Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2

Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, 040 5090740, anitta.tahti-niemi@migreeni.org. Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) 8775 3021, migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20 Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p. 040 705 4694, arkisin klo 10-14 Myös sähköpostilla: hm-tuki@migreeni.org. Hallitus Anneli Kiljunen, puheenjohtaja Hanna Harno Päivi Hölttä Timo Jaakkola Hilkka Kettinen Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, sihteeri Marja-Leena Kinnunen, varajäsen Sari Tuomola, rahastonhoitaja, varajäsen Jäsenmaksu Vuoden 2005 jäsenmaksu on 19 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Kansikuva: Joel Nakamura, Paino: Mynäprint Oy Merckin kokoelmat. ISSN: 1458-4832 Päänsärky 2/2005:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 8 Migreenin estolääkitys 10 Suomen Migreeniyhdistyksen ensimmäinen projekti alkanut Nyt huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin 12 Tuore väitöstutkimus migreenistä Migreeniä sairastavilla pikkuaivojen säätelyn häiriöitä 13 Päivitystä sarjoittaisen päänsäryn hoitoon 14 Poimintoja tiedemaailmasta 16 Seuraa maksukattoja! 18 Päänsärkyä amerikkalaisittain 19 Mitä kipulääkettä mihinkin vaivaan? 20 Miten valita tehokas ja turvallinen kipulääke? 23 Auta lääkäriäsi arvioimaan migreenilääkityksesi toimivuus 24 Kysy asiantuntijalta 26 Lukijakysely 27 Lukijat kirjoittavat 28 Koulutusta vertaisryhmien ohjaajille 29 Minun tarinani 31 Tapahtumakalenteri 33 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Lappeenrantalainen kansanedustaja Anneli Kiljunen valittiin Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtajaksi 19.3. pidetyssä vuosiko kouksessa. Kiljunen on Lappeenrannan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä ja istuu mm. Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pääkirjoitus Tulevan syksyn aikana eduskunnassa käsitellään monia so siaalija terveydenhuollon kannalta tärkeitä lakiesityksiä. Yksi tärkeimpiä on sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Sen tavoitteena on hillitä lääkekustannusten kasvua, selkeyttää korvausjärjestelmää ja vaikuttaa lääkkeiden hintoihin. Lakiesityksen mukaan korvausluokkia olisi jatkossakin kolme, lisäksi uutena ryhmänä lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Korvausprosentteja muutettaisiin siten, että peruskorvaus olisi 42 % (nyt 50 % 10 :n omavastuun jälkeen) ja alempi erityiskorvattavuus 72 % (nyt 75 %, 5 ). Ylempi erityiskorvattavuus olisi edelleen 100 % (nyt 100 %, 5 ). Vuonna 2004 keskimääräinen omavastuuosuus korvattavista lääkkeistä oli 34 prosenttia. Yleisperiaatteena on, että lääkkeen ostajan ei tulevaisuudessa tarvitsisi maksaa kiinteää omavastuuosuutta peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen lääkkeistä. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä potilas maksaisi kolmen euron omavastuun. Kolmen euron omavastuu olisi maksettava myös kaikista lääkkeistä maksukattorajan ylittymisen jälkeen. Lääkekorvauskustannusten nousuun on pyritty vaikuttamaan monin eri keinoin, esimerkiksi lääkevaihtoa kehittämällä. Toimenpiteet vaikuttivatkin korvausmenojen kasvuun, mutta vain väliaikaisesti. Tästä syystä lakiuudistuksella halutaan vaikuttaa myös lääkkeiden hintoihin. Lääkkeiden tukkuhintoja tullaan alentamaan viisi prosenttia. Uutta esityksessä on, että lääkeyhtiöiden on aina haettava peruskorvattavuutta erikseen, jos sitä haluavat. Tällä hetkellä päätös on tehty ainoastaan erityiskorvattavuudesta. Valmisteen peruskorvattavuus voidaan myös hylätä tai hyväksyä rajoitettuna. Potilasjärjestöt ovat lakiesityksestä antamissaan lausunnoissa korostaneet, että potilaiden kannalta tärkeintä on, että heillä on aina mahdollisuus saada sairauden hoitoon tarvitsemansa lääkkeet. Tavoite on, että potilaskohtaiset kustannukset eivät nouse uudistuksen jälkeen. Suuri haaste onkin kuinka turvata tasavertainen oikeus lääkkeiden korvattavuuteen myös migreenipotilaiden osalta. Erityisesti vaikeiden migreenipotilaiden työkykyä ylläpitämään käytetyt estohoitolääkkeet ovat kriittisessä asemassa. Lääkkeet, joita muut potilasryhmät saavat korvattuina, pitäisi saada korvauksen piiriin myös silloin, kun lääkäri on kirjoittanut ne migreenin hoitoon. Tämä helpottaisi omalta osaltaan hyvän ja tehokkaan hoidon toteuttamista. Hyvää ja päänsärytöntä syksyä Anneli Kiljunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 4

Uutisia meiltä ja muualta Terveysbarometri 2005: Terveyden edistämisen rakenteita on vahvistettava Terveyden edistämisen keskus julkaisee vuosittain Terveysbarometria, jota varten haastatellaan terveysalan vaikuttajia kunnissa ja järjestöissä. Tämän vuoden barometri nostaa merkittäväksi haasteeksi terveyden edistämistä tukevien rakenteiden kehittämisen yhteiskunnan eri tasoille. Juhlapuheissa terveyden edistäminen nostetaan merkittäväksi tekijäksi kansalaisten arjen vahvistajana, mutta taloudellisia resursseja siihen ei budjetoida. Kunnissa uhkatekijänä nähdään selkeästi lakisääteinen hoitotakuu, jonka pelätään vievän loputkin resurssit ehkäisevästä työstä. Vastuuta terveyden edistämisestä ei kyetä ottamaan vastaan. Kunnissa ei myöskään ole vielä herätty siihen, että kuntalaisten terveyden edistäminen ei ole pelkästään terveyssektorin asia, jota nyt rasittaa lakisääteisen hoitotakuun velvoitteet. Kukaan ei näytä myöskään tajuavan, että terveyden edistäminen toisi säästöjä, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen tutkija Antti Pelto-Huikko. Myönteisin asia Terveysbarometrissa on se, että järjestöt ja kunnat uskovat terveyden edistämisen tärkeyteen ja haluavat tehdä sitä työtä. Toivottavasti samaa ymmärrystä ja uskoa löytyy valtakunnan tason päätöksentekijöiltä, jotta terveyden edistämiseen osoitetaan lisäresursseja. Näin kuntien ja järjestöjen osaaminen saadaan käyttöön suomalaisten terveydeksi, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö. Kolme terveyden edistämisen tärkeintä painoaluetta Huomattava osa järjestöjohtajista nosti merkittävimmäksi terveyden edistämisen toiminnaksi sosiaalisten verkostojen tukemisen. Muut vahvat painoalueet olivat liikunnan lisääminen ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen sekä mielenterveystyö. Myös kuntien vastaajat nostivat liikunnan lisäämisen ja monipuolistamisen merkittäväksi kuntalaisten terveyden edistäjäksi. Lisäksi erityisesti terveysjohtajien vastauksissa korostui ehkäisevään päihdetyöhön panostaminen. Kuntien lautakuntien puheenjohtajat korostivat puolestaan työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen painottuvaa työtä. Mitkä tekijät ohjaavat terveyden edistämistyötä Järjestöissä terveyden edistämistyötä ohjaaviksi vahvoiksi tekijöiksi nousevat arvot ja päämäärät sekä kansalaisten tarpeet. Kunnissa ohjaavia tekijöitä ovat valtakunnalliset strategiat ja kunnan oma strategia. Suomen tärkein terveyspolitiikkaa ohjaava asiakirja on Terveys 2015 -kansanterveysohjelma (www.terveys2015.fi), jossa painotetaan terveyden edistämistä. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Aivosairaudet tulevat kalliiksi Aivosairaudet aiheuttavat enemmän kuin kolmanneksen kaikista sairauskuluista Euroopassa. Vasta ilmestyneessä eurooppalaisessa tutkimuksessa käsiteltiin 12 yleisimmän aivosairauden aiheuttamia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Mukana oli sekä psykiatrisia että somaattisia sairauksia, kaikkiaan 127 miljoonaa sairastunutta. Laskelmiin sisällytettiin niin koululääketieteen kuin täydentävän lääketieteen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä menetetyn työn ja aikaisen eläkkeelle siirtymisen rahallinen arvo. Summa nousee 386 miljardiin euroon, mikä tekee 829 jokaista eurooppalaista kohden. Aivosairaudet ovat kaikkein kallein sairausryhmä nyky-euroopassa. Vaikka sairauksien vaikutus sekä yksilöön että yhteiseen talouteemme on valtava, aivotutkimus sai vain 8 % EU:n 5. puiteohjelman biotieteiden tutkimusbudjetista. Tämä on vähemmän kuin 0,01 % siitä, millaisia kustannuksia sairaudet vuodessa aiheuttavat, sanoo professori Jes Olesen, European Brain Councilin puheenjohtaja. EU:n tiede- ja tutkimuskomissaari Janez Potocnik sanoo: Terveydenhoito kattaa suuren osan kaikkien Euroopan maiden budjeteista. Siksi on hyvin tärkeää selvittää eri sairauksien aiheuttamat kustannukset. Mitä tutkimus sanoo migreenistä? 14 15% väestöstä sairastaa migreeniä, päänsäryn vuoksi menetettiin Englannissa ja Tanskassa 1100 1300 työpäivää tuhatta työssäkäyvää kohti ja kivun vuoksi vajaateholla tehtyjä päiviä oli neljä kertaa enemmän. Ikäryhmässä 25 60 päänsärkyä sairasti ainakin kerran vuodessa 51 %, migreeniä 14 % ja kroonista päänsärkyä 4 %. 40777009 (40 miljoonaa) ihmistä Euroopassa sairastaa migreeniä ja sairauteen kuluu vuodessa rahaa 27002000000 (27 miljardia). MH 40 miljoonaa ihmistä Euroopassa sairastaa migreeniä Diagnoosina migreeni: Migreeniyhdistyksen materiaalia terveydenhuoltoon Migreeniyhdistys on Suomen MSD:n tukemana valmistanut migreenipotilaan ohjausmateriaalia terveydenhuollolle. Materiaalin käyttöönottoon liittyvät koulutustilaisuudet, jollaiset aloitettiin viime syksynä. Tähän mennessä tilaisuuksia on ollut neljässä neurologisen hoidon yksikössä (Pori, Seinäjoki, Jyväskylä, Jämsän Jokilaakson sairaala), syksyllä niitä järjestetään ainakin kolme lisää (Hyvinkää, Kokkola, Kemi). Koulutus on avoin sairaaloiden ja perusterveydenhuollon hoitajille, kiinnostuneita hoitajia onkin ollut runsaasti mukana. Tavoitteena on paitsi luovuttaa ohjausmateriaali ja siihen liittyvä tukimateriaali, mm. päänsärkypäiväkirjat, samalla yhdessä hoitajien kanssa keskustella migreenin hoidon ajankohtaisaiheista. Koulutuksen tärkeänä osana on ollut myös migreenipotilaan lääkehoidon ohjaus, siitä osasta on vastannut jokaisen sairaalan oma neurologi. Kiitos heille hyvästä yhteistyöstä. MH Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 6

Poimintoja pohjoismaisesta migreenikongressista Vain 3 5% migreenipotilaista saa estohoitoa, vaikka n. 50 % migreeniä sairastavista voisi hyötyä estohoidoista. Tämä oli toukokuussa Tukholmassa järjestetyn migreenin estohoitoa käsitelleen kongressin postereissa (lyhyissä kirjallisissa esityksissä) useimmin siteerattu tutkimustulos, kun joukko pohjoismaisia migreenin asiantuntijoita kokoontui pohtimaan kroonisen päänsäryn ja sen ennalta ehkäisyn ongelmaa. Yhtenä riskitekijänä päänsäryn kroonistumiseen pidetään särkylääkkeiden liikakäyttöä. Myös triptaanien tai ergotamiinin liikakäyttö voi aiheuttaa tai ylläpitää kroonista päänsärkyä. Särkylääkepäänsärky kehittyy helpommin migreeniä kuin tensiopäänsärkyä sairastaville, totesi luennossaan norjalainen professori John-Anker Zwart. Mahdollisina myötävaikuttajina hän piti fyysistä tai psyykkistä riippuvuutta lääkkeistä, niiden aiheuttamaa välittäjäainejärjestelmien muuttumista tai geneettistä alttiutta, joka johtaa migreenin kehittymiseen. Särkylääkepäänsärkyä ja lääkkeiden käytön riskirajoja käsitteli dos. Markus Färkkilä tämän lehden edellisessä numerossa. Särkylääkepäänsäryksi määritellään International Headache Societyn kriteereiden mukaan päänsärky, jota esiintyy useammin kuin 15 päivänä kuukaudessa ja jolla on liikaa käytettyyn lääkkeeseen liittyviä erityispiirteitä, särky alkaa tai pahenee lääkkeiden käytön aikana ja särkytyyppi palaa alkuperäisen säryn kaltaiseksi kahdessa kuukaudessa lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen. * * * Migreenissä kohtauslääkkeiden liikakäyttöä voidaan ennalta hallita estohoidolla. Norjalainen tohtori Lars Stovner luetteli siihen muitakin keinoja, mm. laukaisevien tekijöiden (triggereiden) välttäminen, rentoutus, säännöllinen liikunta, psykoterapia, neuvonta ja ohjaus. Näitä voidaan täydentää lääkehoidoilla. Käytetyimpiä migreenin estolääkkeitä on tutkittu joko pienillä potilasmäärillä tai lyhytkestoisilla tutkimuksilla, totesi ylilääkäri Markus Färkkilä. Eniten tutkimuksia on tehty topiramaatista. Mikään nykyisin käytössä olevista estolääkkeistä ei toimi kaikilla potilailla, siksi tulevaisuudessa tarvitaan vielä parempia lääkkeitä. Tässä lehdessä ss. 8 9 neurologi Markku Nissilä kirjoittaa enemmän migreenin estolääkkeistä. * * * Estolääkehoito aloitetaan hyvässä yhteistyössä potilaan ja hoitavan lääkärin kanssa, ohjasi tohtori Stovner. Keskeisessä roolissa on päänsärkypäiväkirja, jonka avulla kohtaustiheys ja lääkkeiden käyttö tarkistetaan sekä ennen estohoidon aloittamista että sen aikana. (Päänsärkypäiväkirjoja voi kysyä omalta lääkäriltä, lähimmästä apteekista tai tulostaa internetistä osoitteesta www.migreeni.org.) Tuloksen vahvistaa MIDAS-asteikolla todettu toimintakyvyn heikkeneminen, joka merkitsee sitä, että kohtauslääkitys ja lääkkeettömät ennaltaehkäisyn menetelmät eivät toimi riittävästi. Yhdessä lääkärin kanssa asetetaan myös realistiset tavoitteet estohoidolle: lääkitys ei poista kohtauksia kokonaan ja lääkkeet auttavat vain osalle migreeniä sairastavista. On hyvä muistaa, että estolääkettä käytetään säännöllisesti, mutta kyseessä ei ole elinikäinen lääkitys, sanoi tohtori Stovner. Yhtä lääkettä testataan 2 3 kuukautta ja päänsärkypäiväkirjan avulla todetaan, onko se tehonnut. Ellei, se voidaan vaihtaa toiseen estolääkkeeseen. Kaikilla estolääkkeillä on omanlaisiaan sivuvaikutuksia, mutta yleensä ne vähenevät ajan myötä. Estolääkkeisiin ei liity lääkkeiden liikakäytön riskiä. MH 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskus Oy Migreenin estolääkitys Milloin migreeniin käytetään estolääkitystä? Migreenin estolääkitystä tarvitaan, jos kohtauksia on usein tai ne kestoaikansa tai muun syyn vuoksi rajoittavat toimintoja kohtuuttomasti. Nyrkkisääntönä estolääkityksen aloittamiselle voidaan pitää kuutta särkypäivää kuukaudessa. Jos kohtaukset kestävät 2 3 päivää, kannattaa ensin kokeilla aikaiseen kohtaushoitoon siirtymistä ja seurata vähenevätkö särkypäivät näin. Aikaisen, eli puolen tunnin kuluessa kohtauksen alusta otetun lääkehoidon teho perustuu migreeniprosessin pysäyttämiseen ennen toisen asteen hermosolun herkistymistä, jolloin särky ei uusiudu lääkkeen tehon mentyä ohi. Miten estolääke valitaan? Estolääkitystä suunnitellessa on huomioitava migreenin tyyppi, koska kaikkia estolääkkeitä ei voi suositella kaikissa migreeneissä. Myös muut sairaudet vaikuttavat migreenin estolääkityksen valintaan. Esim. estolääkkeenä käytetyt beetasalpaajat saattavat aiheuttaa yllätyksiä vaikkapa urheiluharrastuksessa kun syke ei nouse totutulla tavalla. Estolääkityksen ohella tulee kiinnittää huomiota migreeniä laukaiseviin ärsykkeisiin ja pyrkiä karttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Mitä lääkkeitä estolääkkeet ovat? Lähes kaikki migreenin estohoitoon käytetyt lääkkeet ovat alun perin kehitetty muitten sairauksien hoitoon. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia, koska lääkekorvausten omavastuun ylittymisen jälkeen KELA:n ei tarvitse korvata virallisen käyttöaiheen ulkopuolella käytettyjä lääkkeitä kokonaan. Verenpainelääkkeet Yleisin migreenin estohoitoon käytetty lääkeryhmä ovat beetasalpaajat jotka ovat alun perin verenpainelääkkeitä. Niiden teho migreenissä ei perustu verenpaineen laskemiseen. Migreeniä sairastavilla on yleensä taipumus matalaan verenpaineeseen jonka vuoksi yleisimpiä beetasalpaajien sivuvaikutuksia on huimaus. Maksimisykkeen madaltuminen laskee fyysistä suorituskykyä eli lenkkeily tms. ei tunnu yhtä mukavalta tämän lääkeryhmän aikana. Myös painajaisunia saattaa esiintyä. Beetasalpaajia käytetään aurattoman migreenin estohoitoon. Auralliseen, aivorunko- tai hemiplegiseen migreeniin niitä ei tulisi käyttää. Verapamiilia käytetään erityisesti aurallisessa, aivorunko- ja hemiplegisessä migreenissä. Sen yleisin sivuvaikutus on ummetus. Aurattomassa migreenissä beetasalpaajat ovat tehokkaampia. Uusin tulokas migreenin estohoitoon on kandesartaani joka myös on verenpainelääke. Toisin kuin beetasalpaajat, kandesartaani ei vähennä maksimisykettä joten sitä voi käyttää liikuntaa harrastavien estolääkkeenä. Sivuvaikutuksia tulee erittäin harvoin. Migreenissä käytetään samoja annoksia kuin verenpaineen hoidossa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 8

Estolääkityksen käyttö tulisi aloittaa ennen kuin särkypäiviä alkaa olla 10 kuukaudessa, mieluiten jo kuuden särkypäivän tasolla. Tämän rajan ylittyminen useammaksi kuukaudeksi johtaa lääkeriippuvuuden kehittymiseen, jolloin estolääkkeetkään eivät toimi. Masennuslääkkeet Kahta aikanaan masennuslääkkeeksi tullutta lääkettä, amitriptyliiniä ja nortriptyliiniä voidaan käyttää migreenin estohoitoon. Nykyään käytettävät annokset ovat erittäin pieniä ja ovat yleensä hyvin siedettyjä. Yleisin sivuvaikutus on ohimenevä väsymys. Erityisesti amitriptyliiniin voi liittyä ummetusta tai suun kuivumista. Mielialaan niillä ei ole mitään vaikutusta koska annos on murto-osa masennuksen hoitoon käytetyistä annoksista. Samoja lääkkeitä käytetään esimerkiksi kroonisen kivun hoitoon nostamaan kipukynnystä. Nämä lääkkeet sopivat periaatteessa kaik kien migreenilajien estohoitoon, joskin ainoana estolääkkeenä ne eivät ole kovin tehokkaita. Jos migreeniin liittyy unihäiriö tai niska-hartialihasten jännitys, näitä lääkkeitä kannattaa käyttää muun estolääkityksen lisänä. Epilepsialääkkeet Eräät epilepsialääkkeet toimivat tehokkaina migreenin estolääkkeinä. Valproaatti on tehokas vähentämään migreenikohtauksia, mutta sivuvaikutuksena saattaa esiintyä vapinaa, lihaskipuja, painonnousua ja hiustenlähtöä. Lisäksi naisilla saattaa esiintyä munasarjojen rakkuloita pitkäaikaisessa käytössä. Erityisesti aurallinen migreeni tai valoärsytyksestä laukeava migreeni vähenee valproaatilla. Topiramaatista on runsaasti tutkimustuloksia joiden mukaan se toimii migreenin estohoidossa hyvin ja sen asema estolääkkeenä on tulossa virallisesti hyväksytyksi. Toisin kuin muilla epilepsialääkkeillä, topiramaatilla on painoa laskeva sivuvaikutus. Masentuneille ei kannata topiramaattia antaa koska se saattaa pahentaa masennusta. Pregabaliini näyttää alustavasti toimivan vaikean migreenin estohoidossa joskin kokemukset ovat toistaiseksi enemmän kokemuskuin tutkimusperäisiä. Ergotamiinit Dihydroergotamiinia voidaan joskus käyttää aurattoman migreenin estohoitoon. Käyttöä rajoittaa huono ja yksilöllisesti vaihteleva imeytyminen ruuansulatuskanavasta. Ergotamiinia tai tavallisia särkylääkkeitä ei saa koskaan käyttää migreenin estohoitoon koska seurauksena tulee lääkekierre joka pahenee eikä migreeni suinkaan helpotu. Botuliinitoksiini Botuliinitoksiinia on ryhdytty käyttämään migreenin estohoidossa. Ongelmana on korkea hinta, koska KELA ei korvaa lääkettä päänsäryn hoidossa. Jos migreeniin liittyy dystonia, botuliinitoksiini voidaan korvata lihasspasmin hoitona. Tällä hetkellä ei osata tunnistaa niitä jotka hyötyvät lääkityksestä. Osalla toksiini ei toimi lainkaan. Kuinka estolääkkeitä käytetään? Estolääkityksen käyttö tulisi aloittaa ennen kuin särkypäiviä alkaa olla 10 kuukaudessa, mieluiten jo kuuden särkypäivän tasolla. Tämän rajan ylittyminen useammaksi kuukaudeksi johtaa lääkeriippuvuuden kehittymiseen, jolloin estolääkkeetkään eivät toimi. Estolääkkeitä kannattaa käyttää kuureina jotka kestävät 3 6 kuukautta. Erityisesti beetasalpaajien tehoa hiipuu puolen vuoden käytön jälkeen. Estolääkkeiden tehoa voidaan parantaa järkevillä yhdistelmillä. Esimerkiksi topiramaatti ja nortrptyliini toimii paremmin kuin jompikumpi yksinään. Lisäksi voi laittaa beetasalpaajan tai kandesartaanin. Yleensä estolääkkeiden yhdistäminen kuuluu neurologille. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Suomen Migreeniyhdistyksen ensimmäinen projekti alkanut Nyt huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin Suomen Migreeniyhdistyksen kiinnostuksen kohteena on jo muutaman vuoden ajan ollut yhä lisääntyvä lasten päänsärky. Yhdistys laati viime vuonna hankesuunnitelman kolmivuotiselle projektille, jotta se pystyisi osaltaan vaikuttamaan lasten ja nuorten päänsärkyjen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Uusien toimintojen kehittäminen ja niiden toimivuuden testaaminen tapahtuu useimmiten erillisrahoitteisina projekteina. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella voidaankin nyt kolmen vuoden ajan kohdentaa huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky -projekti pähkinän kuoressa Lasten ja nuorten päänsäryt ovat lisääntyvät huolestuttavassa määrin. Koulunsa aloittavista jopa 10 %:lla on toistuvia päänsärkyjä. Migreeniä sairastaa lapsista n. 3 6 % ja etenkin nuorilla tytöillä sairastavuusprosentti on vieläkin suurempi. Hoitamaton tai alihoidettu päänsärky saattaa helposti kroonistua ja päänsärkylääkkeiden tilapäinenkin käyttö vaatii täsmäohjausta. Särkylääkkeiden jatkuvasta käytöstä voi aiheutua päänsärkykierre. On tärkeätä mahdollisimman varhain tehdä oikea diagnoosi ja saada täsmähoito-ohjeet. (www. kaypahoito.fi) Lasten päänsärky -projekti lisää ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. perustaa lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen vertaisryhmiä kouluttaa vertaisryhmiin vetäjät Tavoitteena on estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja vähentää niistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja Projektin painopistealueita ovat tiedotus, materiaalin tuottaminen, koulutus ja vertaistukiryhmien perustaminen. Tiedotuksessa pohjataan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin vuonna 2003 julkaisemaan Lasten päänsärkyjen tutkimus- ja hoitosuositukseen. Materiaalin tuottamisessa pyritään löytämään lapsille ja nuorille sopivat tavat, kuten interaktiiviset tietokonepelit ja pienille lapsille suunnatut kuva- ja tehtäväkirjat. Koulutusta tarjotaan päiväkotien, lastenneuvoloiden ja koulujen henkilökunnalle, heidän tarpeidensa mukaisesti. Lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä vertaisryhmien perustamisen pohjana on ryhmien vetäjien kouluttaminen. Projektissa tehdään tiiviisti yhteis- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 10

Suomen Migreeniyhdistyksen kotisivut ovat tietoa täynnä, vierailethan myös niillä! www.migreeni.org työtä mm. Neurologisten vammaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten, ammattikorkeakoulujen, päiväkotien - ja peruskoulun opettajien sekä vanhempainyhdisten kanssa. Projektia koordinoi konkari Projektikoordinaattoriksi valittiin toukokuun alusta työnsä aloittanut terveydenhoitaja Anitta Tähti-Niemi Kuusankoskelta. Projektityö on hänelle tuttua yli kuuden vuoden ajalta. Aiemmin hän toimi A-klinikkasäätiöllä koordinaattorina kahdessa omassa projektissa ja oli osallisena monissa muissa projekteissa. Työkokemus pankkivirkailijana sekä yrittäjä- ja kirjanpitokurssit auttavat projektin budjetoinnissa ja taloushallinnassa. Tuntumaa lasten ja nuorten elämään on tuonut omien ja hoitolasten lisäksi toimiminen sairaanhoitajana lastenosastolla ja terveydenhoitajana lastenneuvolassa ja kouluilla. Kouluttaminen sujunee rutiinilla kahdeksan vuoden opettajuuden ja lukuisten lastenkaitsijakurssien pitämisen ansiosta. Elinikäisen oppimiseen uskovalle on opintoja kertynyt monilta eri aloilta ja etenkin kasvatustieteiden opinnoista on ollut hyötyä niin työ- kuin siviilielämässä. Kun monipuoliseen työkokemukseen lisätään Anitan halu kehittää toimintoja luovasti sekä asiakaslähtöisesti, voi yhdistys odottaa projektin edistyvän tavoitteiden mukaisesti. Lasten päänsärky -projekti toivoo aktiivista vuoropuhelua ja odottaa kaikkien osapuolien ilmaisevan vapaasti toiveitaan ja kehittämisideoitaan sähköposititse: anitta.tahti-niemi@migreeni.org, puhelimitse: 0405090740, kirjeitse: Suomen Migreeniyhdistys Sähköttäjänkatu 2 B 00520 Helsinki ja kasvokkain, kun kohdataan. Perheyhtiö Oy Anglo-Nordic Ab on lahjoittanut Suomen Migreeniyhdistykselle 5.000 käytettäväksi yhdistyksen toiminnan ja migreenin hyvää hoitoa edistävän viestinnän edellytysten parantamiseen. Kiitämme lahjoituksesta! 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Tuore väitöstutkimus migreenistä Migreeniä sairastavilla pikkuaivojen säätelyn häiriöitä Hanna Harno Teksti ja kuva: Anna-Mari Hursti Puoli miljoonaa ihmistä sairastaa migreenin tavallista muotoa, jonka oireita ovat toispuoleinen tai koko pään kattava sykkivä särky, pahoinvointi, oksentaminen sekä valo- ja ääniherkkyys. Joillakin esiintyy erilaisia näköoireita kuten sahalaitaa tai näkökenttäpuutoksia ja silloin puhutaan aurallisesta migreenistä. Migreenin yhtä harvinaista suvuittain esiintyvää muotoa, familiaalista hemiplegistä migreeniä, sairastaa muutama sata suomalaista. Tämä sairaus alkaa yleensä lapsuudessa ja useimmiten ennen 30. ikävuotta. Kohtaus alkaa yleensä näköoireella, jonka jälkeen esiintyy halvausoireita. Familiaalinen hemipleginen migreeni on geneettinen sairaus, joka on jaettu geenivirheen mukaan kahteen eri tyyppiin. Migreenipotilaista noin 25 %:lla esiintyy neuro-otologisia oireita, kuten matkapahoinvointia tai huimausta. Neurologinen tutkimus on kuitenkin yleensä normaali, mutta silmänliikkeiden ja tasapainon säätelyssä todetaan useimmiten poikkeavuutta elektronystagmografialla (ENG) tai tasapainolevyllä tutkittaessa. Hanna Harno tutki väitöstutkimuksessaan aurallista ja auratonta migreeniä sairastavien nopeiden silmänliikkeiden ja tasapainon poikkeavuuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että periytyvää halvausoireista migreeniä (familiaalinen hemipleginen migreeni tyyppi 2, FHM2) sairastavilta löytyi myös poikkeavuuksia. Silmänliikkeiden häiriöt eivät vaikuta mitenkään migreenipotilaiden käytännön elämään. Migreenitutkimuksen kannalta näillä tuloksilla on kuitenkin paljon merkitystä, toteaa Harno. Migreenin selvittäminen etenee Migreeni on aivojen sairaus ja migreenipotilaiden aivoissa on havaittu eroja terveisiin verrattuna. Väitöskirjatyön tulokset silmänliikkeiden ja tasapainon säätelyn poikkeavuudesta migreenipotilailla näyttävät viittaavan pikkuaivojen säätelyn häiriöön. Pikkuaivot sijaitsevat aivojen takaosassa ja siellä tapahtuu liikkeiden hienosäätö. FHM2-potilailla todettiin samantyyppisiä muutoksia kuin muilla migreenipotilailla, mutta näitä muutoksia ei voitu samalla tavalla paikallistaa pikkuaivoperäisiksi, kertoo Harno. Nyt valmistunut tutkimus toi lisätietoa migreenin neuro-otologisista löydöksistä ja voi osaltaan olla auttamassa ymmärtämään migreeniin liittyviä oireita ja löydöksiä. Tulevaisuudessa tutkitaan varmasti lisää migreenin mahdollista yhteyttä muihin aivoperäisiin sairauksiin, esimerkiksi epilepsiaan. Tulevaisuudessa selviää onko migreeni vaarallisempi sairaus aivoille kuin on aiemmin ajateltu eli onko se mahdollisesti etenevä sairaus. Jo nyt on alustavaa näyttöä siitä, että migreeniä usein sairastavilla on kohonnut riski sairastua pikkuaivojen aivohalvaukseen tai saada oireettomia aivojen valkean aineen muutoksia. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 12

Artikkelin referoi Matleena Helojoki Päivitystä sarjoittaisen päänsäryn hoitoon Hortonin oireyhtymä tarkoittaa kauheaa pään kipukohtausta silmän seudulla tai takana, kirjoittaa ylil. Markus Färkkilä Poliklinikkalehdessä (1/2004). Ensimmäisen kerran jo 1600-luvulla kuvattu oireyhtymä sai yhden monista nimistään Hortonin 1952 Lancetissa julkaiseman artikkelin perusteella. Tauti alkaa yleensä 30 40 vuoden iässä ja tyypillinen potilas on tupakoiva mies. Tauti esiintyy myös naisilla, mutta usein se on diagnosoitu migreeniksi, jatkaa Färkkilä. Naisilla esiintyy sekä migreenin kriteerit täyttäviä kohtauksia että tyypillisiä Horton kohtauksia. Tyypillisessä kohtauksessa särky paikallistuu toispuoleisesti silmän ympäristöön. Silmä on usein turvoksissa ja verestää ja potilaalla voi olla saman puoleisen luomen roikkuminen ja mustuaisen pienentyminen. Usein särynpuoleinen sierain tukkeutuu ja vuotaa. Kaikki oireet ovat samalla puolella kasvoja. Kipu voi tuntua yläleuan alueella ja sekoittua hammasperäiseen kipuun. Potilaat käyvät usein silmälääkärillä ja hammaslääkärillä, jos tautia ei ole diagnosoitu. Usein kipu alkaa kun potilas on nukkunut pari tuntia. Kova särky kestää tehottomalla hoidolla tai hoitamattomana 30 minuutista kolmeen tuntiin, mutta usein lievempää jälkisärkyä jää pidempään. Särkyjakso voi kestää viikkoja, mutta sitten oireisto voi olla poissa kuukausia, jopa vuosia. Sarjoittaisen päänsäryn tapauksista 10 15 % kroonistuu vuosien kuluessa ja kipukohtaukset ovat lähes jatkuvia. Hoito Kipu on erittäin kovaa ja hoidolla on kiire, toteaa Färkkilä. Potilaan on kovan kivun vuoksi vaikea olla paikallaan, usein potilas käveleekin mieluummin poliklinikalla edestakaisin kuin makaa sängyssä ja painaa kipualueita käsillään. Horton-potilasta ei tarvitse asettaa lepoon pimeään kuten migreenipotilasta. Parasetamolia tai ibuprofeenia ei kannata käyttää, koska ne eivät tehoa tähän kipuun. Niiden antaminen ensilääkityksenä vain pitkittää potilaan kärsimystä, toteaa Färkkilä. Myöskään opiaatit eivät yleensä tehoa, vaan triptaanit tai ergotamiinit ovat selvästi parhaat lääkkeet. Tiiviillä kasvomaskilla annettu 7 l / min 100 % happihoito (potilas istuu etukumarassa ja hengittää 15 min. ajan 100 % happea) tehoaa myös hyvin. 5 10 min. tauon jälkeen happihengitystä voidaan turvallisesti jatkaa. Jos päivystyspoliklinikalla happihoidosta saadaan tehoa, potilas voi hankkia happipullon kotikäyttöön lääkärin kirjoittamalla reseptillä tai A-todistuksella. Estohoito Kohtausten esiintymiseen ei voi itse vaikuttaa kovin paljon. Färkkilä listaa laukaiseviksi tekijöiksi alkoholin, vasodilatoivat (verisuonia laajentavat) aineet sekä päiväunet. Sen sijaan dieeteillä ei ole vaikutusta suuntaan tai toiseen eikä fysikaalisesta hoidosta, akupunktiosta tai biofeedbackista (jota ei Suomessa ole juuri saatavanakaan, toim. huom.) ole hyötyä. Verapamiilia pidetään tällä hetkellä ensisijaisena estolääkkeenä, Färkkilä jatkaa. Beetasalpaajat ovat seuraava vaihtoehto ja neurologin harkinnan mukaan voidaan yrittää myös eräitä epilepsialääkkeitä. Päivystyspoliklinikalla voidaan jo yrittää katkaista Hortonjakso myös kortikosteroidilla, jota potilas jatkaa kotona parin-kolmen viikon ajan annosta vähitelleen alentaen. 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Poimintoja tiedemaailmasta Koonneet Hanna Harno ja Päivi Hölttä Varmuus migreenikohtauksesta ennen triptaanin ottoa Aiemmin triptaani neuvottiin ottamaan migreenisäryn ollessa kohtalainen tai kova voimakkuudeltaan. Tällainen menettely varmisti sen, ettei triptaaneja käytetty muun päänsäryn kuin migreenin hoitoon. Todellisuudessa monikaan migreeniä sairastava ei ole pystynyt odottamaan migreenisäryn yltymistä ja nykyisin onkin jonkin verran teoreettista näyttöä siitä, että triptaanin käyttö kohtauksen varhaisessa vaiheessa olisi hyödyllistä. Asiat eivät ole kuitenkaan niin suoraviivaisia, näissä triptaanin oton ajankohtaa tutkivissa töissä on merkittäviä metodologisia näkökohtia punnittaviksi: esim. hitaasti ja nopeasti etenevät migreenikohtaukset tulisi tutkia eri ryhmissä, tutkimusten tulisi olla lumelääkkeellä kontrolloituja ja sokkoutettuja, tulisi tutkia triptaanien terapeuttista vaikutusta lumelääkkeeseen verrattuna eikä niinkään absoluuttisia arvoja ja käyttää päätetapahtumana kivuttomuutta. Varhainen kohtauksen hoito voi myös lisätä särkylääkepäänsäryn tai triptaaniriippuvuuden riskiä. Professori Ferrarin mukaan potilaita tulisi neuvoa ottamaan kohtauslääkkeensä heti, kun he ovat varmoja, että migreenikohtaus on kehittymässä, mutta ei auran aikana. HH Ferrari MD. Should we advise patients to treat migraine attacks early: methodologic issues. Eur Neurol 53 Suppl 1:17-21, 2005. Potilaiden koulutus ja oikea pääsäryn hoito perusterveydenhuollossa parasta särkylääkepäänsäryn ennaltaehkäisyä Särkylääkepäänsärky on yllättävän yleinen vaiva ja siihen liittyy merkittävä, pitkäaikainen sairastavuus ja elämänlaadun heikkeneminen. Särkylääkepäänsärkyä sairastavilla on primaareja päänsärkyjä (kuten migreeni, tensiogeeninen päänsärky tai näiden yhdistelmä), jotka muuttavat muotoaan päivittäisiksi tai lähes päivittäisiksi päänsäryiksi vuosien tai vuosikymmenien ajaksi johtuen päänsärkylääkkeiden liikakäytöstä. Näitä ovat tulehduskipulääkkeet, ergotamiinit, triptaanit ja lääkkeet, joissa on esim. barbituraattia tai kodeiinia. Myös kahvi oli luettelossa. Potilailla on yleensä pitkä sairaushistoria särkylääkepäänsäryn suhteen, ennen kuin he hakeutuvat lääkäriin. Useimmat potilaat saavat avun särkylääkevieroituksesta, päänsäryn estolääkkeistä ja rajoitetusta kohtauslääkkeiden käyttämisestä. Ennuste ei kuitenkaan aina ole hyvä, noin 50 % voi joutua särkylääketai triptaanikierteeseen uudestaan 5 vuoden seuranta-aikana. Potilaiden koulutus ja oikea päänsärkyjen hoito perusterveydenhuollossa ennaltaehkäisee parhaiten lääkkeiden liikakäyttöä. Kirjoittajat toteavat, että tarvittaisiin lisää biologista ja kliinistä tutkimusta särkylääkepäänsärystä, jotta potilaiden hoito ja ennaltaehkäisy olisi tulevaisuudessa tehokkaampaa. HH Dawson AJ, Dodick DW, Limmroth V. Medication overuse headache in patients with primary headache disorders: epidemiology, management and pathogenesis. CNS Drugs 19(6):483-497, 2005. Kromosomissa 5 kytkentä migreenipäänsärkyyn Australialainen tutkimusryhmä osoitti kromosomin 5q21 kytkeytyvän migreenisärkyyn. 12245 Australialaisen kaksosten joukosta löydettiin haastattelun perusteella 790 kaksosparia, joilla oli migreeni. Tutkijat eivät luokitelleet potilaita niinkään aurallisen tai aurattoman migreenin perusteella, vaan migreenioireiden voimakkuuden ja oirekuvan monimuotoisuuden perusteella. Koko genomi tutkittiin ja todettiin merkitsevä kytkentä kromosomiin 5q21 sekä mahdolliset kyt- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 14

kennät kromosomeihin 8, 10 ja 13. Lisäksi voitiin vahvistaa aiemmin saatu kytkentä aurattomasta migreenistä kromosomissa 6. Kromosomissa 1, jossa sijaitsee familiaalisen hemiplegisen migreenin alttiusalueita, voitiin todeta kytkentä myös tavalliseen migreeniin. Kromosomi 5:n kytkentä näytti liittyvän eniten sykkivään päänsärkyyn, ja muillekin kromosomikytkennöille saatiin yhteys erilaisiin migreenioireisiin. HH Nyholt D, Morley K, Ferreira M, et al. Genomewide significant linkage to migrainous headache on chromosome 5q21. Am J Hum Genet 77:500-512, 2005. Lääkekokeilu kerrallaan migreenin kohtaushoitoon Triptaanien ja erogotamiinin käyttöä tutkittiin apteekkirekistereistä yhden vuoden ajalta n. 168 000 asukkaan asumaalueella. Triptaani- tai ergotamiinireseptejä oli kirjoitettu 2343 potilaalle (1,4%). Suun kautta annosteltavat lääkkeet olivat enemmistönä (77,1 %), ihon alle annettavia injektioita oli 9,7 %, peräpuikkovalmisteita 7,1 % ja nenäsuihkeita 6,1 %. Kaikkiaan 292 potilaalle (12,5 %) kirjoitettiin useampi kuin yksi lääkeresepti. Nämä potilaat kuluttivat merkitsevästi enemmän lääkkeitä ja he saivat merkitsevästi enemmän muita kuin suun kautta otettavia valmisteita. HH Lohman J, van der Kuy-de Ree M; the Group of Co-operating Pharmacists Sittard-Geleen and its environs. Patterns of specific antimigraine drug use a study based on the records of 18 community pharmacies. Cephalalgia Mar 25(3):214-8, 2005. Vettä päänsärkyyn! Kesälomalla saattoi kohdata monenlaisia, migreenille altistavia vaaroja. Työstressin helpottuminen saattoi laukaista migreenin muutamaksi alkupäiväksi. Kun siitä oli selvitty, tulivatkin upeat lomasäät, hellettä ja aurinkoa, jotka tosin saattoivat saada aikaan uuden migreenin. Vai oliko syynä sittenkin liika nukkuminen tai pitkään jatkuneet grillijuhlat juhlajuomineen? Kaikki päänsärky ei kuitenkaan ole migreeniä, ja parantumiseen ei aina tarvita monimutkaisia lääkityksiä, kuten seuraava juttu osoittaa. Lontoon migreeniklinikan lääkäri Joseph Blau kertoo kuulleensa vedenpuutteen aiheuttamasta päänsärystä alkujaan kahdelta lääketieteen opiskelijalta, jotka kärsivät tästä vaivasta (Blau J, Kell C, Sprling J. Water-Deprivation Headache: A New Headache With Two Variants. Headache 2004; 44:79-83). Päänsärky alkoi lievänä ja pahentui vähitellen, jos tilaisuutta juomiseen ei ollut. Hyvä puoli oli se, että vedenjuonti paransi kokonaan tai auttoi oleellisesti, vaikka särky oli melko voimakaskin. Kysely kollegoiden, tuttavien ja sukulaisten joukossa paljasti, että ilmiö oli monelle tuttu. Suurimmalla osalla vedenjuonti paransi säryn puolen tunnin kuluessa, osa joutui sen sijaan kärsimään 1 3 tuntia. Vesiannos vaihteli yksilöllisesti 2 15 dl välillä. Vedenpuutteesta johtuva päänsärky, jota kirjoittajat pitivät uutena päänsärkytyyppinä, ei tähän kyselyyn osallistuneilla kehittynyt migreeniksi, vaikka osa oli migreenikkoja. Joseph Blau innostui kyselemään toisessa vaiheessa migreenipotilailta, laukaisiko liian vähäinen juominen heille migreenin. Potilaista 36 % ilmoitti, että näin oli asia (Blau J. Water Deprivation:A New Migraine Precipitant. Headache 2005; 45: 757-759). Kirjoittaja toteaa, että veden puutteen aiheuttama migreeni näyttää olevan tuttu migreenikoille, mutta ei lääkäreille. Mahtaako tilanne olla Suomessa samanlainen? Liian vähäistä nesteen nauttimista seuraava migreeni lienee varsin tuttu ilmiö suurelle osalle lehden lukijoista. Mikäli oikein muistan, on juomisen tärkeyttä korostettu useaan kertaan Migreeniyhdistyksen lehdessä ja koulutustilaisuuksissa myös lääkäreiden toimesta. Vahinko, jos joku vielä joutuu kestämään vedenpuutepäänsärkyä tai juomisen puutteen laukaisemaa migreeniä tietämättä, että vesi vanhin voitehista! PH 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Gunilla Öller Koulutussuunnittelija, Psoriasisliitto Seuraa maksukattoja! Sairauden ja sen hoitoon liittyvien kulujen yhteydessä puhutaan maksukatoista. Nykyään on käytössä kolme eri maksukattoa: sosiaalija terveydenhuollon, lääkkeiden ja matkojen kustannuksissa kussakin omansa. Maksukattojen tarkoituksena on rajata sairauteen liittyvien kulujen kertymistä niin, etteivät ne muodosta liian suurta taloudellista rasitetta. Matkakustannusten kohdalla maksukaton täyttymistä on itse seurattava, samoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä kertyviä kuluja. Kela seuraa lääkekustannuksien kertymää ja ilmoittaa, kun katto on täyttynyt. Tutustu käytäntöön ja seuraa sairauden hoidosta kertyviä kustannuksia. Terveydenhuollon maksukatto Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten hän saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 590 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 12 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Terveydenhuollon maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa. Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, erikoismaksuluokan lisämaksuja, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja. Alkuperäiset maksukuitit on hyvä säilyttää, sillä ne on tarvittaessa esitettävä ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. (lähde STM) Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 16

Suuret lääkekulut, ns. lääkekatto Kun hankit lääkkeitä, laita maksukuitit talteen, sillä ne vaaditaan, jos haet lisäkorvausta suurista lääkekustannuksista. Potilaan itsensä maksamilla lääkekustannuksilla on kalenterivuodessa raja, joka vuonna 2005 on 606,95 euroa. Tämän summan ylimenevä määrä tarpeellisista kustannuksista korvataan hakijalle Kelan toimistosta kokonaan lisäkorvauksena. Kelan toimisto maksaa hakijalle lisäkorvausta kuitenkin vasta, kun korvattava määrä on kalenterivuodelta yli 16,82 euroa. Kela seuraa asiakkaan maksettavaksi jääviä lääkekustannuksia ja lähettää hänelle ilmoituksen enimmäismäärän ylittymisestä sekä ohjeet lisäkorvauksen hakemiseksi. Kustannuksiin lasketaan pelkästään yhden henkilön sellaisten lääkärin määräämien lääkkeiden, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden ostot, joista asiakas on jo saanut osakorvauksen. Kun korvattavia lääkkeitä ostetaan reseptillä edellä mainitun rajan ylittymisen jälkeen, ostaja voi menetellä seuraavasti: Hän maksaa valmisteista apteekissa omavastuuhinnan ja hakee lisäkorvausta Kelan toimistosta tai työpaikkakassasta. Hän maksaa koko hinnan apteekissa ja hakee korvausta ja lisäkorvausta Kelan toimistosta tai työpaikkakassasta. Hän valtuuttaa käyttämäänsä apteekkia hoitamaan kulujen seurannan ja hakemaan lisäkorvauksen sen täyttyessä. Korvauksen hakijan muistilista Jokaista lisäkorvauserää haetaan omalla hakemuslomakkeella SV178, johon liitetään alkuperäiset maksukuitit niistä ostoista, joista korvausta haetaan. Kuitit voi korvata merkityttämällä ostokset apteekissa miinuskirjaan. Hakuaikaa on kuusi kuukautta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana lisäkorvauksen saamiseen oikeuttava raja on ylittynyt. Lisäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, ettei lääkettä osteta useammin eivätkä hankitut lääkemäärät ole suurempia kuin annostusohje edellyttää. (lähde Kela) Matkakulut ja omavastuu Kela maksaa sairaudesta tai Kelan kuntoutuksen vuoksi aiheutuneista matkakuluista korvausta siltä osin kun ne ylittävät 9,25 euron omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Oman auton käytön kustannuksiksi Kela on vahvistanut 0,20 euroa/kilometri. Jos matkakustannusten omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana vuotuisen 157,25 euron omavastuuosuuden (Kelaan ilmoitetuista matkoista), Kelan toimisto maksaa ylittävän osan kokonaan. Kela korvaa sairauden vuoksi tehdystä matkasta aiheutuneita kuluja yleensä silloin, kun hakijan hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen hakijan matkasta lähimpään lääkäriin tai tutkimus- tai hoitolaitokseen. Kela korvaa myös järjestämästään kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut. Tällöin matkojen korvaaminen perustuu aina Kelan tekemään kuntoutuspäätökseen. Kustannukset korvataan päätöksessä ilmoitettuun kuntoutuspaikkaan. Matkakorvauksen hakijan muistilista matkakorvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. matkakorvaushakemus tehdään lomakkeelle SV4. matkasta yleisillä kulkuneuvoilla ei yleensä tarvitse liittää mukaan kuittia, mutta selvitys matkan kohteesta on tarpeen ilmoittaa Kelaan myös ne matkat, jotka eivät oikeuta korvaukseen (kustannus alle 9,25 e yhteen suuntaan) mutta kerryttävät maksukattoa Jos hakija on joutunut käyttämään erityiskulkuneuvoa, kuten taksia, hänen on liitettävä mukaan selvitys muun kuin halvimman kulkuneuvon tarpeellisuudesta (lääkärin tai hoitopaikan todistus tai oma selvitys esim. poikkeuksellisista liikenneolosuhteista) ja kuitti suoritetusta maksusta. (lähde Kela) Artikkeli on julkaistu Ihon Aika -lehdessä 3 / 2005. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Teija Silén LT, Helsingin Päänsärkykeskus tsilen@hotmail.com Päänsärkyä amerikkalaisittain Minulla oli viime syksynä mahdollisuus seurata viikon ajan amerikkalaisen maailmankuulun päänsärkyklinikan, Jefferson Headache Centerin (JHC) toimintaa Philadelphiassa. JHC on päänsärkykeskus, jossa hoidetaan menestyksellisesti vaikeaa päänsärkyä sairastavia potilaita. Keskuksen johtajan professori, neurologi Stephen Silbersteinin alaisuudessa toimii 2 kokopäivätoimista neurologia, psykiatri ja 2 päänsärkyyn perehtynyttä psykologia. Polikliiniseen hoitohenkilökuntaan kuuluu 5 kokopäivätoimista sairaanhoitajaa tai osastosihteeriä. Polikliinisen toiminnan lisäksi keskuksella on muutamia vuodeosastopaikkoja. Keskuksessa tehdään aktiivisesti kliinistä päänsärkytutkimusta ja sitä pyörittämään tarvitaan 4 tutkimushoitajaa. Lisäksi keskuksessa tehdään kivun perustutkimusta tohtori Oshinskyn johdolla. Keskuksessa tutkitaan n. 750 uutta potilasta vuosittain. N. 80 % klinikalle lähetetyistä potilaista on kroonisesta päivittäisestä päänsärystä kärsiviä. Suurin osa näistä on kroonisesta migreenistä kärsiviä ja muut ovat mm. kroonisia jännityspäänsärky-, hoitoresistenttejä Hortonin neuralgia- ja Hemicrania continua -potilaita. Suurin osa potilaista tulee Pennsylvanian osavaltion alueelta, mutta myös naapuriosavaltioista ja jopa tuhansien kilometrien takaa. Vakuutusyhtiöt lähettävät heidät tähän keskukseen jos päänsärky on käynyt elämää invalidisoivaksi. Uusi potilas tutkitaan moniammatillisella yhteistyöllä ja ensikäyntiin keskuksessa varataan 4 6 tuntia. Ensin hän tapaa sairaanhoitajan, joka tekee perusteellisen alkuhaastattelun ja täyttää sähköisessä muodossa olevat esitietolomakkeet. Sen jälkeen neurologi tekee kliinisen tutkimuksen ja täydentää omalta osaltaan esitietoja. Jokainen potilas sitoutuu jo ennen klinikalle tulemistaan psykologin tai psykiatrin tutkimukseen, joka pyritään tekemään neurologisen tutkimuksen jälkeen. Hoitotiimi kokoontuu viikoittain ja neuvottelee uusien potilaiden hoitolinjoista, joita hoitava neurologi toteuttaa vuodeosastolla tai potilaan tullessa polikliiniselle kontrollikäynnille. Potilaat ovat yleensä käyneet läpi mittavan migreenin estolääkityskokeilun jo ennen päänsärkykeskukseen pääsyään. Heille on jo aikaisemmin yleensä kokeiltu beetasalpaajia ja trisyklisiä antidepressantteja (vanhanaikaisia kipua estäviä masennuslääkkeitä). Käytetyin migreenin estolääkitys keskuksessa näytti olevan topiramaatti, joka on meilläkin saanut migreenin estohoitoon käyttöindikaation kevään 2005 aikana. Viikon aikana tapaamillani JHC:n migreenipotilailla suurimmalla osalla topiramaatin vuorokausiannokset olivat 200 800 mg/vrk. Annokset olivat huomattavasti suurempia kuin kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin perustuva annossuositus 100 mg/vrk, mahdollisesti johtuen siitä että nämä olivat vaikeasta, vuosia jatkuneesta kroonistuneesta migreenistä kärsiviä potilaita. Muita keskuksessa käytettyjä estolääkkeitä olivat valproaatti, lamotrigiini erityisesti hankaliin migreenin auraoireisiin sekä olantsapiini. Lähes jokainen potilas käytti serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä pääasiallisena käyttöaiheena migreenin esto. Lääkityksissä pyrittiin yhdistelmähoitoihin; useampia eri tavoilla vaikuttavia estolääkkeitä käytettiin samanaikaisesti. Botuliinitoksiinia kokeiltiin hyvin herkäs- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 18

ti migreenin estohoitona. Jos se vähensi ainakin 50 % migreenikohtauksista, pistokset uusittiin 3 4 kk välein. Vuodeosastolla hoidettiin potilaita, joilla oli pitkittynyt migreenikohtaus tai potilaita, joilla oli krooninen päivittäinen päänsärky ja särkylääkkeiden, triptaanien tai opiaattien liikakäyttöä. Triptaanien liikakäytössä JHC: llä oli selkeät hoitolinjat. Jos potilaalla oli kroonistunut migreeni (yli 15 koht/kk) ja hän käytti yli 10 päivänä kuukaudessa triptaania ja useammat estolääkityskokeilut eivät vähentäneet koh tauksia niin häneltä kiellettiin kokonaan triptaanien käyttö ainakin 2 vuoden ajaksi. Jos kohtaukset olivat lähes päivittäisiä, niin vieroitus triptaaneista tehtiin antamalla vuodeosastolla suonensisäisesti dihydroergotamiinia (DHE) 8 tunnin välein korkeintaan 5 vrk ajan. Joskus jouduttiin lisäämään lääkitykseen rauhoittavia neuroleptejä kuten Zyprexa ja Klorproman tai valproaattia suonen sisäisesti. Kotona potilas sai hoitaa migreenikohtauksen tulehduskipulääkkeen, pahoinvointilääkkeen ja neuroleptin yhdistelmällä, mutta niitäkin rajoitetusti ja 2 kertaa viikossa hän sai antaa itselleen lihaksensisäisen DHE pistoksen. DHE on migreenin kohtauslääke, jota saa meillä pistosmuotona vain erityisluvalla. Tablettina sen imeytyminen ja teho on huono. Jos migreenipotilaalla oli alle 10 triptaanilla hoidettua migreenipäivää kuukaudessa, korostettiin triptaanin käytössä varhaisen kohtaushoidon tärkeyttä kohtauksen uusiutumisen estämiseksi. Amerikkalaisten migreenipotilaiden hoidossa oli yksi erityispiirre, joka erosi selkeästi suomalaisista hoitolinjoista. Osa migreenipotilaista oli saanut ennen JHC:in tuloaan migreenikohtausten hoitoon opiaatteja eli vahvoja morfiinin sukuisia kipulääkkeitä. Opiaatti saattoi antaa hetkellisen avun migreeniin, mutta kuukausien tai vuosien mittaan heidän migreeninsä oli kroonistunut ja lisäksi heistä oli tullut opiaateista riippuvaisia. Migreenin estolääkityksen lisäksi heille annettiin metadonia opiaattiriippuvuuteen ja myöhemmin yritettiin päästä myös metadonista eroon. Heidän migreeninsä oli erityisen hoitoresistenttiä ja pitkäaikaista hoitoa vaativaa. http://www.pressi.com/fi/artikkeli/96511.html Mitä kipulääkettä mihinkin vaivaan? Itsehoitolääkkeitä suositellaan lievissä ja tilapäisissä oireissa, jos lääkkeettömät vaihtoehdot, liikunta tai lepo, eivät auta. Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään parasetamolia ja paikallisesti käytettäviä geelejä tai voiteita. Tulehduskipulääkkeistä suositellaan ibuprofeenia. Sairaus flunssa päänsärky migreeni kulumat niskasäryt Lääkeaineryhmä + itsehoitotoimenpide parasetamoli ja C-vitamiini + lepo parasetamoli + raitis ilma tai univajeen korjaaminen tilanteesta riippuen valitaan parhaiten tehoava; parasetamoli tai lievät oireet tulehduskipulääke ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo tai ketoprofeeni + lepo viileässä huoneessa paikalliset valmisteet ja/tai parasetamoli + liikunta kipugeelit ja parasetamoli hartiasäryt, selkäkipu parasetamoli tai tulehduskipulääke + kevyt liikunta kivun sallimissa rajoissa kuukautiskipu venähdykset ibuprofeeni tai jos se ei sovi parasetamoli + lämpötyyny tai liikunta tulehduskipulääke + kylmähaude + tukiside hammaskipu tilapäisesti mikä tahansa kipulääke + hammaslääkäriin Lähde: Suomen Apteekkariliitto, 5/2005 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Suomen Apteekkariliitto http://www.pressi.com/fi/artikkeli/96512.html Miten valita tehokas ja turvallinen kipulääke? Kipulääkkeiden aiheuttamiin mahahaavoihin kuolee vuosittain noin 300 suomalaista. Moni käyttää samanaikaisesti lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä ja itsehoitolääkkeitä, jolloin niiden haittavaikutukset korostuvat. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden ahkerimpia kipulääkkeiden käyttäjiä. Suurin käyttäjäryhmä on vanhukset, jotka tarvitsevat lievitystä sairauksien tuomiin kolotuksiin ja särkyihin, mutta lähes jokainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa kipu- tai kuumelääkettä. Näin saat oikean kipulääkkeen apteekista Kerro, millaista kipu on, mistä arvelet sen johtuvan ja kuinka pitkään sitä on jatkunut Kerro, jos sinulla on ollut mahahaava tai muita mahasuolikanavan oireita Kerro myös mahdollisista allergioistasi, astmasta sekä sydän- ja verisuonisairauksistasi Kerro, jos olet raskaana Muista mainita, mitä muita lääkkeitä käytät, jotta yhteisvaikutukset voidaan välttää Pyydä tietoa, miten lääkettä kannattaa käyttää, jotta saat parhaan avun Pyydä tietoa myös lääkkeen haittavaikutuksista Älä käytä rinnakkain lääkärin määräämää tulehduskipulääkettä ja itsehoitotulehduskipulääkettä Käytä kipulääkettä saamasi ohjeen mukaan, lisätietoja myös www.itsehoito-opas.net Jatkuvasti kipulääkkeitä käyttäviä suomalaisia on noin 400 000. Eniten itsehoitokipulääkkeitä käytetään päänsärkyyn, flunssan oireisiin, selkäkipuun, kuukautiskipuihin sekä hammassärkyyn, korvakipuun ja muihin kipuihin. Itsehoitokipulääkkeet kuten parasetamoli, asetyylisalisyylihappo, ibuprofeeni, deksibuprofeeni ja ketoprofeeni helpottavat lievää ja keskivaikeaa kipua sekä alentavat kuumetta. Tulehduskipulääkkeiksi kutsutuilla asetyylisalisyylihapolla, ibuprofeenilla, deksibuprofeenilla ja ketoprofeenilla on lisäksi tulehdusta vähentävä vaikutus, ja siksi ne soveltuvat esimerkiksi akuuttien venähdysten tai akuutin selkäkivun hoitoon. Itsehoitokipulääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen, enintään muutaman päivän yhtäjaksoiseen käyttöön. Jos kipu jatkuu pidempään, on viisainta käydä lääkärissä tai pyytää neuvoja apteekista. Vältä haitta- ja yhteisvaikutukset Kipulääkkeitä käytetään Suomessa runsaasti, mutta niiden haittoja ei tunneta. Tämän vuoden alussa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 20

Itsehoitokipulääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen, enintään muutaman päivän yhtäjaksoiseen käyttöön. tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että valtaosa kipupotilaista tunsi huonosti särkylääkkeiden riskejä. Suurin osa haitoista kohdistuu ruoansulatuskanavaan. Tulehduskipulääkkeet ohentavat ruoansulatuskanavaa suojaavaa limaa ja saattavat varsinkin pitkäaikaisessa käytössä ja suurina annoksina altistaa mahan ja pohjukaissuolen haavaumille. Kipulääkkeiden käyttäjillä maha- tai pohjukaissuolihaavat ovatkin melko yleisiä, ja niiden aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee vuosittain noin 300 suomalaista. Haittavaikutukset korostuvat, jos käytetään sekä lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä että Yksilölliset ohjeet apteekista Lääkkeiden käyttöä käsittelevissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että alle 30 prosenttia asiakkaista lukee lääkepakkauksessa olevat käyttöohjeet. Ongelmana on myös, että potilaat saavat lääkemääräyksiä eri lääkäreiltä, jolloin kokonaiskuva kaikkien lääkkeiden käytöstä saattaa hämärtyä. Apteekissa tiedot kaikista käytössä olevista lääkkeistä voidaan koota, jolloin vältytään yhteisvaikutuksilta ja päällekkäisiltä lääkityksiltä. Kivunhoidossa asiakkaan on tärkeää löytää yhteistyössä apteekin farmaseutin tai proviisorin kanssa turvallinen hoitomuoto. Asiakkaan kannattaa kysyä ainakin: Mitä voisin käyttää kipuu- itsehoitolääkkeitä samanaikaisesti. Tällaisia käyttäjiä on Suomessa arviolta 30 000. Kipulääkkeeksi suositellaan entistä enemmän parasetamolia, koska se ei ärsytä vatsaa. Parasetamolin käytössä suomalaiset eroavat muista Pohjoismaista. Emme ole oppineet käyttämään parasetamolia ehkä siitä syystä, että sitä tarvitaan usein kaksi tablettia (2 x 500 mg) kerrallaan, jotta kipu lievittyisi tehokkaasti. Nivelkipujen ja venähdysten hoidossa voi käyttää viilentäviä tai tulehduskipulääkkeitä sisältäviä voiteita tai geelejä, jolloin lääke ei vahingoita ruoansulatuskanavaa. Kipulääkkeiden käytössä piilee ni ja mitä minun pitäisi tietää tästä lääkkeestä. Apteekissa osataan auttaa oireen arvioinnissa ja kertoa mm. lääkkeen käyttötarkoituksista ja mahdollisista haittavaikutuksista. Apteekista saa myös tarkat käyttöohjeet oikeista annosmääristä ja siitä, milloin lääke on paras ottaa. Apteekissa osataan erottaa, milloin tarvitaan tulehduskipulääkettä ja milloin riittää tavallinen kipulääke, sekä milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Kivun turvallisesta hoidosta kerrotaan myös 30.5. ilmestyvässä apteekkien Terveydeksi!-asiakaslehdessä. Lehden saa maksutta Apteekkariliiton jäsenapteekeista kautta maan. myös yhteisvaikutusten vaaroja, joista on syytä olla selvillä lääkettä valitessa. Yleisin yhteisvaikutus on kahden tulehduskipulääkkeen samanaikainen käyttö. Toisaalta esimerkiksi reumapotilaiden hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeitä samanaikaisesti kortisonihoidon kanssa, mikä lisää mahaverenvuotoriskin jopa 13-kertaiseksi. Toinen esimerkki vaarallisesta yhteisvaikutuksesta on tiettyjen masennuslääkkeiden (SSRI) ja tulehduskipulääkkeiden yhteiskäyttö. Varfariini tai litium yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa käytettynä ovat myös vakavia haittoja aiheuttavia yhdistelmiä. Yhteisvaikutukset ovat kuitenkin vältettävissä oikean ja riittävän tiedon avulla, mikä takaa lääkkeiden turvallisen käytön. Yleensä ohjeena on tulehduskipulääkkeen vaihto parasetamoliin. Kipulääke valitaan oireen mukaan Kipulääke ja sen annostelu valitaan kivun laadun ja voimakkuuden perusteella. Kipu- ja kuumelääkkeen valinnassa on muistettava myös erityisryhmät, kuten raskaana olevat ja imettävät naiset, lapset, vanhukset, astmaatikot, mahahaavapotilaat ja herkkävatsaiset henkilöt sekä muita lääkkeitä käyttävät, joille kaikille suositellaan parasetamolia. Lasten kivunhoidossa pätevät samat periaatteet kuin aikuisilla, kunhan annosmäärät lasketaan lapsen painon mukaan. Lääke suositellaan annettavaksi tablettina tai suun kautta mikstuurana, kos- 21 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden ahkerimpia kipulääkkeiden käyttäjiä. ka silloin lääke vaikuttaa huomattavasti nopeammin kuin peräpuikkoa käytettäessä. Tulehduskipulääkkeitä on saatavana myös geeleinä ja voiteina. Kun kipeä kohta on lähellä ihon pintaa, geelit ja voiteet ovat tehokas tapa lievittää kipua ja tulehdusta. Paikallishoidon ideana on lääkkeen suora imeytyminen ihon läpi tulehtuneeseen kudokseen, jolloin vältytään lääkkeen haittavaikutuksilta ruoansulatuskanavaan. Myös viilentävillä geeleillä on osoitettu teho kivun lievittämisessä. Lääkkeiden annostelussa on muistettava, että eri valmisteiden milligrammamäärät (mg) eivät ole vertailukelpoisia, koska valmisteiden sisältämät vaikuttavat aineet ovat erilaisia. Esimerkiksi parasetamolia on otettava kaksi 500 mg:n tablettia, jotta teho olisi sama kuin 400 mg:n ibuprofeenilla. Lähde: Suomen Apteekkariliitto 5/2005 Tiesitkö, että tehokkaimmat kipua lievittävät keinot ovat liikunta ja lääkkeet. Kun tarvitset kipulääkettä, valitse parasetamoli ja riittävä annos. Kulumista johtuviin nivelkipuihin, saattaa riittää paikallisesti käytettävä kipugeeli tai voide. Kipulääkkeitä ei pidä koskaan käyttää vatsakipuun. Parasetamoli ei sovi alkoholin suurkuluttajille. Itsehoitolääkkeiden käyttö yhdessä reseptillä saatavien tulehduskipulääkkeiden kanssa lisää haittavaikutusten mahdollisuutta. Kahden tulehduskipulääkkeen samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa, koska se lisää ruuansulatuskanavan haittavaikutuksia. Asetyylisalisyylihappoa ei suositella alle 3-vuotiaille eikä ollenkaan ensisijaiseksi kuumelääkkeeksi lapsille. Asetyylisalisyylihappoa ei saa käyttää kymmeneen päivään ennen leikkausta tai muuta toimenpidettä. Tulehduskipulääkkeillä (ei parasetamolilla) voi olla yhteisvaikutuksia mm. varfariinia, metotreksaattia, litiumia, kortikosteroideja ja probenesidia sisältävien lääkkeiden kanssa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 22

Auta lääkäriäsi arvioimaan migreenilääkityksesi toimivuus Tältä sivulta löydät käyttöösi Migraine-ACT -lomakkeen. Sen avulla voit itse arvioida, toimiiko migreenin hoitosi sillä tavalla, jolla nykyaikainen kohtaushoito voi ja tulisi toimia. Lääkärisi saattaa olla jo perehtynyt lomakkeeseen ja on havainnut sen toimivaksi apuvälineeksi punnitessaan kanssasi hoidon toimivuutta. Ota valmiiksi täytetty lomake mukaan, kun keskustelet tämänhetkisestä migreenin hoidosta lääkärisi kanssa. Älä unohda myöskään päänsärkypäiväkirjaa! Lyhyen kysymyslomakkeen on kehittänyt neurologi Andrew Dowson työryhmänsä kanssa. Hänen mukaansa Migraine-ACT on tarkka, yksinkertainen käyttää ja se toimii vähintään yhtä luotettavasti yleislääkärin vastaanotolla kuin pitkät selvitykset hoidon onnistumisesta (kysymyslomakkeet SF-36, MIDAS ja MTAQ). Andrew Dowson julkaisi testin artikkelissaan CMRO-lehdessä viime vuonna. Hän työskentelee migreenitutkijana ja käytännön neurologina Yhdysvalloissa ja on suosittu luennoitsija ympäri maailmaa. Saimme neurologi Andrew Dowsonin vastaamaan meille muutamaan mieltä askarruttaneeseen kysymykseen: Tri Dowson, voiko neljän kysymyksen Migraine-ACT -lomaketta käyttää yleislääkärin vastaanotolla? Kyllä, se juuri oli ajatuksena suunnitellessamme sitä. Ovatko nämä neljä kysymystä tarpeeksi luotettavia ja tuovatko ne tarpeeksi tietoa lääkärille? Kyllä, ehdottomasti. Voiko migreenipotilas itse vastata kysymyksiin esim. odotushuoneessa? Se vaikuttaa erinomaiselta ajatukselta. Kaavakkeen on tarkoitus toimia monipuolisesti ja siellä, missä se parhaiten palvelee potilasta. Voisiko lomakkeen täyttää myös internet-sivulla ja ottaa siitä tulosteen mukaan lääkärille? Kuulostaa hyvältä ajatukselta. Lääkäri saa tällöin valmista tietoa potilaalta. Suomen Migreeniyhdistys kiittää haastattelun tehnyttä Merck, Sharp ja Dohme -lääketehtaan Hollannin osastoa hyvästä ajatuksesta: Migraine-ACT -lomake tulee lähiaikoina myös www.migreeni.org -sivuille. Saat tulostettua itsellesi lomakkeen internet-sivuiltamme. 23 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särkykeskus Oy, TJ, vastaava lääkäri erkki.sako@tpsk.fi Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen tammikuun 1. päivään mennessä. 1: Miten yleinen on aura ilman päänsärkyä? Jos ihmisellä on pääasiallisesti auraa ilman särkyä, aurat ovat lyhytaikaisia eikä niistä ole juuri varsinaista haittaa, pitääkö niitä hoitaa? Jos usein toistuvat aurat haittaavat työssä tai liikenteessä, kuinka niitä hoidetaan? Migreeniauroja esiintyy melkoisesti ilman särkyä. Ne ovat yleensä harmittomia, mutta jos ne alkavat olla varsin pitkäaikaisia tai useita kertoja vuorokaudessa toistuvia tai esiintyä kypsemmällä iällä, silloin on syytä selvittää onko kyseessä pelkkä migreeniaura, vai aura oireena jostain muusta (aivo)sairaudesta. Joskus tiheästi, useita kertoja vuorokaudessa toistuvien tai pitkittyneiden migreeniaurojen takaa voi löytyä esimerkiksi jokin näköaivokuoren sairaus, useimmiten verenkiertohäiriö. Migreeniaura sinänsä ei välttämättä lääkitystä kaipaa, mutta auran jälkeen aivot toimivat käsijarru päällä 8 12 tuntia, joten usein toistuvat aurat voivat häiritä toisinaan melkoisesti erityisesti henkistä suorituskykyä. Näköauran aikana näkökentässä on tuon kirkkaan sahanterän vieressä näkökenttäpuutos, joten auton ajaminen sellaisen aikana on selkeästi ja vahvasti tieliikennelain vastainen teko. Paras pysäyttää, kunnes aura on mennyt ohi. Yksittäistä auraa saattaa nopeavaikutteinen särky- tai tulehduskipulääke lyhentää, etenkin jos kyse on muutamaa minuuttia pidemmästä aurasta. Kun mahdolliset muut sairaudet on karsittu pois, tiheästi toistuviin auroihin on olemassa estolääkkeitä (sartaanit, lamotrigiini, verapamiili, nimodipiini, moklobenemidi), jotka harventavat niitä. Migreenin estolääkkeistä betasalpaajat useimmiten pitkittävät ja joskus tihentävätkin auroja, joten niitä ei kannata käyttää. 2: Kuinka suuri on aivohalvauksen riski, jos aurallista migreeniä sairastava nuori nainen tupakoi ja käyttää e- tabletteja? Lisääkö jokin migreenilääke erityisesti aivohalvauksen riskiä? Tarkkaa lukua ei voida antaa, mutta riski kyllä kasvaa, mitä iäkkäämmästä leidistä, raskaammasta tupakoinnista tai estrogeenin suhteen suuriannoksisemmasta ehkäisyvalmisteesta on kyse. Jos mukana on vielä kohonnut verenpaine, riski kasvaa edelleen. Aivohalvaus on nuorehkoilla, alle 40-v. naisilla varsin harvinainen ja aurallinen migreeni sen tärkein riskitekijä. Jos noista riskitekijöistä jotain haluaa karsia, niin eiköhän se N.o 1 olisi tupakka sekä terveydellisistä että taloudellisista syistä, askihan on kalliimpi kuin halvin täsmälääkeannos. Kun liha kuitenkin joskus on heikko, eikä tupakatta millään pärjää, sitten kannattaa ainakin iän karttuessa vaihtaa jokin paikallinen ehkäisymenetelmä, jossa ei ole systeemisiä hormonivaikutuksia. Jos jotain migreenilääkettä halutaan erikseen syyttää, niin eiköhän tulilinjalle jäisi ensimmäisenä vanha ergotamiini, joka selkeästi supistaa kaikkia verisuonia noin 20 25 %. Viimeisten saksalaisten tutkimustulosten perusteella täsmälääkkeet, niin sanotut triptaanit, sen sijaan näyttäisivät suojaavan käyttäjiään aivoinfarkteilta. Myös tulehduskipulääkkeillä on enemmän tai vähemmän asetylsalisyylihapon kaltaisia suojaavia ominaisuuksia, vähiten ehkä koksibiryhmän lääkkeillä ja parasetamolilla. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 24

3: Vaikuttavatko kolesterolilääkkeet migreeniin? Tulitus alkaa kun on ottanut lääkkeitä pari viikkoa. Kolesterolilääkkeillä ei tiedetä olevan selkeää yhteyttä migreeniin. Teoreettisesti ne voisivat vaikuttaa sitä kautta, että kolesteroli on kaikkien steroidihormonien esiaste, esimerkiksi kortisonin ja sukuhormonien. Toisaalta tiettävästi ykkösen tasolla oleva kolesterolipitoisuus riittää näiden riittävään syntymiseen kehossa. Näin ollen ilmeisesti kyseessä on yksilöllinen reaktio, tai sitten kolesterolilääkkeen vaikutus jonkun muun mahdolliseen lääkeaineen aineenvaihduntaan, joka vuorostaan ärsyttää migreeniä. Myös muut mahdolliset sairaudet kannattaa pyrkiä poissulkemaan. 4: Kuinka nuorena Hortonin neuralgia voidaan todeta? Miehelläni on tämä tauti ja hänen isällään ollut sietämätön päänsärkytauti joka oli myös tällainen jaksottain tuleva ja muutkin oireet ovat viitanneet siihen että Hortonia sekin, mutta lääketiede ei ollut vielä silloin niin kehittynyt. Nyt reilu viisivuotias poikamme on alkanut valittamaan kauheita päänsärkyjä joista hän kovin kärsii. Kun särkyä on, niin silloin hän vain valittaa, itkee ja on kovin levoton. Mieleeni tuli että voisiko näin pienelle jo mahdollisesti tulla tämä tauti? Kyllä Hortonia on lapsillakin kuvattu, mutta tyypillisesti se alkaa n. 10 v. myöhemmin kuin migreeni, keskimäärin 27 31 vuoden iässä. Lapsilla esiintyvä Horton on erittäin paljon harvinaisempi kuin aikuislla, ja kovin luottavaa kuvaa sarjoittaisen päänsäryn esiintyvyydestä lapsilla ei tunnu kirjallisuudesta löytyvän. Nuorin näkemäni ollut Hortonpotilas on ollut juuri ja juuri kouluikäinen. Sekoittavana tekijänä on mukana myös lasten migreenikohtausten lyhyt kesto, niissä särky voi kestää lyhimmillään vain puolen tunnin verrankin. Kuvaus särystä kyllä sopii paremmin Hortoniin kuin migreeniin. Suosittelen yhteydenottoa päänsärkyihin perehtyneeseen lastenneurologiin tai neurologiin. Näin nuorella ainakin poissulkevat tutkimukset, esim. aivojen magneettikuvaus on kyllä hyvä tehdä. Parhaiten tässä ikäryhmässä varmaan sopisi kohtaushoidoksi happihengitys maskilla, estolääkkeeksi verapamiili. 5: Miehelleni määrättiin estolääkitykseksi cluster-päänsärkyyn Melatonin-niminen lääke. Annostuksena ensimmäisenä kahtena-kolmena päivänä yksi tabletti määrättyyn kellonaikaan (22.00), seuraavina parina päivänä 2 tablettia ja jatkossa 3 tablettia päivässä. Mihin lääkkeen vaikutus perustuu ja missä vaiheessa sen pitäisi alkaa auttamaan? Melatoniini on käpylisäkkeen erittämä hormoni, joka isolta osalta vastaa uni-valverytmistä ja sen hoitoon sitä yleensä käytetäänkin, esim. mannerten välisten lentojen aiheuttaman jet-lagin estoon tai normalisoimaan vinksahtanutta unirytmiä. Horton-potilailla on kuvattu melatoniin alentuneita virtsa- ja verimääriä, etenkin särkyjakson aikana, mutta aleneman määrällä ei ole selkeää yhteyttä oireiston voimakkuuteen tai tiheyteen. Horton on kovin riippuvainen vuorokausirytmistä, joten sen takia on ajateltu melatoniinilla olevan siihen vaikutusta. Varmaa tietoa aineen vaikutuskohdasta ei ole. Melatoniinista sarjoittasen päänsäryn hoidossa on yksi kontrolloitu ns. kaksoissokkotutkimus, jossa on pystytty osoittamaan sillä olevan paremman tehon kuin lumelääkkeellä. Kovin tehokas se ei kuitenkaan ole, ja ensin kannattaa kokeilla muut esto- ja katkaisulääkkeet, kuten verapamiili tai kortisoni. Lisätehoa näihin siitä saattaa löytyä. Tehon pitäisi ilmetä ensimmäisen hoitoviikon aikana, ja jos sen ilmenemiseen menee viikkoja, on todennäköistä että Horton on itsekseen katkennut. Annos on Suomessa yleensä 3 9 mg:n välillä, ulkomailla on käytetty jopa 40 mg:aa. Melatoniinia saa Suomessa reseptillä 3 mg kapseleina ainakin Yliopiston apteekeista ja Jenkeissä ilmankin rohdoskaupoista. KELAkorvausta siitä ei saa. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet 4 Migreeniä sairastaville: 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20. Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai neuvonta@migreeni.org 4 Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: 050 533 1014. Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös hortontuki@migreeni.org 4 Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: 040 705 4694, arkisin klo 10-14, myös hm-tuki@migreeni.org 25 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Lukijakysely Haluamme kehittää lehteä vastaamaan lukijoiden tarpeita. Ole ystävällinen ja auta meitä kehitystyössä. Vastaamalla kysymyksiin voit osallistua arvontaan, jossa palkintona on neurologi Kiti Müllerin kirja Aivokutinaa. 1. Onko lehti auttanut sinua ymmärtämään paremmin omaa päänsärkyäsi? 2. Oletko oppinut lehdestä uusia asioita, jotka ovat myöhemmin vaikuttaneet hoitovalintoihisi? 3. Onko sinun lehdestä lukemasi perusteella ollut helpompi kertoa päänsärystäsi lääkärille / terveydenhoitajalle / perheelle / ystäville / työnantajalle? Alleviivaa. 4. Oletko saanut lehdestä vertaistukea? 5. Käytätkö hyväksesi lehden Tapahtumakalenteria? 6. Oletko käyttänyt hyväksesi lehden Päänsäryn asiantuntijoita -palstaa? 7. Mihin suuntaan haluat lehden kehittyvän? Jos haluat osallistua palkinnon arvontaan, kirjoita: Nimesi Osoitteesi puh. päivisin sähköposti Postita vastauksesi 1.10. mennessä osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki. Voit vastata myös sähköpostilla kirjoittamalla kysymyksen numeron ja vastauksesi migreeni@migreeni.org. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 26

Lukijat kirjoittavat Myötätuntoa vertaistuesta Minulla on pienenä ollut vatsamigreeniä. Se oli todella rajua ja sitä oli usein. 8-vuo tiaana sain ensimmäisen migreenikohtaukseni kevään ensimmäisten aurinkoisten päivien koittaessa. Pieni pääni jyskytti toispuoleista päänsärkyä todella rajusti. Otin apteekin särkylääkkeen, mutta siitä ei ollut apua, se tuli ulos oksennuksen mukana. Siihen kuitenkin helpotti migreeni. Kaverini ihmettelivät, kun minä olin pienenä kesäkuumalla oksentamassa päiväkausia kotona. Minulla on ollut myös kohtauksia joihin liittyy huimausta, aivan niin kuin olisin pää alaspäin. Nyt aikuisena migreeni on pahentunut. Migreeniä minulla aiheuttavat sään muutokset, voimakkaat myskin tuoksuiset hajuvedet ja partavedet, stressi, kova kuumuus, liika nukkuminen ja jos en syö. Äidilläni ja äidin molemmilla vanhemmilla on myös ollut todella kovaa migreeniä. Olen nyt pari vuotta käyttänyt täsmälääkettä ja olen tyytyväinen siihen. Se auttaa todella nopeasti eikä tarvitse oksennella lainkaan. Syksyllä 2004 minulla oli kolme migreenikohtausta, joissa vartalon toinen puoli puutui tunnottomaksi ja aivoni olivat päiväkausia puoliteholla. Niiden kohtauksien jälkeen sain lääkäriltäni Diapam-lääkkeen: lihakset pysyvät rentoina kohtauksen aikana. Minulla on ollut nyt pari vuotta Orloc-estolääke. Se on vähentänyt migreenin puolella eikä ole tarvinnut olla työstä poissa niin usein kuin ennen. Olen ollut mukana muutamissa Migreeniyhdistyksen vertaistukiryhmän tapaamisissa Helsingissä. Minulle ne ovat tärkeitä, olen saanut jutella toisten migreeniä potevien kanssa. Olen huomannut työssä, että sellainen ihminen jolla ei ole migreeniä ei anna myötätuntoa migreenikohtauksen iskiessä. Minäkin olen monet kerrat saanut kuulla: tuohan on vain päänsärkyä. Kun migreenikohtaus iskee kesken työpäivän toivon, että vertaistukiryhmän tapaamiset jatkuisivat. Minulla on myös kokemusta migreenikohtauksesta ulkona, kun kukaan vieras ihminen ei ole tullut auttamaan. On todella ikävä asia, että ihmiset eivät vaivaudu auttamaan sairauskohtauksen saanutta lainkaan. Olisi mukava tutustua muihin migreenikkoihin. Toivotan kaikille jaksamista kun ei niitä päänsiirtoleikkauksia vielä tehdä. Kirsi-Marjut Osoitteen saa lehden toimituksesta. Meneekö tää äiti koskaan pois?... Poikamme Aleksin päänsäryt män pyyhkeen otsalle ja annoimme alkoivat jo 5-vuotiaana, kun panadolsuppoja. hän aloitti jalkapalloharrastuksen. Ensimmäisen kerran heileminen ja urheiluharrastuk- Aleksin mentyä kouluun ur- raju päänsärky tuli treenien loppupuolella. Aleksi oksensi, meni visäryt. Myös koulussa tuli muutaset lisääntyivät ja näin myös pääntivalkoiseksi ja valitti kovaa päänsärkyä. Päänsärkyjä tuli tasaiseen tien jälkeen: poika oksensi, tuli man kerran kohtaus liikuntatun- tahtiin silloin tällöin ja ne liittyivät kova päänsärky ja kävin tietysti aina urheilusuoritukseen. Särkykohtauksen aikana laitoimme kylsi oli täysin toimintakyvytön. hakemassa hänet pois, koska Alek- Kohtauksen tultua Aleksi halusi aina nukkumaan kylmä pyyhe otsalla ja lääkkeen otti jos pystyi nielaisemaan mutta yleensä oli kovin pahoinvoiva. Päänsäryt alkoivat olla jo viikoittaisia urheilun lisäännyttyä ja niin kävimmekin neurologilla ja Aleksi sai migreenidiagnoosin. Aleksi saa edelleen kohtauksia urheiluun ja joskus esim. unirytmin muutokseen liittyen. 27 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Koulussa kävimme terkkarilla mutta eipä siitä mitään sen kummempaa hyötyä ollut... Opettajat suhtautuvat ihan hyvin ja valvoivat ainakin, kun Aleksi oli nuorempi, että hän joi riittävästi liikuntatuntien aikana eikä ajanut itseänsä ihan piippuun. Aleksilla on todettu infektioastma ja nykyään oman näppituntumamme mukaan migreenikohtausta pystyy ehkäisemään, kun ottaa Ventolinesuihkeen ennen treeniä ja joskus varsinkin kuumilla, aurinkoisilla ilmoilla ottaa ennaltaehkäisevästi panadolin. Täytyy kuitenkin sanoa, että migreeni on suuri stressi lapselle sillä alitajuisesti Aleksikin miettii aina, että tuleekohan kohtaus pelissä, treeneissä jne... Kerran kysyikin meneekö tää äiti koskaan pois? Anu Koulutusta vertaisryhmien ohjaajille Koulutuksen sisältönä mm. ryhmäprosessin ilmiöitä, kokemuksia ryhmien vetämisestä ja tietoa päänsäryistä sekä Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnasta. Koulutukseen kutsutaan sekä vertaisryhmien vetämisestä kiinnostuneita henkilöitä että niitä jo vetäneitä ohjaajia. Toiveena on saada myös lasten ja nuorten vertaisryhmien ohjauksesta kiinnostuneita mukaan. Koulutukseen otetaan max. 20 henkilöä. Koulutus järjestetään viikonloppuseminaarina 28. 29.1.2006 Riihimäellä hotelli Lin neassa. Koulutus on maksuton. Täytä hakemus yhdistyksen sivuilla www.migreeni.org tai postita alla oleva lipuke osoitteeseen: Suomen Migreeniyhdistys Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, matleena.helojoki@migreeni.org tai projektikoordinaattori Anitta Tähti- Niemi, anitta.tahti-niemi@migreeni.org " Tiedusteluihin vastaavat mielellään sähköpostitse tai puhelimitse: Matleena puh.040 848 1032 ja Anitta puh. 040 509 0740 Olen kiinnostunut Vertaisryhmänohjauksesta ja haluan osallistua koulutukseen. Haluaisin ohjata aikuisten lasten/ nuorten vanhempien vertaisryhmiä Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Allergiat, ruokavaliot tms: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 28

Se tapahtui sittenkin! Olen kärsinyt migreenistä 3- vuotiaasta lähtien vanhempieni kertoman mukaan. Perintönä olen saanut sen kummaltakin vanhemmaltani. Nyt olen 62-vuotias. Kaksi vanhempaa sisartani kärsivät myös ko. taudista. Muista sairauksistani mainittakoon joitakin: Meniere-tauti, verenpainetauti, kymmenkunta leikkausta, joista itselleni tärkein oli alaselän luudutusleikkaus v 1996. Lapsena migreeni rajoitti elämää jonkin verran, mutta muistan sen menneen ohi, kun sain nukuttua. Oli syntymäpäiviä, joita ei voitu viettää, koska päivänsankarilla oli migreenikohtaus. Äitini laittoi kylmät kääreet otsalle ja vatsan päälle. Se rauhoitti oloa hieman. Näitä ikäviä lapsuusmuistoja on vaikka kuinka paljon. 7-vuotiaana sain lääkäriltä ensimmäistä kertaa Lupatrosuppoja, jotka auttoivat pahoinvointiin ja sain nukutuksi ja herättyäni pystyin jälleen leikkimään. Seurasi teini-ikä, jonka muistan sellaisena, ettei sellaista juhlaa tai tilaisuutta ollut, joka ei olisi päättynyt migreenikohtaukseen. Silloin ei Lupatro enää auttanut. Valitettavasti ergotamiinipitoiset lääkkeet eivät lainkaan sopineet minulle. Musiikilla on aina ollut tärkein sija elämässäni. Sekin perua vanhemmiltani, etenkin isältäni. Ensimmäiset yksityiset pianotunnit päättyivät kuitenkin, kotimatkalla, migreenikohtaukseen ja oksenteluun. En antanut sen lannistaa itseäni, vaan jatkoin opintojani Helsingin Konservatoriossa pianonsoitto pääaineenani. Muistan kevätnäytteet ja kurssitutkinnot, joiden jälkeen muut menivät jatkamaan iltaa, minä sitä vastoin kotiin potemaan migreeniä. Selvisin aina jotenkin esiintymisen ajan, mutta jälkeenpäin sain aina koh tauksen. Onneksi minulla on ollut mielekkäät työpaikat, jotka ovat olleet tavalla tai toisella tekemisissä musiikin kanssa. Viimeinen työpaikkani oli Sibelius-Akatemia, josta jäin työkyvyttömyyseläkkeelle 1998. Olen jälkeenpäin ihmetellyt, miten työnantajani suhtautuivat migreeniini. Todennäköisesti aika hyvin, koska en muista mitään negatiivista kokemusta. Toki työtoverini ja esimieheni näkivät, miten kauhea kohtaus on, koska annoin sen aina mennä liian pitkälle, ennen kuin lähdin kotiin kesken työpäivän. 70 80 -luvuilla otin kohtauksiin indometasiinia ja suppoja pahoinvointiin Olen käynyt useamman neurologin vastaanotolla elämäni aikana ja lakoninen vastaus aina oli, ettei migreenille voi tehdä mitään. Lääkkeiden lisäksi olen saanut migreenin ja tensiopäänsäryn hoitoon mm. vyöhyketerapiaa, hypnoosia ja akupunktiota. Eräs neurologi sanoi minulle, että migreenini on niin perinnöllinen ja hankala, että se ei lähde milloinkaan pois. Hän vertasi sitä ruskeasilmäisyyden muuttamiseen vihreäsilmäiseksi! Tämä lausahdus on iskostunut mieleeni, vaikka tapauksesta on yli 30 vuotta. Vuonna 1989 olin tutkittavana Meilahden sairaalan neurolo gian osastolla. Silloin minua tutkinut lääkäri ehdotti minua tri Markus Färkkilän johtamaan migreeniprojektiin. Olin valmis tähän projektiin. Meitä oli mukana 15 henkilöä Suomesta. Kysymyksessä oli ensimmäinen triptaani, Imigran, jolla ei silloin ollut vielä nimeä. Ihanuus koitti. Työssä ollessa, kun kohtaus tuli, annoin injektion reiteen. Lepäsin 30 min lepohuoneessa ja jatkoin työtäni. Tämä tuntui aivan ihmeelliseltä. Valloitin melkein maailmaa. Sain olla mukana useammassa Oli syntymäpäiviä, joita ei voitu viettää, koska päivänsankarilla oli migreenikohtaus. 29 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Olen iloinen jokaisesta migreenittömästä päivästä. Elämä tuntuu ihmeen kevyeltä. projektissa, joissa kokeiltiin uusia täsmälääkkeitä. Kaikki toinen toistaan parempia. Viimeiset 10 vuotta migreeni on ollut jokapäiväinen seuralainen. Vuorokauden rytmi on ohjautunut kohtauksen mukaan. Olen useimmiten herännyt aamuyöllä klo 4 5 aikaan hakkaavaan, jyskyttävään päänsärkyyn. Yöpöydälläni on valmiina odottamassa (2,5 mg) 1,5 tablettia Zomig rapimeltia. Ne nopeasti suuhun sulamaan, tilkka vettä päälle ja taas pää tyynyyn odottamaan vaikutusta. Joskus kipu oli niin valtava, että täytyi nousta istumaan nojatuoliin, pidellen kylmägeelipussia otsallani. Kuten tiedämme kipu on sykkivä, jyskyttävä. Sitten nukahdan jossakin vaiheessa epämiellyttävät painajaisunet seuranani. Ylös pystyin nousemaan n. 2 3 tunnin kuluttua. Pystyin, omasta mielestäni, kuitenkin viettämään normaalia elämää. En ajatellut silloin, että lääkkeet väsyttävät. Todennäköisesti tällaiseen krooniseen väsymykseen tottui. Kaksi kertaa vuodessa tri Markus Färkkilä katkaisi migreenikierteeni kortisonilla. Injektiot suoraan kipupisteisiin kalloon ja niskaan ja sitten viikon ajan tymäkkä kortisonikuuri. Sinä aika en ollut köyhä enkä sairas. Kävin todella ylikierroksilla. Tein kaikkea mahdollista puutarhatöistä ikkunanpesuun tämän kortisoniviikon aikana, jolloin olin kohtauksetta n. 5 6 vuorokautta. Sitten alkoi taas jälleen minulle normaali migreenielämä. Talvella 2004 verenpaineeni alkoi oikutella. Paineet olivat korkeat, sekä ylä- että alapaine. Terveyskeskuksessani ruvettiin kokeilemaan erilaisia lääkkeitä. Turhauttavaa oli, kun tuntui siltä, että mitkään niistä eivät auta. Kesällä 2004 aloin syödä Atacand plus 16/12.5 mg verenpainelääkettä. Syyskuussa olin tri Färkkilän vastaanotolla, jolloin hän mittasi alapaineekseni 105 ja sanoi, että asialle täytyy tehdä jotain, että tämä lääke ei yksin auta. Hän mainitsi ohimennen, että lääke on todettu myös hyväksi migreeninestolääkkeeksi. Sanoin, että ei se ainakaan minulle ole auttanut. Sain terveyskeskuslääkäriltäni tämän lisäksi Norvasc 5 mg verenpainelääkkeen. Näin ollen minulla on kaksi lääkettä verenpainetautiini. Paineet alkoivat vähitellen normalisoitua. Lääkkeet sopivat minulle hyvin, lukuun ottamatta pientä kuivaa yskää, jonka Norvasc aiheuttaa. Joulukuun 26. päivänä olin matkalla erään sukulaiseni luokse kun totesin, etten ollut herännyt migreenikohtaukseen. Ajattelin, että kohtaus tulee sitten illalla ja kahta kauheampana. Menin vielä konserttiin illalla, eikä migreeni tullut silloinkaan. Nukkumaan mennessäni ajattelin, että yöllä tulee raju kohtaus, kuten kokemuksesta tiesin. Yllätyksekseni heräsin aamulla ilman migreeniä. Se ei tullut koko seuraavana päivänä. Kolmantena päivänä heräsin ilman migreeniä ja olin aivan paniikissa. Tämä oli täysin käsittämätöntä. Olin aivan varma, että nyt minulla on jokin hirveä tauti. Odotin, että Menire-kohtaus tulisi, koska sen tullessa ei minulla ole migreeniä, migreeni tulee Menierekohtauksen jälkeen. Minulla oli 7 migreenikohtausta tammikuussa. 1 kohtaus helmikuussa. 1 kohtaus maaliskuussa. Huhtikuussa ei yhtään kohtausta. Tavatessani Markus Färkkilän huhtikuussa hän näki, minun olleen kohtauksetta aamulla. Ihmettelin moista, mutta hän sanoi etten muuten olisi noussut niin nopeasti tuolilta ja kävellyt niin reippaasi käytävää pitkin. En edes saanut itse kertoa hänelle tätä ilouutista. Hän huomasi migreenittömyyteni. Hän sanoi, että tähän vaikuttavat ikäni sekä verenpainelääkkeeni, jotka kumpainenkin ovat hyviä migreeninestolääkkeitä. Syy, miksi kerron tarinani, johtuu siitä, että olen useimmiten, hyvin masentuneena lukenut ihmisten kokemuksia migreenistä Päänsärkylehdessä. Ajattelen usein, että eivät nuo ole lainkaan niin hirveitä kun minun päivittäiset kohtaukseni. Eikä monikaan ole kärsinyt migreenistä lähes 60 vuotta. Tällä tarinallani haluan todistaa teille kaikille, että voi koittaa aamu, jolloin ei ole kohtausta! Tulee ensimmäinen kohtaukseton vuorokausi, tulee toinen ja siitä se sitten etenee päivä kerrallaan. En milloinkaan uskonut, että minulle käy näin. Eihän niitä silmien väriä voinut muuttaa (ainoastaan piilolinssien avulla). Ymmärrän, että en ole parantunut. Kohtaus voi tulla milloin vain. Lääkkeet ovat aina mukanani. Olen iloinen jokaisesta migreenittömästä päivästä. Elämä tuntuu ihmeen kevyeltä. Voin todistaa, että jokin aivan mahdoton tuli sittenkin mahdolliseksi. Katarina Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 30

Tapahtumakalenteri Muista NeuroExpo Turussa 16.-17.9. Katso ohjelma www.nv.fi. Leikkaa vapaaseen pääsyyn oikeuttava lippu sivulta 22 tai edellisestä Päänsärky-lehdestä. Huolena lapsen päänsärky?! Onko lapsellasi toistuvasti päänsärkyä? Haluaisitko keskustella asiasta toisten vanhempien kanssa ja saada enemmän tietoa päänsäryistä ja niiden ehkäisystä? Tule tapaamaan toisia vanhempia ja omaisia, joita myös huolestuttaa lasten ja nuorten päänsäryt. Lasten päänsärky -projekti järjestää vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 11.10.2005 klo 18.30 20.30 Suomen Migreeniyhdistyksen toimitiloissa Itä-Pasilassa, osoitteessa Sähköttäjänkatu 2 B. Tervetuloa! Toivomme teidän ilmoittavan tulostanne pe 30.9. mennessä Anitta Tähti-Niemelle puhelimitse 040 509 0740 tai sähköpostitse anitta.tahtiniemi@migreeni.org Basilaarimigreeni (aivorunkomigreeni) ja hemipleginen (halvausoireinen) migreeni Päivitä tietosi migreenin harvinaisista muodoista 22.10. klo 11.00 14.00 IIRIS, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki. Tavoitteena on käydä läpi tämän hetken tietoa sairauksista ja edistää verkottumista ja keskinäistä tukea. Mukana ovat neurologit Mikko Kallela ja Ville Artto, HUS Neurologian klinikka. Maksuton tilaisuus on tarkoitettu itse sairastaville, omaisille ja asiasta kiinnostuneille terveydenhuollon ammattilaisille. Ole ystävällinen ja ilmoittaudu 12.10. mennessä Matleena Helojoelle puhelimitse 040 848 1032 tai sähköpostilla matleena.helojoki@migreeni.org. ALUEET Helsinki 13.9., 4.10. ja 1.11. klo 18.00. Vertaistapaamiset päänsärkyjä sairastaville. Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. Marraskuun teemana pikkujoulu. Jokainen joka tuo noin 5 euroa maksavan pikkujoululahjan niin saa myöskin itse lahjan. 1.10.2005 klo 18.00 Potilaan oikeudet Kampin palvelukeskus, juhlasali, Salomonkatu 21 B Potilasasiamies Elina Lohva, HUS Tilaisuuden järjestävät Helsingin alueen potilasyhdistykset. Jyväskylä 6.9. klo 17.00 Vertaistapaaminen päänsärkyjä sairastaville Ravintola Huviretki, Väinönkatu 5. Lisätietoja: Sirkka Varpula tai (014) 21412. Lahti 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 18.00 Vertaistapaamiset päänsärkyjä sairastaville Sokos, kahvila Presso, Aleksanterinkatu 19-21. Lappeenranta 22.9. klo 18.00 Vertaistapaaminen päänsärkyjä sairastaville Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. 31 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

Oulu 20.9. klo 18.00 Migreenin hoidon uudet tuulet. Kirkkotorin Koulutuskeskus, Asemakatu 5, Oulu. Neurologi Hannele Havanka, Oulun Diakonissalaitos. Pori 27.9. klo 17.30 Vertaistapaaminen päänsärkyjä sairastaville Viikkarin Valkama, Juhana Herttuankatu 17, kabinetti Nisu et lonka. Seinäjoki 31.8. klo 18.00 Vertaistapaaminen päänsärkyjä sairastaville Järjestötalo, Kauppakatu 1 A, 2. krs, Seinäjoki Ryhmässä sovitaan jatkosta. Seuraa Järjestötalon ilmoituksia. 10.9. klo 12.00 Liikuntatapahtuma Leppoisa Lenkki Lähtö Kirkkopuistosta, alkuverryttelyn jälkeen lähdetään Pajuluoman vartta merkityn reitin mukaisesti, paluu Kirkkopuistoon. Kirkkopuistossa mahdollisuus tehdä tasapainoharjoitteita. Matkan varrelle on tehty pieni kysely, kyselylaput toimivat arpalipukkeina. Tilaisuuden järjestää Järjestötalo. Tampere 28.9., 12.10. ja 2.11. klo 17.30 Vertaistapaamiset päänsärkyjä sairastaville Tampereen Seudun Vertaiskeskus, Pinninkatu 53 B 3 krs (HUOM! Paikka vaihtunut) 3.10 klo 18.00 Hallitse kipu vältä haitat (turvallinen kivunhoito). Eero Penttinen ja Anna-Liisa Karvonen. PirAMK:n auditorio, Kuntokatu 4. Järjestävät Kipupotilasyhdistys, Suomen Selkäliitto, Nivelyhdistys ja AstraZeneca (vatsaonline.fi) Tampereen seudun vertaiskeskuksessa Pinninkatu 53 B 3. krs kokoontuu ryhmiä seuraavasti: (Näihin ryhmiin voi tulla mukaan kuka vain.) KIPUPOTILASYHDISTYS tiistaisin klo 16.30-18.30 nuorten ryhmä maanantaisin klo 17-19 MIELI MAASTA YHDISTYS torstaisin klo 15-17, myös maanantaisin klo 17-19 osoitteessa: Onkiniemenkatu 1-3, Näsikartono NARSISTIEN UHRIEN TUKI RY sunnuntaisin klo 18-20 AIVOVAMMALIITTO torstaisin 15.9., 13.10. ja 17.11. PIRKANMAAN UNIYHDISTYS 23.8. klo 13.00 perustava kokous Toimistolla on päivystys maanantaisin klo 13-17 puh (03) 211 0200, jolloin voi myös poiketa juttelemaan. Turku 14.9. ja 14.12. klo 18.00. Vertaistapaamiset sarjoittaista pääsärkyä sairastaville Ravintola Koulun Viinitupa : pääovesta portaat ylös ja heti vasempaan. Pöydällä on Päänsärky -lehti. 16.-17.9. NeuroExpo 2005 Neurologian alan erikoismessut ja luentotapahtuma Turun Messukeskuksessa. Messujen teemana Elämän karuselli. Tilaisuus on maksullinen. Muistathan, että pääsylippu löytyy lehdestämme! Lisätietoja: www.nv.fi Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Helsinki/Vantaa: Rita Pöllänen 050 530 2959 Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) 214 112 Kuopio: Taina Grönqvist 050 348 9492 Lahti: Riikka Vierumäki 040 7706 883 Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Pori: Elisa Rosu 040 737 2653 Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787 Salo: Leena Kanerva 050 520 1958 Seinäjoki: Marja Vainio, marja.vainio@pp1.inet.fi Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Valkeakoski: Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 32

Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO t Markus Färkkilä Helena Nissinen Maija Haanpää Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Albergan-esplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus 010 414 2101 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 EURA Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Oy Yhdystie 11, 27510 Eura Ajanvaraus (02) 838 0880 FORSSA Markku Nissilä Lääkärikeskus MEDIRIS Kutomokuja 2 A 2, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 4249 200 HAUKIPUDAS Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 Heinola Tarja Suomalainen Heinolan lääkärikeskus Kirkkokatu 13, 18100 Heinola Ajanvaraus (03) 875 150 Palveluhakemisto HELSINKI t Hanna Erjanti Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silén Postitalon Lääkäriasema, Helsingin Päänsärkykeskus Mannerheiminaukio 1 B 2. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 Hämeenlinna Tarja Suomalainen Mehiläinen Sibeliuksenkatu 3 A, 13100 Hämeenlinna Ajanvaraus (03) 615 6500 IISALMI Juha Onatsu Iilab Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi Ajanvaraus (017) 825 111 Karjaa Christine Hedman Karjaan Lääkärikeskus Oy Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa Ajanvaraus (019) 236 967 KUOPIO Juha Onatsu Suomen Terveystalo Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio Ajanvaraus (017) 5858 300 LAHTI Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema Sibeliuksenkatu 6, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 813 2288 Nokia Marja-Liisa Sumelahti Nokian Lääkäriasema Kauppakatu 1-3, 37199 Nokia Ajanvaraus (03) 382 7800 OULU t Hannele Havanka Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2000 Marja Repo-Outakoski EMG-laboratoriot Uusikatu 49, 90120 Oulu Ajanvaraus 010 400 500 PORI Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 PORVOO Teija Silén Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Piispankatu 22, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 Vastaanotot ke ja pe RIIHIMÄKI Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 33 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

RAUMA Olli Oksaranta RAUMA Lääkärikeskus Minerva Neurologian Kalliokatu 4, erikoislääkäri 26100 Rauma Olli Ajanvaraus Oksaranta (02) 838 0800 Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus SEINÄJOKI (02) 838 0800 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi SEINÄJOKI Seinäjoen lääketieteellinen Lastenneurologian Tutkimuslaitos erikoislääkäri Teija Vapaudentie Salokorpi 26, 60100 Seinäjoki Seinäjoen Ajanvaraus lääketieteellinen (06) 418 2111 Tutkimuslaitos Vapaudentie Neurologian 26, erikoislääkäri 60100 Seinäjoki Ajanvaraus Heikki Teirmaa (06) 418 2111 Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Neurologian Hautapakankatu erikoislääkäri 13, 60310 Seinäjoki Heikki Ajanvaraus Teirmaa (06) 414 8223 Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus TAMPERE (06) 414 8223 t Markku Nissilä TAMPERE Timo Pietilä Neurologian Marja-Liisa erikoislääkäri Sumelahti Marja-Liisa Tampereen Päänsärkykeskus Sumelahti Lääkärikeskus Satakunnankatu Operon, 22, 33210 Tampere Tampereen Ajanvaraus Päänsärkykeskus (03) 366 4344 Hämeenkatu 19, 4-5 krs. 33200 Neurologian Tampere erikoislääkäri Ajanvaraus Timo Pietilä (03) 277 3700 Neurokeskus oy Neurologian Koskikeskus, erikoislääkäri 3. krs., 33103 Tampere Timo Ajanvaraus Pietilä (03) 250 6506 Neurokeskus oy Koskikeskus, 3. krs., 33103 Tampere Ajanvaraus Marja-Liisa (03) Sumelahti 250 6506 Reflex-Mehiläinen Neurologian Aleksanterink. erikoislääkäri 29 B, 33100 Tampere Petteri Ajanvaraus Maunu (03) 234 0090 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere Ajanvaraus Petteri Maunu (03) 3126 0300 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu Operon 2, 33100 Tampere Hämeenkatu Ajanvaraus (03) 19, 3126 331000300 Tampere Ajanvaraus 020 745 2000 TURKU t Anu Anttinen TURKU Juha-Pekka Erälinna Neurologian Mikko Laaksonen erikoislääkärit Markku Nissilä Olli Oksaranta Erkki Merja Säkö Soilu-Hänninen Turun Vesa Sonninen Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu Nina Suvanto 11, 20100 Turku Ajanvaraus Erkki Säkö (02) 271 0444 turun.paansarkykeskus@tpsk.fi Lastenneurologian erikoislääkäri Harri Arikka Neurologian Fysiatri erikoislääkäri Harri Marja Hirvonen Huuskonen Mehiläinen Turun Päänsärkykeskus Oy Kauppiaskatu Brahenkatu 11, 8, 20100 20100 Turku Turku Ajanvaraus Ajanvaraus (02) (02) 4140 271 0444 111 www.nuppikipu.com VALKEAKOSKI Neurologian Harri Hirvonen erikoislääkäri Timo Mehiläinen Pietilä Valkeakosken Kauppiaskatu 8, Lääkärikeskus 20100 Turku Oy Ulvajankatu Ajanvaraus: (02) 7-9, 37600 4140 111 Valkeakoski Ajanvaraus (03) 584 9944 t Anu Anttinen Olli Oksaranta Lääkäriasema Pulssi Oy Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Valkeakoski Timo Pietilä VAMMALA Valkeakosken Lääkärikeskus Oy Neurologian Ulvajankatu 7-9, erikoislääkäri 37600 Valkeakoski Timo Ajanvaraus Pietilä (03) 584 9944 Vammalan lääkäri- ja hammaslääkärikeskus Oy Puistokatu VAMMALA 15, 38200 Vammala Ajanvaraus Neurologian (03) erikoislääkäri 511 2311 Timo Pietilä Vammalan lääkäri- ja VANTAA hammaslääkärikeskus Oy Lastenneurologian Puistokatu 15, 38200 erikoislääkäri Vammala Mirja Ajanvaraus Hämäläinen (03) 511 2311 Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus VANTAA (09) 7750 8660 Lastenneurologian Lastenneurologian erikoislääkäri erikoislääkäri Teija Mirja Salokorpi Hämäläinen Lasten Diacor, ja Tikkurila Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Unikkotie 5 Myyrmanni a A 01300 Vantaa Iskoskuja Ajanvaraus 3 (09) B 50, 7750 01600 8660 Vantaa Ajanvaraus Lastenneurologian (09) 530 erikoislääkäri 501 Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 Tilaa Migreeniyhdistyksen esitteitä migreeni@migreeni.org tai puh. (09) 8775 3021 3024 FYSIKAALISTA HOITOA FYSIKAALISTA HOITOA Tampere Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere TAMPERE Ajanvaraus (03) 3126 0300, Pirkanmaan www.erikoiskuntoutus.com Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenkatu mm. biopalaute, rentoutusryhmiä 2, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 3126 0300, www.erikoiskuntoutus.com mm. biopalaute, rentoutusryhmiä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 34

Uutta tietoa kivusta: www.kivuton.info

JOUKKOKIRJE 492/05 R 08/2005