Tienpidon näkymiä SKAL viranomaispäivä, 13.11.2018 Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen, Liikennevirasto 13.11.2018
Sisältö Virasto uudistus ja maakunta/ely Tienkäyttäjätyytyväisyys Kuntotila Rahoitusnäkymät Talvihoito Painorajoitusohje HCT, massat Tulevia haasteita? 5.11.2018 2
Liikenneviraston organisaatio 2018 Pääjohtaja Kari Wihlman Oikeus ja hankinta Laura Kuistio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Turvallisuus N.N. ELY-ohjaus Jarmo Joutsensaari Toiminnanohjaus Suunnittelu ja hankkeet Väylänpito Liikenteen ohjaus ja hallinta Raimo Tapio Mirja Noukka Jukka Karjalainen Rami Metsäpelto Tieto Jan Juslén Hankehallinta Kristiina Laakso Kunnossapito Magnus Nygård Meri Esa Sirkiä Talous ja tulosohjaus Kristiina Tikkala Henkilöstö ja hallinto Hannu Mäkikangas Liikenne ja maankäyttö Anna Saarlo Hankesuunnittelu Päivi Nuutinen Projektien toteutus Pekka Petäjäniemi Tekniikka ja ympäristö Markku Nummelin Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus Petri Rönneikkö 13.11.2018 Tie Aapo Anderson Rautatie Matti Levomäki
Oikeus ja hankinta Oikeusyksikkö Hankinnan ohjausyksikkö Pääjohtaja Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Viestintäyksikkö Asiakkuusyksikkö Kansainväliset asiat Organisaatio 5/2018 alkaen Turvallisuus Ely-ohjaus Toiminnanohjaus Talous ja tulosohjaus Tulosohjausyksikkö Talousyksikkö Controller-yksikkö Henkilöstö ja hallinto Tieto ICT-palvelut-yksikkö Tietopalvelut-yksikkö Väylä- ja liikennetietojen hallintayksikkö Merenmittaustietojen hallintayksikkö Merikartoituspalvelut-yksikkö Tietojärjestelmien kehittämisyksikkö Asiakirjahallintoyksikkö Suunnittelu ja hankkeet Hankehallinta Projektien toteutus Liikenne ja maankäyttö Äly- ja joukkoliikenneyksikkö Hankesuunnittelu Väylänpito Kunnossapito Kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikkö Radan kunnossapitoyksikkö Radan parantamisyksikkö Meriväyläyksikkö Sisävesiväyläyksikkö Liikenteenohjauksen hankintayksikkö Tekniikka ja ympäristö Rata- ja kalustoyksikkö Taitorakenneyksikkö Tie- ja geotekninen yksikkö Ympäristö- ja kiinteistöyksikkö Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus Talvimerenkulkuyksikkö Rataverkon käyttöyksikkö Liikenne- ja työturvallisuusyksikkö Liikenteen ohjaus ja hallinta Meri Rautatie Tie
Liikenteen virastouudistus 21.2.2018
LVM:n hallinnonalan virastouudistus 2019
Väylävirasto Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito -------- Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic management Finland Group (Yhteiset palvelut) Tieliikennekeskus Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Traficom Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisterija valvontaviranomainen -------- Avustaa LVM:ä kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa Maakuntauudistus 2021 7
Liikenteen ja tienpidon tehtävät maakuntauudistuksessa
Maakuntauudistus - tilannekatsaus 11/2018 Toimeenpanon runkosuunnitelma päivitetty vastaamaan hallituksen kesällä 2018 tekemiä linjauksia maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulusta (tavoite 1.1.2021). SOTE- ja MAKU-lait siirtyneet SoTe-valiokunnasta Perustuslakivaliokuntaan Lakien hyväksyminen siirtyy v.2019 puolelle ja maakuntavaalit syksylle 2019. Uudistuksen tavoiteaika 1.1.2021 on kuitenkin edelleen mahdollinen. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta liikennealalla ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE annetaan eduskunnalle joulukuun alussa. Diaesitys.pdf Keskeinen sisältö: Alueellinen tienpito maakuntien tehtäväksi (ELY-keskusten L-vastuualueen tehtävät pääosin maakuntiin) Väylien omistajuus säilyy valtiolla ja tienpidon rahoitus on erillisrahoitusta Valtakunnallisesti keskitetyt tehtävät siirtyvät Väylävirastoon ja LO-yhtiöön. Tienpidon järjestäminen organisoidaan maakuntien yhteistyönä enintään 9 yhteistyöalueella Jokaisella 18 maakunnalla tietty rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja myös tienpidossa Tienpitoa koskevat ohjaus- ja sopimusmallit valtion ja maankuntien välille luonnosteltu 13.7.2018 Sari Lajunen 9
Alkuvuosi 2018 haastoi tienpitäjän 14.5.2018 10
Oliko ennen paremmin? 11
Kevään kelirikko 2018
Tältä näytti Kissakoskentiellä Etelä-Savossa 18.4.2018. (Vesa Partanen Twitter)
4,0 Tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon 2007-2018 9 vuodessa (raskas liikenne): 3,5 3,0 2,5 3,23 2,96 3,27 3,08 3,37 3,09 3,27 2,88 3,25 2,89 3,14 2,77 3,18 2,77 2,90 2,63 3,00 2,62 3,05 2,50 2,79 2,16 Pääteiden talvihoito Tyytyväisten osuus 61% 44% Tyytymättömien osuus 18% 32% Muiden teiden talvihoito Tyytyväisten osuus 24 % 10% 2,0 2008 2009 2010 2011 2012 Yksityisautoilijat 2013 2014 2015 Raskas liikenne 2016 2017 2018 Tyytymättömien osuus 42% 65% Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Talvi 2017 7.2.2018
Korjausvelka tutkimuksen keskeiset tulokset Miten arvioisitte ajo-olosuhteiden muuttuneen kesään 2015 verrattuna? parantunut pysynyt ennallaan heikentynyt Miten arvioisitte valitsemanne alueen tiestön tilan ja kunnon muuttuneen kesään 2015 verrattuna? parantunut pysynyt ennallaan heikentynyt 2018 N=629 26 27 47 2018 N=623 25 36 39 2017 N=851 37 29 34 2017 N=855 36 39 24 2016 N=716 24 27 49 2016 N=715 19 34 47 Parantunut = parantunut selvästi tai parantunut jonkin verran. Parantunut = parantunut selvästi tai parantunut jonkin verran. Tulokset ovat heikentyneet viime vuodesta. Arviot ajo-olosuhteiden muutoksesta ovat nyt lähes yhtä heikolla tasolla kuin 2016. Lähes puolet (47%) arvioi tilanteen heikentyneen ja noin neljännes (26%) parantuneen ajo-olosuhteiden osalta. Myös arviot tiestön tilan ja kunnon muutoksesta ovat heikentyneet selvästi viime vuoteen verrattuna. Vuosien 2016, 2017 ja 2018 kyselyssä kysyttiin muutoksesta kesän 2015 lähtötasoon verrattuna. 10
Päällysteiden ja sorateiden kunto 7.2.2018 16
Päällystysohjelman toteutuma 2000-luvulla 4435 3790 3439 3495 3174 2970 2620 1979 2640 2428 2975 3288 3222 2250 YHTEENSÄ 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 www.liikennevirasto.fi
Vuotta 90 Keskimääräinen päällysteiden uusimisväli 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Valta Kanta Seutu Yhdys
Huonokuntoisten määrä KVL-luokittain 2000-luvulla Kaista-km 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0-349 350-1499 1500-5999 6000-
1 200 Sorateiden inventoitu runkokelirikko, kohtien pituus 1 000 800 600 400 200 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
4 500 Teiden painorajoitukset 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Tienpidon rahoitus 22
milj. euroa Valtion väylärahoitus (tiet, radat, vesiväylät) 2 000 1 902 1 800 1 600 1 400 1 466 1 341 1 577 1 578 1 618 1 458 1 611 1 741 1 439 1 383 1 376 1 376 1 200 1 000 912 924 952 969 1 017 941 966 968 954 922 1 024 1 017 1 017 800 600 400 554 417 625 609 601 517 550 469 495 304 453 427 359 359 359 200 95 90 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Kaikki yhteensä Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Korjausvelan vähentäminen 13.11.2018
Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun 2015-2018 Kehysrahoitus 1020 milj. euroa/vuosi Lisärahoitusta 100 milj./vuosi Lisärahoitusta 200 milj./vuosi Lisärahoitusta 300 milj./vuosi Esitetyt luvut sisältävät 2 prosentin vuotuisen kustannusten nousun vaatiman lisärahoituksen Rahoitus ei sisällä pienten parantamishankkeiden rahoitusta 24
Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän esitys 28.2.2018 Valtakunnallinen, parlamentaarisesti valmisteltu 12- vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä voimaan 1.8.2018 Perusväylänpidon rahoitusta tarve lisätä vuosittain vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin 1 miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon Lisärahoituksen lisäksi: väyläomaisuuden hallinnan ja hankintojen kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Liikenneverkon kehittäminen edellyttää rahoitustason nostoa. Voidaan hyödyntää myös muita rahoitusmahdollisuuksia EU-rahoitus Hyötyjä maksaa -mallin kehittäminen Hankekohtaisten yhtiöiden hyödyntäminen 5.11.2018 25
9/2018 25.9.2018 26
25.9.2018 27
25.9.2018 28
Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset Käyttöön asteittain! Kuten ennenkin, tavoitteena tiellä liikkujien turvallisuus liikenteen sujuvuus Uusissa toimintalinjauksissa erityisesti raskaan liikenteen toimintaedellytykset työmatkaliikenne laatuvaatimusten valvottavuus huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ns. täsmähoito. 29
Hallituksen päätökset budjettiriihi 2018 Budjettiriihestä vahva viesti, että maanteiden talvihoitoon halutaan parannusta. => toimintalinjojen muutoksia otetaan käyttöön jo 1.1.2019 (hoitoluokkamuutoksina) Asiaa valmistellaan yhdessä ministeriön kanssa. Noin 15 Milj ohjataan jo ensi vuonna talvihoitoon. Noin 10 Milj kelirikkokorjauksiin 30
Muutokset tulevalle talvelle (toimintalinjan vaihe 1) Aiempaa parempi hoidon taso toteutuu jo 1.1.2019 11 12 000 km matkalla (noin 15 % maantieverkosta). Kyseiset tiet ovat pääosin keskimääräistä vilkkaampia, joten jo vuoden vaihteen jälkeen yli 30 % liikenteestä saa nykyistä parempaa palvelutasoa. Nyt hoitoluokkien määrää supistetaan siten, että poistuvat hoitoluokat siirtyvät ylempiin eli hoidoltaan vaativampiin luokkiin. => Tienhoidon yhtenäisyys ja palvelutaso paranevat. Hoitoluokkien korotus koskee erityisesti teitä, joilla raskaan liikenteen määrät ovat suuria. Joidenkin hoitoluokkien liikennemäärärajoja alennetaan -> aiempaa vähäisempi liikenne oikeuttaa korkeampaan hoitotasoon. Tämä toimenpide toteutetaan pääosin jo 1.1.2019 alkaen ja sitä varten on saatu 15 M lisärahoitusta. Jatkossa kaikki uudet urakat 1.10.2019 lähtien toteutetaan uusia laatuvaatimuksia noudattaen. 11.10.2018 31
Hoidon palvelutaso (2017 2019) 40 000 2017 2019 30 000 Km 20 000 Vuonna 2019 yhdistelmäajoneuvoista 80 % ja raskaasta liikenteestä 72 % ajaa näillä teillä. Vuonna 2019 tämä luokka yhdistetään ylempään hoitoluokkaan. 39361 38511 10 000 0 807 1650 2772 7780 4896 11257 14576 18895 15432 Sulat tiet Osittain sulat tiet Polanteiset tiet 32
Tieverkon talvihoito 1.1.2019 alkaen VÄHÄLIIKENTEINEN TIEVERKKO 53 900 km 11 % 19 % 41 % 69 % KESKIVILKAS TIEVERKKO 14 600 km 70 % 28 % VILKAS TIEVERKKO 9 500 km 31 % 19 % 12 % Liikennemäärä Rahoitus 103->118 M /v N. 125 M /v tarve v. 2023 Osuus tieverkosta (yhteensä n. 78 000 km) 33
Uusi talvihoitoluokitus pääosin jo 1.1.2019 Hoitoluokan nostot 1.1.2019 noin 11-12 000 km, lähivuosina noin 3000 km lisää Tulkintaohje: Hoitoluokka nousee, jos jokin arvoista KVL, KVLrask tai KVLyhd täyttyy tarkasteltuna riittävän pitkänä yhteysvälinä esim. 40 km jakson tiepituudella painotettuna KVL, KVLrask tai KVLyhd keskiarvona. Analyysit tehty pelkästään tierekisterin perusteella lyhyinä tieosaväleinä. KVL= Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne KVLrask = Raskaiden ajoneuvojen KVL KVLyhd= Yhdistelmäajoneuvojen KVL 34
Talvihoidon uudet laatuvaatimukset käyttöön urakoiden kilpailutuksen myötä 2019-23 (toimintalinjan vaihe 2) Esimerkkejä laatuvaatimusmuutoksista Liukkaudentorjunnan toimenpideajat IIluokassa 6 h -> 5 h, III-luokassa 8 h ->7 h Aurauksen toimenpideaika III-luokassa toimenpideaika 6 h -> 5 h Aurauksen lähtökynnykset II-L: 4->3 cm, III-L: 5 -> 4 cm (kuitenkin nykyiset lähtökynnykset klo 20-02) Vakiintuneesta talvikelistä luopuminen -> liukkaudentorjunnan laatuvaatimus nousee hoitoluokassa Ib 35
Uusi maanteiden hoitourakka 1.10.2019 Uusi urakkamalli käyttöön kilpailutuksen myötä 2019 24 Yhteistoiminta ja yhteistyö urakan aikana toimijoiden välillä on keskiössä Uusi maanteiden hoitourakka perustuu, hoidonjohtourakkaan, projektinjohto- ja allianssiurakkaan, lupauspohjaiseen urakkaan sekä nykyiseen alueurakkaan Tavoitehinta Avoimuus (open book alihankintakustannukset tilaajan tietoon) Hoidonjohtourakassa tavoitellaan hukan vähentämistä, joustoa sopimusaikana, tilaajan kustannustiedon lisäämistä, parempaa aliurakoitsijaketjun hallintaa sekä tukea innovointiin ja kehitystyöhön. Keskiössä on tienkäyttäjä ja joustava palvelu heitä varten. Viestintä tärkeää. Malli ohjaa yhteistyön kehittämiseen tilaajan ja urakoitsijan välillä. Sopimuksen vaatimukset (eurot, hankintasopimukset, läsnäolo, myötävaikuttaminen ) Ihmiset ratkaisevat onnistumisen (työjohdolle tentit ja testit) 36
Painorajoitusohjeen päivitys tehty, muutoksia elintärkeisiin kuljetuksiin Painorajoitusohjetta täsmennetty: Polttoainejakelukuljetuksia ei enää luokitella elintärkeiksi kuljetuksiksi -> hoidettava kelirikkoajan ulkopuolella Hake on elintärkeä kuljetus, jos voimalan/energiahuollon yhteydessä Maatalous: elintärkeää saada lannoitteet/siemenvilja tiloilta pelloille, mutta ei elintärkeää kuljettaa lannoitteita kaupasta tiloille (nämä hoidettavissa kelirikkoajan ulkopuolella) 37
HCT Massojen kasvattaminen 38
HCT-massaverkon peruskysymyksiä Massojen kasvaessa on keskeistä arvioida siltojen ja tie-/katurakenteiden kestävyys Siltojen osalta huomioitava siltojen kantavuuden heikkeneminen massojen vaikutuksesta -> mahdolliset rajoitukset verkkoon myöhemmin Tie-/katurakenteiden osalta tarkasteltava kohteita, joissa mm. huokosvedenpainetta, ohuita rakenteita, muuta infraa tien/kadun alla, yms. Kuinka pitkä massaverkko on riittävä? Aloitettava nollasta Yksi tonniraja vai useampia? Vuodenaikojen mukaan muuttuvat rajoitukset? Mitkä ovat tärkeimmät reitit eri tyyppisille kuljetuksille? Tarvitaanko seurantajärjestelmä massojen pysymiseksi sallituissa rajoissa? Tarvitaanko järjestelmä ajoneuvon reittien seuraamiseen? 39
Tarkastelulähtökohtana selkeästi rajoitettu verkosto Sallitaan paripyöräperävaunuja käytettäessä 81,5 82 t (10 akselia), 87 88 t (11 akselia) ja 92,5 94 t (12 akselia) vain keskeisillä hyvin rakennetuilla (pää)teillä. Kymmeniä ongelmasiltoja on tunnistettu, sadoilla vanhoilla valtatiesilloilla suunnittelukuormat jo tapissaan Parantamisen kustannukset 100+ miljoonaa, aikajänne 10 vuotta, usein tarve vesilupakäsittelyyn 40
Mahdollisia reittivaihtoehtoja 41
Nykyinen HCT-verkosto Kukin reitti oma yksilönsä Verkosto ei välttämättä täytä sekä suurempien mittojen että massojen tarpeita Antaa kuitenkin hyvän kokonaiskuvan mahdollisista reiteistä 42
Nykyinen raskas HCT-pilottiverkosto noin 3000 km (yli 76 tonnia) noin 1500 km (yli 84 tonnia) ei sisällä kaikkia sivureittejä HCT-reitit 43
Tietyt reitit toistuvat eri vaihtoehdoissa 44
Alustava massareittiselvitys etenee Tilanne 1.8.2018 Aloitettu valtatieverkostosta, siitä edetään muihin teihin tarpeen mukaan Liikennevirasto keskittyy pitkiin yhteysväleihin, last mile ja muut paikalliset ongelmat katsottava yksi kerrallaan Ongelmapaikkoja: Oulu, Turun satamasta itään, Jyväskylästä itään, VT6/Kitee, Äänekoski-Kokkola, Reittien kokonaispituudelle ei ole asetettu virallista tavoitetta 45
Toimintaympäristön muutokset 13.11.2018
Globaalit megatrendit Digitalisaatio Ilmastonmuutos Teknologinen kehitys Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu 13.11.2018
Liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistäminen Uudet palvelut asettavat vaatimuksia liikenneverkolle erityisesti kaupunkiseuduilla valtion, kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyön syventäminen solmukohdat tärkeimpiä palveluiden kannalta, matkaketjut mahdollisuudet uusiin tulonlähteisiin Tulevaisuuden liikkumismuodot ja uudet palvelut edellyttävät entistä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa tietoa liikenteestä, infran olosuhteista sekä poikkeustilanteista. Automaatio edellyttää hyväkuntoista liikenneverkkoa, nykytaso ei riitä. tieinfrastruktuurin riittävä kunto ja talvihoidon taso 13.11.2018 Lähde liikenne- ja viestintäministeriö
Väyläomaisuuden kunnon hallinta, digitalisaation mahdollisuudet, hankinnat Rahoituksen tehokkaan käytön varmistaminen, tuottavuuden parantaminen Vastaaminen muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin 13.11.2018
liikennevirasto.fi twitter.com/liikennevirasto facebook.com/liikennevirasto youtube.com/liikennevirasto 13.11.2018