Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
|
|
- Ari Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/ Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, Tyrnävä
2 SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ VESISTÖALUEKUVAUS Vesistöalue Hydrologia Ruukinkosken voimalaitos LASKENTAMENETELMÄT JA LÄHTÖAINEISTO Laskentaohjelmistot Maaston korkeusaineistot Sillat Muut rakenteet VIRTAAMAMALLIN KALIBROINTI Mallin rakenne Kalibrointi Vedenkorkeudet HW1/20 HW1/ Jääpatotulvat Metatietolomake TULVAKARTAT Tulvavedenkorkeudet HW1/20 HW1/ KIRJALLISUUS...18 Liitteet 1. Siikajoki, Ruukki, maaston korkeuserot 2. Siikajoki, Ruukki, kalibrointi HW mukaiselle virtaamalle 3. Maastomallin kolmioverkko ja aluerajat 4. Lasketut tulvavedenkorkeudet HW1/20 HW1/ Metatietolomake 6a-e. Tulvavaaraluonnoskartat, HW1/20 HW1/1000
3 1 YLEISTÄ 3 Tässä työssä käytetty korkeusjärjestelmä on N60+. MML laserkeilatun korkeusmallin tiedot olivat N2000+ korkeusjärjestelmän mukaisia. Ne muutettiin N60+ korkeusjärjestelmään vähentämällä lukemasta 0,40 m. Lisäksi korkeustietoja on hyödynnetty tässä työssä vanhasta NN+ ja N43+ korkeusjärjestelmästä.
4 4 2 VESISTÖALUEKUVAUS 2.1 Vesistöalue Siikajoen vesistöalueen koko mallinnettavan alueen alaosilla on F = km 2 ja järvisyys 2,4 %. Vesistöalue ja Ruukinkosken voimala ilmenee oheisesta kuvasta 1. Kuva 1. Ruukinkosken sijainti Siikajoen vesistöalueella. 2.2 Hydrologia Vesistöalueella lähimpänä sijaitsevat havaintoasemat ovat alueen yläpuolella sijaitseva Harjunniva (F = km 2, L = 2,7 %) ja alempana sijaitseva Länkelän (F = km 2, L = 2,2 %) havaintoasema. Mallinnetun alueen alaosalla valuma-alueen koko on valuma-alueen osa-alueen Kursunpuron kohdalla km 2 ja L = 2,4 %. Kursunpuro laskee Siikajokeen lähellä Ruukin taajamassa sijaitsevaa rautatiesiltaa.
5 5 Länkelä Harjunniva Kuva 2. Harjunnivan ja Länkelän havaintoasemien sijainti. Taulukkoon 1 on kerätty alueen virtaamahavaintoasemien tiedot vuoden 2008 loppuun saakka. Taulukko 1. Vesistöalueen havaintoarvoja eri virtaama-asemilta. (Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus) * Havaintoarvot käyttöönotosta vuoden 2008 loppuun. ** Havainnoissa paljon puutteita MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ = alivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama, MNQ = keskialivirtaama
6 6 Siikajoen suurimmat vesistötulvat ovat esiintyneet vuosina 1936, 1944 ja 1955, jolloin virtaamat Länkelän havaintoasemalla ovat kohonneet yli 600 m 3 /s. Ujuan ja Kortteisen tekojärvien rakentamisen jälkeiset suurimmat vesistötulvat ovat sattuneet vuosina 1977, 1981, 1982, 1983 ja 2000, jolloin virtaamat ovat kohonneet yli 400 m 3 /s. Keväällä 2000 sattuneen tulvan suuruus oli Harjunnivan asteikon kohdalla 376 m 3 /s. Taulukkoon 2 on koostettu Harjunnivan ja Länkelän virtaamatiedot eri tulvantoistuvuuksilla ja taulukkoon 3 vastaavasti ylivalumina. Kuvassa 3 on esitetty Harjunnivan ylivirtaaman toistumiskuvaaja. Taulukko 2. Ylivirtaama eri toistuvuuksilla Harjunnivan ja Länkelän havaintoasemilla. Havaintopaikka F [km 2 ] Havaintojakso HQ1/20 HQ1/50 HQ1/100 HQ1/250 HQ1/1000 Harjunniva Länkelä Taulukko 3. Ylivaluma eri toistuvuuksilla eri havaintoasemilla. Havaintopaikka F [km 2 ] Havaintojakso Hq1/20 Hq1/50 Hq1/100 Hq1/250 Hq1/1000 Harjunniva Länkelä Kuva 3. Harjunnivan ylivirtaaman toistuvuuskäyrä vuosijaksolla Edellä esitetyissä taulukoissa esitetyt arvot on havaintoasemien koko aikajaksolta. Vesistössä on 1970 luvun alussa otettu käyttöön Uljuan tekojärven säännöstely, jolla ylivirtaamiin on voitu vai-
7 7 kuttaa merkittävästi niitä pienentävästi. Uljuan säännöstelytilavuus on 78 % koko vesistöalueen käytettävissä olevasta säännöstelytilavuudesta (Arola & Leiviskä 2006). Säännöstelyn kapasiteetti kuitenkin riittää vain kohtuullisen suurien tulvien hallintaan, eikä Uljuankaan avulla allastilavuuden täyttyessä voida enää merkittävästi vaikuttaa hyvin suurien tulvien ylivirtaamiin. Tällöin tekojärvestä sen vedenpinnan jo noustua ylärajalle, joudutaan juoksuttamaan kaikki tulovirtaama altaan ylittymisen ja padon murtumisen ehkäisemiksi. Suurista virtaamista esimerkkinä ylivirtaaman toistuvuudet HQ1/250 ja HQ1/1000, niiden suuruisilla tulvilla on jo aika vaikeaa hallita säännöstelyn avulla tulvahuipun leikkausta. Edellä esitettyyn perustuen tässä työssä on katsottu perustelluksi käyttää koko havaintojakson aineistoa ylivirtaamia arvioitaessa. Tällöin aikajaksoon sisältyy sekä säännöstelemätöntä että säännösteltyä aikajaksoa. Koska Harjunnivan ja Länkelän ylivaluma-arvot ovat hieman toisistaan poikkeavat, on tässä laskettu Ruukin alueen Kursunpuron (Siikojen pl ) kohdalle arvot painottaen molempien havaintoasemien valuma-arvoja niiden pinta-alojen suhteessa. Alueen valuma- ja virtaama-arvot laskettuina koko havaintoaineistoa käyttäen on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Taulukko 4. Ylivaluma Kursunpuron kohdalla mallinnetun alueen alaosalla. Havaintopaikka F [km 2 ] Hq1/20 Hq1/50 Hq1/100 Hq1/250 Hq1/1000 Kursunpuro Taulukko 5. Ylivirtaama Kursunpuron kohdalla mallinnetun alueen alaosalla. Havaintopaikka F [km 2 ] HQ1/20 HQ1/50 HQ1/100 HQ1/250 HQ1/1000 Kursunpuro Ruukinkosken voimalaitos Ruukinkosken voimalaitos on valmistunut vuonna Voimalaitoksen teho on 140 kw, rakennusvirtaama 5,5 m 3 /s ja putouskorkeus 3,1 m. Patoturvallisuusluokituksen mukaisesti padon luokka on 3. Ruukinkosken voimalaitoksen rakenteet on mitoitettu käyttäen HQ1/500 mukaista virtaamaarvoa. Mitoitusvirtaaman suuruudeksi on aikoinaan arvioitu HQ1/500 = 800 m 3 /s. Mitoitusvirtaaman suuruus on looginen tässä työssä arvioitujen ylivirtaamien HQ1/250 = 741 m 3 /s ja HQ1/500 = 865 m 3 /s kanssa. Ruukinkosken voimalaitos on tullut Koskienergia Oy:n omistukseen vuonna Voimalaitoksen on meneillään laitoksen uudistushanke. Uudistuksen myötä tehoa tuova virtaama olisi 40 m/s, mikä on kahdeksankertainen nykyiseen verrattuna. Virtaama voisi olla tätäkin suurempi mutta rajoitteena ovat rautatiesillan tukirakenteet ja maantiesilta. Kuvassa 4 on esitetty Ruukinkosken voimalaitos.
8 8 Kuva 4. Ruukinkosken voimalaitos. (Kuva Estormiz, Wikipedia) Uudistuksen osana Ruukinkosken voimalaitoksella on suunnitteilla rakenteiden uusiminen. Uusi voimalaitos tulisi nykyiselle paikalle. Voimalaitokselle on suunnitteilla tehon nosto, joka kasvaisi tehon nykyisestä 140 kilowatista 990 kilowattiin ja vuosienergia nousisi 0,7 gigawattitunnista 5,7 gigawattituntiin Laitoksen yläpuolista kanavaa on tarkoitus syventää ja mahdollisesti myös leventää. Padotuskorkeutta ei nosteta ja myös patorakennelmat säilyvät nykyisellä paikalla. Suunnitelman mukaan uuteen vesivoimalaitokseen tulee kaksi uutta koneistoa, jotka toimivat parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Koneistojen rakennevirtaamat ovat m 3 /s. Rakennustöiden yhteydessä peruskorjataan Kreivinsaareen johtava silta, vanhojen neulapatojen tilalle asennetaan uudet kauko-ohjatut luukut. Pääuoman pohjapadon yhteydessä on vanha kalaporras. Voimalaitoksen uusimisen yhteydessä rakennetaan luonnonmukainen kalaporras, jonka yläpää tulee joko yläkanavaan tai Kreivinsaaren poikki pääuomaan. Pääuomaan voidaan rakentaa pohjapatoja työmaalta tulevalla louheella, jolloin nykyisin pienillä virtaamilla kuivana oleva jokiuoma tulee vesittymään. Pohjapadot ovat n cm korkuisia. Tulevilla muutoksilla ei ole vedenkorkeuteen tulvatarkastelun kannalta haitallisia muutoksia tulossa. Koska padotuskorkeutta ei tarvitse nostaa, ei siten alueelle myöskään aiheudu negatiivisia vaikutuksia veden nousun osalta jokiuomassa. Toisaalta laitoksen yläpuolisen kanavan syventäminen ja leventäminen pikemminkin hieman alentaa rautatiesillan yläpuoleisen alueen tulvavedenkorkeuksia ohjaten vettä hieman enemmän Ruukinkosken vesivoimalaitoksen kautta.
9 9 3 LASKENTAMENETELMÄT JA LÄHTÖAINEISTO 3.1 Laskentaohjelmistot Aineiston käsittely on suoritettu maastomallin osalta Autodeskin Civil 3D versiolla. Poikkileikkaukset maastomallista sekä tulva-alueiden vedensyvyyksien karttapohjainen esitys on luotu Rivercad Professional 8 -ohjelmistolla. Mainitulla ohjelmistolla on myös tehty maasto- ja uomapoikkileikkauksen yhdistäminen. Virtauksen laskenta eri tulvatilanteissa on suoritettu HEC-RAS versiolla. 3.2 Maaston korkeusaineistot Tulvavaarakartoitettavalta alueelta oli käytettävissä Maanmittauslaitoksen laserkeilaustekniikkaan perustuva maastomalli. Laserkeilaus on suoritettu vuonna Aineisto saatiin maanmittauslaitoksen kautta TM35FIN koordinaatistossa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen pistetiheys on ollut 0,9 pistettä neliölle. Alkuperäisen pistepilven korkeustarkkuus on ± 0,15 m. Tässä työssä alkuperäisestä pistepilvestä laadittiin harvennettu kolmioverkko käyttäen harvennuksessa 0,15 m korkeuskriteeriä. Siten saadun kolmioverkon korkeustarkkuudeksi voidaan määritellä koko aineiston alalta olevan ± 0,30 m. Siikajoen kunnan hankkiman aineiston Maanmittauslaitoksen julkaisulupa on NRO 53/MML/11. Liitteessä 1 olevaan kuvaan on piirretty mallinnetun alueen korkeussuhteita esittävä karttakuva. 3.3 Sillat Siltatiedot saatiin käyttöön Siikajoen kunnasta sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Sillat on tallennettu virtausmallin sillan vapaa-aukkotietojen osalta. Siltoja mallinnettavalla alueella on kaikkiaan 3 kpl. 3.4 Muut rakenteet Alueelle sijaitsee yksi voimalaitos, Ruukinkosken voimalaitos. Lisäksi rautatiesillan yhteydessä sijaitsee ruukinkosken pohjapato, jonka harjankorkeus on N60+ 44,45 m. Pohjapato on varustettu 2,0 m:n levyisellä kalaväylällä, jonka harja on korkeudessa N60+ 43,95 m. Pohjapadon alapuolella on vaimennuskynnys, jonka harjan korkeus on N60+ 43,80 m.
10 4 VIRTAAMAMALLIN KALIBROINTI Mallin rakenne Työssä laskettiin HEC-RAS ohjelmistolla vedenkorkeudet Siikajoen uomaan eri tulvavirtaamatoistuvuuksilla. Mallin yläpuolisena reunaehtona käytettiin virtaamaa ja käytettiin tulvatilanteen mukaista pituuskaltevuutta paaluvälille Tulvaveden pituuskaltevuus tuolloin oli 0,0002. Tätä pituuskaltevuutta on käytetty jatkossa kaikkien virtaamatilanteiden osalta mallin alapuolisena reunaehtona. Rautatiesillan alapuolisella jokiosuudella poikkileikkauksia oli käytettävissä aika harvoin poikkileikkausvälein. Käytännössä tämä tuo hieman epätarkkuutta mallinnetun alueen alaosalle. 4.2 Kalibrointi Kalibrointiaineistoa oli käytettävissä varsinaiselta mallinnettavalta alueelta keväällä tehdyistä mittauksista sekä hieman suuremmalla virtaamalla tehdyistä havainnoista. Lisäksi alueelta tai sen läheisyydestä oli joitain havaintoarvoja kevään 1981 mukaisesta tulvavedenkorkeuksista. Havaintopäivän virtaama Harjunnivassa oli 173 m 3 /s ja Länkelässä 259 m 3 /s. Näiden avulla arvioiden virtaaman suuruus on Ruukissa ollut samana ajankohtana 221 m 3 /s. Taulukko 5. Vedenkorkeudet eri tulvantoistuvuutta vastaavasti, virtaama rautatiesillan kohdalla vastaavana ajankohtana noin 221 m 3 /s. Havaintopaikka nro Siikajoki PL Havaintoaika HW N60+ [m] , , , , , , , , ,07 Taulukko 6. Vedenkorkeudet eri tulvantoistuvuutta vastaavasti, virtaama rautatiesillan kohdalla vastaavana ajankohtana oli noin 453 m 3 /s. Havaintopaikka nro Siikajoki PL Havaintoaika HW N43+ [m] , , , , , , ,80
11 11 Muita havaintoja on esitetty taulukossa 7. Näistä havainnoista vain rautatiesillan läheisyydestä havaittu oli tässä työssä mallinnetulla alueella. Taulukko 7. Vuoden 1981 havaintoja, virtaama rautatiesillan kohdalla vastaavana ajankohtana oli noin 377 m 3 /s. Havaintopaikka Siikajoki pl Havaintoaika HW N60+ [m] ,61 Rautatiesillan yp ,52 pl n ,00 Seuraavassa kuvassa 5 on esitetty vedenkorkeuksien laskenta ja vertailu vuoden 1957 havaintoaineistoon. Vedenkorkeudet uoman alaosilla edustavat hyvin laskettuja arvoja, uoman yläosalla lasketut vedenkorkeudet ovat hieman havaittuja ylempänä. Ruukki_tulvavaarakartat Plan: Imported Plan 01 7/21/2011 RIVER-1 Reach-1 Legend 48 EG Q WS Q Crit Q Ground OWS Q Elevation (m) * 275.* * 296.* * Main Channel Distance (m) Kuva 5. Lasketut ja havaitut vedenkorkeudet mukaisella virtaamatilanteella Kuvassa 6 on esitetty kevään 2011 mukaiset vedenkorkeudet. Ruukinkosken ja sen yläpuolisen alueen lasketut vedenkorkeudet asettuvat tarkasti laskettujen vedenkorkeuksien kohdalle. Sen sijaan Ruukinkosken alapuoleiset havaitut vedenkorkeushavainnot ovat yllättävän lähelle edellisessä kevään 1957 havaintoarvoja. Siten onkin mahdollista että kyseisenä havaintopäivänä jäät olivat vaikuttamassa joen alapuoleisiin vedenkorkeuksiin, vaikka sillan yläpuolinen alue oli havaintopäivänä kyllä jo vapaa jäiden vaikutuksesta.
12 12 Toinen mahdollisuus on että suurempien tulvahavaintojen mukainen alapuolisena reunaehtona käytetty pituuskaltevuus 0,0002 ei sovellu näin pienille virtaamille ja alapuoleisen osan harva mitattu poikkileikkaustiheys aiheuttaa virheen laskenta-arvoihin. Reunaehto näyttää kuitenkin toimivan vuoden 1957 mukaisella selvästi suuremmalla tulvavirtaamalla ja on siten perusteltu. Ruukki_tulvavaarakartat Plan: Imported Plan 01 7/21/2011 RIVER-1 Reach-1 Legend 48 EG Q WS Q Crit Q Ground OWS Q Elevation (m) * 275.* * 296.* * Main Channel Distance (m) Kuva 6. Lasketut ja havaitut vedenkorkeudet mukaisella virtaamatilanteella Vedenkorkeudet HW1/20 HW1/1000 Vedenkorkeudet uomassa on laskettu aiemmin esitetyn kappaleen 2.2 mukaisilla virtaamatiedoilla. Laskennasta on tulostettu vedenkorkeudet eri poikkileikkauksissa tulvatilanteissa HW1/20, HW1/50, HW1/100, HW1/250 sekä HW1/1000. Tuloste on esitetty numeerisessa muodossa liitteessä 4. Vedenkorkeudet virtaamilla HW1/20 HW1/1000 on esitetty pituusleikkauksena kuvassa 7.
13 13 Ruukki_tulvavaarakartat Plan: Imported Plan 01 7/21/2011 RIVER-1 Reach-1 Legend Elevation (m) EG HQ1/1000 WS HQ1/1000 EG HQ1/250 WS HQ1/250 EG HQ1/100 WS HQ1/100 EG HQ1/50 WS HQ1/50 EG HQ1/20 WS HQ1/20 Crit HQ1/1000 Crit HQ1/250 Crit HQ1/100 Crit HQ1/50 Crit HQ1/20 Ground * 275.* * 296.* * Main Channel Distance (m) Kuva 7. Siikajoen pituusleikkaus ja vedenkorkeudet HW1/20 HW1/ Jääpatotulvat Ruukin alue on ollut perinteinen jääpato-ongelmista kärsivä kohde. Ns. Liskon suvanto ja Ruukinkosken alapuoleinen suvanto ovat olleet paikkoja, jossa jääpatoja lähes säännöllisesti ilmenee. Keväisin nämä ovat paikkoja, johon jääpatojen ennakkotorjuntaa esimerkiksi jääsahauksen muodossa pyritään kohdentamaan ja haittoja siten ennaltaehkäisemään. (Arola & Leiviskä 2006) Alueelta on vuosien saatossa tehty havaintoja hyvinkin korkeista jääpatotilanteista. Seuraavassa esitetystä pituusleikkauskuvasta ilmenee, miten paljon havainnot ovat korkeammalla kuin esim. tässä työssä käytetyn kevään 1957 mukaiset havainnot. Jääpatokorkeudet pituusleikkauksessa ovat olleet pl kevät v ,00 m sekä pl kevät v ,30 m. Vedenpinnan korkeudet ovat olleet noin kaksi metriä ylempänä kuin kevään 1957 suurimmat tulvakorkeudet. Jääpadon padotuksen seurauksena kevään 1905 ylimmät korkeudet ovat likimain samassa korkeudessa kuin tässä työssä HQ1/1000 ylivirtaaman mukaiset vedenkorkeudet vastaavissa paikoissa.
14 14 v kevät jääpato HW Kuva 8. Jääpatohavainnot keväällä v sekä suurimpia vedenkorkeushavaintoja alueelta. Siten esimerkiksi rakentamisen ohjaamisessa jääpatotilanne tulisi erityisesti huomioida alueen kaavoitusta ja rakentamislupia alueelle annettaessa. 4.5 Metatietolomake Laskenta-aineiston osalta on laadittu metatietolomake. Lomake sisältää keskeiset tiedot lähtöaineistona käytetystä maastoaineistosta ja hydrologisista tiedoista. Metatietolomake on liitteenä 5.
15 15 5 TULVAKARTAT 5.1 Tulvavedenkorkeudet HW1/20 HW1/1000 Rautatiesillan alapuoleiselta alueelta oli käytettävissä vain vähän todellisia mitattuja poikkileikkauksia. Tämä aiheuttaa hieman epävarmuutta laskettujen vedenkorkeuksien tarkkuudelle mallinnetun alueen alaosalla. Lisäksi on huomattava, että erityisesti mallinnetun alueen alapuolella jääpadot ovat aiheuttaneet likimain samoja vedenkorkeuksia kuin kerran tuhannessa vuodessa avovesitilanteessa lasketun virtaaman mukainen vedenkorkeus. Tulvavaarakartoissa kastuva alue on määritetty Siikajoen uoman mukaisin korkeuksin myös uomaalueen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa että kastuvaksi alueeksi on merkitty myös Ohtuanojan ympäristö. Käytännössä tie nro 807 rajoittaa veden pääsyä Siikajoesta alueelle ja tulvavesi ei Siikajoesta ainakaan vielä pienillä tulvan toistuvuuksilla pääse aluetta kastelemaan. Seuraavassa kuvassa 9 on esitetty kyseinen alue violetilla viistoviivoitusrasteroinnilla.
16 16 Tie 807 Kuva 9. Tie 807 suojaama alue HW1/100 Siikajoen laskettujen vedenkorkeuksien avulla violetti viistorasterointi. Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/
17 17 Luonnosversiot tulvaveden peittämistä tulva-alueista eri toistuvuuksilla on esitetty liitteissä 6a - e. Tyrnävällä Pekka Leiviskä, DI Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, Tyrnävä
18 18 KIRJALLISUUS Arola K. ja Leiviskä P Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 416. Oulu s. Ekholm M., Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Helsinki s.
PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotIsonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 2.12.2010 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 18.3.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi Sisällysluettelo
LisätiedotSisällysluettelo. Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 13.11.2009 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo
LisätiedotPerhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 29.2.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi ALKUSANAT 2 Tässä
LisätiedotKeravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat 15.8.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Kannen kuva Tikkurilankoski kevättulvalla 2004, Kari Rantakokko 2004. 2 ALKUSANAT
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotLappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 1.4 Käytössä
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotUskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU
Uskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU Ecoriver Oy LIITE 4 USKELANJOEN JÄÄTARKASTELUA KAUKOLANKOSKEN ALUEELLA HEC-RAS
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotPudasjärven tulvakartta
TULVAKARTOITUKSEN METATIETOLOMAKE tulvapaikan nimi: sijainti Pudasjärven tulvakartta 12.04.2013 ID: 61 ELY-keskus: Pohjois- Pohjanmaan ELY vesienhoitoalue: Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue (VHA4) kunta:
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
LisätiedotTornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön
Lapin ELY-keskus Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön 1.10.2013 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 Asetetut tavoitteet... 3 2 Mallin muunto HEC-RAS muotoon...
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotLappi. Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot...
LisätiedotLappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot... 4 1.5 Tulvavaarakartoitettavat
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotVattenfall Sähköntuotanto Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI
LisätiedotTulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus
Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 12.11.2013/rr, ms Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 2 3. UML-malli... 5 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta
LisätiedotTiedustelu muutamien kunnan omistamien maa-alueiden myynnistä/koskienergia Oy
Kunnanhallitus 123 29.03.2010 Kunnanhallitus 191 17.05.2010 Valtuusto 46 26.05.2010 Kunnanhallitus 221 14.06.2010 Tiedustelu muutamien kunnan omistamien maa-alueiden myynnistä/koskienergia Oy 1980/44/441/2010
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotKainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotSiikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Kari Arola ja Pekka Leiviskä Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma.......................... P O H J O I S - P O H J A N M A A
LisätiedotMerikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle
Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle HQ1/250 22.12.2004 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, Äänekoski, puh Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen, Siikajoki
Dnro PSAVI/80/04.09/2012 12.6.2014 KUULUTUS Vesilain mukainen lupahakemus Hakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, 44100 Äänekoski, puh. 010 45 11 Asia Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen,
Lisätiedotasiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
LisätiedotKOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS
KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS JÄÄPATOJEN AIHEUTTAMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN SKENAARIOISSA Risto Kirves Harri Koivusalo Teemu Kokkonen Aalto-yliopisto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 15.11.2016/rr, ms Sisältö 1. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 2. UML-malli... 6 1. Ominaisuustietojen kuvaus Vesistötulvan määritetyt tulva-alueet
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella Vesistö: 57 Siikajoen vesistöalue Organisaatio(t): POPELY Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella
LisätiedotPorin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö
Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi
LisätiedotPaikka: Pellon kunnantalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen
Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 19.4.2013 klo 12:00 Tornionjoen tulvaryhmän 4. 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3 Esityslistan hyväksyminen 4 Edellisen n hyväksyminen 5 Tornionjoen tulvaselvitys
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Vesistö: 63 Kuivajoen vesistöalue Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011
LisätiedotIsonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi
Päiväys Datum 29.07.2011 Seinäjoki Dnro Dnr EPOELY/75/07.02/2011 Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Asia / Ärende
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotKORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS
4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn
LisätiedotOulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2 2009 Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Pylvänäinen, Diar Isid ja Marko Aalto Kainuun ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotKalajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 2 2008 Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Savolainen ja Pekka Leiviskä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotHarjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat
Harjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat Juha Aaltonen, 2.12.2015 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Taustaa... 2 2.1. Tehtävänanto...
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
Lisätiedot61 Iijoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset
LisätiedotLapua Alahärmä yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Lapua Alahärmä yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 3.2.2012 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1
LisätiedotSiikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus 26.2.2014
Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Yleisötilaisuus 26.2.2014 Tavoite Pyritään varautumaan äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin sekä pitkäaikaisiin virtaamien muutoksiin
LisätiedotSelvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla
Porin kaupunki 8 6 4 0 - -4-6 -8-10 0 5000 10000 15000 0000 5000 30000 350 Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla SYKE/VK/VVA
LisätiedotKemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 1 Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia...
LisätiedotLiite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 26.6.2014 Viite 1510007427 SIIKAJOEN JÄÄPATOPAIKAT JA MAHDOLLISET ENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET 1 Tarkastus 24.6.2014
LisätiedotYHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA
Päivämäärä 2.11.2012 YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy 1. JOHDANTO Kesällä 2012 Maveplan Oy käynnisti
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, meritulvat
Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat Dokumentin päivityspvm: 15.11.2016/rr, ms Sisältö 1. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 2. UML-malli... 5 1. Ominaisuustietojen kuvaus Meritulvan määritetyt tulva-alueet on
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotLahden kaupunki Hämeen ELY-keskus
11.12.2017 Esiselvitys Ruuhijärven, Salajärven ja Kukkasjärvien vedenkorkeusvaihtelun muuttamismahdollisuuksista Lahti, Nastola Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus 1 Sisällys 1 Tausta... 4 2 Lähtötiedot...
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotTÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO
JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Vesistö: 52 Pöntiönjoen vesistö Organisaatio(t): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPunkalaitumenjoen mittaussuunnitelma Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus
23.12.2016 Punkalaitumenjoen mittaussuunnitelma Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho www.jamiaho.fi 1 Sisällys 1 Tausta... 3 2 Mittaus... 3 2.1
LisätiedotI N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O P E K K A L E I V I S K Ä
I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O P E K K A L E I V I S K Ä REFERENSSILISTA, CV JA TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 3.11.2014 Vuoden 2014 tehtyjä ja meneillään olevia projekteja: Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvityksen
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotLapuanjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen virtausmallin avulla
Antti Tamminen Harjoittelija, Vesistöyksikkö Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raportti Lapuanjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen
LisätiedotMUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus
MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:
LisätiedotPaimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma Raportti ENNAKKOKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26028 Raportti ENNAKKOKOPIO Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKatajaojan mallintaminen paaluvälillä Ylivieskan kaupunki Laatija: Elisa Puuronen
Liite 4 0100-340 Katajaojan mallintaminen paaluvälillä 0+00-47+00 Ylivieskan kaupunki 19.4.2010 Laatija: Elisa Puuronen RAPORTTI Katajaojan mallintaminen paaluvälillä 0+00-47+00 Asiakas Ylivieskan kaupunki/kuntatekniikan
LisätiedotPyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Pekka Leiviskä ja Veli-Pekka Latvala Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 13.11.2009 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS 2 Kannen kuva: Haapaveden turvevoimala kevään 2000 tulvalla. Pohjois-Pohjanmaan
Lisätiedot