OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle

Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus. Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

VAHINGONVAARASELVITYS

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Sisällysluettelo. Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse / Liisa Kasi

Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

42 Kyrönjoen vesistöalue

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

MONIMUOTOISET TULVAT

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

44 Lapuanjoen vesistöalue

Tulvariskien hahmottaminen

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

Kyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori

Lappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Kaavan 8335 meluselvitys

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Op

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Maankohoaminen saaristossa

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O P E K K A L E I V I S K Ä

OLMALAN KAAVA-ALUE STABILITEETTI- JA EROOSIOSELVITYS RAMB LL. Liite 4. Vastaanottaja Eriia Laru Ylivieskan kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Suolakankaan tuulivoimahanke, Kauhajoki

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Pintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla

Harjoitus Nimi: Op.nro: Tavoite: Gradientin käsitteen sisäistäminen ja omaksuminen.

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS

Erkki Haapanen Tuulitaito

Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotuksen stabiliteettilaskelmat

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

17. Pyörivät virtauskoneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/08/2 Dnro Psy-2008-y-102 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Demo 5, maanantaina RATKAISUT

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Transkriptio:

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004

1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia Oulujokisuistossa suurtulvalla. Tulvan suuruudeksi valittiin kerran 250 vuodessa toistuva suurin virtaama HQ 250. Virtausmallina käytettiin Perämerenkaaren yhteistyöprojekti DALO:ssa rakennettua mallia. Malli perustuu samassa yhteydessä luodattuun suiston pohjan topografiaan. 2. Käytetty ohjelmisto Mallinnukseen käytettiin SMS-virtaamamallinnusohjelmistoa. Malli on 2-dimensioinen, tällöin vesielementtiin ei lasketa korkeussuuntaista komponenttia. Malli ilmoittaa kartalla olevan pisteen/elementin virtaussuunnan ja voimakkuuden x,y-tasossa. Malli on rakennettu koko suiston alueelle, jonka pohja on kaikuluodattu. Luotauksien perusteella mitatuista pisteistä on tehty 3-dimensioinen maastomalli. Mallissa on mukana n. 20 000 elementtiä ja n. 50 000 solmupistettä. Mallin rantaviiva on keskivesitilanteen mukainen. Malliin ei ole otettu mukaan Mustasalmea eikä Johteensalmea, koska niiden merkitys virtausteknisesti on pieni. Malli on kalibroitu kesällä 1999 suoritettuihin virtaama- ja vesipintamittauksiin, havainnoissa ei ollut mukana tulvatilanteita. 3. Tulokset 3.1. Ylivesitilanne Ylin vesipinta suistossa syntyy silloin kun meri on korkeimmillaan sekä Oulujoen virtaama mahdollisimman suuri. Meren vesipinnaksi saatiin HW 250 = +1.47 NN, joka vastaa harvinaisuudeltaan kerran 200 vuodessa tapahtuvaa. Vastaavasti kerran 250 vuodessa tapahtuva tulvavirtaama oli 930 m 3 /s, joka jakaantui seuraavasti: - Merikoski m 3 /s - Tuiranväylä 127 m 3 /s - Ämmänväylä 254 m 3 /s - Pokkisenväylä 99 m 3 /s Tulokset mallinnuksesta on esitetty liitteillä 1 ja 2. 3.2. Keskivesitilanne Keskivesitilanteessa käytettiin samaa virtaamatilannetta kuin ensimmäisessä mallinnuksessa, mutta meren korkeudeksi valittiin keskivesi, joka on -0.60 NN. Malli ei pystynyt kuitenkaan laskemaan näin alhaista merivesipintaa, virtaustilanne Toppilan salmessa muuttuu lähelle kiitovirtausta, jota malli ei pysty ratkaisemaan. Tulokset on laskettu meriveden korkeudella NN, joka kuvaa varsin hyvin keskimääräistä tilannetta. Tulokset mallinnuksesta on esitetty liitteillä 3 ja 4.

3.3. Patomurtuma Erillisenä tarkasteluna mallinnettiin myös patomurtuma-aallon jakautuminen suistoon. Meriveden korkeudeksi saatiin + NN. Patomurtuman virtaama oli 1484 m 3 /s, joka jakaantui seuraavasti: - Merikoski m 3 /s - Tuiranväylä 268 m 3 /s - Ämmänväylä 536 m 3 /s - Pokkisenväylä 230 m 3 /s Tulokset mallinnuksesta on esitetty liitteillä 5 ja 6. 4. Yhteenveto Laskelmat osoittavat, että Oulun suiston suurimmat tulvavesienkorkeudet määräytyvät suoraan kulloinkin vallitsevan meriveden korkeudesta, ainakin jos tulvan harvinaisuus on kerran 250 vuodessa tapahtuva Oulujoen tulva. Kun merivesi on korkealla, suistossa ei juurikaan tapahdu padotusta, koska vettä on tällöin joka puolella ja suisto toimii tällöin astiana. Myös patomurtumatilanteessa tilava suisto vetää hyvin.

Virtausnopeus m/s : 0.000 3.00 2.70 2.40 2.10 1.80 1.50 1.20 0.90 0.60 0.30 0.00 1.47 Oulujoen virtaama 930 m³/s Oulujoen Meriveden virtaama korkeus 930 + m3/s. 1.47 NN Meriveden Keskimääräiset korkeus virtausnopeudet +1.47 NNm/s Keskimääräiset v irrannopeudet m/s 127 254 99 1.47 02.02.2004 Mata Liite 1

Vesipinta NN : 0.000 1.770 1.740 1.710 1.680 1.650 1.620 1.590 1.560 1.530 1.500 1.470 1.47 Oulujoen virtaama 930 m³/s Oulujoen Meriveden virtaama korkeus 930 + m3/s. 1.47 NN Meriveden korkeus +1.47 Vesipinta NN NN Vesipinta NN 127 254 99 1.47 02.02.2004 Mata Liite 2

Virtausnopeus m/s : 429.000 3.00 2.70 2.40 2.10 1.80 1.50 1.20 0.90 0.60 0.30 0.00 Oulujoen virtaama 930 m³/s Oulujoen Meriveden virtaama korkeus 930 m3/s. 0.56 NN Meriveden Keskimääräiset korkeus virtausnopeudet NNm/s Keskimääräiset virrannopeudet m/s 127 254 99 02.02.2004 Mata Liite 3

Vesipinta NN : 429.000 0.70 0.57 0.45 0.32 0.20 0.07-0.06-0.18-0.31-0.43 Oulujoen virtaama 930 m³/s Oulujoen Meriveden virtaama korkeus 930 m3/s. 0.56 NN Meriveden korkeus Vesipinta NN NN Vesipinta NN 127 254 99 02.02.2004 Mata Liite 4

Virtausnopeus m/s : 113.000 3.00 2.70 2.40 2.10 1.80 1.50 1.20 0.90 0.60 0.30 0.00 Patomurtuman virtaama 1 484 m³/s Patomurtuman virtaama 1484 m3/s. Meriveden korkeus + NN Meriveden korkeus Keskimääräiset NN virtausnopeudet m/s Keskimääräiset virtausnopeudet m/s 268 536 230 10.05.2004 Mata Liite 5

Vesipinta NN : 113.000 1.77 1.63 1.48 1.34 1.19 1.05 0.91 0.76 0.62 0.47 Patomurtuman virtaama 1 484 m³/s Patomurtuman virtaama 1484 m3/s. Meriveden korkeus + NN Meriveden korkeus NN Vesipinta NN Vesipinta NN 268 536 230 10.05.2004 Mata Liite 6