutusyhteistyötä pohjoismaiden ABF-järjestöjen kanssa tiivistetään erilaisilla teemahankkeilla ja kokemusten jakamisella. Tammikuussa 2012 TSL hakee rahoitusta CIMO:n Kansalaisten Eurooppa -avustuksesta kansainväliselle yhteistyöhankkeelle Peoples Voice, Ihmisten äänet. Partnereina hankkeessa ovat Bulgaria, Ruotsi, Englanti tai Puola. Hankkeessa toteutetaan kampanja, joka muodostuu työpajoista eri partnerimaissa. Työpajoissa käsitellään sananvapautta ja vastuuta sanoista, vierasvihan olemusta sekä hyvän ja pahan olemusta yhteistoiminnallisesti yhdistäen keskusteluja ja luentoja sekä draaman, musiikin ja maalaustaiteen keinoja. Yhteispohjoismainen ay-väen Genèvekoulu toteutetaan toimintavuonna (esikurssi maaliskuussa, etäopiskelu huhti-toukokuussa, pääkurssi Genèvessä ILO-kokouksen yhteydessä touko- kesäkuussa). Kouluun valitaan enimmillään seitsemän suomalaista ay-liikkeen aktiivia tai työntekijää. 6

Eurooppalaisen SOLIDAR-verkoston kanssa tehtävässä yhteistyössä TSL painottaa erityisesti osallistumista koulutus -sektorilla tapahtuvaan yhteistyöhön. TSL on mukana SOLIDARhankkeessa Development Education in EU. TSL tuottaa hankkeeseen koulutusmetodeja sekä osallistuu interaktiivisten verkkotyökalujen sisältöjen tuottamiseen. Toimintavuoden aikana TSL jatkaa yhteistyötä TSL-organisaatioiden kansainvälisen federaation (IFWEA) kanssa. TSL järjestää yhdessä IFWEA:n kanssa nuorten kansainvälisyyskoulutuksen. Kymmenkunta nuorta osallistuu koulutusjaksoon sekä Suomessa että Etelä-Afrikassa. Selvitetään myös mahdollisuutta sisällyttää koulutukseen vaihtojakso jossain IFWEA:n jäsenjärjestössä. 7 2 OPINTO- JA SIVISTYSTOIMINTA Yleistä Koulutustoiminnassaan TSL-opintokeskus toteuttaa TSL:n sivistystehtävää korostamalla oppijalähtöisyyttä ja osallistumista, laadukkuutta, kriittisyyttä, yhteisöllisyyttä, ihmisarvon kunnioitusta sekä sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työelämä ja järjestötoiminta edellyttävät monipuolista osaamista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. TSL-opintokeskus vastaa näihin osaamistarpeisiin kehittämällä osallistujien työelämätaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, oppimisvalmiuksia ja vertaistukea, järjestötyön osaamista, työelämän edunvalvontaa, tietoyhteiskuntaosaamista ja verkkojen käyttötaitoja. Koulutustoiminnassa rakennetaan yhteistä tekemistä työväenliikkeen järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Järjestö- ja kulttuuritoiminnalla edistetään vapaaehtoistoimijoiden aktiivista kansalaisuutta kansalaisyhteiskunnassa. Yhteiskuntapoliittista keskustelua ajankohtaisista teemoista käydään kaikille avoimissa seminaareissa ja erilaisissa iltatilaisuuksissa ympäri maata. TSL-opintokeskuksen kouluttaja- ja asiantuntijaresurssien vahvistamiseksi kouluttaja- ja asiantuntijaverkostoa laajennetaan rekrytoimalla kouluttajareserviin tuntiopettajia ja asiantuntijoita T- opistojen piiristä sekä muilta yhteistyötahoilta. Toimintavuoden tavoitteena on toteuttaa 40 000 opetustuntia, joista kanssajärjestäjien kurssitunteja on 34 000 sekä 95 000 opintokerhotuntia. Aikuisten ammatillista lisäkoulutusta järjestetään 48 opiskelijatyövuoden verran. Toimintavuotena syvennetään säännöllistä yhteydenpitoa jäsenjärjestöasiakkaisiin ja järjestetään tapaamisia sekä tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista kurssi- ja opintokerhoasioista. 2.1 Työelämä- ja yhteiskunnallinen koulutus TSL:n työelämä- ja yhteiskunnallisen koulutuksen tehtävä on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yksilöiden oppimista, kehittymistä ja yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on rohkaista kansalaisia kriittiseen ajatteluun, oppimiseen, itsensä ja yhteisön kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Oppiminen TSL-opintokeskuksessa on osallistavaa ja oppijalähtöistä. TSL-opintokeskuksen valtakunnallinen kurssikalenteri vuonna 2012 on laaja ja monipuolinen. Tarjolla on yli 40 viikonloppukurssia ympäri maata. Ammattiliitot tukevat jäsentensä osallistumista TSL-kursseille. Kurssikalenteristamme löytyvät kurssit vastaavat osaamistarpeisiin niin työelämätaitojen, työhyvinvoinnin, jaksamisen, vuorovaikutus- ja viestintätaitojen, järjestötoiminnan sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen osalta. Asiakirjoittamista voi harjoittaa verkkokurssina.

Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa TSL tunnistaa hyvin jäsenjärjestöjensä tarpeita ja on luotettava toimija. TSL-kurssit tarjoavat yhteisöille ja jäsenille monipuolisesti koulutusta työyhteisötaidoista vuorovaikutuksen, esiintymistaidon kuin viestinnän kehittämiseen niin järjestötehtävissä kuin työelämässä. TSL:n työhyvinvointi- ja monikulttuurisuusosaamista hyödynnetään useissa hankkeissa. Jäsenjärjestöille tehtävän koulutustarvekartoituksen pohjalta kehitämme uusia kurssituotteita ajankohtaisiin tarpeisiin. Omalla osaamisellamme haluamme olla mukana kehittämässä jäsenjärjestöjen edunvalvontatyötä, jäsenistön jaksamista ja työhyvinvointia sekä osaamisen vahvistamista erilaisissa hankkeissa. Vuoden 2012 aikana TSL toteuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n alihankintana työiän pidentämistä tukevaa koulutusta Opi rakentamaan työhyvinvointia hankkeelle AAP Active Aging Policy. Hanke on yhteisöaloitehanke, jota hallinnoi Englanti, GFTU (General Federation of Trade Unions), ja jonka partnerina JHL toimii. Muita partnereita ovat World Food Programme Roomasta sekä Athens Labour Centre Kreikasta. 8 Vertaistukea jäsenistölle Työelämän erilaiset muutokset koettelevat työntekijöiden jaksamista. Tavoitteenamme on kehittää vuosien 2012 2013 aikana työhyvinvointikoulutusta ja vertaistukea työntekijöille, jotka ovat työuupumisvaarassa. Suunnittelussa ja rekrytoinnissa teemme yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa. Tarve on noussut esiin erityisesti Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton puolella, sillä mm. perhepäivähoitajat tekevät vaativaa työtään yksin eivätkä saa työnohjausta kuntatyönantajaltaan. Tavoitteena on lisätä yksilön hyvinvointia ja elämänhallintataitoja, kehittää ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista. Lisäksi jatkamme vuonna 2011 käynnistynyttä luottamushenkilöiden työnohjaus- ja vertaistukihanketta. Luottamushenkilöt osallistuvat yhteiseen koulutukseen, jonka päätteeksi jakaudutaan työnohjausryhmiin. Työnohjausryhmissä osallistujat saavat työnohjausta. Ryhmissä harjoitellaan mm. vertaistyönohjaustaitoja. Hankkeen aikana osallistujat antavat kehittävää palautetta. Päätösseminaarissa arvioidaan hankkeen tuloksia ja jatkotarpeita työnohjauksen kehittämiseksi. Tämän pilottihankkeen jälkeen ryhmiä kannustetaan jatkamaan keskenään säännöllisiä vertaistapaamisia. TSL-kurssit tilauksesta TSL toteuttaa valtakunnallisesti vuoden 2012 aikana kymmeniä TSL-kursseja. Näiden lisäksi TSLkouluttajat suunnittelevat ja toteuttavat kursseja jäsenjärjestöjen tarpeisiin tilauksesta. Kurssit räätälöidään tilaajan tarpeisiin. Vuoden 2012 kehitteillä olevia uusia tilauskursseja ovat mm.: kokonaisvaltaista hyvinvointia työssäjaksamiseen; esiintymistaidon jatkokurssi; ristiriitojen hallinta työyhteisössä; monikulttuurisuus ja erilaisuuden hyväksyminen; iloa ja rakentavaa palveluhenkeä yhdistystoimintaan. Ammatillisen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen Ay-toimitsijoiden työnkuva edellyttää yhä enemmän pedagogisia taitoja. Ay-pedagogiikan kehittäminen ja kouluttajakoulutus tukevat tätä kehitystä. Ay-pedagogiikan kehittämisessä tavoitteena on vahvistaa osallistavia ja oppijoiden kokemusperäistä oppimista hyödyntäviä toimintatapoja. Henkilökohtaistava, erilaisia oppijoita ja oppimismuotoja kunnioittava sekä verkostoitumista edistävä pedagoginen toiminta on tätä pedagogiikkaa. Jäsenjärjestöjen ay-toimitsijoiden kouluttajakoulutuksen tavoitteena on tukea ay-toimitsijoiden jaksamista ja osaamista samalla, kun heidän tehtävänkuvansa laajenee. Edunvalvonnan asiantuntijuuden ohella ay-toimitsijat tarvitsevat kouluttajaosaamista. Kouluttajakoulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena.

Täydennyskoulutuksena työelämän koulutusneuvojien tehtävän tueksi järjestämme koulutusta aiheesta Kulttuurien kohtaaminen työpaikoilla. Työelämän koulutusneuvojat ovat OpinVerkkohankkeessa perehtyneet erilaisen oppijan kohtaamiseen työelämässä. Teeman myötä on tunnistettu tarve perehtyä myös toisesta kulttuurista suomalaiseen työelämään siirtyneen työntekijän kohtaamiseen sekä tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Monikulttuurisen työyhteisön henkilöstökoulutusta toteutetaan hoitoalan työyhteisöille TEHY:n ja SUPERin kanssa yhteistyössä. Työyhteisöjen henkilöstökoulutusta tarjoamme työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseksi, ristiriitojen hallintaan tai esim. palveluviestintään liittyvissä tarpeissa. Yhteiskunnallinen koulutus Yhteistyössä työväenyhdistysten, kunnallisjärjestöjen, puoluepiirien ja kansalaisjärjestöjen kanssa järjestämme ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja iltatilaisuuksia. Tilaisuuksien yleisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua ajankohtaisissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa sisällöissä. Yhteiskunnallisen koulutuksen painopisteinä 2012 ovat talous- ja hyvinvointiseminaarit, joiden sisältöinä on mm. medialukutaito ja talouspoliittisten vaihtoehtojen arviointi, tavoitteena herättää kansalaiset tunnistamaan talouskriisin uhat ja seuraukset. Seminaarien asiantuntijoiksi kutsutaan asiantuntijoita, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä. Toisena keskeisenä painopisteenä on Eurooppa-tiedotus, jossa käsittelemme ajankohtaisia eurooppalaisia kysymyksiä, kuten EU:n kriisi ja eurokriisi. Tapahtumia ja Iltatilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla, aiheina mm. 99 % -liike, oikeudenmukainen verotus ja tuottavuuden hype -ajattelu. Poliittisen historian klubi-illat ovat keränneet kuulijoita salin täydeltä, ja asiantuntijoiden alustusten pohjalta illoissa keskustellaan edelleen ajankohtaisista yhteiskunnallisista suuntauksista. Kuntatalouden ja politiikan teemailtoja järjestämme yhteistyössä puoluepiirien kanssa. Vuosi 2012 on kuntavaalivuosi. Kevään ja alkusyksyn aikana valmennamme kunnallisvaaliehdokkaiden viestintätaitoja. TSL koordinoi vuonna 2012 aloitettavaa politiikan koulutus- ja rekrytointiohjelmaa Poliko. Koulutusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosialidemokraattisen puolueen, Työväen Akatemian ja Voionmaan opiston kanssa. Lisäksi kouluttajina käytetään kokeneita asiantuntijoita. Koulutusohjelman tavoitteena on saada osaavia ja innostavia toimijoita puolueen kaikille tasoille niin poliittisiin kuin järjestöllisiin tehtäviin. Kohderyhmänä ovat niin sos.dem. piirien, nuoriso- ja opiskelijaliikkeen sekä ay-liikkeen nuoret aktiivit. 2.2 Työelämän edunvalvonnan koulutus Koulutuksen tarkoitus on toteuttaa TSL:n strategiaa, joka koskee paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistamista. Ay-liikkeen kanssa yhteisen tekemisen tavoitteena on järjestötyön osaamisen vahvistaminen, työelämän edunvalvonnan kokonaisuuden hallinta (työn kehittäminen, oikeudenmukainen kohtelu, ammatti- ja toimintavalmiuksien kehittäminen), sekä luottamushenkilöiden osaamisen tukeminen. Tavoitteena on kattava verkottuminen SAK:n ja sen jäsenliittojen kanssa. Tarkoituksena on myös rakentaa yhteisen suunnittelun toimintamalli, jolla saadaan alueellisesti kaikkia palvelevia koulutussuunnitelmia. Tämä toteutetaan järjestämällä monen- ja kahdenkeskisiä suunnittelutilaisuuksia jäsenjärjestöjen kanssa, sekä ollaan läsnä jäsenjärjestöjen valtakunnallisissa tai alueellisissa jäsentapaamisissa. 9

TSL -kurssit Koulutuksen tarkoituksena on työpaikkatoiminnan ja ammattiosastojen hallitusten yhteisen tekemisen ja osaamisen kehittäminen. Koulutus toteutetaan räätälöimällä jäsenjärjestöjen kanssa koulutusohjelmia, joilla tuetaan heidän paikallisia tai valtakunnallisia tavoitteitaan Koulutus sisältää myös SAK:n alueellisen toiminnan vahvistamisen. SAK:n paikallisjärjestöille järjestetään yhdessä SAK:n aluevastaavien kanssa tarkoituksenmukaisia tapaamisia tai hankkeita, joissa muodostetaan alueellisia yhteiskunnallisia painopisteitä ja keinoja niissä edistymiseen. Työelämän koulutusneuvojien huolto Tavoitteena on luoda yhteistoimintasuhteet ja rakentaa yhteinen toimintamalli, jolla työpaikoille saadaan tietoa tutkintotavoitteisista toisen asteen koulutusmahdollisuuksista. Tarkoitus on myös tukea koulutusneuvojia tehtävissään. Tässä tarkoituksessa järjestetään alueellisia tapaamisia. Työnhaku- ja kouluttautumisvalmennus nuorille työttömille Tavoitteena on valmentaa nuoria työttömiä työnhakijoita, sekä ammattiin opiskelevia tai lukiolaisia löytämään oma juttunsa laajasta ammattivalikoimasta ja tunnistamaan opintopolkuja tavoitteen toteuttamiseksi. Myös työnhakuprosessiin annetaan ohjausta. Valmennus toteutetaan yhdessä työvoimahallinnon viranomaisten kanssa. Yksi näistä hankkeista pidetään pääkaupunkiseudulla opiskelevien maahanmuuttajataustaisen nuorten kanssa. SAK:n ja TSL:n paikallisten toimijoiden yhteisen tekemisen kehittäminen Tavoitteena on rakentaa paikallinen toimintamalli, jolla TSL:n opintojärjestöt pystyvät kohdistamaan voimavarojaan SAK:n paikallisjärjestöjen monipuoliseen tukemiseen. Tarkoitus on kutsua valituilla alueilla SAK:n ja TSL:n paikalliset vapaaehtoisorganisaatiot prosessinomaiseen suunnitteluun yhteisen mallin löytämiseksi. Luottamusmieskoulutuksen suunnittelu Rakennetaan luottamusmiesten koulutuspolku, joka johtaa luottamustoimiin valittujen henkilöiden riittävän osaamisen ja toimintavarmuuden saavuttamiseen. Tarkoituksena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja siksi aikovien mahdollisuutta ja innostusta hakeutua koulutukseen. 2.3 Järjestö- ja kulttuuritoiminta Järjestö- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana on TSL:n paikallisen toiminnan tukeminen ja yhteisen tekemisen vahvistaminen. TSL kiinnittää erityistä huomiota opintojärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden onnistumiseen tarjoamalla vapaaehtoistoimijoille mahdollisuuksia kehittää järjestötoimintaansa ja itseään järjestötoimijana. Liiton ja opintojärjestöjen yhteisellä toiminnalla luodaan uusia toimintatapoja työväen sivistysliikkeen perinteitä ja arvoja kunnioittavalle tulevaisuudelle. Tavoitteena on myös edistää kulttuuriharrastajien aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia arvopohjaisen työväenkulttuurin toimijoina sekä tarjota eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille tilaisuuksia osallistua kulttuurin toteuttamiseen omista lähtökohdistaan käsin. Järjestö- ja kulttuuritoiminnan keskeisenä perustehtävänä on myös turvata TSL-opintokeskuksen opintotoiminnassa mukana olevien jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sekä näiden jäsenten tietoisuus, osaaminen ja käsitys TSL:n opintotoiminnan mahdollisuuksista ja palveluista. Neuvontapalvelut Toimintavuonna jäsenjärjestöjen ja muiden yhteistyöjärjestöjen paikallisyhdistysten tietoisuutta TSL:n välittämän valtionosuuden käyttömahdollisuuksista lisätään huomattavasti. Yhteydenpitoa ja kontaktien luomista paikallisyhdistyksiin toteutetaan suunnitelmallisesti ja kurssisuoritteista sekä opintokerhotunneista kertovia tilastoja hyödyntäen. Opintoneuvontatilaisuuksia ja yhteydenottoja kohdennetaan erityisesti sellaisille paikkakunnille ja järjestöille, joilla nähdään mahdollisuuksia TSL:n toteuttaman ja tukeman opintotoiminnan lisäämi- 10

seen ja joissa TSL:n opintotoiminnan tuntemus ja käyttö on vähäistä. Ennestään kerho- ja kurssitoiminnassa mukana oleville tarjotaan neuvontaa ja tietoa valtiontuen hakemiseen ja opintotoiminnan laatuun liittyvissä asioissa. Uuden tapahtumahallintojärjestelmän käyttöönotto tuo omat haasteensa ja vaatimuksensa neuvontapalveluihin. Innostetaan edelleen jäsenjärjestöjen yhdistyksiä ja jäseniä hyödyntämään TSL:n tarjoamia koulutuspalveluita. Ohjaajakoulutus Toimintavuoden aikana tarjotaan opintokerhotoiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille koulutusta kerhon ohjaamiseen. Ohjaajan koulutusta myös kehitetään palvelemaan tulevaisuudessa laajemmin ryhmä- ja yhdistystoiminnan ohjaavassa roolissa toimivia. Opintokerho-ohjaajan ja ryhmän ohjaajan kurssia kehitetään toteutettavaksi myös erilaisille kohderyhmille. Vuoden 2011 aikana toteutetun selko-opintokerhon ohjaajan kurssin pilottikokemuksia hyödyntäen kehitetään selko-opintokerhon ohjaajien koulutusta edelleen yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Myös maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien kerhotoimintaa ohjaaville kehitetään kohderyhmää paremmin palveleva ryhmän ohjaajan koulutus. Työelämä ja edunvalvonta globaalissa maailmassa koulutus TSL haluaa yhteistyössä SASK:n kanssa lisätä suomalaisten käsitystä työelämän globaalisti erilaisista olosuhteista sekä kansainvälisestä ay-toiminnasta. TSL:n ja SASK:in yhteistyönä suunnitellaan ammattiliitoille tarjottava koulutuskonsepti, jonka kautta tuetaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen työelämän edunvalvontaan. Koulutuksen pilottiversiota on suunniteltu tarjottavan Palvelualojen ammattiliitolle. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen Yhteistä tekemistä opintojärjestöjen kanssa syvennetään entisestään toimintavuoden aikana. Opintojärjestöjä kannustetaan järjestämään monimuotoista paikallista koulutus- ja kulttuuritoimintaa yhdessä jäsenyhdistystensä tai muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Liiton henkilökunta osallistuu aktiivisesti opintojärjestöjen ja piirijärjestöjen tilaisuuksiin ja kokouksiin. Paikallisten toimijoiden yhteistä tekemistä tuetaan myös opinto- ja piirijärjestöille myönnettävillä pienillä taloudellisilla kulttuuritoiminnan avustuksilla. Avustusta myönnetään toimintaan, joka ei täytä TSLopintokeskuksen opintotoiminnan kriteereitä eikä siten ole valtiontukeen oikeuttavaa. Liitto kannustaa opinto- ja piirijärjestöjä kuitenkin yhdistämään kulttuuritoimintaansa opinnollisia toimintamuotoja. TSL tukee ja mahdollistaa opintojärjestöjen oman toiminnan kehittämistä järjestämällä opintojärjestöjen toimijoille tarkoitettuja tilaisuuksia. Keväällä järjestetään alueellisia kehittämispäiviä ja syksyllä opintojärjestöjen vapaaehtoisia kutsutaan valtakunnalliseen tapaamiseen opintojärjestöjen neuvottelupäiville. Toimintavuoden aikana kehitetään opintojärjestöaktiiveille suunnattua koulutusta tapahtumien, tilaisuuksien ja projektin toteuttamiseen liittyen. Kulttuuritoiminta TSL:n toteuttaman kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään luovien harrastustoimintojen parissa. Kulttuuritoiminnan kautta vahvistetaan paikallista tekemistä ja ihmisten aktiivisuutta. Toimintavuoden aikana suunnitellaan nuorille suunnattu work shop -tyyppinen koulutus rap-musiikin tekemisestä ja hyödyntämisestä kansalaisvaikuttamiseen. Ammattiliittojen osallistaminen kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa työikäisiä kulttuuriharrastajia mukaan toimintaan. Yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa TSL suunnittelee Eläkkeensaajien harrastajaryhmille esityksen rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta. TSL:n strategian mukaan TSL tulee järjestämään nuorille suunnatun kulttuuritapahtuman. Tapahtuman ideointi ja suunnittelu käynnistetään vuonna 2012. Nuorten tapahtuman suunnittelua pyritään toteuttamaan nuoria edustavien jäsenjärjestöjen kanssa. Sanoja ja Säveliä aluetapahtumat TSL:n jo perinteeksi muodostuneet kulttuurikatselmukset järjestetään alueellisina tapahtumina viidellä paikkakunnalla. Katselmukset tarjoavat kulttuurin harrastelijoille mahdollisuuden esiintymiseen, ja ennen kaikkea tapahtumat keräävät kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä tapaamaan toisiaan 11

ja tekemään yhdessä hienoa tapahtumaa. Aluekatselmukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten opintojärjestöjen tai muiden paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Työväen Musiikkitapahtuma sekä Sanoja ja Säveliä valtakunnallinen katselmus Työväen Musiikkitapahtuma toimii TSL:n toiminnassa mukana olevien esittävän kulttuurin harrastajien ja musiikista kiinnostuneiden kohtaamispaikkana. Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumatorilla järjestetään TSL:n kohtaamis- ja jutustelupaikka, joka toimii myös TSL-toimintojen esittelypisteenä. TSL organisoi tapahtumaan työväenmusiikki -teemalla työpajatoimintaa ja illanviettoa. TSL:n toimesta Työväen musiikkitapahtumaan järjestetään myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä keskustelutilaisuus. TSL osallistuu myös Työväen musiikkijuhlan 40- vuotismerkkipäivän johdosta toteutettavaan ennakkotapahtumaan huhtikuussa Valkeakoskella. Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä järjestetään TSL:n valtakunnallinen kulttuurikatselmus. Valtakunnallisessa katselmuksessa tarjotaan alueellisista katselmuksista valituille harrastajaryhmille mahdollisuus saada esiintymiskokemusta sekä tavata ja jakaa esiintymiskokemuksia muiden eri puolilta Suomea tulevien esittävän kulttuurin harrastajien kanssa. Työväen kirjallisuuspäivät Työväen Kirjallisuuspäivät kokoaa yhteen kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja runoilusta kiinnostuneita ja kirjallisuuskulttuurin harrastajia. Työväen Kirjallisuuspäivien yhteydessä toteutetaan yhdessä alan ammattilaisten kanssa koulutusta, jossa opitaan ja jaetaan osaamista kirjoittamiseen, runon laadintaan, elämänkertakirjoittamiseen tms. aihealueisiin liittyen. Työväen kirjallisuuspäivillä harrastekirjailijat/-runoilijat voisivat myös saada palautetta ja vinkkejä ammattilaisilta. TSL:n näkyvyyttä ja roolia Työväen Kirjallisuuspäivillä kohennetaan entisestään. 12 2.4 Tietoyhteiskuntakoulutus Strategisena tavoitteena on saada verkkotaidot kansalaisyhteiskunnan jäsenten tavallisiksi työkaluiksi, rikastuttamaan yhdistystoimintaa ja mahdollistamaan erilaista kanssakäymistä. Verkkotaidoilla tarkoitetaan perinteisiä atk-taitoja laajempia taitoja, mm. tietotyön tekemisen taitoja, verkkojen avulla toteutettavaa yhteistoimintaa ja viestintää (tällä hetkellä korostetusti sosiaalisen median käyttötaidot), oman tietotyön organisoinnin taitoja, tiedonhaku-, käsittely- ja esittämistaitoja, tiedon tuottamisen taitoja ja tietoturvaan sekä tietosuojaan liittyviä taitoja. Toteutamme tehtäväämme tiiviissä yhteistyössä liiton muiden koulutusyksiköiden, jäsenjärjestöjen sekä ay-liikkeen oppilaitosten kanssa. Kiljavan opiston, Raseborg -opiston ja Siikaranta -opiston kanssa tiivistetään yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen järjestämisestä opistoilla TSL:n avustamana. Murikka-opistoa avustetaan tarpeen mukaan tietokoneen ajokorttikoulutusten järjestämisessä. Koulutus tapahtuu pääosin ammatillisena lisäkoulutuksena. Järjestettävä koulutus jakautuu sekä kaikille avoimeen, kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevissa atk-luokissa järjestettävään, lukukausittain suunniteltaviin koulutusohjelmiin, että tiivis suunnitteluyhteistyössä jäsenliittojen kanssa toteutettavaan suunnattuun koulutukseen, joka jakautuu liitoittain jäsenkoulutukseen, aktiivien koulutukseen sekä henkilöstökoulutukseen. Jäsenkoulutus Jäsenkoulutuksen alueella keskeisin hanke tulee olemaan Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n aktiivien kouluttaminen alkuvuoden aikana uuden Yhdistysavain-julkaisujärjestelmän version käyttöön. Tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään valtakunnallisesti kattava koulutustilaisuuksien sarja eri puolilla maata. Tämän lisäksi ikääntyvien tietoyhteiskuntataitoja kehitetään myös Ikääntyneen hyvä arki -ohjelmahankkeessa, johon osallistutaan yhteistyössä EKL:n kanssa ja johon EKL hakee monivuotista toiminta-avustusta RAY:ltä ikääntyneiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. On sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että jokaisella kansalaisella on, ikään katsomatta, tarvittava taito hoitaa omia jokapäiväisiä asioitaan myös kotoaan käsin, verkon välityksellä ja taloudellisesti edullisella tavalla.

Paikallisissa atk-luokissa toteutettava Seniorit verkoilla -verkkovaikuttamisen ja -viestinnän hanke estää osaltaan vanhempien ikäluokkien digitaalista syrjäytymistä. Myös Opetushallituksen myöntämällä opintoseteliavustuksella tuetaan syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien - maahanmuuttajien, työttömien, senioriväestön, eläkkeellä olevien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien ja oppimisvaikeuksia kokevien kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen lisäämistä. Aktiivien koulutus Yhdistysten aktiivien kouluttamisessa painopistealueena on yhdistysten toiminnan tukeminen kehittämällä yhdistyskohtaisia verkkotaitoja ja ottamalla yhdessä niiden kanssa koulutuksen aikana käyttöön verkkoperustaisia, yhdistyksen toimintaa ja hallintoa helpottavia verkkotyökaluja. Keskeiset tarjottavat koulutukset ovat yhdistysavain ja toimiva hallitus -kurssit. Jäsenjärjestöjen henkilöstökoulutus Jäsenjärjestöjen henkilöstökoulutuksessa korostuvat perinteisten IT- ja verkkotaitojen lisäksi tietotyön monipuolinen hallinta, sosiaalisen median ja erilaisten pilvisovellusten käyttö sekä tietoturvaan ja henkilösuojaan liittyvä osaaminen. Oman, uuden osa-alueensa tuo mobiilikäyttöön ja -laitteisiin liittyvän osaamisen kehittäminen. Digitaalinen kuva, videokuva ja tarina Digitaalinen kuva, videokuva ja tarina nousevat yhä tärkeämpään rooliin sekä jäsenliittojen viestinnässä että koulutuksen toteuttamisessa, erityisesti jäsenkunnassa tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen, mutta myös jäsenten verkkosisältöjen käyttötottumusten muuttuessa. Keskimäärin ottaen valmiudet tuottaa multimediaa ja audiovisuaalista materiaalia verkkoon ovat jäsenliitoissa kuitenkin aika vähäiset. Kasvatamme osaltamme näitä valmiuksia lisäämällä omaa osaamistamme ko. alueella, vahvistamalla av-palveluiden tuotevalikoimaansa, laajentamalla digitaaliseen kuvaan ja - videokuvaan liittyvää varustustaan ja lisäämällä koulutustarjontaansa em. aihealueilla. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä myös saada liittojen maakunnalliset ja paikalliset aktiivit erityisesti ay-liikkeen osalta tuottamaan videouutisia SAK:n, TSL:n ja jäsenliittojen portaaleihin. Yhteistyö Stadi.TV:n kanssa tarjoaa paitsi hyvän osaamisen kehittämismahdollisuuden, myös erinomaisen levityskanavan valmistuville materiaalille metropolialueella. Stadi.TV on voittoa tavoittelematon toimija, jossa materiaalin julkaiseminen on täysin maksutonta ja se näkyy metropolialueella sekä verkossa että televisiossa. Tällä toiminta-alueella toteutetaan myös erityisiä hankkeita koskien ammattiliittojen nuoria jäseniä. Tarvittaessa (tilauksesta) yksikkö harjoittaa myös omaa sisältötuotantoa jäsenjärjestöjen ja verkkokoulutuksen tarpeisiin. Verkkokoulutus Verkkokoulutuksen kehittäminen on kolmas keskeinen toiminta-alue. SAK:n ja TSL:n yhdessä ylläpitämä Työelämän verkko-opisto toimii työelämäaiheisen verkkokoulutuksen tarjottimena. Se markkinoi, yhdistää ja tekee tunnetuksi SAK:n, ammattiliittojen ja ay-koulutusta järjestävien oppilaitosten laajenevaa verkko-opiskelutarjontaa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä Työelämän verkkoopiston kanssa ja tarjoamme monia liitoille suunnattavia verkko-oppimisen kehittämispalveluita sen kautta. JHL:n kanssa toteutettavien verkkokurssien osalta tavoitellaan n. 300 350 osallistujaa pitkäkestoisten (1-3 kk) kurssien osalta. PAM:n ja TEAM:n kanssa käynnistyy systemaattinen verkkokoulutustarjonnan kehittämistyö. Nuorten Kotkien Keskusliiton kanssa toteutetaan vuoden aikana ensimmäinen ohjattava verkkokurssi. Valmiuksia verkkokurssien suunnittelemiseen ja toteutukseen laajennetaan helmikuusta huhtikuuhun kestävällä verkkokoulutuksen suunnittelijakurssilla, joka toteutetaan yhteistyössä Työelämän verkko-opiston kanssa ja on ensisijaisesti suunnattu edellä mainittujen liittojen työntekijöille. Tietoyhteiskunnan kehittäminen Neljäs toiminta-alue liittyy yhteistyöhön TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen kanssa. Tavoitteena on TIETY -tietotyö -tutkintoon johtavan koulutuksen määrän lisääminen ja koulutusten 13

kehittäminen. TIETY -tietotyötutkinnon osalta vastaamme edelleen valtakunnallisesti sertifioitujen TIETY-kouluttajien koulutuksesta TIEKEn toimeksiannosta. Uudenmaan alueella teemme tiivistä yhteistyötä useamman kunnan opetus- ja sivistystoimen kanssa toteuttaen TIETY - tutkintokoulutuksia opettajille ja muulle sivistystoimeen kuuluvalle henkilökunnalle. TSL on hakenut v. 2012 alusta lähtien vakinaista Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää TY- KEä. Määräaikaisen palvelutehtävän puitteissa olemme toimineet vuosina 2007 2011. Olemme kehittyneet vahvaksi toimijaksi itsensä työllistävien ja mikroyrittäjien tukemisessa koulutuksen keinoin. Tätä toimintaa jatketaan siihen kohdentuvien resurssien mahdollistamissa puitteissa ja se tapahtuu yhdessä TYKE -tehtävässä määriteltyjen työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta-alueena ovat erityisesti Uudenmaan, Kymen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pirkanmaan maakunnat, mutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa koko Suomi. Yksiköllä on myös tärkeä vaikuttamistehtävä. Se osallistuu eri foorumeilla tietoyhteiskuntakeskusteluun työväenliikkeen ja ay-liikkeen näkökulmia korostaen. Keskeistä on vaikuttaa tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamiseen ja kansalaisvaikuttamisen kehittymiseen myös tietoverkkojen avulla. Osana tätä tavoitetta järjestämme seitsemännen Tiedon virtaa -seminaarin myöhemmin päätettävästä teemasta. Toiminnan resurssit ja laadun kehittäminen Ylläpidämme atk-luokkia Helsingissä, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Luokkiin on sijoitettuna yhteensä seitsemän tietoyhteiskuntakouluttajaa. Näiden lisäksi yksikössä työskentelee kaksi suunnittelijaa ja yksikön päällikkö. Tietoyhteiskuntakoulutuksen toiminta-alueella kokeilut, uteliaisuus ja tutkiminen ovat tärkeitä piirteitä, joiden avulla turvataan mukana pysyminen ja kyky ennustaa tulevaa nopeasti kehittyvällä toiminta-alueella. Vaikka olemmekin vahvasti verkottuneita kotimaisella IT- ja verkkotoimija-alueella, halutaan toiminnan innovatiivisuutta lisätä myös vahvistamalla yhteyksiä eurooppalaisella ja erityisesti pohjoismaisella tasolla. DeLLTUE -hankkeen kautta syntyneitä yhteyksiä Englannin TUC:n, Ruotsin LO:n / Runö -opiston ja European Trade Union Instituten (ETUI) kanssa tiivistetään edelleen ja pyritään yhteistyössä löytämään mahdollisuuksia sellaisille EU-rahoitteisille tietoyhteiskuntahankkeille, jossa luodaan uusia verkko-oppimisen työkaluja ay-liikkeen koulutuskäyttöön. Omia työskentelyresursseja vahvistamme mm. Sharepoint -intranetin tiiviillä hyödyntämisellä, oman Outlook-pohjaisen vuosikellon käyttöönotolla ja laajentamalla tietoyhteiskuntateemoihin liittyen tuntikouluttajaverkostoaan. Tietokoneen ajokorttikoulutuksissa hyödynnämme paitsi TIEKEn tutkintopalvelua, myös oppimateriaalitoimittajilta lisensioitavia opetusmateriaaleja. Etäoppimisen palvelimina toimivat edelleen Blackboard ja Moodle. Vuodenvaihteessa käyttöön otettavalla Surveypal kyselyohjelmalla toteutetaan laaja opiskelijoille ja koulutuksen tilaajille suunnattu kysely tietoyhteiskuntakoulutustuotteita ja -palveluita koskien vuosina 2005 2011 koulutukseen osallistuneiden tai niitä tilanneiden keskuudessa. Kyselyn tulokset otetaan huomioon, kun yksikkö suunnittelee toimintansa painopistealueita vuotta 2013 koskien. 14 3 HALLINTO Yleistä Hallinnon tavoitteena on tukea eri yksiköiden arjen toimintaa. Toimintavuoden aikana päivitetään liiton hallinto-ohjesääntö. Hallinnon henkilöstön on pysyttävä ajan tasalla ja tästä huolehditaan riittävän koulutuksen avulla. Koko henkilöstölle tullaan toteuttamaan yhteistä koulutusta mm. käyttöönotettavan tapahtumahallinto-ohjelmiston, taloushallinto-ohjelmien sekä uuden puhelinjärjestelmien käyttäjäkoulutus. Vuoden 2012 talousarvio päätyy lievään ylijäämätulokseen.

15 3.1 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tavoitteena on, että TSL on työpaikkana sellainen, jossa henkilöstöä ja heidän työtään arvostetaan. Arkeen liittyvät välineet ovat kunnossa ja niitä osataan käyttää hyvin. Käyttökoulutusta järjestetään pitkin vuotta. Henkilöstöhallinnon tehtäväalueisiin kuuluvat liiton henkilöstösuunnittelu ja -hankinta, työn organisointi, ohjelmisto- ja työvälinekoulutukset, työsuhdeasiat (esimerkiksi työehtosopimukset, palkkaasiat ja loma-asiat), henkilöstön kehittäminen, työsuojeluasiat yhdessä yhteistyötoimikunnan kanssa sekä näihin liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävät. 3.2 Hankehallinto ja hankkeet ESR-hankkeiden hakuprosesseja liiton osalta kehitetään uutta strategiaa soveltaen. Tarkoituksena on luoda TSL:oon aktiivinen ja innovatiivinen hankehallinnon osaamiskeskittymä, jonka käytössä on ajantasainen ja selkeä ohjeistus hyvän hankehallinnon toteuttamiseksi. Käynnissä olevien hankkeiden osalta raportointia uudistetaan tilivuoden aikana rahoituspäätöksen kulurakenteen mukaiseksi yhteistyössä taloushallinnon kanssa. Hankeosaamisen tehtävänä on palvella niin jäsenjärjestöjen kuin TSL:n kehittämiä hankkeita. Työelämän koulutusneuvojat (OpinVerkko) hanke Vuonna 2012 jatketaan edellisen vuoden valmennusohjelmia. Lisäksi käynnistetään uusia valmennusohjelmia Lahdessa, Kouvolassa, Kemissä ja Seinäjoella. Koko valmennusohjelma käsittää 5 lähipäivää, sekä kuudennen ohjatun päivän, joka on omalla paikkakunnalla tehtävä verkostoitumispäivä. Verkostoitumispäiviä ohjaavat TSL:n alueelliset projektitoimijat. Tavoitteena on 70 80 uuden valmennettavan saavuttaminen. Toimintavuonna järjestetään neljä lukiseulatilaisuutta ympäri maata. Lisäksi järjestetään valtakunnallinen seminaari, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien koulutusneuvojien keskinäinen verkostoituminen, sekä verkostoituminen omien liittojensa vastuuhenkilöiden kanssa. Valtakunnallisen seminaarin tärkein sisältö on vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä työelämän koulutusneuvontapalveluista ja verkostojen rakentamisesta sekä saada lisäkoulutusta teemalla maahanmuuttajat ja koulutus. Vuonna 2012 tehdään tarvittavat muutoshakemukset ja väliraportit sekä ylläpidetään TSL:n sisäistä verkostoitumista. Projektin omia kotisivuja ja sähköistä verkostoitumisympäristöä ylläpidetään ja kehitetään. Projektin ja Opin Ovi -projektien välistä verkostoitumista jatketaan. Työelämän koulutusneuvojat (OpinVerkko)-hanke Itä-Suomessa Työelämän koulutusneuvojat Itä-Suomi -projekti jatkuu kesäkuun 2012 loppuun saakka. Koulutusneuvojille järjestetään sparraus-, valmennus- ja verkostoitumiskoulutukset, tavoitteena koulutusneuvojan tehtävien ja aseman vakiinnuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Te-toimistojen palvelut siirtyvät nettiin ja henkilökohtaisen ohjauksen määrä vähenee. Koulutusneuvojilta odotetaan, että heillä on valmiudet neuvoa ja ohjata niin työpaikoilla kuin myös ammattiosastoissa työntekijöitä käyttämään internetin kautta saatavia työelämäpalveluja. Lisäksi yhteistyössä liittojen kanssa työstetään koulutusneuvojien asemaa ja tehtävää koskeva ohjeistus ja esite. Koulutusneuvojien toiminnasta ja hyvistä käytänteistä tuotetaan materiaali ammattiosasto- ja työpaikkajakeluun.

Monimuotoisin Kaakkois-Suomi MOKS 3 Monimuotoinen Kaakkois-Suomi -projekti 3 päättyy helmikuussa 2012. Näin ollen MOKS3:n toiminta vuonna 2012 tulee olemaan lähinnä kokonaan projektin alasajoa, eli Euroopan Union vaatimien kaavakkeiden täyttämistä ja raporttien laadintaa. 3.3 Taloushallinto Taloushallintoyksikön perustehtävänä on liiton taloushallinnon hoitaminen lakien ja asetusten sekä rahoittajien erityisvaatimusten mukaisesti siten, että hyvän kirjanpitotavan periaatteet toteutuvat. Keskeinen osa perustehtävää on tuottaa käyttökelpoisia raportteja toiminnan tueksi. Taloushallinnon järjestelmää kehitetään niin, että se toimii suunnittelun, raportoinnin ja johtamisen välineenä. Toimintavuoden painopisteenä on sähköisten järjestelmien haltuunotto kokonaisuudessaan sekä talousraportoinnin ajantasaisuuden parantaminen. 16 3.4 Tietohallinto Tietohallintoyksikkö vastaa liiton tietojärjestelmien ylläpidosta, kehittämisestä, etätuesta sekä tarvittaessa erilaisten raporttien ja tilastojen avustamisesta liiton organisaatiolle. Tehtäviin kuuluu myös etäopiskelupalvelimen ylläpito. Tietohallintoyksikön ensisijaisena toimintavuoden tavoitteena on uuden tapahtumahallintajärjestelmän käyttöönotto koko työyhteisölle. Uuden järjestelmän toimesta pystytään parantamaan asiakaspalvelua, markkinointia sekä taloushallinnon raportointia ja seurantaa. Järjestelmä on tarkoitettu arkiseen laajamittaiseen käyttöön. Tärkeää on riittävällä koulutuksella varmistaa, että välineitä osataan käyttää. Tavoitteena on, että yhä useammat hoitaisivat kurssi- ja kerhoasiointinsa ilmoituksensa ja raportointinsa verkon kautta.