No 5 ~ 2010 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 6 Varhainen tukeminen lisää työhyvinvointia 5 Esimiehet kaipaavat lisää aikaa ihmisjohtamiseen
sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Toimialajohtaja Heikki Vehkaoja eläkkeelle tyytyväisin mielin 5 Esimiehet kaipaavat lisää aikaa johtamistyöhön 6 Työntekijästä välittäminen on hyvää johtamista 8 Uusi työntekijä Anni Uhlgren 9 Asukkaiden oma Mäkitupa tarjoaa ohjelmaa koko perheelle 10 Hyvä kulttuuriharrastus, parempi mieli 12 Vaasan Lyseo VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 13 Gymnasier under samma tak 14 Uusi rehtori uskoo yhteistyöhön 15 Silveria uudistuu 16 Kaupunki juhli pitkään palvelleita työntekijöitään 17 Salli saateltiin eläkepäiville 18 JHL 127:n mukana viinimatkalla Ranskassa 18 Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitosselvitys 18 Kiitokset 19 Koulutukset Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) 325 1110, merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää Taitto Ombrytning: Mikael Matikainen Graafiset palvelut/grafiska tjänster Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 100kpl/st.? Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: 15.12.2010 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: 29.11.2010 Kannen kuva Pärm bild: Jaakko J. Salo Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi
Kuva: Timo Kankaanpää PÄÄKIRJOITUS LEDARE Irja-Helena Paavilainen Varhainen tuki Työhyvinvointi työpaikoilla rakentuu monista tekijöistä ja määritellään yleensä työksi, jota ammattitaitoinen henkilöstö ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetuissa organisaatioissa. Työkyky on henkilöstön voimavarojen ja työn yhteensovittamista johtamisen, työjärjestelyjen ja avoimen vuorovaikutuksen keinoin. Avoimeen vuorovaikutukseen vaikuttavat yhteiset oikeudenmukaiset pelisäännöt ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Osaaminen ja ammattitaito vaikuttavat työsuoritukseen ja työn hallintaan, mikä puolestaan auttaa jaksamaan. Varhainen tukeminen on osa työhyvinvointia ja kiinteästi sidoksissa eri toimijoiden yhteistyöhön. Työntekijän, esimiehen ja työterveyden kanssa yhteistyössä pyritään löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennakoiva ratkaisu työuran pidentämiseksi. Varhaisen tukemisen rinnalla työhyvinvoinnin kulmakiviä ovat johtaminen ja esimiestyö. Työhyvinvoinnin johtamisessa on hyvä kiinnittää huomiota myös esimiesten jaksamisen tukemiseen työelämän vaatimusten kasvaessa ja työtehtävien monipuolistuessa. Hyviä kokemuksia on saatu perehdytyksestä, mentoroinnista, työnohjauksesta ja esimiesten välisestä yhteistyöstä. Oman kokemukseni mukaan keskustelu avaa oman ajattelun lukkoja tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin pelkästään tiedon etsiminen kirjallisuudesta. Värikästä syksyä ja työhyvinvointia toivottaa Irja-Helena Paavilainen Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveysvirasto Tidigt stöd Arbetshälsan byggs upp av många faktorer och det definieras allmänt som ett arbete, som utförs av yrkeskunnig personal och arbetsgemenskaper med gott ledarskap. Arbetsförmågan upprätthålls genom att sammanjämka personalresurserna och arbetet med hjälp av ledning, arbetsarrangemang och öppen interaktion. Interaktionen påverkas av gemensamma och rättvisa spelregler och möjligheten att påverka det egna arbetet. Kompetens och yrkesskicklighet påverkar arbetsprestationen och behärskandet av arbetet, vilket för sin del hjälper en att orka. Tidigt stöd är en del av arbetsvälmåendet och nära anknutet till samarbete mellan olika aktörer. I samarbete mellan arbetstagaren, förmannen och företagshälsovården försöker man i ett så tidigt skede som möjligt hitta en förutseende lösning för att förlänga arbetskarriären. Vid sidan av tidigt stöd är ledarskap och förmansarbete hörnstenar för arbetshälsan. Då det gäller ledarskapet är det också viktigt att man kommer ihåg att stöda förmännens orkande i och med att kraven ökar och arbetsuppgifterna blir mer komplexa. Goda erfarenheter har erhållits från introduktion, mentorskap, arbetshandledning och samarbete förmännen emellan. Enligt mina egna erfarenheter kan ett samtal öppna låsta punkter i det egna tänkandet på ett effektivare och mångsidigare sätt än enbart information som man hittar i litteraturen. Färgprunkande höst och arbetsvälmående önskar Irja-Helena Paavilainen Personalchef Social- och hälsovården MERITUULI / HAVSVINDEN 3
Heikki Vehkaoja painottaa keskustelun ja kuuntelun merkitystä esimiestyössä. Toimialajohtaja Heikki Vehkaoja eläkkeelle tyytyväisin mielin Heikki Vehkaoja on työuransa aikana ollut kehittämässä Vaasan vesihuoltoa, Stormossenia ja Talotoimea. Eläkkeelle Vehkaoja suuntaa levollisena, sillä seuraajalle jää hyvässä tilassa oleva organisaatio. Heikki Vehkaoja on kulkenut Vaasan kaupungin palveluksessa pitkän tien. Vesilaitokselta alkanut ura käsittää toimia niin jätekeskus Stormossenilla kuin teknisenä apulaiskaupunginjohtajana. Eläkkeelle mies jää Vaasan talotoimesta ja takana on 35 vuotta kaupungin töitä. Talotoimen tilanne on mielestäni hyvä. Voin jättää tehtävät seuraajalleni hyvillä mielin, Vehkaoja toteaa. Vaasan talotoimi on vuodesta 2009 lähtien toiminut liikelaitoksena. Eläkkeelle Vehkaoja olisi voinut jäädä jo kaksi vuotta sitten, mutta pedanttina miehenä hän halusi toteuttaa organisaatiossa tehdyt muutokset kunnialla loppuun ennen vetäytymistään. Luotu järjestelmä on hyvä. Puheet osakeyhtiöittämisestä ovat mielestäni turhia. Tällä tavalla muun muassa kaupunki pystyy vaikuttamaan hallintokuntien maksamien vuokrien tasoon. Avointa esimiestyötä Vehkaoja haluaa antaa työuransa päätteeksi varauksettoman kiitoksen työtovereilleen. Niin ylös, alas, kuin sivullekin. Minulla on ollut ilo työskennellä moniosaavien ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Työn tuloksia ei ole todellakaan tarvinnut hävetä. Minulle on ollut tärkeää, että olen voinut luottaa töiden sujuvan hyvin, eikä kenenkään tekemisiä tarvitse vierestä kytätä. Vehkaojalla on pitkä kokemus esimiestyöstä. Laaja perspektiivi on antanut näkemystä delegoinnin lisäksi kuuntelemisen merkitykselle. Asioista pitää pystyä puhumaan. Avoimuus ja kuunteleminen ovat esimiestyössä ehdottoman tärkeää. Pidän myös henkilöstökyselyitä tärkeinä, sillä ne ovat erittäin hyvä tapa kehittää työyksikköä. Ongelmilta ei voida koskaan välttyä, mutta niistä pitää keskustella. Näin työyhteisö pysyy motivoituneena ja kehitys kulkee eteenpäin Metsässä ja viheriöillä Eläkepäiviään Vehkaoja aikoo kuluttaa harrastusten parissa. Myös jälkikasvu saa nauttia isän ja isoisän huomiosta yhä enemmän. Huvila meren rannalla, metsästys ja golf. Ja tietenkin lapset ja lapsenlapset pitävät huolen siitä, että puuhaa kyllä riittää. Pitkä työura päättyy, mutta Vehkaoja suhtautuu tulevaan levollisesti. Yksi elämänvaihe on nyt takanapäin ja osasin siihen varautua. Tästä siirrytään seuraavaan ja odotellaan mielenkiinnolla mitä se tuo tullessaan. Teksti: Timo Kankaanpää Kuva: Jaakko J. Salo 4
Esimiehet kaipaavat lisää aikaa johtamistyöhön Työsuojelurahaston osarahoittaman ja Net Effect Oy:n toteuttaman selvityksen tarkoituksena on kehittää kuntajohtamista vastaamaan modernin johtajuuden periaatteita. Tutkimustuloksia ja valmennusta hyödyntämällä kehitetään myös palveluntuotantoa sekä työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 200 esimiestä ja asiantuntijaa. Kyselyyn vastanneista yli puolet kertoi, että heille jää liian vähän aikaa varsinaiseen johtamistyöhön viikossa. Työaika täyttyy enemmän asioiden kuin ihmisten johtamisesta. Kuntajohtamisen keskeisimmät haasteet liittyvätkin tehokkuuden kasvattamiseen ja toimintojen karsimiseen, kuvasi kyselyn tuloksia Net Effectin johtaja Sari Gustafsson. Kaupunkilainen keskiössä Vaasassa on jo neljän vuoden ajan tehty työtä kaupungin hallinnon ja toiminnan kehittämiseksi. Kaupunginjohtaja Markku Lumion mukaan kaupungin uusi strategia tulee valtuuston käsittelyyn marraskuussa ja sen eteen on jo pitkään tehty töitä hallintokunnissa ja työpaikoilla. Lähiesimiesten asiantuntemus sekä taito ovat toimintakulttuurin uudistuksessa ratkaisevassa asemassa, Lumio esitteli. Kaupungin ylimpään virkamiesjohtoon on jäänyt yksi kaupunginjohtaja ja hänen alaisikseen tulee ensi vuoden alussa kolme toimialajohtajaa. Hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen muistuttaa, että kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla on kullakin oma prosessi vastuullaan. Johtajat ovat ydinprosessien omistajia, joissa kaupunkilainen on kaiken lähtökohta. Hyvinvoinnin edistäminen on peruspalvelujohtajan prosessi, kasvu ja osaaminen kuuluvat sivistystoimenjohtajalle ja teknisen toimen johtaja luo sekä vaalii kaupunkiympäristöä, Laitinen kertoi. Kuva: Timo Kankaanpää Hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen sekä Net Effectin johtaja Sari Gustafsson esittelivät kuntajohtamista koskevan selvityksen tuloksia. Vaasan kaupunki osallistuu neljän kunnan kanssa (Vaasa, Hamina, Sipoo, Lappeenranta ja Espoo) hankkeeseen, jossa kehitetään johtamista ja esimiestyötä. Tehdyn selvityksen mukaan esimiesten taidot ovat hyvät, mutta esimiestyölle jää liian vähän aikaa. Prosessikuvaus mittarina Kehityspäällikkö Veikko Partanen on osallistunut prosessikuvausten tekemiseen. Kuvausten avulla haetaan selvyyttä kysymyksiin; kuka tekee mitä, miten ja millä tavalla se vaikuttaa asiakkaan tarpeisiin. Prosessikuvauksen avulla pyritään myös selvittämään, millä hinnalla organisaatio pystyy vastaamaan tarpeisiin. Myös laatu ja vaikuttavuus ovat tärkeitä kysymyksiä. Ihmiset ovat innolla mukana kuvausten tekemisessä, koska he pääsevät itse osallistumaan niiden laatimiseen. Net Effectin johtajan mukaan Vaasassa suurimmat osaamisvajeet ovat verkostojen ja laadun johtamisessa. Esimiehillä on kuitenkin hyvä valmius kehittää osaamistaan. Omat kehitystarpeet tunnistetaan ja mikä tärkeintä, johtajat ovat sitoutuneita työhönsä, Gustafsson totesi. Teksti: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5
Työntekijästä välittäminen on hyvää johtamista Vaasan kaupungin Varhaisen tuen malli on tänä syksynä saanut jalat alleen, kun sitä on viety kaupungin työpaikkoihin. Jalkautuksen tavoitteena on tehdä kaikki kaupungin 6000 työntekijää tietoiseksi tästä yhteisesti sovitusta toimintatavasta, jonka avulla tuetaan työntekijän työkykyä työuran eri vaiheissa ja edistetään työyhteisön hyvinvointia. Varhaisella tukemisella pyritään takaamaan työntekijälle työelämässä pysyminen ja siten myös mahdollisuus tyytyväisempään elämään. - Varhaisen tukemisen malli liittyy vuosille 2010-2012 ajoittuvaan työhyvinvointiohjelmaan, jonka yhtenä osiona on työyhteisön toimivuus ja johtaminen. Tämä on hyvin tarpeellinen ohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa työurien kestoa sekä yleistä jaksamista työpaikoilla, kertoo päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen, joka on ollut työstämässä sekä työhyvinvointiohjelmaa, että Varhaisen tukemisen mallia. Isomöttösen mukaan säännöllinen keskustelu työntekijöiden työhön liittyvistä asioista, työnkuvasta, työn määrästä, kuormittavuustekijöistä ja kehittymismahdollisuuksista kuuluu työyhteisöjen normaaliin toimintaan. Mieltä painaviin asioihin on syytä puuttua jo ennen kuin niistä kehkeytyy ongelmia. Tähän apukeinona on Varhaisen tuen toimintaohjelma. Esimiesvetoinen FAKTA: Tuloksellisuuserä Vaasan kaupunki ja pääsopijajärjestöt sekä Vaasan kaupunki ja Tehy ry ovat sopineet tuloksellisuuserän jakamisesta Vartu-mallin yhteydessä: tuloksellisuuserä 0,7 % 1.9.2010 lukien maksetaan takautuvasti joulukuussa maksetaan Vaasassa Vartu -mallin käyttöönotosta 70 % tai enemmän henkilöstöstä koulutettu > maksetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin (ovtes-henkilöstölle henkilökohtaisiin lisiin) alle 70 % maksetaan henkilökohtaisiin lisiin Tuloksellisuuden päämääränä on: kunnallisen palvelutuotannon korkea ja kestävä tuloksellisuus sekä työn, toimintatapojen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen vastaamaan palvelujen käyttäjien muuttuvia tarpeita tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Päävastuun Varhaisen tuen toteuttamisesta kantaa esimies. Prosessin käynnistäjänä voi kuitenkin olla kuka tahansa työyhteisön jäsenistä joka huomaa muutoksia työyhteisön jäsenen työkyvyssä. Tällöin asia otetaan puheeksi. Avuksi keskusteluihin on yhdessä Aluetyöterveyden kanssa laadittu mm. puheeksiottamisen- ohjeistus ja -lomake sekä kirjallinen pyyntö työkykyselvityksestä- lomake. Puheeksiottaminen on erityisen tärkeää siinä vaiheessa, jos sairauspoissaoloja on kertynyt vuodessa 20 päivää tai yhtäjaksoisesti 50 päivää. Ihannetilanne on, että tukeminen alkaa jo ennen näiden mittareiden täyttymistä. Täytyy 6
Kuvat: Mira Sparf kuitenkin muistaa, että tämä ei ole kontrollointia negatiivisessa mielessä, vaan kyseessä on tukimuoto työntekijän hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, Isomöttönen korostaa. Avoin keskustelu on sekä työntekijän että esimiehen etu on helpompi toimia puolin ja toisin kun tiedetään missä mennään ja millaisilla toimenpiteillä työkykyyn voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myönteisesti. Rakentavaa keskustelua Keskustelussa arvioidaan mahdollisuuksia ja tarvittavia toimenpiteitä työntekijän työkyvyn säilyttämiseksi omassa työyksikössä. Ensisijaisesti mietitään voidaanko työkykyongelmaan vaikuttaa seuraavin toimenpitein: Työajan, työmäärän ja /tai työtehtävien uudelleenjärjestely Työolosuhteiden korjaaminen (tila, ergonomia, työvälineet) Työyhteisöön kohdistuvat toimenpiteet (työilmapiiri tms.) Perehdytys, koulutus, työnohjaus Työkierto, uudelleensijoittaminen omassa hallintokunnassa Mikäli työntekijän työkyvyn tukemiseen ei riitä työpaikalla / toimialalla tehtävät järjestelyt tai työntekijän voimavarojen puute johtuu terveydellisistä syistä, tulee esimiehen ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan ja käynnistää jatkotoimenpiteet. Tarvittaessa pidetään yhteispalaveri (kolmikantaneuvottelu) työntekijän, esimiehen sekä työterveyshoitajan kesken. Ratkaisu ongelmaan voi löytyä seuraavista vaihtoehdoista Työterveyshuollon tutkimukset / työkykyselvitys Osasairauspäiväraha, osa-aikatyö Lääkinnällinen kuntoutus (esim. kuntoutuslaitosjaksot) Uudelleensijoittaminen, ammatillinen kuntoutus (esim. työkokeilu, uudelleenkoulutus) Osaeläkeratkaisut Onnistunut työhön paluu Esimiehellä on tärkeä rooli myös siinä vaiheessa kun työntekijä jää sairauden vuoksi pois työstä. Poissaolevaan työntekijään on hyvä olla säännöllisesti yhteydessä, näin helpotetaan aikanaan tapahtuvaa työhön paluuta. Työntekijälle on annettava rauha sairastaa ja toipua, mutta ei ole myöskään työntekijän etu eristäytyä täysin työyhteisöstä. Kun työntekijä sitten toivon mukaan palaa työpaikalleen, on esimiehellä tärkeä tehtävä valmistaa työyhteisö, sillä usein tarvitaan ainakin tilapäisiä muutoksia työjärjestelyissä. Isomöttönen toivoo, että työpaikoilla rakennettaisiin tukemiseen yhteiset toimintatavat. - Olisi hyvä, että työyhteisöt rakentaisivat omaan työporukkaan sopivat yhteiset pelisäännöt koskien varhaista tukemista. Tämä on herkkä asia, ja väärällä tavalla toteutettuna aiheuttaa ainoastaan vahinkoa. Siksi on tärkeää, että kaikille organisaatiossa on tiedossa, miten mallia toteutetaan, Isomöttönen korostaa. Teksti: Teksti: Mirka Lehtivuori ja Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 7
uusi työntekijä Onko työpaikallesi hiljattain otettu uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? Vinkkaa löydöstäsi jollekin toimitusneuvoston jäsenistä tai Merituulen toimitukseen. Uusi työntekijä Anni Uhlgren 1 2 3 4 Nimi, ikä ja ammatti? Anni Uhlgren, 35 vuotta, Sosiaali- ja terveysviraston tekninen isännöitsijä (rakennus- ja ympäristötekniikan insinööri). Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? Näin ilmoituksen Pohjalaisessa ja hain paikkaa. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla aikaisemmin mm. Pohjanmaan museossa ja harjoittelijana Talotoimessa. Viimeksi olen kuitenkin työskennellyt Laihian ja Vähänkyrön Teknisissä toimissa. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? Olen paljasjalkainen vaasalainen ja viihdyn täällä. Vaasan kaupunki on hyvä työnantaja. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Vaihteleva, haasteellinen, mielenkiintoinen, nopeatempoinen, joskus yllätyksellinen. 5 6 7 8 9 10 Mikä on parasta työssäsi? Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus sekä hyvät työkaverit. Saan olla tekemisissä useiden ihmisten ja asioiden kanssa. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Tämä toimi on uusi ja sen vuoksi tämä työ on jatkuvaa kehittämistä. Yleisellä tasolla tulee mieleen tiedon kulku, jossa kaupungin sisällä on parannettavaa. Miten vietät vapaa-aikaasi? Perheen kanssa enimmäkseen. Käyn ratsastamassa ja koiran kanssa lenkkeilemässä. Luen ja mielelläni kävisin kuuntelemassa live-musiikkia. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Kahvit. Minkä kirjan luit viimeksi? Nyt on kesken Sara Gruenin Vettä elefanteille. Hiljattain luin Dostojevskin "Rikoksen ja rangaistuksen" sekä Laila Hirvisaaren "Laatokka" -sarjan. Mikä on mottosi? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Teksti: Tuula Seppo 8 Kuva: Timo Kankaanpää
Kuvat: Tommi Taipalus Asukkaiden oma Mäkitupa tarjoaa ohjelmaa koko perheelle Mäkituvan tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden yhteisöllisyyttä. Hietalahdessa, Mäkikaivontiellä avattiin syyskuussa Mäkitupa lähialueen asukkaiden käyttöön. Mäkitupa toimii asukkaiden kohtaamispaikkana, jossa järjestetään kerhotoimintaa eri ryhmille. Mäkituvan toiminnan lähtökohtina ovat alueen asukkaiden tarpeet ja toiveet. Mäkituvalla järjestetään ohjelmaa lapsille, nuorille, vanhemmille ja monikulttuurisille ryhmille. Vastaanotto Mäkituvalle on ollut hyvä. Avajaisissa oli noin 80 kävijää ja kerhotoiminta on alkanut vilkkaana, kertoo perhekeskuskoordinaattori Jenni Pekola. Mäkituvalla on jo alkanut mm. liikuntakerho pojille, tyttöjen ilta, läksypaja ja vanhempainkahvila. Tilat on varattu nuorille perjantai-iltaisin, jolloin he pääsevät tapaamaan toisiaan nuorisoohjaajan valvonnassa. Mäkituvassa työskentelee nuoriso-ohjaajan lisäksi kerhojen ja leikkien ohjaajia sekä terveydenhoitaja. Toiminta on ilmaista, kaikille avointa ja mukaan voi tulla milloin vain. Asukkaat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja he voivat myös itse perustaa Mäkituvalla toimivia ryhmiä, Pekola huomauttaa. Tukena perheiden arjessa Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia antamalla tukea vanhemmuudessa, lastenkasvatuksessa ja parisuhteessa sekä auttamalla nuoria aikuistumisessa. Haluamme lisätä alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä tarjoamalla heille yhteisen kohtaamispaikan, Pekola kuvailee ja lisää, että ryhmien avulla asukkaat saavat vertaistukea lähiympäristöstä. Mäkitupa on syntynyt monialaisen verkoston yhteistyönä. Toiminta sai alkunsa parin vuoden takaisesta perhekeskushankkeesta, jonka aikana perustettiin yhteistyöverkosto. Yhteistyössä on mukana kaupungin osalta sosiaali- ja terveysvirasto, kasvatus- ja opetusvirasto sekä nuorisoosasto. Lisäksi toimintaan on sitoutunut Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vaasan setlementti ja Vaasan seurakuntayhtymä. Yhteistyöverkosto järjestää samankaltaista toimintaa myös Ristinummella ja Gerbyssä. Toimintaa tullaan lisäämään myös muilla asuinalueilla. Mäkituvan kerhoissa riittää vilskettä. Teksti: Annika Haukkasalo MERITUULI / HAVSVINDEN 9
Hyvä kulttuuriharrastus, parempi mieli Syksyn tullen moni miettii uuden harrastuksen aloittamista. Iltojen pimentyessä kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan lajeja myös kulttuurikentällä, jossa voi harrastaa monin tavoin: kädentaitoja, kuvataidetta, musiikkia, tanssia, teatteria, oopperaa, konsertteja, kirjallisuutta tai taidenäyttelyitä. Kulttuuriharrastus on tekemistä, kokemista tai osallistumista. Myönteiset kulttuurielämykset avartavat mieltä ja tekevät kulttuurista ja taiteesta osan arkea. Kulttuuriharrastus on kuin henkinen ravinnelisä sillä on piristävä vaikutus, mutta se edistää myös terveyttä ja siitä saatu teho on tutkitusti yhtä merkittävä kuin liikunnan. Kulttuuriharrastus tuo myös ikävuosia, ylläpitää työkykyä, alentaa verenpainetta ja niin sanottujen stressihormonien tasoa, ja löytyypä tutkimus, jonka mukaan taiteen katselu ja siitä keskusteleminen auttaa jopa ummetukseen. Harrastuksina taiteen tekeminen ja kokeminen tuovat hyvää oloa ja voivat tarjota ratkaisuja oman elämän kysymyksiin. Tekeminen on luovaa, rentouttavaa ja se antaa mahdollisuuden käsitellä omia tunteita. Taiteen kokeminen voi auttaa ymmärtämään omassa tai toisen elämässä tapahtuvia asioita sekä helpottaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Taidekokemus voi myös kannustaa oman taiteen tekemiseen. Haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia Kuva: Mikko Lehtimäki Jenni Niemi pitää koululaisopastusta Äärimmäisiin harrastuksiin mielletään usein fyysiset lajit, kuten kalliokiipeily tai laskuvarjohyppy, mutta suurta rohkeutta voi vaatia myös museon ovesta sisään astuminen. Varsinkin nykytaide koetaan joskus haastavaksi. Aikuisilla on usein suuri kynnys tulla nykytaiteen näyttelyihin, koska käsitys siitä on se, että nykytaidetta on vaikea ymmärtää tai sitä ei voi tarkastella ilman vankkaa kokemuspohjaa taiteen alalta, toteaa Tikanojan taidekodissa ja Kuntsin modernin taiteen museossa museopedagogina työskentelevä Jenni Niemi. Tämän harhaluulon museopedagogi Niemi toivoisi jäävän ja muistuttaa, että todellisia ahaaelämyksiä ja onnistumisen kokemuksia saa, kun suhtautuu taiteeseen avoimin mielin ja muistaa sen, ettei taiteessa ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Jokaisella on myös oikeus olla ymmärtämättä teoksia tai olla pitämättä niistä. Oman taide- 10
käsityksen muodostaminen on prosessi, Niemi jatkaa. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että kulttuuriharrastusten parissa on mahdollisuus kehittyä kuten muissakin harrastuksissa. Esimerkiksi taidenäyttelyissä vierailujen myötä taiteen tulkinta moninaistuu ja tietoa kertyy taiteen historiasta ja ilmiöistä. Samalla taiteen harrastaja kartuttaa taidekokemuksia, vertailukohteita sekä muistoja aiemmin nähdyistä näyttelyistä. Jos uuteen kulttuuriharrastukseen ei tohdi lähteä yksinään, voi mukaan pyytää kaveria, puolisoa tai mennä yhdessä tutulla porukalla. Monesti koetut tuntemukset avautuvat paremmin, kun niistä keskustelee toisten kanssa. Yhdessä koettu lisää myös yhteisöllisyyden tunnetta. Kulttuuriannos kolme kertaa viikossa Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kulttuuriharrastusta, mutta säännöllisyys on muistettava. Sanotaan, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Kulttuurikunnon ylläpitämiseen suositellaan kulttuuriannosta kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Kuntsin modernin taiteen museo ja Tikanojan taidekoti auttavat kulttuurikunnon ylläpitämisessä. Kuntsilla esitellään samanaikaisesti Kekkosen ajan hovimaalarin Ilja Glazunov näyttelyn kanssa Kuntsin säätiön 40-vuotisjuhlan kunniaksi koottu Simon suosikit. Joulukuussa avautuu Viljo Revellin Näkymiä näyttelystä Onerva kaupungin naiset 100-vuotisjuhlavuoden näyttely sekä Ola Kolehmaisen A Building Is Not a Building. Tikanojalla näyttäytyy 1910-luvun kaupunkikulttuuri elämyksellisessä näyttelyssä Onerva Kaupungin naiset. Tervetuloa! Kuva: Harry Wester Kuvat: Reto Halme teksti: Pauliina Pääkkönen, tiedottaja, Tikanojan taidekoti & Kuntsin modernin taiteen museo Museopedagogi Jenni Niemi Lähde: Boinkum Benson Konlaan: "Cultural Experience and Health: the coherence of health and leisure time activities". Umeå University Medical Disserations, 2001. MERITUULI / HAVSVINDEN 11
Kaupungin julkiset rakennukset Vaasan Lyseo edustaa 1800 luvun kertaustyyliä Kuvat: Jaakko J. Salo Laihialainen talonpoika Mikko Lipponen kirjoitti keväällä 1879 Vaasan sanomissa seuraavasti: Vaasan läänin suomalaiset kansalaiset, kuulkaa. Jo on aika herätä kansallisuutemme sitkeästä unesta virkeämpään eloon ja ruveta puuhaamaan omakielistä oppikoulua läänimme pääkaupunkiin Vaasaan Lipposen vetoomuksen johdosta ryhdyttiin koulun puolesta kampanjoimaan. Maaliskuussa 1880 pidettiin kansalaiskokous, jossa päätettiin hakea suomalaiselle lyseolle perustamislupaa, anoa valtionapua ja panna toimeen yleinen rahankeräys. Kevään mittaan järjestettiin arpajaisia ja illanviettoja Vaasassa ja eri puolilla suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata. Senaatti myönsi luvan koulun avaamiseen, mutta valtionapua ei myönnetty. Koulu aloitti ensimmäisen lukuvuotensa syyskuun 1. päivänä 1880. Oppilaita oli 31. Koulun ainoa opettaja oli maisteri Eliel Levón. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Vaasan seurakunnan kirkkoherra Abel Nyholm puheenjohtajana, sihteerinä toimi hankkeen ahkera puuhamies toimittaja Erkki Almberg. Muita johtokunnan jäseniä olivat oikeusneuvosmies J. Kr. Svanljung ja kauppaneuvos C. J. Hartman. Nämä kaikki kuuluivat tuolloisen Vaasan huomattavimpiin miehiin. Lisäksi läheisellä maaseudulla oli johtokunnan äänioikeutettuja jäseniä. Sotavuodet koettelivat koulutoimintaa Talvi- ja jatkosodan aikana oli suurin osa koulun oppilasta rintamalla tai muuten sotapalveluksessa. Esimerkiksi vuonna 1943 lyseon yläluokkien oppilaista peräti 44 oli isänmaa kutsunut apuun. Vain viisi oli koulussa. Heistäkin vielä kolme kutsuttiin palvelukseen, jotenka ylioppilaskirjoituksiin pystyi osallistumaan vain kaksi kokelasta. Kesäkuun 21 päivänä 1943 pidetyssä päättäjäisjuhlassa julistettiin kuitenkin kaikki viisi oppilasta ylioppilaiksi. Lyseon juhlasalin seinällä on Pro Patria taulu, jossa on 1939-1944 sodissa kaatuneiden oppilaiden nimet taulussa on 108 nimeä. Koulu ei ole vanhenemisen ja riutumisen lakien alaisena Kuinka totta ovatkaan nuo lyseon ensimmäinen rehtorin Eliel Levónin lausumat sanat koulun 50-vuotis historiikissa. Tämän päivän lukio on 750 nuoren ja 55 aikuisopiskelijan opinahjo. Erilaiset projektit tuovat kansainvälisyyttä opiskeluun. Italiaan, Islantiin, Pariisiin ja Telfordiin (Englanti) suuntautuneet opintomatkat ja leirikoulut luovat hyvän pohjan sosiaaliselle kanssakäymiselle ikätovereiden kanssa. Myös tässä toiminnassa kiteytyy Levónin motto Ylöspäin ja aina vain parempaa kohti. Uusi koulurakennus Toimittuaan vuosia vuokratiloissa tuli tarve saada oma koulurakennus, olihan opiskelijamääräkin moninkertaistunut. Vuonna 1898 valmistui nykyinen Jacob Ahrenbergin suunnittelema koulurakennus Kirkkopuistikon ja Vaasanpuistikon kulmaan. Uuden rakennuksen avajaisissa oli kunniavieraana Mikko Lipponen. Lisää koulun toiminnasta voit lukea lyseon kotisivuilta www.vaasa.fi/lukiot Lähteet: Vaasan suomalainen lyseo 1880-1930; entiset oppilaat, Vaasan historia IV 1852-1917 J.Kallenautio, H. Wester, P. Hirvonen, K.Andersson, E. Piispala, Vaasan Lyseon vaiheita puheitteni valossa; Gunnar Tuominen Teksti: Eva Hudd 12
Gymnasier under samma tak Nästa höst kommer Vasa gymnasium och Vaasan lyseon lukio att flytta in under samma tak. Som bäst genomgår det vackra jugendska skolhuset och dess tillbyggnad på Kyrkoesplanaden 12-14 renovering. Anne Levonen är rektor för Vasa gymnasium. Hon ser framemot att flytta in i nyrenoverade, och framförallt större utrymmen. I övrigt fortsätter vi som förr, säger Anne. På svenska. Ung skola Historien om Vasa gymnasium, VG, tar oss inte längre tillbaks än till år 1997, då skolan grundades. I takt med att elevtillströmningen från andra kommuner ökade vid Vasa Övningsskola växte behovet av ett allmänt gymnasium för stadens egna ungdomar, då cirka 60 procent av de elever som går ut grundskolan fortsätter att studera i ett gymnasium. VG underlyder nämnden för andra stadiet i Vasa stad. Skolan finns nu i samma byggnad och med samma lärare som Vasa svenska aftonläroverk, även kallat Aftis. Bra atmosfär Vi har vuxit men vi räknar oss likväl som ett litet gymnasium, fortsätter Levonen. Atmosfären är familjär och gemytlig. Från början var antalet nybörjarplatser årligen 36. Numera har vi 50 nybörjare och totala elevantalet i år är 140. Vi har varit trångbodda ett antal år. Vi saknar till exempel gymnastiksal/festsal och har konstant brist på klassrum. Hon berättar att huset, som finns på Handelsesplanaden 4, från början ägdes av Kvinnoklubben och användes för utbildningsändamål. Klubben donerade huset åt staden med önskan om fortsatt skola i någon form, vilket också kunde uppfyllas i och med Aftis och Vasa gymnasium. Flera fördelar Det har varit flera svängar i den här dansen, medger hon. VG var inte så positiva till idén att flytta ihop med finska gymnasiet i början trots att det fanns en politisk vilja inom staden att flytta samman de båda enheterna. Vi såg hotbilder som att bli större, förlora vår svenska identitet och vi kände oss som ren och skär inbesparingsåtgärd. Samtidigt var oändamålsenligheten i våra nuvarande utrymmen ett krasst faktum, tillägger hon. Efter att tanken hade fått mogna såg vi fördelar och utvecklingsmöjligheter med en flytt: bra utrymmen och synergieffekter i språkundervisning och annat samarbete. I praktiken är det ju så att en större skola kan erbjuda bättre kursutbud. Hon tycker också att det här gynnar finska gymnasiet, som får sin skola renoverad och draghjälp med undervisning i svenska. Svensk avdelning Vaasan lyseon lukio har ca 750 studerande. De bestod tidigare av två gymnasier och därför fungerar skolan i två olika fastigheter på Kyrkoesplanaden. I nya skolan kommer Vasa gymnasium att ha egen ingång och avdelning även om en del utrymmen blir gemensamma, så som matsal och festsal. Vi känner oss välkomna och när det gällt utrymmesplaneringen har vi både fått ge och ta. Samarbetet fungerar bra och för vår del ska det bli skönt med ett skolhus där alla elever kan samlas i samma rum då det behövs, ler hon. Text och foto: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Skolfastigheten renoveras som bäst. Planerad inflytt är vintern 2011. Här kommer Vasa lyseon lukio och Vasa gymnasium att verka. Den svenska avdelningen kommer att finnas i tegelbyggnaden till höger på bild. Anne Levonen, rektor för Vasa gymnasium. MERITUULI / HAVSVINDEN 13
Tauno Kekäle haluaa tuoda Vaasan korkeakoulumaailman houkuttelevaksi vaihtoehdoksi ympäri Suomea. Uusi rehtori uskoo yhteistyöhön Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Tauno Kekäle, 49, painottaa kaupungin korkeakoulujen välisen yhteistyön merkitystä. Tuore rehtori uskoo Vaasan vetovoimaan, mutta laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään. Kekäle on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan korkeakoulusta vuonna 1989, ja väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 1998 pääaineenaan tuotantotalous. Vaasan yliopiston tuotantotalouden professuuria hän on hoitanut vuodesta 2002 lähtien, minkä lisäksi hän toimi yliopiston opetuksesta ja koulutuksesta vastaavana vararehtorina vuosina 2008 2009. Viime keväänä Kekäle oli sapattivapaalla Espanjassa, kun puhelin soi. Vaasasta soitettiin ja kyseltiin olisinko kiinnostunut tällaisesta tehtävästä. Tarvitsin aikaa nukkua yön yli, mutta sen jälkeen prosessi lähti etenemään nopeasti, Kekäle muistelee. Ammattikorkeakoulu on kokenut lyhyessä ajassa isoja mullistuksia. Yhtiöittäminen, uudet strategiat ja henkilöstönvaihdokset saavat kuitenkin Kekäleeltä positiivisen vastaanoton. Tuntuu, että täällä on myönteinen ilmapiiri muutoksille, ja siinä mielessä lähtökohdat työlleni ovat hyvät. Insinöörejä tarvitaan Kekäle toivoo, että Vaasan ammattikorkeakoulu profiloituu jatkossakin vahvasti energiatekniikkaan sekä kansainvälisyyteen koulutuksessaan. Vaasan seudulla työelämä on poikkeuksellisen teollisuusvaltaista. Kun Suomessa keskimäärin kaikista työpaikoista teollisuudessa on noin 17 prosenttia, on Pohjanmaan liiton alueella teollisuuden työpaikkoja noin 24,5 prosenttia eli vajaat 18.000 ihmistä. Vaasassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä, joka jo itsessään työllistää 10 000 henkeä ja tuo hyvinvointia koko seudulle. Alueen energia-alan kansainvälisten suuryritysten ja niiden alihankkijoiden suhdannenäkymät ovat kasvussa ja ne tulevat edelleen tarvitsemaan laaja-alaisesti korkeakoulutettua työvoimaa, Kekäle näkee. Vaasa mainettaan parempi Suurimpana tulevaisuuden haasteena rehtori näkee vaasalaisten korkeakouluyksikköjen aseman opetusministeriössä. Meidän on jatkuvasti pystyttävä vakuuttamaan ministeriölle, kuinka merkittävästä korkeakouluyhteisöstä Vaasassa on kyse. Tuntui, että viesti meni vasta sitten perille, kun saimme virkamiehet tänne paikanpäälle katsomaan, kuinka suuresta kokonaisuudesta todellisuudessa puhutaan, Kekäle kertoo. Hän haluaakin painottaa vaasalaiskorkeakoulujen yhteistyön merkitystä. Yksin ollaan pieniä, mutta yhdessä myös valtakunnallisesti varteenotettavia. Pidän erittäin hyvänä asiana jo käytössä olevaa yhteismarkkinointia ja muutenkin kokoajan on etsittävä luontevia malleja yhteistyön syventämiseen. Yhteinen kirjasto ja laboratorio ovat tästä mainioita esimerkkejä. Tuore rehtori haluaa myös painottaa Vaasan imagon merkitystä. Vaasa on esimerkiksi opiskelijoille mainettaan huomattavasti parempi kaupunki monine mahdollisuuksineen. Tätä viestiä on saatava eteenpäin entistä tehokkaammin. Teksti: Timo Kankaanpää Kuva: Timo Kankaanpää 14
Silveria uudistuu Ravintola Silverian toiminta jatkuu vahvasti ja toimintaa kehitetään. Ensi vuonna Silveriaan avataan kahvio, ja luvassa on muitakin uudistuksia. Ravintola Silveria palvelee edelleen kokous-, lounas- ja tilausravintolana, vaikka majoitustoiminta päättyy vuoden lopussa. Pikkujouluja vietetään ja joululounasta nautitaan tänäkin vuonna Silveriassa tuttuun tapaan. Pikkujouluja myydään juuri nyt, Margaretha Sparv Silveriasta kertoo. Uutuuksia ensi vuonna Silverian tulevaisuutta on suunniteltu kuusihenkisessä työryhmässä. Silverian työntekijöiden lisäksi työryhmässä on Vaasan ammattiopiston edustaja, ravintolatoiminnasta vastaava osastonjohtaja Terhi Ontto-Panula. Kokoustoiminta tulee jatkossa olemaan ravintolan ydintoimintaa. Kabinetti- ja kokoustilat säilyvät jatkossakin kokousvieraiden käytössä, Ontto-Panula sanoo. Kokousvieraiden palveluja parannetaan uudistamalla mm. täysin tilojen AV-tekniikka. Silverian ja Vaasan ammattiopiston yhteistyö tiivistyy, ja hotelli- ja catering-alan opiskelijat sekä opettajat tulevat olemaan nykyistä enemmän mukana Silverian toiminnassa. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat esimerkiksi erilaisia teemaviikkoja pitkin vuotta. Ravintolassa voidaan herkutella vaikkapa äyriäisillä, viettää à la carte viikkoja tai kansainvälisen ruokakulttuurin teemaviikkoa, Ontto-Panula hahmottelee. Kahvila ja uusi ilme Aivan uutena Silveriassa aloittaa toimintansa kahvila. Uutta on myös Take away toiminta eli asiakkaat voivat ostaa mukaansa sekä ruokaannoksia että kahvilan herkkuja. Trendikäs ja viihtyisä erikoiskahveja tarjoava kahvila on tarpeen, sillä haluamme vastata tämän päivän haasteisiin, ja oppilaitoksen on kuljettava kehityksen kärjessä, Ontto-Panula sanoo. Lounasta Silveria tarjoaa tuttuun tapaan, mutta kokki Pasi Virtanen lupaa, että uusia makuelämyksiä on luvassa myös lounaslistalle. Silveriasta voi edelleen tilata myös catering- ja juhlapalveluja. Juhlamenut räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan, ja juhla voidaan järjestää joko Silveriassa tai asiakkaan valitsemassa paikassa, Sparv kertoo. Silverialle suunnitellaan uusi logo, ja internetsivut uudistuvat. Markkinoinnissa käytetään internetiä ja Facebookia. Teksti: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia Ravintola Silveria palvelee Arkisin klo 8-16 Muina aikoina tilauksen mukaan. Lounas arkisin klo 10.30 14. Yhteystiedot Myyntipalvelu: (06) 3267 604, sales.silveria@vaasa.fi www.hotelsilveria.com Silverian uudistajat: Anette Rodas, Pasi Virtanen, Margaretha Sparv, Marika Halonen ja Terhi Ontto-Panula. Kuvasta puuttuu työryhmän kuudes jäsen Ulla Sandberg. Kuva: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia MERITUULI / HAVSVINDEN 15
Eija Lehtinen Pirkko Niemelä ja Maire Tupeli-Skog Kaupunki juhli pitkään palvelleita työntekijöitään Kaupungin palkitsemat työntekijät Kaupungintalon juhlasali täyttyi perjantaina 8.lokakuuta pitkäaikaisista Vaasan kaupungin työntekijöistä. Reilut kahdeksankymmentä vähintään 30 vuotta kaupunkia palvelleet työntekijät saivat rannekellot ja lahjakortit palkinnoksi uurastuksestaan. Kellonsaajien puheenvuoron käyttänyt kasvatus- ja perusopetusviraston palvelupäällikkö Eija Lehtinen kiteytti puheessaan pitkäkestoisen työuran salaisuutta. Työssä jaksaa, kun osaa nauraa itselleen, ei murehdi virheistä ja jatkaa pää pystyssä eteenpäin. Teksti: Timo Kankaanpää 40 vuotta kaupungin töissä Autio, Timo, Tekniska sektorn Haapanen, Esko, Tekninen toimi Rönn, Raimo, Vaasan Vesi Salo, Kirsti, Kasvatus- ja opetusvirasto Sjölund, Riitta, Sosiaali- ja terveysvirasto Visuri, Tuulikki, Sosiaali- ja terveysvirasto 30 vuotta kaupungin töissä Ahlskog, Marjo, Sosiaali- ja terveysvirasto Ala-Ranta, Maire, Kasvatus- ja opetusvirasto Anila, Aira, Sosiaali- ja terveysvirasto Antila, Tauno, Tekninen toimi Back, Arne, Vaasan Talotoimi Båsk, Tanja, Centralförvaltningen Bengs, Britt-Marie, Miljösektorn Björk-Rahko, Kerstin, Social- och hälsovårdsverket Björksten, Eija, Kasvatus- ja opetusvirasto Dahlström, Maria, Keskushallinto Ekholm, Pia, Kasvatus- ja opetusvirasto Finne, Helena, Kasvatus- ja opetusvirasto Hakala, Markku, Tekninen toimi Hakala, Tuula, Keskushallinto Hannuksela, Marjut, Vapaa-aikavirasto Harjula, Seija, Kasvatus- ja opetusvirasto Heikkilä, Margot, Social- och hälsovårdsverket Heinäheimo, Kirsti, Kasvatus- ja opetusvirasto Huhtamäki, Aino, Kasvatus- ja opetusvirasto Jakobsson, Marja-Leena, Kasvatus- ja opetusvirasto Kahlos, Marita, Vaasan Siivouspalvelut Kivinen, Martina, Vasa Städservice Kivioja, Anja, Keskushallinto Klemetti, Virva, Sosiaali- ja terveysvirasto Koivuharju, Tuula, Vaasan Siivouspalvelut Koivuvirta, Unto, Vaasan Vesi Köykkä, Heikki, Vaasan Talotoimi Laakso, Leena, Tekninen toimi Laaksoharju, Hannele, Vaasan Siivouspalvelut Laine, Risto, Kasvatus- ja opetusvirasto Laitinen, Tuulikki, Kasvatus- ja opetusvirasto Lang, Jörgen, Österbottens räddningsverk Laurila, Juhani, Tekninen toimi Lehtinen, Eija, Kasvatus- ja opetusvirasto Lindholm, Sirpa, Keskushallinto Lindroos, Irmeli, Kasvatus- ja opetusvirasto Maaniittu, Pertti, Kaupunginteatteri Mäkinen, Hannele, Kasvatus- ja opetusvirasto Mäkinen, Seija, Vaasan Siivouspalvelut Mäntylä, Anna-Maija, Sosiaali- ja terveysvirasto Martonen, Timo, Stadens ledning 16
Pylvänäinen Seija Kellonsaajarivi Marita Kahlos Kuvat: Jenni Oksanen Mustonen, Heikki, Tekninen toimi Niemelä, Pirkko, Sosiaali- ja terveysvirasto Nygård, Gunvor, Vasa Matservice Olli, Jussi, Tekninen toimi Orre, Erja, Kasvatus- ja opetusvirasto Östergårds, Britt-Mari, Social- och hälsovårdsverket Pastuhov, Eivor, Verket för fostran och utbildning Persson, Lisbet, Social- och hälsovårdsverket Pitkäranta, Matti, Tekninen toimi Pohjola, Jussi, Sosiaali- ja terveysvirasto Poukka, Pirjo, Kasvatus- ja opetusvirasto Pylkkä, Kaarina, Sosiaali- ja terveysvirasto Pylvänäinen, Seija, Vaasan Talotoimi Rantanen, Anneli, Vaasan Siivouspalvelut Rautakorpi, Sirkka, Kasvatus- ja opetusvirasto Rehn, Merja, Kasvatus- ja opetusvirasto Rinta-Jaskari, Irma, Vaasan ammattiopisto Rintamäki, Timo, Vaasan Talotoimi Rosendahl, Pirjo, Kasvatus- ja opetusvirasto Saari, Kaarina, Kasvatus- ja opetusvirasto Saarikoski, Maija-Liisa, Vaasan Siivouspalvelut Sandvik, Arja, Kaupunginkirjasto Saranpää, Maija, Kasvatus- ja opetusvirasto Saraste, Kimmo, Keskushallinto Sohlberg, Monica, Social- och hälsovårdsverket Sten, Bernice, Verket för fostran och utbildning Sundin, Ingegerd, Vasa Matservice Suojanen, Pirkko, Kasvatus- ja opetusvirasto Takala, Tuulikki, Keskushallinto Takaluoma, Aino, Sosiaali- ja terveysvirasto Toivonen, Marja-Leena, Sosiaali- ja terveysvirasto Träskbäck, Leena, Kasvatus- ja opetusvirasto Tupeli-Skog, Maire, Sosiaali- ja terveysvirasto Udelius, Anna, Vaasan Siivouspalvelut Välitalo, Leila, Vaasan ruokapalvelut Vuoto, Reino, Keskushallinto Westergård, Heidi, Verket för fostran och utbildning Salli saateltiin eläkepäiville Merituulen pitkäaikainen toimitussihteeri Salli Hietikko saateltiin syyskuussa ansaituille eläkepäiville. Salli teki pitkän työuran kaupungin palveluksessa sekä lehden parissa osallistuen vahvasti myös sen kehittämiseen ja uudistamiseen. Teatterikahvila Kulmassa järjestetyssä eläkejuhlassa Sallia huomioitiin puhein, lahjoin ja kuoroesityksin. Itse juhlakalu halusi omassa puheessaan kiittää työtovereita, yhteistyötahoja ja ystäviä vuosien varrelta. Kiitos Salli! Teksti: Timo Kankaanpää Kuva: Timo Kankaanpää
Matkalla maisemat hivelivät silmiä. Ohessa puutarhan väriloistoa. JHL 127:n mukana viinimatkalla Ranskassa Lähdimme matkaan 4. elokuuta kaupungintalon edestä Ingvesin bussilla Anton Salmenpoika Högströmin, vastuullisen matkanjohtajan ja apukuski Esan johdolla. Mukana oli 44 innokasta Eurooppaan menijää, vanhoja tuttuja ja myös uusia kasvoja. Laiva vei meidät Turusta Tukholmaan, josta matkasimme halki Ruotsin ja Tanskan lauttojen kautta Saksan Lyypekkiin. Saksan halki Lyypekki on kaunis vanha kaupunki. Aikaa siellä oleiluun oli kuitenkin vähän sekä mennessä että tullessa. Matka halki Saksan moottoritietä on mieliin painuva. Maisemat vaihtuivat tiheästi, varrella näkyi peltoja, kyliä sekä kaupunkeja. Viinialue on kaunista. Vuorten rinteillä sijaitsevat viinitarhat, ympärillä linnoja ja pikkukyliä. Aivan ihastuttavaa. Viinin valmistukseen ja viineihin tutustuimme kahdella tilalla. Viinin tekeminen on sukujen ja sukupolvien työtä. Ja maistaminen on taidetta! Kotimatka sujui erittäin mukavasti. Lyybekissä nousimme Finnlinesin laivaan, joka kahden yön ja yhden päivän jälkeen saapui Helsinkiin Vuosaaren satamaan. Ennen laivaan menoa piti kuitenkin vielä käydä ostoksilla Citti-marketissa. Kokonaisuudessaan matka oli hyvä ja reissuun kannatti lähteä. Nyt vain toivomme ja odotamme uutta matkaa. Se Tanska jäi mieleen. Teksti: Margit Isomäki Kiitokset / Tack till Sydämelliset kiitokset teille kaikille Vaasan Siivouspalveluissa ja Vaasan Vedessä, jotka järjestitte minulle ikimuistoisen eläkejuhlan. Aira Sillanpää Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitosselvitys Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto ovat antaneet tehtäväksi selvittää kuntien yhdistymismahdollisuudet kuntajakolain mukaisesti. Selvitystyö käynnistyi kesäkuussa ohjausryhmän järjestäytymiskokouksella. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman ja varapuheenjohtaja Vähänkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne-Marie Viinamäki. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii johtoryhmä, joka valmistelee ohjausryhmälle tulevat asiat. Johtoryhmän puheenjohtajaksi on nimetty Vähänkyrön kunnanjohtaja Jouni Haapaniemi ja varapuheenjohtajaksi Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio. Johtoryhmän alaisuudessa toimii lisäksi neljä valmistelevaa työryhmää. Kuntaliitosselvitys koskee ensisijaisesti seuraavia palveluita ja henkilöstöryhmiä Vaasan kaupungin henkilöstöstä: Keskushallinto - Taloustoimi - Kaupunkisuunnittelu - Hallintopalvelut - Henkilöstöpalvelut Tekninen toimi - Kaavoitus - Kiinteistö- ja vihertoimi - Rakennusvalvonta - Katutoimi - Vaasan Vesi - Vaasan Talotoimi - Ympäristötoimi Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi - Sosiaali- ja terveystoimi - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Toisen asteen koulutus - Kulttuuritoimi - Vapaa-aikatoimi - Kirjasto - Vapaa sivistystyö Lisätietoja löytyy Vaasan kaupungin nettisivuilta. 18
Poimintoja koulutuksista syyskaudella 2010 Vaivattomasti verkossa Smidigt på nätet Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja osaa käyttää erilaisia verkkotyökaluja ja yhteisöllisen viestinnän tapoja työssään, markkinoinnissa, tiedotuksessa, neuvonnassa, ohjauksessa ja opetuksessa ja noudattaa eettisiä periaatteita ja tekijänoikeuksia verkkotyökalujen käytössä, ja organisaatio osaa hyödyntää toiminnassaan erilaisia verkkotyökaluja ja yhteisöllistä mediaa eettiset periaatteet ja tekijänoikeudet huomioiden. Huom! Koulutussarja jatkuu vuonna 2011. Yhteistyössä www.vaasankesayliopisto.fi 27.10 Sosiaalinen media mahdollisuuksia ja uhkakuvia 27.10 Sociala medier möjligheter och hotbilder 9.11 Sosiaalisen median välineet organisaatiokäytössä 30.11 Googlella pintaa syvemmälle/med Google under ytan Rekrytointi esimiehen kannalta Koulutussarjassa käsitellään tärkeitä rekrytointiin liittyviä asioita eri näkökulmista. Osa 1: 13.10 Menettelytavat virkaa/tointa auki julistettaessa Osa 2: 20.10 Työntekijöiden taustatietojen selvittäminen Osa 3: Marraskuu, tark. myöh. Rekrytointihaastattelu tärkein ja luotettavin tiedonsaantimenetelmä Osa 4: Marraskuu, tark. myöh. Päihde- ja huumetestit + terveys, työkyky ja ennuste rekrytoinnissa ja työsuhteessa Gott uppförande tillåtet! 8.12.2010 Silveria Arbetarskyddscentralen arrangerar i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna en turné med vilken man vill signalera att ett gott uppförande är tillåtet. Att nedvärdera, ignorera, isolera, kritisera personens individuella egenskaper eller karaktärsdrag, svartmåla, hota, att överskrida arbetsledningsmakten, att utfärda order på ett förödmjukande sätt, att behandla ojämlikt. På arbetsplatsen finns medel för förebyggande samt medel för att reda ut och ingripa i situationerna. Även stöd finns till buds. Vad är det fråga om? Hur kan situationerna identifieras? Kan de förebyggas? Hur borde man agera på arbetsplatsen? Varifrån får man hjälp och stöd? Avgiftsfri. Tiedottajakurssi 25.11.2010. Ajankohtaista asiaa markkinoinnista, mediasta, tiedotuksesta ja viestinnästä. Yhteistyössä www.vaasankesayliopisto.fi Esimiesten iltapäiväkahvit Ajankohtaisten kaupungin esimiestyöhön liittyvien asioiden esittelyä ja niistä keskustelua Teatterikahvio kulma 4.11 klo 14-15. Puhujana Timo-Pekka Uotila. Aiheena osaamiskartoitukset Vaasan kaupungissa. Teatterikahvio kulma 1.12 klo 14-15 Henkilöstöpalveluiden Esimiesinfo Keskiviikkona 27.10 virastotalon auditoriossa Ajankohtaisia henkilöstöasioita, liittyen mm. työnhyvinvointiohjelmaan Esimiesseminaari Marras joulukuun vaihteessa, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin! Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen tai ruotsin kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin kielen kursseille maksutta eli henkilöstöpalvelut maksaa osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoitttaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta toisen kotimaisen opiskelussa. ATK koulutuksista tulee tietoa kaupungin intranettiin. Lisätietoja koulutuksista saat intranetistä sekä koulutusohjelmasta. Ilmoittautuminen kaupungin koulutuksiin käy koulutusohjelman kautta. Mikäli sinulla ei vielä ole tunnuksia ohjelmaan, voit pyytää ne oman alueesi koulutusasioista vastaavalta. Voit myös ilmoittautua sähköpostitse sari.rasanen@vaasa.fi. Muistithan keskustella esimiehesi kanssa osallistumisestasi ennen ilmoittautumista! MERITUULI / HAVSVINDEN 19
www.vaasa.fi