MATINKYLÄN UIMAHALLI HANKESUUNNITELMALUONNOS 30.09.2015 Päivitetty 9.11.2015 kustannusten osalta
2 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET... 4 1.1 Hankkeen taustaa... 4 1.2 Espoon uimahallien nykytilanne... 4 1.3 Tarveselvitys... 4 1.3.1 Tarveselvityksen viitesuunnitelman mukainen uimahalli... 5 2. RAKENNUSPAIKKA... 5 2.1 Sijainti ja hallinta... 5 2.2 Rakennuspaikan ominaisuudet ja rakennettavuus... 6 2.3 Kunnallistekniikka... 6 2.4 Kaavatilanne ja kaavamääräykset... 6 2.5 Liikennejärjestelyt ja paikoitus... 6 2.6 Kaupunkikuvaan liittyvät vaatimukset ja lupamenettelyt... 6 3. SUUNNITTELUTAVOITTEET... 7 3.1 Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet... 7 3.2 Esteettömyys... 11 3.3 Laadulliset tavoitteet... 12 4. TILAOHJELMA JA TILOJEN OMINAISVAATIMUKSET... 12 4.1 Tilojen mitoitusperusteet... 12 4.2 Muuntojoustovaatimukset... 12 4.3 Hankkeen tilaohjelma... 12 4.3.1Tilakohtainen toiminnan kuvaus (katso viitesuunnitelma)... 12 4.3.2 Tilojen pinta-alat... 14 4.3.3 Yhteydet... 14 4.3.4 Tilapinnat... 14 4.3.5 Tilakohtaiset varusteet... 15 4.3.6 Tilakohtaiset laitteet... 15 4.3.7 Tilakohtaiset kalusteet... 15 5. RAKENTEELLISET RATKAISUT... 16 5.1 Rakennuksen runko... 18 5.2 Julkisivumateriaalit... 20 5.3 Ulkoalueet... 22 6. TALOTEKNISET RATKAISUT... 23 6.1 Sähkötekniikka... 23 6.1.2 Sähkötekniset tavoitteet... 23 6.1.3 Sähkötilat ja sähkönjako... 23 6.1.4 Valaistus ja pistorasiat... 25 6.1.5 Tietoliikennejärjestelmät... 26 6.1.6 Turvallisuusjärjestelmät... 27 6.1.7 Merkinantojärjestelmät... 27 6.1.8 Huoltokirja... 27 6.2 LVI-tekniikka... 27 6.2.1 Ilmanvaihto... 28 6.2.2 Vesi- ja viemärilaitteet... 29 6.2.3 Lämmityslaitteet... 29 6.3.Vedenkäsittely... 29 6.4 Rakennusautomaatio... 30
3 6.5 Energia... 30 6.5.1 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet... 31 7. VIITESUUNNITELMAT... 31 8. RAHOITUS JA AIKATAULU... 31 8.1 Rahoitus... 31 8.2 Aikataulu... 31 9. LIITTEET... 31
4 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeen nimi on Matinkylän uimahalli. Hankenumero on 6009. Matinkylän uimahalli suunnitellaan Matinkylän keskustaan tulevan Meri- Matti kokonaishankkeen osana. Kokonaishanke käsittää Matinkylän metroaseman lähelle Tynnyripuiston alueelle tulevan koulurakennuksen, uimahallin ja näitä varten rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitoksen aluetöineen. Kokonaisuuteen liittyy myös ns. Eliksiirihanke, joka käsittää osittain pysäköintilaitoksen päälle sijoittuvan hotelli- ja asuinkorttelin. Matinkylän uimahallin rakennuttaa hanketta varten perustettava Espoon kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Matinkylän uimahalli käsittää uimala-allastilat, puku- ja pesutilat sekä kuntosalitilat. Uimahallin mitoittava vuosittainen kävijämäärä on 300 000 asiakasta. Kellarikerroksessa on kaksi väestönsuojaa: uimahallin vaatima sekä viereisen kiinteistön käyttöön varattu. Viereisen asuin- / hotellikiinteistön kellarikerrokseen on vaihtoehtoisesti varattu myös kaikkien viereisten uusien kiinteistöjen vaatimat väestönsuojatilat. Uimahallihanke sisältää uimahallirakennuksen tontin alueen rakenteet. Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutos on päivätty 31.10.2013. Liikunta- ja nuorisolautakunta on yksimielisesti hyväksynyt tarveselvityksen em. päivämäärällä. Hanke vaatii kaavamuutoksen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 17.8-15.9.2015. Kaavan nimi on Tynnyripuisto, aluenumero 312005, asianumero 700/10.02.03/2015. Asemakaavamuutoksen mukaan uimahallin rakennuspaikka on kortteli 23310, kaavamerkintä YU-1, kerrosala 6350 k-m2 ja kerrosluku II. YU-1 on kaavamääräysten mukaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten. Korttelin kerrosalasta saa enintään 2500 k-m2 käyttää muuta urheilutoimintaa varten. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Kaavamääräysten mukaan uimahallia varten tulee tehdä 1 ap 130 k-m2 kohti ja sen lisäksi 55 polkupyöräpaikkaa. Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Tarveselvityslomake Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Rakennusosa-arvio Liite 7: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 8: Viitesuunnitelmat
5 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 6009 Kohteen nimi Käyttäjät Kiinteistön omistaja + hallinta Matinkylän uimahalli Espoon kaupunki Koy NN / Espoon kaupunki Kortteli 23310 Kaupunginosa 23 Matinkylä Kiinteistötunnus 49-23-310-1 Tontin pinta- ala Tontin rakennusoikeus Asemakaava Kaavamerkintä Tarveselvitys Hyötyala Bruttoala Kerrosluku Rakennuksessa tapahtuva toiminta Vuosittainen kävijämäärä 3 924 m2 kaavaehdotuksessa (huom. mikäli urheilukenttää siirretään tontin koko suurenee hieman ) 6350 k-m2 Kaavaehdotus: Tynnyripuisto Aluenumero 312005 Asianumero 700/10.02.03/2015 YU-1; Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten Tarveselvitys 21.10.2013 (hyväksytty LIINU 31.10.10. 2013) 5 769 hym2 9 166 brm2 II Kunnallinen uimahalli Kuntosalitoiminta 300 000 asiakasta Aikataulu Luonnossuunnittelu 1-8/2016 Kilpailutusvaihe 9/2016-11/2017 Tavoitteellinen valmistumisajankohta 6/2020 Tarveselvityksen kustannusennuste 30,4 milj. Hankesuunnitelman tavoitehinta 25,5 milj. (ei sis. autopaikkoja) Ensikertainen kalustaminen 300 000.
6 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talotuotanto vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: Tilakeskus- liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnitelman koordinointi ja kokoaminen Sakari Meinilä Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA-tekniikka Joni Piltti Sähkötekniikka Pirjo Kurttila / Veli-Pekka Tynkkynen Kustannussuunnittelu Sari Sahlberg / Kalle Koskenmies / Markku Tuomela Energiatehokkuustavoitteet Kai Jokiranta Ylläpito Pekka Puustinen Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Geotekniikkayksikkö, Virastopiha 2C PL 41 02070 ESPOON KAUPUNKI Katariina Hämäläinen / Matti Kaurila 3. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET 3.1 Hankkeen taustaa Matinkylä on Espoon ainoa kaupunkikeskus, jossa ei ole uimahallia. Jo 25.4.2002 on laadittu Matinkylä/Olarin uimahallista tarveselvitys. Tällöin uimahallin paikaksi esitettiin esim. korttelia 23033, jossa sijaitsee nykyään Matinkylän terveysasema ja päiväkoti. Tarveselvityksen tilaohjelmaa on päivitetty 13.12.2007. Tällöin altaiden kokoa kasvatettiin ja altaita lisättiin. Suur-Matinkylän väestömäärä oli tällöin 33500 asukasta. Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutos on päivätty 31.10.2013. Liikunta- ja nuorisolautakunta on yksimielisesti hyväksynyt tarveselvityksen em. päivämäärällä. Tässä tarveselvityksen muutoksessa hanke esitetään sijoittuvaksi Tynnyripuistoon YOS-kortteliin 23279. Tilaohjelmaan on lisätty hyppy-/vesijuoksuallas ja altaiden kokoa on kasvatettu. Mm. ison altaan pituus on 50 metriä. Ohjelmaan on lisätty myös erityis- /inva-saunaosasto. Suur-Matinkylän väestömäärä oli ennusteen mukaan vuonna 2013 36500 asukasta ja 2023 Espoon väestöennusteen mukaan n. 43500 asukasta. 3.2 Espoon uimahallien nykytilanne
7 3.3 Tarveselvitys Espoon uimahallien vuosittainen kävijämäärä vuonna 2012 oli 1 043 798. Kävijämäärä jakaantui seuraavasti: Espoonlahden uimahalli: allaspinta-ala 1300 m2, 341 373 kävijää Tapiolan uimahalli: allaspinta-alaa 935 m2(sisältää ulkoaltaat) 288 855 kävijää Keski-Espoon uimahalli: allaspinta-ala 516 m2, 245 184 kävijää Leppävaaran uimahalli: allaspinta-ala 553 m2, 158 893 kävijää Olarin uimahalli: allaspinta-ala 53 m2, 9 493 kävijää Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus on valmistunut em. tilaston jälkeen. Altaiden pinta-alat ovat nyt yhteensä 3357 m2 Nykyiset uimahallit ovat iltaisin ja viikonloppuisin täynnä, eivätkä kaikki halukkaat aina mahdu sisään. Erityisesti Tapiolan ja Keski-Espoon uimahalleihin olisi tulijoita enemmän kuin sisään voidaan ottaa. Matinkylän uimahallista on laadittu useita tarveselvityksiä. Viimeisin, Liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymä, on päivätty 31.10.2013. Siinä uimahallia esitetään Tynnyripuistoon Matinkylän metrokeskuksen viereen, jolloin julkiset liikenneyhteydet tulisivat olemaan hyvät ja Matinkylän uimahalliin voidaan helposti päästä laajalti Espoosta. Alustavan tilaohjelman mukaan rakennuksessa olisi 5508 hym2 ja allaspinta-ala olisi 1594 m2. Tilaoohjelma sisältäisi seuraavat altaat: 16x50 m uima-allas, hyppy/vesijuoksuallas 375 m2, lastenallas ja opetusallas 200 m2, monitoimi- /kuntoutusallas 180 m2, pienten lasten allas 15 m2, kaksi poreallasta á 8 m2 ja kylmävesiallas 8 m2. Verrattaessa Espoon ja muiden suurten kaupunkien uimahalleja, selviää, että Espoossa on niukasti allaspinta-alaa/ asukas. 3.3.1 Tarveselvityksen viitesuunnitelman mukainen uimahalli Meri-Matin koulun, Matinkylän uimahallin ja keskustakorttelin korttelisuunnitelma ja tilaohjelma arkkitehtitoimisto JKMM Oy 20.5.2015. Uimahallin tilaohjelma yhteensä 5359,5 hym2. 1. kerros, uimahallin pääkerros: - pääallas: 8 rataa á 50 m, 1025 m2 - kaksi 1 m:n ponnahduslautaa sekä 3 m:n kerrostaso - lastenallas 62,6 m2 - vesiliukumäki - monitoimiallas, jossa hierontasuihkuja 166 m2 - kylmävesiallas á 8 m2 - kaksi poreallasta á 8 m2 - valvomo 10 m2 - pukuhuoneet, pesuhuoneet saunat 370 m2 (N) ja 317,6 m2 (M) - erityissaunaosasto 67,7 m2 - myynti 56,9 m2 - aula ja käytävä 207,2 m2 - aputiloja
8 2. kerros: - liikuntatiloja sisältäen puku-pesuhuoneet 1370,8 m2 - liikennetilat Kellarikerros: - liikuntatiloja 320,5 m2 - toimisto 17,7 m2 - VSS / varasto - sos. tilat / kokoustilat 122,4 m2 - IV-konehuone 327,8 m2 - allashuoneen alapuolisella alueella allastekniikka - aula ja liikennetilat 4. RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikka sijaitsee kaupunginosassa 23 Matinkylä, vireillä olevan asemakaavan / asemakaavan muutoksen mukaan korttelissa 23310. Kaavan mukainen rakennusalue rajoittuu eteläosastaan Tynnyritiehen, itäsivultaan kevyen liikenteen väylään, länsisivultaan Tynnyriaukioon ja pohjoissivultaan Tynnyripuistoon. Rakennuspaikka kapenee kohti Tynnyripuistoa ja samalla maanpinta laskee noin kolme metriä. Vireillä olevassa kaavassa on rajattu läheisiin kerrostaloihin päin suuntautuvan itäsivun räystäskorkeus. 4.1 Sijainti ja hallinta Matinkylän uimahallin rakentamispaikaksi esitetty tontti sijaitsee erityisen hyvällä paikalla liikenneyhteyksien suhteen, sillä se sijaitsee aivan tulevan metroaseman ja bussiterminaalin vieressä. Asiakkailla on siis helppo saapua julkisilla kulkuvälineillä uimahalliin. Aivan vieressä on Ison Omenan kauppakeskus. Tavoitteena on hyödyntää samoja pysäköintialueita metron ja kauppakeskuksen kanssa ja vähentää ajoneuvoliikenettä. Uimahallin viereen on suunnitteilla yhtenäiskoulu. Koulu pystyy hyödyntämään uimahallin palveluja. Rakentamisalueen omistaa Espoon kaupunki. 4.2 Rakennuspaikan ominaisuudet ja rakennettavuus Katso erillinen rakennettavuusselvitys. 4.3 Kunnallistekniikka Uimahallin rakennuspaikka on keskellä rakennettua aluetta. Kaikki kunnallistekniset liittymät ovat välittömässä läheisyydessä, myös kaukolämpöverkko. 4.4 Kaavatilanne ja kaavamääräykset Suunnittelualueelle on parhaillaan tekeillä asemakaava / asemakaavan muutos. Sen mukaan uimahallin rakennuspaikka on kortteli 23310, kaavamerkintä YU-1, kerrosala 6350 k-m2 ja kerrosluku II. YU-1 on kaavamääräysten mukaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten. Korttelin kerrosalasta saa
9 enintään 2500 k-m2 käyttää muuta urheilutoimintaa varten. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Kaavamääräysten mukaan uimahallia varten tulee tehdä 1 ap 130 k-m2 kohti ja sen lisäksi 55 polkupyöräpaikkaa. 4.5 Liikennejärjestelyt ja paikoitus Tontille tuleva saatto- ja huoltoliikenne tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan Suomenlahdentien ja Tynnyritien kautta. Uimahallin edessä Tynnyritiellä on kolme parkkipaikkaa inva- paikoitukselle sekä saattoliikenteelle jättöpaikka. Varsinainen henkilöautojen paikoitus on suunniteltu maan alle korttelin 23311 alueelle. Paikoitustilaan ajo tapahtuu Ison Omenan parkkihallin kautta. 4.6 Kaupunkikuvaan liittyvät vaatimukset ja lupamenettelyt Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon viereiseen kortteliin sijoittuva koulu sekä kortteliin 23311 sijoittuva keskustoimintojen rakennus, joiden kanssa se muodostaa muusta rakennuskannasta poikkeavan kokonaisuuden. Uimahallin tulisi kuitenkin samalla olla itsenäinen, urheilurakennuksen muotokielellä luotu kokonaisuus. Aukiot ja niitä rajaavat rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä jalankulkuympäristöä elävöittävänä kokonaisuuten. Uimahallin ja urheilukentän sijoittumisessa on tiettyä ahtautta, vaikka hallin lattiataso tulee olemaan pohjois-osastaan yli kolme metriä maanpinnan yläpuolella. Hallista on siis vapaa näkymät urheilukentän yli Tynnyripuistoon. Uimahallin kellarin umpinainen ulkoseinä samoin kuin allashuoneen itäsivun korkea ja pitkä, kerrostaloihin rajoittuva seinä ovat haasteellisia suunnittelutehtäviä. Rakennushanke vaatii asemakaavan laatimisen. 5. SUUNNITTELUTAVOITTEET Suunnittelijoilla tulee olla rakennuksen vaativuuden mukainen koulutus ja kokemus. Rakennussuunnittelutehtävien ja LVIA- suunnittelun osalta uimahalli kuuluu vaativuudeltaan luokkaan: vaativa. Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus: Poikkeuksellisen vaativa. Pohjarakenteiden suunnittelutehtävän luokka on poikkeuksellisen vaativa. Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien vaativuus: Poikkeuksellisen vaativa. Alustava pätevyysvaatimus poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelutehtävän vastuulliselle suunnittelijalle on ylempi korkeakoulututkinto ja 12 vuotta valmistumisen jälkeistä soveltuvaa työkokemusta. 5.1 Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet Uimahallin rakentamisen tavoitteena on uinti- ja kuntoliikunnan harrastajien olosuhteiden määrällinen ja laadullinen parantamien, sekä kaupunkilaisten harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien lisääminen.
10 Matinkylän uimahalli tuo helpotusta Espoon kasvavaan palvelutarpeeseen sekä tällä hetkellä liian pieneen ja huonokuntoiseen uimahallikantaan. Matinkylän uimahallin valmistuminen mahdollistaa Espoonlahden uimahallin välittömän peruskorjauksen. Matinkylän uimahallin keskeinen sijainti metron, Iso Omenan ja Meri-Matin läheisyydessä tekee uimahallin käytön houkuttelevaksi kaikille espoolaisille. Alueen suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa huomioon hyvien julkisten yhteyksien hyödyntäminen, esim. metroaseman ja uimahallin välinen hyvä yhteys kävellen. Kevyenliikenteen yhteydet uimahallille tulee olla turvalliset ja sujuvat, esimerkiksi polkupyörien parkkeerausalue tulee olla riittävän iso, helppokäyttöinen sekä laadukas. Saattoliikenteelle osoitettu paikka (sis. koululaisbussit sekä isot invataksit) sekä huoltoliikenne tulee suunnitella turvalliseksi sekä sujuvaksi. Uinti kuuluu Suomessa kansalaisten perustaitoihin. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Matinkylän uimahalli suunnitellaan vastaamaan tehokkaasti kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita. Erityisesti uusi halli tuo helpotusta Suur-Matinkylän koululaisten uimaopetustarpeeseen sekä ikääntyvän väestön kunnon ylläpitoon. Hallin suunnittelussa huomioidaan kuntalaisten suosiota kasvattaneet lajit: vesijuoksu sekä vesijumpat. Matinkylän uimahalli ei ole ns. kilpahalli, rakennukseen ei siis tarvita katsomoa. Uimahallin suunnittelussa tulee huomioida kaikkien allastilojen maksimaalinen, yhtäaikainen ja monipuolinen käyttö. Matinkylän uimahallin vuosittainen kävijäennuste on noin 300 000 asiakasta. Tontin pienestä koosta johtuen uimahallin neliöt tulee hyödyntää viisaasti ja altaiden suunnittelussa tulee ymmärtää kokonaisuus. Uimahallit muodostavat kaupungin palveluverkossa yhteisen kokonaisuuden, mikä on huomioitava Matinkylän uimahallin ratkaisuissa. Matinkylän uimahallin tontin tiukat reunaehdot ja sen myötä syntyvät mahdolliset kompromissit altaiden koossa ja määrässä (vrt. tarveselvitys) siirtyvät väistämättömiksi toteutustarpeiksi Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteyteen. Suunnitteluratkaisujen tulee kasvattaa tilan tuntua esimerkiksi luonnonvaloa sekä näkymiä hyödyntämällä. Hallin tehokas käyttöaste tulee mahdollistaa tilan akustisilla ratkaisuilla. Uimahallin tulee olla esteetön. Halliin suunnitellaan erityissaunaosasto invalideille. Esteettömyys ja hyvä käytettävyys tulee kuitenkin ohjata kaikkia uimahallin suunnitteluratkaisuja. Esimerkiksi ylimääräisiä askelmia tulee välttää, kaikkien altaiden tulee olla lattiatasossa sekä pintojen välillä tulee olla riittävä värikontrasti. Pienillä suunnittelun yksityiskohdilla tulee vaikuttaa rakennuksen onnistumiseen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi puku- ja suihkutiloissa tulee huomioida ikäihmisten omatoiminen pärjääminen sekä vauvauimareihin liittyvät erityistarpeet. Allastila jakautuu kahteen alueeseen: pääallastilaan sekä monitoimiallashuoneeseen. Tilojen huonelämpötilat ja toiminnot poikkeavat toisistaan. Kylpylämäiseen monitoimiallashuoneen (32 C), sijoitetaan monitoimiallas sekä porealtaat, suunnitteluratkaisuista riippuen
11 myös lasten kahluuallas sekä kylmävesiallas. Pääallastilaan (29 C) sijoitetaan ainakin uimahallin pääallas, hyppypaikat sekä opetusallas. Allastilan kuivalla allasalueella tapahtuva käyttäjien ja henkilökunnan muodostama liikenne tulee suunnitella turvalliseksi. Esimerkiksi suositut kulkuväylät (esim. sisäänkäynnit pesuhuoneisiin) ja toimintaa sisältävät alueet (altaiden reunoilla tapahtuva opetus- ja ohjaus) tarvitsevat oman rauhoitetun tilansa. Pääallastila Pääallas ja hyppypaikat Pääaltaassa tulee olla vähintään neljä täyspitkää 50m rataa sekä neljä 25m rataa (tarveselvitys: 50m x 8 kpl). Pääaltaan tulee olla mahdollisimman monipuolisesti jaettavissa ja siihen tulee mahtua kaikki päätoiminnot samanaikaisesti. Altaassa uidaan, hypitään, vesijuostaan ja jumpataan. Eri toiminnoille tulee osoittaa omat alueensa ja ne tulee huomioida myös altaan kulkureittejä suunniteltaessa. Täyspitkät radat (50m) tulee olla jaettavissa vähintään kahteen osaan, esimerkiksi pohjasta nostettavalla tai katosta laskettavalla, kevyellä väliseinällä. Väliseinä tulee sijoittaa samaan linjaan 25m ratojen kanssa, jolloin 25m ratoja on 8 kappaletta rinnakkain. Väliseinän tulee kestää uimareiden käännökset ja sen päältä voi kävellä. Pääaltaan syvään päätyyn sijoittuu valtaosa altaan toiminnoista. Allas tulee suunnitella niin, että syväpääty on mahdollisimman iso, sisältäen edellä mainitut 8 vierekkäistä 25m rataa. Ratojen väliin asetetaan rataköysiluukut sekä niiden alapuolelle sijoittuvat tilat köysien varastoinnille. Pääallas suunnitellaan esteettömäksi. Altaan matalassa päädyssä (ratojen vierellä) on altaan rappuset luiskineen. Pääaltaaseen asennetaan myös inva-nostin. Hyppypaikka pitää sisällään vähintään 1 metrin ponnahduslaudan sekä 3 metrin tason turvaväleineen. Hyppypaikan syvyys on 3.8m. Suunnitteluratkaisuista riippuen hyppypaikka voidaan toteuttaa esim. pääaltaan yhteydessä omana siipenään tai erillisenä allasratkaisuna. Hyppäämiselle suunnitellaan oma tilansa, se ei saa olla päällekkäinen toiminto vesijuoksuun ja uimiseen tarkoitetulla alueella. Opetusallas Opetusallas toteutetaan mahdollisimman suurena (tarveselvitys: 200 m 2 ). Altaassa tulee olla ns. vakituinen vapaan käytön tila, joka on käytössä myös uimakoulutoiminnan aikana. Opetusaltaan lämpötila on 29-30 C ja sen uimaopetukseen käytettävän alueen maksimi syvyys on 0.9m. Lasten kahluuallas Kahluuallas (min. 15 m 2 ) on pienten lasten veteen totutteluun tarkoitettu allas. Allas on syvyydeltään 0,2-0,4m. Veden lämpötila on 31-33 C. Altaan äärellä aikuiset auttavat ja vahtivat lapsia, suunnitteluratkaisujen tulee huomioida aikuisten ergonomia sekä lasten turvallisuus. Monitoimiallashuone
12 Monitoimiallas Monitoimiallas (min. 170 m 2 ) on yksi nykypäivän uimahallien suosituimmista altaista. Monitoimialtaan tulee olla esteetön; luiskan ja rappusten lisäksi altaaseen asennetaan inva-nostin. Monitoimialtaan veden lämpötila on 31-33 C. Altaan tulee palvella eri käyttäjäryhmien hyvin erilaisia tarpeita, kuten ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terapiakäyttöä sekä vauvojen uimakouluja. Altaaseen asennetaan vedenpinnan alapuolelle sijoittuvia hierontapisteitä. Suunnitteluratkaisuista riippuen allas voisi olla jaettavissa esimerkiksi kahteen tilaan tai sen syvyys voisi olla säädettävissä toiminnan ja tarpeen mukaan. Monitoimiallas tulee tarvittaessa olla näkösuojattu esim. verhoilla. Porealtaat / 2 kpl Porealtaat (á 8 m 2 ) sijoitetaan monitoimialtaan kanssa uimahallin lämpöiseen allashuoneeseen. Suunnitteluratkaisuissa tulee huomioida monitoimialtaan ja porealtaiden hyvin erilainen, samanaikainen käyttö. Porealtaille ja monitoimialtaalle tarvitaan toisistaan erilliset sisäänkäyntireitit. Porealtaat (35 C) tulee olla oma suojattu yksikkönsä, jossa esim. akustiikkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kylmävesiallas Kylmävesialtaan (8 m 2 ) syvyys on n. 1.4m. Veden lämpötila on 8 C. Kylmävesialtaan käyttäjä pulahtaa altaan läpi nopeasti. Altaan molemmissa päädyissä tulee olla rappuset. Malliltaan allas voi olla kapea, esim. suorakaiteen muotoinen. Kuivat allastilat Allasvarasto Allasvarastoja on vähintään kaksi kappaletta, joista toinen sijoitetaan monitoimialtaan yhteyteen ja toinen pääallastilaan. Varastoissa tulee olla viemäröinti (esim. uimavälineiden pesua varten) sekä hyvä ilmanvaihto. Valvomo Valvomon tulee sijaita allastilojen keskeisellä paikalla. Valvomosta on hyvä näköyhteys kaikkiin altaisiin. Wc-palvelut Opetusaltaan läheisyyteen sijoitetaan etutilallinen wc. Monitoimialtaan läheisyyteen sijoitetaan inva-wc. Pukuhuonetilat Uimahallin miesten ja naisten pukuhuonetilat ovat keskenään identtiset. Molemmat pukuhuoneet sisältävät pukukaapit vähintään 180 uimahallin käyttäjälle sekä vähintään kaksi ryhmäpukuhuonetilaa koululaisille. Yhteensä uimahallin tiloissa on pukukaappeja vähintään 440 asiakkaalle, jotka ovat vain uimareiden käytössä.
13 Pukuhuoneiden suunnittelussa tulee huomioida riittävä väljyys sekä mm. pukukaappien yhteyteen tarvittava laskutila. Pukuhuoneet sisältävät yleistä tilaa, joihin sijoitetaan mm. hiustenkuivaimet sekä peilipintaa. Pukuhuoneissa on etutilalliset wc:t sekä inva-wc:t lastenhoitopöydällä. Pesuhuone- ja saunatilat Pesuhuoneessa on riittävästi pesu- ja suihkutiloja suhteessa pukukaappien määrään. Pesuhuoneiden yksityiskohtiin kiinnitetään suunnittelussa huomiota, esimerkiksi lattian tulee olla sopivan karhea, suihkujen äärellä on riittävästi laskutilaa ja irto-objekteille (esim. roskikset) määritetään sijainnit. Pesutiloissa on etutilallinen wc. Saunatiloissa on sekä tavalliset sähkösaunat että höyrysaunat. Mikäli hankkeen kehittyessä monelle käyttäjäryhmälle (esim. astmaatikot) mieluisat höyrysaunat jätetään suunnitelmien ulkopuolelle, tulee sähkösaunojen kokoa kasvattaa riittävästi suhteessa pukukaappien määrään. Erityissaunaosasto Uimahalliin tulee toteuttaa erityisosasto liikuntarajoitteisille. Erityisosasto sisältää erityissaunat, pesu- ja suihkutilat, pukuhuonetilat sekä inva-wc:t. Suunnittelussa tulee huomioida eri sukupuolta olevan avustajan kanssa toimiminen, erityissaunaosastolla on myös pien puku- ja pesutilat avustajille. Etenkin erityissaunaosastolla tulee kiinnittää erityistä tarkkaavaisuutta esteettömyyden toteutumiseen kaikissa suunnittelun ja toteuttamisen eri vaiheissa. Yksityiskohdat tulee olla kunnossa, esimerkiksi wc-tilojen ovet tulee olla helposti avattavia ja wc-istuinten takana tulee olla riittävä värikontrasti. Uimahallin puku- ja pesutiloissa tulee huomioida myös vauvauimarit. Esteetön erityisosasto on hyvä vaihtoehto esim. suosittujen vauvauintien puku-, pesu-, ja saunatilaksi. Vauvauintien aikana kyseisen käyttäjäryhmän edustus on suuri. Suunnittelussa tulee huomioida hyvin erilaisia seikkoja, kuten vanhempien oma tarve peseytyä. Pukuhuoneiden yhteyteen tarvitaan riittävästi lastenhoitopöytiä. Lasten turvaistuimille tulee määrittää säilytyspaikat pukuhuoneessa. Suihkutiloissa tulee olla vauvoille tarkoitettuja suihkuistuimia ja lastenhoitopöytien yhteydessä tulee olla hajulukollisia roskiksia. Aula- ja kahviotilat Uimahallin sisääntuloaula on avara ja viihtyisä tila, johon sijoittuvat uimahallin kahvio sekä lipunmyyntitilat. Sisääntuloliikenteen lisäksi aulassa vietetään myös aikaa, odotetaan mm. lapsia uimakoulusta. Aulan kahviosta tulee olla suora näkymä allastiloihin. Näkymillä tulee vaikuttaa positiivisesti sekä kahvilan asiakkaisiin että uimahalliin saapuvan henkilön kokemukseen. Asiakkaat kulkevat allastiloihin kulunvalvontaporttien sekä puku- ja pesuhuonetilojen kautta. Henkilökunnan tiskiltä tulee nähdä kulunvalvontaportille. Aulatilasta tulee olla henkilökunnan suora kulkuyhteys allastiloihin.
14 5.2 Esteettömyys Aulatilat sisältävät tuulikaapin, etutilalliset wc:t sekä inva-wc:t lastenhoitopöydillä. Suunnittelussa tulee huomioida tarvittavat säilytystilat asiakkaiden välineille (esim. lastenvaunut ja potkulaudat). Kahvilan yhteydessä on keittiö ja sen aputilat. Henkilökunnan tilat Uimahallin henkilökunnan tilat sisältävät: puku-, wc- ja pesutilat, taukotilan sekä toimistotilat. Varastot, siivous ja muut huoltotilat Uimahalliin tulee sijoittaa riittävät varasto, siivous ja huoltotilat. Kokoustila Kokoustila (40 m 2 ) on esim. uimaseurojen ja henkilökunnan käytössä. Kunto- ja liikuntasali Uimahallin yhteydessä on vähintään kaupungin oma kuntosali (100 m 2 ), liikuntasali (140m 2 ) sekä liikuntasalin työhuone ja testaustila (10 m 2 ). Liikuntasalin lattian tulee olla rakenteeltaan joustava. Liikuntatilojen yhteydessä, niiden kanssa samassa kerroksessa, on liikuntatilojen pukuja pesutilat, inva-wc:t. sekä varasto. Pysäköintialueen inva-autopaikat lähimpänä pääsisäänkäyntiä Ulkopuolen betonikivetykseen ohjaavia laatoituksia näkövammaisia ajatellen Pääsisäänkäynnissä automaattiovet Selkeät kulkuyhteydet Uimahallin asiakastilat samassa kerroksessa Palvelupisteessä kiinteä tai siirrettävä induktiosilmukka ja mikrofoni Inva wc-tila aulassa Uimahallin pukuhuoneet: -tilat pyörätuolien säilytykselle ja sähköpyörätuolien lataukselle, varustettu inva-wc:llä Uimahallin pesuhuoneet varustettu pesuistuimella (tukikahvat sekä jalkojenpesutanko) Toinen saunoista pyörätuolimitoituksella Esteetön saunaosasto, jossa erilliset tilat molemmille sukupuolille Loivat portaat kuntouinti- ja monitoimialtaaseen (nousu 120 mm) Monitoimialtaassa ja pääaltaassa nostimet altaaseen menoa varten. Monitoimialtaassa erityinen vesivoimistelutanko Käytävillä käsijohteita ja penkkejä Värisuunnitelmassa pyritään huomioimaan väri- ja tummuuskontrastit tarkoituksenmukaisiin paikkoihin (askelmat, reunat, pystykulmat, lasiseinät jne.). 5.3 Laadulliset tavoitteet Rakennusmateriaalien tulee olla korkealuokkaisia, kestäviä, kauniisti vanhenevia ja ympäristöystävällisiä. Rakennuksen elinkaaritavoite on 50 vuotta, LVIS- ja allaslaitteiden elinkaaritavoite on 25 vuotta ja rakennusautomaatiolaitteiden 15 vuotta.
15 6. TILAOHJELMA JA TILOJEN OMINAISVAATIMUKSET 6.1 Tilojen mitoitusperusteet Matinkylän vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioidaan 300 000 kävijää. Uimahalleissa kävijähuiput painottuvat yleensä voimakkaasti viikonloppuihin ja ilta-aikoihin. Niinpä puku- ja pesuhuoneissa täytyy olla kapasiteettia ruuhkahuipuille. Kävijöitä ruuhkaisina päivinä voidaan arvioida olevan noin 1200-1400 henkilöä. Tämä edellyttää noin 400 pukukaappia ryhmäpukuhuoneineen. 6.2 Muuntojoustovaatimukset Uimahalleissa tapahtuvat muutokset koskevat yleensä altaissa tapahtuvien liikunta- tai kuntoilulajien muutoksia. Viime vuosina uimaaltaissa on ruvettu harrastamaan yhä enemmän muuta kuin uintia. Erilaiset vesijumpat, vesijuoksu, vesiaerobic tai jopa vesipyöräily soveltuvat harrastettavaksi altaissa, joissa on vaihteleva vesisyvyys. Altaita ei voida hallin valmistuttua juurikaan muuttaa. 6.3 Hankkeen tilaohjelma Tämän hankesuunnitelman liitteenä on tilaluettelo, joka taas pohjautuu tarveselvityksessä esitettyihin tilatarpeisiin, hankesuunnittelun aikana esille tulleisiin tarpeisiin sekä oletettuun kävijämäärään. 6.3.1Tilakohtainen toiminnan kuvaus (katso viitesuunnitelma) Aula lipunmyynti kahvio: Palvelupiste sijaitsee lähellä pääsisäänkäyntiä ja siten, että siitä on valvontanäkyvyys uimahallin pukuhuoneiden kulkuportille. Aulassa on purkautumis- ja odotustilaa ryhmille. Lipunmyyntiä ja kahviota voidaan hoitaa samasta pisteestä. Noin 40 asiakaspaikan kahvio on aulan jatkeena siten, että kahviosta on lasiseinän läpi näkymä allashuoneeseen. Allashuone: - Pääallas 884,7 m2 (8 rataa). Jakaantuu 25 m ja 50 m ratoihin sekä uimahyppyalueeseen. 50m:n kuntouintiallas (4 rataa). Syvyys 1,35 m 3,8 m, veden lämpötila 26...28 C, jaettavissa välisillalla 25m:n kuntouintiallas (4 rataa). Syvyys 1,35 m 1,3 m, uimahyppyalue altaan laajennuksena, syvyys 3,8 m, kaksi 1 m:n ponnahduslautaa, 3 m:n kerrostaso - Opetusallas 67,5 m2, syvyys 0,6 m 0,9 m, lämpötila 26...28 C - Lasten kahluuallas 20 m2, syvyys 0m 0,3m, lämpötila 30...32 C Altaaseen sijoitetaan esim. käsipumpulla toimiva vettä suihkuttava vesieläin. Opetus- ja lasten kahluuallas ovat lähekkäin, joka helpottaa vanhemmille eri-ikäisten lasten valvontaa.
16 - Monitoimiallas 172,7 m2, syvyys 1,2 m 1,4 m, lämpötila 30...32 C Vesijumpat, vauvauinnit, vesihieronta-asemat 3 kpl, niskahierontasuihkut 2 kpl. Monitoimiallashuoneessa myös: - Kylmäallas. Syvyys 1,2m, lämpötila 4...8 C - Porealtaat 2 kpl, lämpötila 32...34 C Monitoimiallastila on eristetty muusta allashuoneesta lasiseinällä tilan rauhoittamiseksi. Valvomo: Sijoittuu keskeisesti, lähelle lasten altaita ja monitoimiallasta. Valvomo on muuta hallitilaa ylempänä, jotta näkyvyys olisi hyvä myös hallin takaosaan. Valvomossa sijaitsevat myös valvontakameroiden monitorit. Ensiaputila liittyy kiinteästi valvomoon. Puku- ja pesutilat, saunat: Uimahallissa tulee olemaan erilliset pukeutumis- ja pesutilat miehille ja naisille, miehille 180 ja naisille 191 pukukaappia. Lisäksi kummallekin sukupuolelle on kaksi ryhmäpukuhuonetta. Yhteensä pukukaappeja on n. 400 kappaletta. Miehillä ja naisilla on molemmilla kaksi saunaa, joista toinen on myös liikuntarajoitteisten käyttöön suunniteltu. Erityissaunaosasto Uimahallissa on myös erillinen, esteetön saunaosasto liikuntarajoitteisille. Osastossa on puku-, pesu- ja saunatilat erikseen molemmille sukupuolille. Toimistot ja liikuntatilat: Sisääntuloaulan palvelupisteen yhteyteen on sijoitettu pieni toimistotila. Varsinaiset toimistotilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Toinen kerros on muutoin suunniteltu liikuntatiloille omine puku- ja pesuhuoneineen. Kellarikerros: Kellarikerrokseen sijoittuu liikuntatiloja ja henkilökunnan sosiaalitilat. Tänne sijoittuvat myös uimahallin vedenkäsittelytilat, tekninen valvomo, kiinteistöhuoltotilat sekä kemikaalivarastot. Huoltoliikenne kellariin tapahtuu huoltoportaan kautta tai huoltohissillä, kantavuus min. 3 tn. Väestönsuoja kellarikerroksessa: Kellarikerroksessa on kaksi väestönsuojaa: uimahallin vaatima sekä viereisen kiinteistön käyttöön varattu. Viereisen asuin- / hotellikiinteistön kellarikerrokseen on vaihtoehtoisesti varattu myös kaikkien viereisten uusien kiinteistöjen vaatimat väestönsuojatilat. Katso: Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 10.5.2011/506. http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110506. Väestösuojista tehtävä loppudokumentti 1:20 suhteessa, missä on esitetty vss:n ottaminen kriisiajan käyttöön (raskaita ovia ei saa koteloida, lattian allapinnan alapuolelle ei saa ovia asentaa, alakatot eivät saa olla esteenä, iv-kanavat, vesi- ja lämpöjohdot ja kaapelit asennettava siten, että 10 vuoden välein tapahtuva vss:n tiiveyskokeet pystytään ilman suurempia purkamisia tekemään).
17 6.3.2 Tilojen pinta-alat Katso huonekohtainen erillinen tilaluettelo. 6.3.3 Yhteydet Pääsisäänkäynnin aulassa on palvelupiste, joka hoitaa lipunmyynnin, neuvonnan ja kahvion myynnin. Aulaan päästään suoraan ulkoa, mutta myöskin kellarin paikoitustiloista erillisen portaikon ja hissin kautta. Aulasta on suora yhteys uimahallin pukuhuoneisiin, sekä portaan kautta kellarin ja 2. kerroksen liikuntatiloihin. Paikoituskellarista tuleva toinen portaikko toimii uimahallin huollon kulkuväylänä. Sitä kautta päästään kellarin teknisiin tiloihin. Portaikkoon liittyy myös huoltohissi. 6.3.4 Tilapinnat Lattiat: Aula-, kahvio- ja käytävätiloissa sekä uimahallin pukuhuoneissa kuivapuristelaatta. Toimisto-, varasto- ja henkilökunnan tiloissa julkisen tilan muovi- tai kautsupäällyste. Kellarin teknisen tilan lattioihin vesihöyryä läpäisevä epoksipinnoite. Uimahallin pesu- ja allashuoneen sekä niihin liittyvien tilojen lattioissa käytetään keraamisia B- ja C-luokan liukuestelaattoja. Seinät: Kuivissa tiloissa yleensä tasoitettuja ja maalattuja tiili- / betoniseinä. Teknisissä tiloissa maalattu betoni tai maalattu puhtaaksimuurattu tiiliseinä. Märkätiloissa keraaminen laatoitus: pesutiloissa sekä niihin liittyvissä wc-tiloissa kokonaan allashuoneessa laatoitus vähintään korkeuteen 2100mm pukuhuoneissa, siivoustiloissa sekä muissa wc-tiloissa laatoitus korkeuteen 1500mm Saunojen seinäpaneloinnit tuijaa tai tervaleppää. Allashuoneen seinien yläosiin akustoivaa materiaalia Katot: Aula-, kahvio- ja käytävätiloissa polttomaalattu akustorei'itetty alumiinisäle tai akustiikkalevy. Toimisto-, varasto- yms. tiloissa kipsilevyalakatto osassa tiloja akustorei'itetty. Pukuhuoneissa kuultokäsitelty puupaneeli. Pesuhuoneissa kuultokäsitelty puurima. Saunojen alakattopanelointi tuijaa tai tervaleppää. Allashuoneissa alakatot esim. Barrisol-stretch tai akustiikkalevy. Liikuntatilat akustiikkalevyt. Muut: Saunojen lauteet tehdään betonista ja laatoitetaan. Lauteisiin asennetaan uima-allasvedellä toimiva jäähdytys. Sisäovet laminaattipintaisia laakaovia / alumiiniprofiililasiovia. Märkätilojen ovet lujitemuovi / kokolasiovia.
18 Kaiteet allastilassa haponkestävää teräsputkea. Kuivissa tiloissa ja ulkona ruostumatonta terästä. 6.3.5 Tilakohtaiset varusteet Allashuone: Lähtökorokkeet 8 kpl Rataköydet 5 kpl á 50m ja 4 kpl á 25 m Rataköysiluukut allashuoneen lattiaan 5 kpl + kellaritilaan katosta riippuvat verkkosäkit köysien säilytystä varten Allastikkaat 7 kpl Selkäuintimerkki- ja varaslähtömerkkisarjat Pelastusvälineet esim. pelastusrenkaat, pelastussauvat, heittoliinat jne. Ensiaputilan varustus: ensiapukuljetusvälineet, ensiapukaappi, laveri Varaus ajanottolaitteistolle 6.3.6 Tilakohtaiset laitteet Monitoimallashuoneessa allasnostin. Monitoimialtaan vesihieronta-asemat ja niskahierontasuihkut Allastilaan ja siihen liittyviin pesuhuoneisiin siivouspesujärjestelmä (matalapainepesuri). Kulkuporttijärjestelmä rannekkeineen 6.3.7 Tilakohtaiset kalusteet Kiintokalusteet yleensä laminaattipintaista kalustelevyä. Varastojen hyllyt metallirakenteisia vakiohyllyjä Allasvarastojen hyllyt lujitemuovia Pukukaapit (rannekkeella toimiva elektroninen lukitusjärjestelmä) penkkeineen 7. RAKENTEELLISET RATKAISUT Uimahalliosan suunnittelun keskeisiä ongelmia on kosteudenhallinta. Rakennuksen runkoratkaisuissa lähtökohtana on teräsbetonirunko, tuulettuva yläpohja, ulkopuolinen vedenpoisto sekä OPM:n uimahalleihin suosittelemat eristyspaksuudet. Uimahallin suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä asetuksia sekä Espoon kaupungin viranomaisten määräyksiä ja vaatimuksia sekä Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen suunnittelulle asettamia tavoitteita. Hankkeessa noudatetaan seuraavia 1.6.2015 voimaan tulleita asetuksia ja ohjeita: VNA rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä YM ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta
19 VNA maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta YM ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta YMA rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta RT YM1-21639, LVI YM-00556, SIT YM-620107, KH YM-10712, Infra YM-720229 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. RT YM2-21640, LVI YM-00557, SIT YM-620108, KH YM-10713, Infra YM-720230 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista. RT YM2-21644, LVI YM-00561, SIT YM-620112, KH YM-10717, Infra YM-720234 Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta. Hankkeen kaikissa vaiheissa on noudatettava työturvallisuuslakia ja asetuksia (205/2009 VNA rakennustyön turvallisuudesta). Muita noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu, noudatetaan Espoon rakennusvalvonnan ohjeita, RYL laatuvaatimuksia, RT-, RATU-, Infra- ja KH-kortteja, Eurokoodinormistoa, RIL- ja BY-ohjeita sekä yleisiä hyvän rakennustavan mukaisia ohjeita. Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan RakMk C2 Kosteus määräykset täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Suunnittelun tavoitteena on toimiva ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan arkkitehtonisin ja teknisin ratkaisuin, tehokkaalla tilankäytöllä, hyvällä lämmöneristävyydellä ja allasenergian hyväksikäytöllä, materiaalivalinnoilla, rakennuksen tiiveyden laadunvalvonnalla sekä ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä turvallisilla ja terveellisillä rakenneratkaisuilla. Rakennuksesta suunnitellaan uimahallin erikoisrakenteet huomioiden normaalisti huollettava uimahalli. Tavanomaisesti huollettaviksi suunnitellaan sellaiset oheistilat, joissa on normaali tekninen- ja käyttörasitus. Materiaalien, varusteiden ja kiintokalusteiden tulee olla tarvittaessa erikoisrakenteisia, soveltuvien osin tavanomaisia, helppohoitoisia ja käyttötarkoitukseltaan kulutusta kestäviä. Julkisivupinnoitteet ja -liitokset suunnitellaan tavoite-elinkaaren mukaisesti säänkestäviksi ja julkisivurakenteiden tulee olla tavanomaisesti huollettavia. Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. Kerättäviä jakeita ovat paperi-, pahvi-, energia-, seka- sekä metallijäte. Ruokapalvelua varten tulee järjestää biojätteen keräys. Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti standardisoituja. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus ja suunnitelmanmukaisuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava ja rakennettava rakenteet siten että asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät.
20 Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT 07-10946 Sisäilmaluokitus, RT ohjetta Rakennusmateriaalien päästöluokitus, yleiset ohjeet hankkeessa annetuin ohjearvoin sekä ohjetta Terveen talon toteutuksen kriteerit, Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Sisäilmaopas 6, Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy. Espoo 2003. Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Käyttöikä tulee saavuttaa rakennuksen elinkaaren ajalle kaikilta osin normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. Materiaalien päästöluokka on pääosin M1. M1 koskee erityisesti rakennusten sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa että päästöt eivät kulkeudu sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty. Rakenneteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10-11128. Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK12 ja RT 13-11143. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12. Rakennesuunnittelijan tehtäviin sisältyvät lähtökohtaisesti kaikki hankkeen vaatimat ja tarpeelliset tehtävät tehtäväluettelon RAK12 mukaisesti. Rakennesuunnittelija laatii laskelmat (lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), tarvittavat piirustukset, työselostukset (puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan, asennussuunnitelman sekä käyttöikäsuunnittelun laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin. Geosuunnittelun tehtäväluettelon tehtävistä rakennesuunnittelijalle kuuluvat seuraavat kaivuuseen- ja louhintaan sekä rakennuksen ja pihojen kuivatukseen liittyvät seuraavat suunnittelutehtävät: rakennuspohjan kuivatus rakennusalueen pintakuivatus hulevesien johtaminen liikennealueiden päällysrakenteet rakennusten ja rakennusalueen kaivu louhinta ja täyttö-/maarakenteet ja kaivantojen tuenta. 7.1 Rakennuksen runko
21 Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset ja kantavat rakenteet pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti. Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan mikäli ne jäävät ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs. Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea yhteen kaivoon rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus, rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen joissa esitetään veden- ja lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta. Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon. Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla, veden läpäisevällä pysty- ja vaakakapillaarikatkona toimivalla soralla. Alueosien, tuentojen ja vahvistusten, päällysteiden, alueen varusteiden ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus soveltuvien osin. Suunnittelussa huomioidaan olemassa olevat ja tiedossa olevat jatulevat alueen maanpäälliset ja maanalaiset rakenteet. Uimahallista tulee kulkuyhteys viereiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Rakennusalueen vieressä on maanalaisia metron tunnelirakenteita. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Kaikkien materiaalien on täytettävä asetettujen materiaali-, puhtaus- ja sisäilmaluokitusten vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten että rakennuksen hyvä sisäilmasto, terveet rakenteet ja tekniikka toteutuvat rakennuksen käyttöiän ajan. Allasosastoon ja liikuntatiloihin liittyvät märkätilojen rakenteet tehdään tiili- tai harkkorunkoisina. Yleisötiloihin liittyvät saniteettitilat, jotka luokitellaan märkätiloihin, voidaan rakentaa märkätiloihin soveltuvalla rakennuslevyllä. Kaikki märkätilat vedeneristetään kauttaaltaan lattioiden ja seinien osalta. Saniteettitilat, siivoustilat ym. sellaiset tilat joissa on vesipiste, varustetaan lattiakaivolla. Rakennusten kuormitukset, rakenteet ja U-arvot suunnitellaan voimassa olevien lakien, asetusten, määräysten ja normien mukaan. Rakenteiden riskienhallinta Sääsuojauksella on estettävä kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta.
22 Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisen huolellisesti suunnitella ja huomioida, valvoa ja rakentaa seuraavat rakennetekniikkaan ja kosteudenhallintaan liittyvät rakennusosat ja tehtävät: Lähistön rakennukset Maan alaiset metron tunnelirakenteet Pohjavesi hulevesisuunnittelussa Kallion rikkonainen laatu Tontin muoto ja liittyminen viereiseen pysäköintilaitokseen Uima-altaat ja niihin liittyvät tekniset rakenteet Suuret puku- ja pesutilat sekä vaativat saunatilat (käyttöaste korkea) Perustukset Kantavat rakenteet Alapohjarakenteet Julkisivurakenteet Yläpohjarakenteet Vesikattorakenteet, räystäät ja vesikaton läpiviennit ja kaivot Tekniset tilat Ikkunoiden ja ovien liitokset Sokkeli, märkätila ja vesikattorakenteiden vedeneristykset Sade- ja hulevesien hallinta ja salaojat Pihatason ja sisätilojen väliset kynnykset, aukotukset, pellitykset, sokkelit sekä pihavesien pääsyn estäminen alapohjan alle sekä lattian alusrakenteiden kuivuminen ja kuivana pysyminen Aukkojen liittymien tiiveys Rakenteiden tuuletus. Rakenteiden liikuntasaumat Betonirakenteiden kuivuminen, kuivumisolosuhteet, mittaukset ja betonin ominaisuudet. Rakenteiden kuivumismahdollisuus myös valmiissa rakennuksessa (kuivumismahdollisuuden omaavat rakenteet). Sääsuojaukset vesikatto- ja julkisivurakentamisessa. Rakenteiden kannatukset ja läpiviennit. Rakenneratkaisut, joista ei ole aiempaa kokemusta. Pintarakenteet ja niiden kiinnitys altaissa (veden paine ja noste huomioitava) Urakoitsija todentaa rakenteiden kuivumisen kohteesta tehtävien rakennekosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle / päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuden raja-arvo. Betonilattiarakenteiden pinnoituksissa noudatetaan mm. ohjetta Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen (Lattianja seinän päällysteliitto ry). Samassa märkätilassa käytetään aina yhtä yhtenäistä serfioitua vedeneristysjärjestelmää, asennus valmistajan ja rakennesuunnittelijan mukaan. Perustukset: teräsbetonista paikalla valettuina Alapohjat: kantavia, teräsbetonista paikalla valettuina Ulkoseinien sisäkuori, kantavat väliseinät: paikalla valettua teräsbetonia ja/tai teräsbetonielementtejä.
23 Välipohjat: paikalla valettua teräsbetonia ja/tai teräsbetonisia esijännitettyjä ontelolaattoja. Pilarit ja palkit: kellarikerroksessa pääosin teräsbetonista paikalla valettuina ja muualla elementtirakenteisina. Yläpohjat: Kantavana rakenteena toimivat ontelolaatat. Vesikatto ontelolaattojen päältä puurakenteisena. Uima- ja vedenkäsittelyaltaat: paikalla valettua vesitiivistä teräsbetonia. 7.2 Julkisivumateriaalit Rakennuksen julkisivujen huolto siten, että niiden ympärillä päästään nostokalustolla liikkumaan vaivattomasti. Esitettävä asemapiirustuksessa millä kalustolla, huomioiden myös kaluston vaatimat kaartosäteet, pystytään huolto, ikkunoiden pesu ja korjaukset suorittamaan turvallisesti. Ulkoseinät : Täyssinkkilevy, lasi, luonnonkivi ja rapattu tiili Vesikate: Täyssinkkikate, räystäspellitykset täyssinkkiä ja räystäiden alapinta täyssinkkilevyä Ikkunat, lasiseinät ja ovet : Pulveripolttomaalattuja sekä alumiiniprofiilirakenteisia ja pellitykset pvdf-pintaista teräohutlevyä
24
25 7.3 Ulkoalueet Pysäköintialue asfaltoidaan. Pääsisäänkäynnin edustalle betonikiveys. Kulkuteille betonikiveys / asfaltointi. 8. TALOTEKNISET RATKAISUT Isojen laitteiden huoltoreitit esitettävä asemapiirustuksessa ja rakennuksien sisällä. Huomioitava oviaukkojen ja vastaavien mitat sekä rakenteiden kantavuus haalauksia varten, jotta ei tarvitse mitään purkaa Oltava huoltosillat huollettaville laitteille ja valaistukselle sekä talotekniikalle, mm. altaiden päällä. Valaistus ym. talotekniikkalaitteet suunniteltava kaltevien lattiapintojen ja portaiden kohdilla siten, että huolto pystytään toteuttamaan A-tikkailla työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Kaikkien huoltoa vaativien laitteiden sijainnit pitää olla siten suunniteltu, että niitä päästään huoltamaan ilman kalliita telineratkaisuja. Huomioitava esim. saksinostimien, joilla korkeisiin tiloihin päästään huoltamaan, vaatimat haalausreitit ja hissien kantavuus. Huoltoa vaativia laitteita ei saa asentaa vesikatolla poteroihin, koska niistä joudutaan tarvittaessa lumi poistamaan käsipelillä. Varattava kaikille mobiilioperaattoreiden tukiasemille, antenneille, jne. tarvittavat tilat. Kuuluvuusmittaus teetettävä operaattoreilla, kun rakennuksen vaippa on saatu umpeen
26 8.1 Sähkötekniikka Kiinteistö liitetään paikallisen energiantarjoajan sähköverkkoon. 8.1.2 Sähkötekniset tavoitteet Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa. Hankesuunnitelmassa tavoitteet kuvataan yleisesti ja suppeasti, laajuudet voivat muuttua jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavissa kilpailutusasiakirjoissa. Sähköasennusten yksityiskohtaiset ja ajantasaiset vaatimukset on esitetty Espoon kaupungin Sähkösuunnitteluohjeissa ja vaatimustilakorteissa, jotka täydentävät toisiaan. Hankintarajat on esitetty hankintaraja-asiakirjoissa ja vaatimustilakorteissa. Korkeiden tilojen sähköasennuksien huolto tulee suunnitella. Huollon tulee olla turvallista, eikä se saa edellyttää esimerkiksi korkeiden telineiden rakentamista. 8.1.3 Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksen sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Sähköliittymä on pienjänniteliittymä ja tietoliikenneliittymä valokuidulla kaupungin alueverkkoon. Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta, ja asennetaan pääkeskushuoneeseen. Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin, ryhmitysalueet n. 300 m 2. Tilossa, joihin tulee paljon sähköisiä ohjauksia, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Talojakamohuoneeseen sijoitetaan tietoliikennetalojakamo ja kerrosjakamo. Telehuoneeseen asennetaan mm. antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytyksensiirtolaite (Alarmnet), energianmittausjärjestelmän keskusyksikkö, äänievakuointijärjestelmän keskuslaitteet, ovipuhelinkeskus, pääkello sekä turvavalaistuskeskus. Laitehuoneeseen asennetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet: murtoilmaisukeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet, henkilöturvajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Sähkötilat ovat ylipaineisia. Talojakamo, telehuone ja laitehuone varustetaan lisäksi jäähdytyksellä. Tietoliikennekaapelointeja varten asennetaan kerrosjakamoita, ne asennetaan tilaviin ilmastoituihin komeroihin. Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin varataan tilaa myös jälkiasennuksille.