LAUSUNTOPYYNTÖ MATINKYLÄN UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 LAUSUNTOPYYNTÖ Liikunta- ja nuorisolautakunta LAUSUNTOPYYNTÖ MATINKYLÄN UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMASTA Tilapalvelut -liikelaitos pyytää lausuntoanne Matinkylän uimahallin päivätystä hankesuunnitelmasta. Sakari Meinilä hankepäällikkö Espoon kaupunki / Tilapalvelut -liikelaitos Liitteet: Hankesuunnitelma Tiedoksi: Suvi Kajamaa Juha Hovinen Espoon kaupunki Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Tilapalvelut Virastopiha 2 C, 5.krs PL 6200 (09) (09) Talonsuunnittelu Espoon kaupunki

2 MATINKYLÄN UIMAHALLI HANKESUUNNITELMA

3 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeen perustiedot Hankesuunnitelman laadinta HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET Hankkeen taustaa Espoon uimahallien nykytilanne Tarveselvitys RAKENNUSPAIKKA Sijainti ja hallinta Rakennuspaikan ominaisuudet ja rakennettavuus Kunnallistekniikka Kaavatilanne ja kaavamääräykset Liikennejärjestelyt ja paikoitus Kaupunkikuvaan liittyvät vaatimukset SUUNNITTELUTAVOITTEET Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet Tilojen mitoitusperusteet Muuntojoustovaatimukset Hankkeen tilaohjelma Tilakohtainen toiminnan kuvaus Esteettömyys Yleistä: Sisäänkäyntien esteettömyys Pihan esteettömyys Lisäksi huomioitava: Laadulliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Tilojen pinta-alat Yhteydet Tilapinnat Tilakohtaiset varusteet Tilakohtaiset laitteet Tilakohtaiset kalusteet Opasteet RAKENTEELLISET RATKAISUT Rakennuksen runko Julkisivumateriaalit Ulkoalueet LVI-tekniikka Ilmanvaihto Vesi Ja viemärilaitteet Lämmityslaitteet Vedenkäsittely Mittarointi Energia VIITESUUNNITELMAT... 34

4 3 9. RAHOITUS JA AIKATAULU Rahoitus Aikataulu Hankkeen sijaintikuva osana Tynnyripuiston hankkeiden kokonaisuutta

5 4 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeen nimi on Matinkylän uimahalli. Hankenumero on Matinkylän uimahalli suunnitellaan Matinkylän keskustaan tulevan Meri- Matti kokonaishankkeen osana. Kokonaishanke käsittää Matinkylän metroaseman lähelle Tynnyripuiston alueelle tulevan koulurakennuksen, uimahallin ja näitä varten rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitoksen aluetöineen. Kokonaisuuteen liittyy myös ns. Eliksiirihanke, joka käsittää osittain pysäköintilaitoksen päälle sijoittuvan hotelli- ja asuinkorttelin. Matinkylän uimahalli käsittää uimala-allastilat, puku- ja pesutilat. Uimahallin mitoittava vuosittainen kävijämäärä on asiakasta. Uimahallia varten rakennetaan kaksi väestönsuojaa: uimahallin vaatima sekä viereisen kiinteistön käyttöön varattu. Uimahallihanke sisältää uimahallirakennuksen tontin alueen rakenteet. Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutos on päivätty Liikunta- ja nuorisolautakunta on yksimielisesti hyväksynyt tarveselvityksen em. päivämäärällä. Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmaa on käsitelty aiemmin liikunta- ja nuorisolautakunnassa Tällöin liikunta- ja nuorisolautakunta lausui hankesuunnitelmasta: 1) Hankesuunnitelman tilaohjelma ei vastaa kaikilta osin tarveselvityksen tilaohjelmaa. Tontin tiukat reunaehdot rajoittavat hankkeen suunnittelua. Vesipinta-alaa on n. 420 m2 vähemmän kuin tarveselvityksen mukaisessa tilaohjelmassa esim. erillinen hyppyvesijuoksuallas on jäänyt pois. Nyt toteuttamatta jäävät tilat siirtyvät toteutettaviksi Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. 2) Opetusaltaan koon on oltava vähintään 150 m2 1. Tarveselvityksessä koko on 200 m2. Tarveselvityksen mukaiset pienpukuja pesutilat tulee lisätä suunnitelmaan. Allasvarastoja toivotaan suurennettavan. Hankesuunnitelmassa on 15 m2 ja 10 m2 kokoiset varastot. Tarveselvityksessä on 2 x 30 m2 varastot. Muilta osin tarveselvityksen tilaohjelmasta pois jääneet tilat esim. kolmannet ryhmäpukuhuoneet, voidaan jättää pois hankkeesta tontin pienen koon vuoksi. 3) Hankesuunnitelman liitteenä olevassa tilaohjelmassa on tiloja (esim. ryhmäliikunta- ja sisäpyöräilytilat yht. 356 m2), jotka eivät sisälly tarveselvityksen tilaohjelmaan. Liikunta- ja nuorisolautakunta esittää, että suunnittelun yhteydessä tutkitaan voiko nuorisopalveluiden tiloja (n. 350 m2) sijoittaa näihin tiloihin. 4) Liikunta- ja nuorisolautakunta katsoi hankesuunnitelmassa esitetyt uimahallin 48 autopaikan vuotuiset vuokrakustannukset liian korkeiksi ja esitti että autopaikkojen kustannuksen tulisi olla kaupunkikeskustassa joukkoliikenteen solmukohdassa asiakkaiden eikä lautakunnan kustannus. 1 Hankesuunnittelun yhteydessä todettiin käyttäjän kanssa käydyissä palavereissa että tontin tilan ahtauden ja allashuoneen vaatimien kulkureittien vuoksi on syytä rajoittua 140 m2 altaan minimivaatimukseen, ks. tämän hankesuunnitelman jatko ja hankesuunnitelman tilaohjelma

6 5 Liikunta- ja nuorisolautakunnan ed. m käsittelyn jälkeen hankesuunnittelua jatkettiin ja todettiin hankkeen ylittävän hankkeelle budjetissa asetetun kustannuskaton. Käyttäjien kanssa pidetyssä kustannuspalaverissa sovittiin tilaohjelman muuttamisesta niin että kustannuskatto voidaan alittaa. Hanketta varten on tehty kaavamuutos. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavan nimi on Tynnyripuisto, aluenumero , asianumero 700/ /2015. Kaava on hyväksytty valtuustossa ja se on saanut lainvoiman. Asemakaavamuutoksen mukaan uimahallin rakennuspaikka on kortteli 23310, kaavamerkintä YU-1, kerrosala 6350 k-m2 ja kerrosluku II. YU-1 on kaavamääräysten mukaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten. Korttelin kerrosalasta saa enintään 2500 k-m2 käyttää muuta urheilutoimintaa varten. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Kaavamääräysten mukaan uimahallia varten tulee tehdä 1 ap 130 k-m2 kohti ja sen lisäksi 55 polkupyöräpaikkaa. Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Tarveselvityslomake Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Rakennusosa-arvio Liite 7: Alustava rakennettavuusselvitys 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 6009 Kohteen nimi Käyttäjät Kiinteistön omistaja + hallinta Matinkylän uimahalli Espoon kaupunki Espoon kaupunki Kortteli Kaupunginosa 23 Matinkylä Kiinteistötunnus Tontin pinta- ala Tontin rakennusoikeus Asemakaava 3838 m k-m2 Tynnyripuisto Aluenumero Asianumero 700/ /2015

7 6 Kaavamerkintä Tarveselvitys Hyötyala Bruttoala Kerrosluku Rakennuksessa tapahtuva toiminta YU-1; Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten Tarveselvitys (hyväksytty LIINU ) 5435 hym brm2 II Kunnallinen uimahalli Vuosittainen kävijämäärä Aikataulu asiakasta Tavoitteellinen valmistumisajankohta 6/2021 Tarveselvityksen kustannusennuste 30,4 milj.. (ei sisällä autopaikkoja) Hankesuunnitelman tavoitehinta 25,5 milj. (ei sisällä autopaikkoja) Ensikertainen kalustaminen Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen Rakennuttaminen vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: Tilapalvelut-liikelaitos, Rakennuttaminen Virastopiha 2 C, PL ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnitelman koordinointi ja kokoaminen Sakari Meinilä Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA-tekniikka Joni Piltti Sähkötekniikka Pirjo Kurttila / Veli-Pekka Tynkkynen Kustannussuunnittelu Sari Sahlberg / Kalle Koskenmies / Markku Tuomela Energiatehokkuustavoitteet Visa Koivu Ylläpito Pekka Puustinen Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Geotekniikkayksikkö, Virastopiha 2C PL ESPOON KAUPUNKI Katariina Hämäläinen / Matti Kaurila

8 7 3. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET 3.1 Hankkeen taustaa Matinkylä on Espoon ainoa kaupunkikeskus, jossa ei ole uimahallia. Jo on laadittu Matinkylä/Olarin uimahallista tarveselvitys. Tällöin uimahallin paikaksi esitettiin esimerkiksi korttelia 23033, jossa sijaitsee nykyään Matinkylän terveysasema ja päiväkoti. Tarveselvityksen tilaohjelmaa on päivitetty Tällöin altaiden kokoa kasvatettiin ja altaita lisättiin. Suur-Matinkylän väestömäärä oli tällöin asukasta. Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutos on päivätty Liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt tarveselvityksen em. päivämäärällä. Tässä tarveselvityksen muutoksessa hanke esitetään sijoittuvaksi Tynnyripuistoon YOS-kortteliin Tilaohjelmaan on lisätty hyppy- /vesijuoksuallas ja altaiden kokoa on kasvatettu. Mm. ison altaan pituus on 50 metriä. Ohjelmaan on lisätty myös erityis-/inva-saunaosasto. Suur- Matinkylän väestömäärä oli ennusteen mukaan vuonna asukasta ja 2023 Espoon väestöennusteen mukaan n asukasta. 3.2 Espoon uimahallien nykytilanne Espoon uimahallien vuosittainen kävijämäärä vuonna 2015 oli Kävijämäärä jakaantui seuraavasti: Espoonlahden uimahalli: allaspinta-ala 1300 m kävijää Tapiolan uimahalli: allaspinta-alaa 935 m2 (sisältää ulkoaltaat) kävijää (5 kk suljettuna) Keski-Espoon uimahalli: allaspinta-ala 516 m2, kävijää Leppävaaran uimahalli: allaspinta-ala 553 m2 + uudet sisäaltaat 597 m2, peruskorjaus valmistui Olarin uimahalli: allaspinta-ala 53 m2, kävijää Nykyiset uimahallit ovat iltaisin ja viikonloppuisin täynnä, eivätkä kaikki halukkaat aina mahdu sisään. Erityisesti Tapiolan ja Keski-Espoon uimahalleihin olisi tulijoita enemmän kuin sisään voidaan ottaa. Verrattaessa Espoon ja muiden suurten kaupunkien uimahalleja, selviää, että Espoossa on niukasti allaspinta-alaa/ asukas. 3.3 Tarveselvitys Matinkylän uimahallista on laadittu useita tarveselvityksiä. Viimeisin, Liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymä, on päivätty Siinä uimahallia esitetään Tynnyripuistoon Matinkylän metrokeskuksen

9 8 viereen, jolloin julkiset liikenneyhteydet tulisivat olemaan hyvät ja Matinkylän uimahalliin voidaan helposti päästä laajalti julkista liikennettä käyttäen Espoosta. Tarveselvityksen hyötyala on 5508 hym2,. Tarveselvityksen mukaan rakennuksessa olisi 5508 hym2 ja allaspintaala olisi 1594 m2. Tilaohjelma sisältäisi tarveselvityksen mukaan seuraavat altaat: 16x50 m uima-allas, hyppy/vesijuoksuallas 375 m2, lastenallas ja opetusallas 200 m2, monitoimi-/kuntoutusallas 180 m2, pienten lasten allas 15 m2, kaksi poreallasta á 8 m2 ja kylmävesiallas 8 m2. Tarveselvityksen allasmääristä ja tilaohjelmasta on hankesuunnitelmassa jouduttu tinkimään rakennuspaikan ahtauden ja kustannuspaineiden vuoksi (mm. kuntosalitilat poistettu). 4. RAKENNUSPAIKKA 4.1 Sijainti ja hallinta Rakennuspaikka sijaitsee kaupunginosassa 23 Matinkylä asemakaavan mukaan korttelissa Kaavan mukainen rakennusalue rajoittuu eteläosastaan Tynnyritiehen, itäsivultaan kevyen liikenteen väylään, länsisivultaan Tynnyriaukioon ja pohjoissivultaan Tynnyripuistoon. Rakennuspaikka kapenee kohti Tynnyripuistoa ja samalla maanpinta laskee noin kolme metriä. Kaavassa on rajattu läheisiin kerrostaloihin päin suuntautuvan itäsivun räystäskorkeus. Matinkylän uimahallin rakentamispaikaksi esitetty tontti sijaitsee erityisen hyvällä paikalla liikenneyhteyksien suhteen, sillä se sijaitsee aivan tulevan metroaseman ja bussiterminaalin vieressä. Asiakkailla on siis helppo saapua julkisilla kulkuvälineillä uimahalliin. Aivan vieressä on Ison Omenan kauppakeskus. Tavoitteena on hyödyntää samoja pysäköintialueita metron ja kauppakeskuksen kanssa ja vähentää ajoneuvoliikennettä. Uimahallin viereen on suunnitteilla lukio. Koulu pystyy hyödyntämään uimahallin palveluja. Rakentamisalueen omistaa Espoon kaupunki. 4.2 Rakennuspaikan ominaisuudet ja rakennettavuus Katso erillinen rakennettavuusselvitys. 4.3 Kunnallistekniikka Uimahallin rakennuspaikka on keskellä rakennettua aluetta. Kaikki kunnallistekniset liittymät ovat välittömässä läheisyydessä, myös kaukolämpöverkko.

10 9 4.4 Kaavatilanne ja kaavamääräykset Rakennushanketta varten on siis tehty kaavamuutos joka on jo lainvoimainen. Kaavan mukaan uimahallin rakennuspaikka on kortteli 23310, kaavamerkintä YU-1, kerrosala 6350 k-m2 ja kerrosluku II. YU-1 on kaavamääräysten mukaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alue uimahallin rakentamista varten. Korttelin kerrosalasta saa enintään 2100 k-m2 käyttää muuta urheilutoimintaa varten ja enintään 400 k-m2 nuorisotiloiksi. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Kaavamääräysten mukaan uimahallia varten tulee tehdä 1 ap 130 k-m2 kohti ja sen lisäksi 50 polkupyöräpaikkaa. Autopaikat on toteutettava maan tai kannen alle ma-1 -rakennusaloille. Autopaikkoja saa kuitenkin kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen tontille ja sopimuksen nojalla kadun alle. 4.5 Liikennejärjestelyt ja paikoitus Tontille tuleva saatto- ja huoltoliikenne tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan Suomenlahdentien ja Tynnyritien kautta. Uimahallin edessä Tynnyritiellä uimahallin edessä on kolme parkkipaikkaa LE- paikoitukselle sekä saatto-liikenteelle jättöpaikka. Varsinainen henkilöautojen paikoitus on suun-niteltu maan alle korttelin alueelle. Paikoitustilaan ajo tapahtuu Ison Omenan parkkihallin kautta. Henkilökunnan paikoitukselle tulee varata vähintään 10 paikkaa. Paikoituksen tarve on kaavan mukaan yhteensä 48 autopaikkaa. 4.6 Kaupunkikuvaan liittyvät vaatimukset Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon viereiseen kortteliin sijoittuva lukio sekä kortteliin sijoittuva keskustoimintojen rakennus, joiden kanssa se muodostaa muusta rakennuskannasta poikkeavan kokonaisuuden. Uimahallin tulisi kuitenkin samalla olla itsenäinen, urheilurakennuksen muotokielellä luotu kokonaisuus. Aukiot ja niitä rajaavat rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä jalankulkuympäristöä elävöittävänä kokonaisuuteen. Uimahallin ja urheilukentän sijoittumisessa on tiettyä ahtautta. Hallin lattiataso tulee olemaan pohjois-osastaan yli kolme metriä maanpinnan yläpuolella. Hallista on siis vapaat näkymät urheilukentän yli Tynnyripuistoon. Uimahallin kellarin umpinainen ulkoseinä samoin kuin allashuoneen itäsivun korkea ja pitkä, kerrostaloihin rajoittuva seinä ovat haasteellisia suunnittelutehtäviä. 5. SUUNNITTELUTAVOITTEET Suunnittelijoilla tulee olla rakennuksen vaativuuden mukainen koulutus ja kokemus. Rakennussuunnittelutehtävien ja LVIA- suunnittelun osalta uimahalli kuuluu vaativuudeltaan luokkaan: vaativa. Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus: Poikkeuksellisen vaativa. Pohjarakenteiden suunnittelutehtävän luokka on poikkeuksellisen vaativa.

11 10 Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien vaativuus: Poikkeuksellisen vaativa. Pääsuunnittelun vaativuus: poikkeuksellisen vaativa. Alustava pätevyysvaatimus poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelutehtävän vastuulliselle suunnittelijalle on ylempi korkeakoulututkinto ja 12 vuotta valmistumisen jälkeistä soveltuvaa työkokemusta. 5.1 Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet Uimahallin rakentamisen tavoitteena on uinti- ja kuntoliikunnan harrastajien olosuhteiden määrällinen ja laadullinen parantamien, sekä kaupunkilaisten harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien lisääminen. Matinkylän uimahalli tuo helpotusta Espoon kasvavaan palvelutarpeeseen sekä tällä hetkellä liian pieneen ja huonokuntoiseen uimahallikantaan. Matinkylän uimahallin valmistuminen mahdollistaa Espoonlahden uimahallin välittömän peruskorjauksen. Matinkylän uimahallin keskeinen sijainti metron, Iso Omenan ja Meri-Matin läheisyydessä tekee uimahallin käytön houkuttelevaksi kaikille espoolaisille. Alueen suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa huomioon hyvien julkisten yhteyksien hyödyntäminen, esim. metroaseman ja uimahallin välinen hyvä yhteys kävellen. Kevyenliikenteen yhteydet uimahallille tulee olla turvalliset ja sujuvat, esimerkiksi polkupyörien parkkeerausalue tulee olla riittävän iso, helppokäyttöinen sekä laadukas. Saattoliikenteelle osoitettu paikka (sis. koululaisbussit sekä isot invataksit) sekä huoltoliikenne tulee suunnitella turvalliseksi sekä sujuvaksi. Uinti kuuluu Suomessa kansalaisten perustaitoihin. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Matinkylän uimahalli suunnitellaan vastaamaan tehokkaasti kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita. Erityisesti uusi halli tuo helpotusta Suur-Matinkylän koululaisten uimaopetustarpeeseen sekä ikääntyvän väestön kunnon ylläpitoon. Hallin suunnittelussa huomioidaan kuntalaisten suosiota kasvattaneet lajit: vesijuoksu sekä vesijumpat. Matinkylän uimahalli ei ole ns. kilpahalli, rakennukseen ei siis tarvita katsomoa. Uimahallin suunnittelussa tulee huomioida kaikkien allastilojen maksimaalinen, yhtäaikainen ja monipuolinen käyttö. Matinkylän uimahallin vuosittainen kävijäennuste on noin asiakasta. Tontin pienestä koosta johtuen uimahallin neliöt tulee hyödyntää viisaasti ja altaiden suunnittelussa tulee ymmärtää kokonaisuus. Uimahallit muodostavat kaupungin palveluverkossa yhteisen kokonaisuuden, mikä on huomioitava Matinkylän uimahallin ratkaisuissa. Suunnitteluratkaisujen tulee kasvattaa tilan tuntua esimerkiksi luonnonvaloa sekä näkymiä hyödyntämällä. Hallin tehokas käyttöaste tulee mahdollistaa tilan akustisilla ratkaisuilla. Uimahallin tulee olla esteetön. Halliin suunnitellaan erityissaunaosasto erityisryhmien käyttöön (esim. liikuntaesteiset). Esteettömyys ja hyvä

12 11 käytettävyys tulee kuitenkin ohjata kaikkia uimahallin suunnitteluratkaisuja. Esimerkiksi ylimääräisiä askelmia tulee välttää, kaikkien altaiden tulee olla lattiatasossa sekä pintojen välillä tulee olla riittävä värikontrasti. Pienillä suunnittelun yksityiskohdilla tulee vaikuttaa rakennuksen onnistumiseen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi puku- ja suihkutiloissa tulee huomioida ikäihmisten omatoiminen pärjääminen sekä vauvauimareihin liittyvät erityistarpeet. Eri sukupuolta olevan avustajan kanssa voi toimia kahdessa erillisessä pien- pesu- ja pukutilassa. Myös muut puku- ja pesutilat suunnitellaan niin että niissä voi toimia avustajan kanssa (mm. pääty-reunapaikoissa on enemmän tilaa pukuhuoneissa). Allashuoneeseen sijoitetaan ainakin seuraavat altaat: Pääallas monitoimiallas, lasten- ja opetusallas, pienten lastenallas, porealtaat 2 kpl, hyppypaikat tarittavine allastiloineen sekä kylmävesiallas. Allashuone voidaan jakaa useampaan tilaan. Monitoimialtaan tulee olla eroteltavissa (näkösuojaus) tarvittaessa muusta allastilasta. Kaikkien muiden altaiden tulee olla käytettävissä samanaikaisesti, vaikka monitoimiallas on näkösuojattu. Tilojen huonelämpötilat ja toiminnot poikkeavat toisistaan. Allastilan kuivalla allasalueella tapahtuva käyttäjien ja henkilökunnan muodostama liikenne tulee suunnitella turvalliseksi. Esimerkiksi suositut kulkuväylät (esim. sisäänkäynnit pesuhuoneisiin) ja toimintaa sisältävät alueet (altaiden reunoilla tapahtuva opetus- ja ohjaus) tarvitsevat oman rauhoitetun tilansa. 5.1 Tilojen mitoitusperusteet Matinkylän vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioidaan kävijää. Uimahalleissa kävijähuiput painottuvat yleensä voimakkaasti viikonloppuihin ja ilta-aikoihin. Niinpä puku- ja pesuhuoneissa täytyy olla kapasiteettia ruuhkahuipuille. Kävijöitä ruuhkaisina päivinä voidaan arvioida olevan noin henkilöä. Tämä edellyttää noin 400 pukukaappia ryhmäpukuhuoneineen. 5.2 Muuntojoustovaatimukset Uimahalleissa tapahtuvat muutokset koskevat yleensä altaissa tapahtuvien liikunta- tai kuntoilulajien muutoksia. Viime vuosina uimaaltaissa on ruvettu harrastamaan yhä enemmän muuta kuin uintia. Erilaiset vesijumpat, vesijuoksu, vesiaerobic tai jopa vesipyöräily soveltuvat harrastettavaksi altaissa, joissa on vaihteleva vesisyvyys. Altaita ei voida hallin valmistuttua juurikaan muuttaa. Tilasuunnittelussa varaudutaan mahdollisuuksien mukaan pienemmän allashuoneen jakamiseen vaakatasossa kahteen osaan myöhemmin toiseen kerrokseen mahdollisesti toteutettavan kuntosali- tai muun tilan laajentumisen mahdollistamiseksi pienemmän allashuoneen päälle.

13 Hankkeen tilaohjelma Tämän hankesuunnitelman liitteenä on tilaluettelo, joka taas pohjautuu tarveselvityksessä esitettyihin tilatarpeisiin, hankesuunnittelun aikana esille tulleisiin tarpeisiin sekä oletettuun kävijämäärään sekä hankkeelle asetetun tavoitehinnan huomioimiseen Tilakohtainen toiminnan kuvaus Aula lipunmyynti kahvio: Palvelupiste sijaitsee lähellä pääsisäänkäyntiä ja siten, että siitä on valvontanäkyvyys uimahallin pukuhuoneiden kulkuportille. Aulassa on purkautumis- ja odotustilaa ryhmille. Lipunmyyntiä ja kahviota voidaan hoitaa samasta pisteestä. Noin 40 asiakaspaikan kahvio on aulan jatkeena siten, että kahviosta on lasiseinän läpi näkymä allashuoneeseen. Pääallastila Pääallas ja hyppypaikat Pääaltaassa tulee olla vähintään neljä täyspitkää 50m rataa sekä lisäksi neljä 25m rataa (tarveselvitys: 50m x 8 kpl). Pääaltaan tulee olla mahdollisimman monipuolisesti jaettavissa ja siihen tulee mahtua kaikki päätoiminnot samanaikaisesti. Altaassa uidaan, hypitään, vesijuostaan ja jumpataan. Eri toiminnoille tulee osoittaa omat alueensa ja ne tulee huomioida myös altaan kulkureittejä suunniteltaessa. Altaan syvässä päädyssä tulee olla portaat mm. vesijuoksijoita ja uimahyppääjiä varten. Täyspitkät radat (50m) tulee olla jaettavissa vähintään kahteen osaan, esimerkiksi sivusta työntyvällä, kevyellä väliseinällä jonka päältä voi kävellä. Väliseinä tulee sijoittaa samaan linjaan 25m ratojen kanssa, jolloin 25m ratoja on 8 kappaletta rinnakkain. Väliseinän tulee kestää uimareiden käännökset ja sen päältä voi kävellä. Pääaltaan syvään päätyyn sijoittuu valtaosa altaan toiminnoista. Allas tulee suunnitella niin, että syväpääty on mahdollisimman iso, sisältäen 4 vierekkäistä 50 m rataa. Ratojen väliin asetetaan rataköysiluukut sekä niiden alapuolelle sijoittuvat tilat köysien varastoinnille. Pääallas suunnitellaan esteettömäksi. Altaan matalassa osassa (ratojen vierellä) on luiska sekä portaat ja altaan syvässä päässä on portaat. Pääaltaaseen asennetaan myös omatoimisesti käytettävä kiinteä invanostin. Hyppypaikka pitää sisällään vähintään 1 metrin ponnahduslaudan sekä 3 metrin tason turvaväleineen. Hyppypaikan syvyys on 3.8 m. Suunnitteluratkaisuista riippuen hyppypaikka voidaan toteuttaa esim. pääaltaan yhteydessä omana siipenään tai erillisenä allasratkaisuna. Hyppäämiselle suunnitellaan oma tilansa, se ei saa olla päällekkäinen toiminto vesijuoksuun ja uimiseen tarkoitetulla alueella. Allashuone: - Pääallas 878 m2 (8 rataa). Jakaantuu 25 m ja 50 m ratoihin sekä

14 13 uimahyppyalueeseen. 50m:n kuntouintiallas (4 rataa). Syvyys 1,35 m 3,8 m, veden lämpötila C, jaettavissa välisillalla 25m:n kuntouintiallas (4 rataa). Syvyys 1,35 m uimahyppyalue altaan laajennuksena, syvyys 3,8 m, yksi 1 m:n ponnahduslauta, 3 m:n kerrostaso Lasten- ja opetusallas Lasten- ja opetusallas toteutetaan mahdollisimman suurena (min. 140 m2). Altaassa tulee olla ns. vakituinen vapaan käytön tila, joka on käytössä myös uimakoulutoiminnan aikana. On huomioitava altaan pohjan jyrkkyys niin ettei pohja ole liian liukas tai hoidettava asia esim. mikrokarhennetuilla laatoilla. Allas oltava jaettavissa kahteen lohkoon joiden altaan syvyys on eri. Meno altaaseen luiskalla ja portaalla. - Lasten- ja opetusallas syvyys 0,4 m 1,2 m, lämpötila 29-30C Lasten- ja opetusallas ja pienten lasten allas ovat lähekkäin, joka helpottaa vanhemmille eri-ikäisten lasten valvontaa. Lasten altaan ja ison altaan välinen kulku on estettävä turvallisuussyistä. Pienten lasten allas (vauva-allas) Allas (min. 15 m 2 ) on pienten lasten veteen totutteluun tarkoitettu allas. Allas on syvyydeltään 0,2-0,4m. Veden lämpötila on C. Altaan äärellä aikuiset auttavat ja vahtivat lapsia, portaattomasti syvenevä suunnitteluratkaisujen tulee huomioida aikuisten ergonomia sekä lasten turvallisuus. Altaaseen sijoitetaan esim. käsipumpulla toimiva vettä suihkuttava vesieläin. Monitoimiallas Monitoimiallas (n. 150 m2) on yksi nykypäivän uimahallien suosituimmista altaista. Monitoimialtaan tulee olla esteetön; luiskan ja portaiden lisäksi altaaseen asennetaan omatoimisesti käytettävä kiinteä nostin. Altaan tulee palvella eri käyttäjäryhmien hyvin erilaisia tarpeita, kuten ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terapiakäyttöä sekä vauvauintia. Altaaseen asennetaan vedenpinnan alapuolelle sijoittuvia hierontapisteitä. Suunnitteluratkaisuista riippuen allas voisi olla jaettavissa esimerkiksi kahteen tilaan tai sen syvyys voisi olla säädettävissä toiminnan ja tarpeen mukaan. Monitoimialtaan tulee olla tarvittaessa suojattavissa esim. verhoin. Kuitenkin kaikkia muita altaita pitää pystyä käyttämään samanaikaisesti. - Monitoimiallas, syvyys n. 1,2 m 1,5 m, lämpötila C

15 14 Vesijumpat, vauvauinnit, vesihieronta-asemat 3 kpl, niskahierontasuihkut 2 kpl. Porealtaat / 2 kpl Porealtaat (á 8 m 2 ) sijoitetaan pääallastilaan. Veden lämpötila on 35 C. Kylmävesiallas Kylmävesialtaan (5 m 2 ) syvyys on n. 1,4 m. Veden lämpötila on noin 8 C. Kylmävesialtaan käyttäjä pulahtaa altaan läpi nopeasti. Altaan molemmissa päädyissä tulee olla portaat. Malliltaan allas voi olla kapea, esim. suorakaiteen muotoinen. Porrasaskelmien korkeus mahdollisimman matala ja kaiteet molemmin puolin kahdelle korkeudelle tai yksi matalammalle Kuivat allastilat Allasvarastot Allasvarastoja on vähintään kaksi kappaletta, joista toinen sijoitetaan monitoimialtaan yhteyteen ja toinen lasten- ja opetusaltaan yhteyteen. Varastoissa tulee olla viemäröinti (esim. uimavälineiden pesua varten) sekä hyvä ilmanvaihto. Läpi kuljettavaa varastoa voi käyttää kaksi käyttäjää yhtä aikaa. Valvomo Valvomon tulee sijaita allastilojen keskeisellä paikalla. Valvomosta on hyvä näköyhteys kaikkiin altaisiin. Valvomo on muuta hallitilaa ylempänä, jotta näkyvyys olisi hyvä myös hallin takaosaan. Valvomossa sijaitsevat myös valvontakameroiden monitorit. Ensiaputila liittyy kiinteästi valvomoon. Wc-palvelut Opetusaltaan läheisyyteen sijoitetaan WC:t. Monitoimialtaan läheisyyteen sijoitetaan LE-WC. Pukuhuonetilat Uimahallin miesten ja naisten pukuhuonetilat ovat keskenään identtiset. Molemmat pukuhuoneet sisältävät pukukaapit vähintään 180 uimahallin käyttäjälle sekä vähintään kaksi ryhmäpukuhuonetilaa koululaisille. Yhteensä uimahallin tiloissa on pukukaappeja vähintään 400 asiakkaalle, jotka ovat vain uimareiden käytössä. Pukuhuoneiden suunnittelussa tulee huomioida riittävä väljyys sekä mm. pukukaappien yhteyteen tarvittava laskutila. Pukuhuoneet sisältävät yleistä tilaa, joihin sijoitetaan mm. hiustenkuivaimet sekä peilipintaa. Pukuhuoneissa on etutilalliset wc:t sekä inva-wc:t lastenhoitopöydällä. Pukuhuoneissa on ainakin yksi vesipiste. Pukukaapit yleensä täyskorkeita ja kompakteja mutta muutama pukukaappi on näitä leveämpi

16 15 erityisryhmien käyttöä varten. Pukuhuoneissa tulee olla riittävästi penkkejä ja kaiteita huonosti liikkuvia varten. Pesuhuone- ja saunatilat Pesuhuoneessa on riittävästi pesu- ja suihkutiloja suhteessa pukukaappien määrään. Pesuhuoneiden yksityiskohtiin kiinnitetään suunnittelussa huomiota, esimerkiksi lattian tulee olla sopivan karhea, suihkujen äärellä on riittävästi laskutilaa ja irto-objekteille (esim. roskikset) määritetään sijainnit. Pesutiloissa on etutilallinen wc. Saunatiloissa on sekä tavalliset sähkösaunat että höyrysaunat. Mikäli hankkeen kehittyessä monelle käyttäjäryhmälle (esim. astmaatikot) mieluisat höyrysaunat jätetään suunnitelmien ulkopuolelle, tulee sähkösaunojen kokoa kasvattaa riittävästi suhteessa pukukaappien määrään. Pesuhuoneissa tulee olla riittävästi penkkejä ja kaiteita huonosti liikkuvia varten. Saunoissa tulee huomioida myös huonosti liikkuvat esim. kaiteilla ja portailla. Pesutiloissa on riittävästi hyllyjä ja koukkuja esim. pyyheiden säilytystä varten. Sekä pesu- että ja saunatiloissa on kello. Miehillä ja naisilla on molemmilla kaksi saunaa, joista toinen on myös liikuntarajoitteisten käyttöön suunniteltu. Pyörätuolin tai muun apuvälineen sijainti ei saa olla kulkuväylällä turvallisuussyystä. Erityissaunaosasto Uimahalliin tulee toteuttaa erityissaunaosasto liikuntarajoitteisille ja muille erityisryhmille. Erityissaunaosasto sisältää saunat, pesu- ja suihkutilat, pukuhuonetilat sekä inva-wc:t. Etenkin erityissaunaosastolla tulee kiinnittää erityistä tarkkaavaisuutta esteettömyyden toteutumiseen kaikissa suunnittelun ja toteuttamisen eri vaiheissa. Yksityiskohdat tulee olla kunnossa, esimerkiksi wc-tilojen ovet tulee olla helposti avattavia ja wc-istuinten takana tulee olla riittävä värikontrasti. Uimahallin puku- ja pesutiloissa tulee huomioida myös vauvauimarit. Esteetön erityisosasto on hyvä vaihtoehto esim. suosittujen vauvauintien puku-, pesu-, ja saunatilaksi. Vauvauintien aikana kyseisen käyttäjäryhmän edustus on suuri. Suunnittelussa tulee huomioida hyvin erilaisia seikkoja, kuten vanhempien oma tarve peseytyä. Pukuhuoneiden yhteyteen tarvitaan riittävästi lastenhoitopöytiä. Lasten turvaistuimille tulee määrittää säilytyspaikat pukuhuoneessa. Suihkutiloissa tulee olla vauvoille tarkoitettuja suihkuistuimia ja lastenhoitopöytien yhteydessä tulee olla hajulukollisia roskiksia. Erityissaunaosaston yhteydessä on kaksi pienpuku- ja pesutilaa joissa voi pukeutua ja peseytyä eri sukupuolta olevan avustajan kanssa. Pienpukuja pesutiloissa ei tarvitse olla omaa WC:tä eikä saunaa. Aula- ja kahviotilat Uimahallin sisääntuloaula on avara ja viihtyisä tila, johon sijoittuvat uimahallin kahvio sekä lipunmyyntitilat. Sisääntuloliikenteen lisäksi aulassa vietetään myös aikaa, odotetaan mm. lapsia uimakoulusta. Aulan kahviosta tulee olla suora näkymä allastiloihin. Näkymillä tulee vaikuttaa

17 16 positiivisesti sekä kahvilan asiakkaisiin että uimahalliin saapuvan henkilön kokemukseen. Asiakkaat kulkevat allastiloihin kulunvalvontaporttien sekä puku- ja pesuhuonetilojen kautta. Henkilökunnan tiskiltä tulee nähdä kulunvalvontaportille. Aulatilasta tulee olla henkilökunnan suora kulkuyhteys allastiloihin. Aulatilat sisältävät tuulikaapin, etutilalliset wc:t sekä inva-wc:t lastenhoitopöydillä. Suunnittelussa tulee huomioida tarvittavat säilytystilat asiakkaiden välineille (esim. lastenvaunut, pyörätuolit ja potkulaudat). Kahvilan yhteydessä on keittiö ja sen aputilat. Henkilökunnan tilat Uimahallin henkilökunnan tilat sisältävät: puku-, wc- ja pesutilat, taukotilan sekä toimistotilat. Toimistot Sisääntuloaulan palvelupisteen yhteyteen on sijoitettu pieni toimistotila. Henkilökunnan sosiaaliset tilat ja tekniset tilat: Henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat kellarikerroksessa. Tänne sijoittuvat myös uimahallin vedenkäsittelytilat, tekninen valvomo, kiinteistöhuoltotilat sekä kemikaalivarastot. Huoltoliikenne kellariin tapahtuu huoltoportaan kautta tai huoltohissillä, kantavuus min. 3 tn. Väestönsuoja Uimahallin väestönsuoja (ja Tynnyripuiston hankkeeseen rasitteena sisältyvä Big Apple Topin väestönsuoja) sijoitetaan läheiseen metron huoltotunneliin. Väestönsuojan suunnittelee Länsimetro Oy jolta Espoon kaupunki ostaa tai vuokraa sen. Varastot, siivous ja muut huoltotilat Uimahalliin tulee sijoittaa riittävät varasto, siivous ja huoltotilat. Kokoustila Kokoustila (40 m 2 ) on esim. uimaseurojen ja henkilökunnan käytössä. 5.2 Esteettömyys Yleistä: Asiakkaille tarkoitetut tilat suunnitellaan esteettömiksi lähtökohtina RMK F1 ja Esteetön rakennus ja ympäristö ( RTS 2007). Lisäksi noudatetaan Tilapalveluiden esteettömyysohjetta ja sivuston rakennettua ympäristöä koskevia ohjeita. Pääsuunnittelijalta edellytetään ohjeisiin perehtyneisyyttä.

18 17 Sisäänkäyntien esteettömyys Kaikki yleisön ja asukkaiden käyttöön tarkoitetut sisäänkäynnit ovat katettuja, luiskattomia ja kynnyksettömiä, ovet varustetaan automaattisilla aukaisulaitteilla. Pihan esteettömyys Noudatetaan SuRaKu-esteettömyyskriteereiden laatutasoa 1 (esteettömyyden erikoistaso) koskien ulkoportaita, luiskia, opaslaattoja pinnoitetuilla piha-alueilla, erotteluraitoja ajoteiden reunassa, sadevesikouruja, kulkupintoja, käsijohteita, kaiteita, istuimia, pollareita jalankulkualueilla. sekä SuRaKu -ohjekortteja 3 Tasoerot, 4 Julkiset piha-alueet, 5 Puistokäytävät ja levähdysalueet. n/esteett_m_n+rakentamisen+ohjeet+(suraku) Lisäksi huomioitava: Pysäköintialueen LE-autopaikat lähimpänä pääsisäänkäyntiä Ulkopuolen betonikivetykseen ohjaavia laatoituksia näkövammaisia ajatellen Pääsisäänkäynnissä automaattiovet Selkeät kulkuyhteydet Uimahallin asiakastilat samassa kerroksessa Palvelupisteessä kiinteä tai siirrettävä induktiosilmukka ja mikrofoni Inva wc-tila aulassa Uimahallin pukuhuoneet: o tilat pyörätuolien säilytykselle ja sähköpyörätuolien lataukselle o varustettu inva-wc:llä Uimahallin pesuhuoneet varustettu pesuistuimella (tukikahvat sekä jalkojenpesutanko) Toinen saunoista pyörätuolimitoituksella kummassakin suuressa pukuhuoneessa (m+n) Esteetön saunaosasto, jossa erilliset tilat molemmille sukupuolille Loivat portaat kuntouinti- ja monitoimialtaaseen (nousu 120 mm) Monitoimialtaassa ja pääaltaassa nostimet altaaseen menoa varten. Monitoimialtaassa erityinen vesivoimistelutanko Käytävillä käsijohteita ja penkkejä eri korkuisina ja muutama käsinojallinen Värisuunnitelmassa pyritään huomioimaan riittävän selkeät väri- ja tummuuskontrastit tarkoituksenmukaisiin paikkoihin (askelmat, reunat, pystykulmat, lasiseinät jne.). Erilliset pienpuku- ja pesutilat eri sukupuolta olevan avustajan kanssa toimimiseen. Uimahallin kaikki kulkuväylät ovat mahdollisuuksien mukaan

19 Laadulliset tavoitteet kynnyksettömiä. Ovien tulee aueta helposti. Huonosti liikkuvien kulkemista rakennuksessa on helpotettu esim. kaiteilla ja penkeillä. Rakennusmateriaalien tulee olla korkealuokkaisia, kestäviä, kauniisti vanhenevia ja ympäristöystävällisiä. Rakennuksen elinkaaritavoite on 50 vuotta, LVIS- ja allaslaitteiden elinkaaritavoite on 25 vuotta ja rakennusautomaatiolaitteiden 15 vuotta. 6.3 Toiminnalliset tavoitteet Tilojen pinta-alat Katso huonekohtainen erillinen tilaluettelo Yhteydet Pääsisäänkäynnin aulassa on palvelupiste, joka hoitaa lipunmyynnin, neuvonnan ja kahvion myynnin. Aulaan päästään suoraan ulkoa, mutta myöskin kellarin paikoitustiloista erillisen yhdyskäytävän, portaikon ja hissin kautta. Aulasta on suora yhteys uimahallin pukuhuoneisiin, tuleva Toinen portaikko toimii uimahallin huollon kulkuväylänä. Sitä kautta päästään kellarin teknisiin tiloihin. Portaikkoon liittyy myös huoltohissi Tilapinnat Lattiat: Aula-, kahvio- ja käytävätiloissa sekä uimahallin pukuhuoneissa kuivapuristelaatta. Toimisto-, varasto- ja henkilökunnan tiloissa julkisen tilan muovi- tai kautsupäällyste. Kellarin teknisen tilan lattioihin vesihöyryä läpäisevä epoksipinnoite. Uimahallin pesu- ja allashuoneen sekä niihin liittyvien tilojen lattioissa käytetään keraamisia B- ja C-luokan liukuestelaattoja, luiskissa mikrokarhennettuja laattoja. Seinät: Kuivissa tiloissa yleensä tasoitettuja ja maalattuja tiili- / betoniseinä. Teknisissä tiloissa maalattu betoni tai maalattu puhtaaksimuurattu tiiliseinä. Märkätiloissa keraaminen laatoitus: pesutiloissa sekä niihin liittyvissä wc-tiloissa kokonaan allashuoneessa laatoitus vähintään korkeuteen 2100mm pukuhuoneissa, siivoustiloissa sekä muissa wc-tiloissa laatoitus korkeuteen 1500mm Saunojen seinäpaneloinnit tuijaa tai tervaleppää. Allashuoneen seinien yläosiin akustoivaa materiaalia Allashuoneen ikkunat eivät voi ulottua lattian rajaan (tiloja siivotaan suihkuttamalla päivittäin)

20 19 Katot: Aula-, kahvio- ja käytävätiloissa polttomaalattu akustorei'itetty alumiinisäle tai akustiikkalevy. Toimisto-, varasto- yms. tiloissa kipsilevyalakatto osassa tiloja akustorei'itetty. Pukuhuoneissa kuultokäsitelty puupaneeli. Pesuhuoneissa kuultokäsitelty puurima. Saunojen alakattopanelointi tuijaa tai tervaleppää. Allashuoneissa alakatot esim. Barrisol-stretch tai akustiikkalevy. Liikuntatilat akustiikkalevyt. Muut: Saunojen lauteet tehdään betonista ja laatoitetaan. Lauteisiin asennetaan uima-allasvedellä toimiva jäähdytys. Sisäovet laminaattipintaisia laakaovia / alumiiniprofiililasiovia. Märkätilojen ovet lujitemuovi / kokolasiovi (muistettava törmäysmerkintä) Kaiteet allastilassa haponkestävää teräsputkea. Kuivissa tiloissa ja ulkona ruostumatonta terästä Tilakohtaiset varusteet Tilakohtaisissa varusteissa huomattava LE -tarpeet, esim. myös eiesteellisten puku- ja pesu- ja saunatiloissa tukitankoja, alaslaskettavia tuoleja jne. Allashuone: Lähtökorokkeet 8 kpl Rataköydet 5 kpl á 50m ja 4 kpl á 25 m Rataköysiluukut allashuoneen lattiaan 5 kpl + kellaritilaan katosta riippuvat verkkosäkit köysien säilytystä varten Allastikkaat 7 kpl Selkäuintimerkki- ja varaslähtömerkkisarjat Pelastusvälineet esim. pelastusrenkaat, pelastussauvat, heittoliinat jne. Ensiaputilan varustus: ensiapukuljetusvälineet, ensiapukaappi, laveri Varaus ajanottolaitteistolle Monitoimialtaan ja pääallashuoneen väliin sähkönostimella toimiva peiteverho Puku- ja pesutiloissa tulee olla kello Tilakohtaiset laitteet Monitoimallashuoneessa ja pääallashuoneessa kiinteä allasnostin. Monitoimialtaan vesihieronta-asemat ja niskahierontasuihkut Allastilaan ja siihen liittyviin pesuhuoneisiin siivouspesujärjestelmä (matalapainepesuri). Kulkuporttijärjestelmä rannekkeineen

21 Tilakohtaiset kalusteet Kiintokalusteet yleensä laminaattipintaista kalustelevyä. Varastojen hyllyt metallirakenteisia vakiohyllyjä Allasvarastojen hyllyt lujitemuovia Pukukaapit (rannekkeella toimiva elektroninen lukitusjärjestelmä) penkkeineen Opasteet Opasteissa huomattava heikkonäköisten tarpeet kirjainkoossa, sijoituksessa ja värikontrasteissa (esim. mustavalkoinen tai valkomusta todettu hyväksi). 7. RAKENTEELLISET RATKAISUT Uimahalliosan suunnittelun keskeisiä ongelmia on kosteudenhallinta. Rakennuksen runkoratkaisuissa lähtökohtana on teräsbetonirunko, tuulettuva yläpohja, ulkopuolinen vedenpoisto sekä OPM:n uimahalleihin suosittelemat eristyspaksuudet. Uimahallin suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä asetuksia sekä Espoon kaupungin viranomaisten määräyksiä ja vaatimuksia sekä Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen suunnittelulle asettamia tavoitteita. Hankkeessa noudatetaan seuraavia voimaan tulleita asetuksia ja ohjeita: VNA rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä YM ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta VNA maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta YM ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta YMA rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta RT YM , LVI YM-00556, SIT YM , KH YM-10712, Infra YM Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. RT YM , LVI YM-00557, SIT YM , KH YM-10713, Infra YM Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista. RT YM , LVI YM-00561, SIT YM , KH YM-10717, Infra YM Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta.

22 21 Hankkeen kaikissa vaiheissa on noudatettava työturvallisuuslakia ja asetuksia (205/2009 VNA rakennustyön turvallisuudesta). Muita noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu, noudatetaan Espoon rakennusvalvonnan ohjeita, RYL laatuvaatimuksia, RT-, RATU-, Infra- ja KH-kortteja, Eurokoodinormistoa, RIL- ja BY-ohjeita sekä yleisiä hyvän rakennustavan mukaisia ohjeita. Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan RakMk C2 Kosteus määräykset täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Suunnittelun tavoitteena on toimiva ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan arkkitehtonisin ja teknisin ratkaisuin, tehokkaalla tilankäytöllä, hyvällä lämmöneristävyydellä ja allasenergian hyväksikäytöllä, materiaalivalinnoilla, rakennuksen tiiveyden laadunvalvonnalla sekä ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä turvallisilla ja terveellisillä rakenneratkaisuilla. Rakennuksesta suunnitellaan uimahallin erikoisrakenteet huomioiden normaalisti huollettava uimahalli. Tavanomaisesti huollettaviksi suunnitellaan sellaiset oheistilat, joissa on normaali tekninen- ja käyttörasitus. Materiaalien, varusteiden ja kiintokalusteiden tulee olla tarvittaessa erikoisrakenteisia, soveltuvien osin tavanomaisia, helppohoitoisia ja käyttötarkoitukseltaan kulutusta kestäviä. Julkisivupinnoitteet ja -liitokset suunnitellaan tavoite-elinkaaren mukaisesti säänkestäviksi ja julkisivurakenteiden tulee olla tavanomaisesti huollettavia. Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. Kerättäviä jakeita ovat paperi-, pahvi-, energia-, seka- sekä metallijäte. Ruokapalvelua varten tulee järjestää biojätteen keräys. Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti standardisoituja. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus ja suunnitelmanmukaisuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava ja rakennettava rakenteet siten että asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät. Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT Sisäilmaluokitus, RT ohjetta Rakennusmateriaalien päästöluokitus, yleiset ohjeet hankkeessa annetuin ohjearvoin sekä ohjetta Terveen talon toteutuksen kriteerit, Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Sisäilmaopas 6, Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy. Espoo Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Käyttöikä tulee saavuttaa rakennuksen elinkaaren ajalle kaikilta osin normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia.

23 22 Materiaalien päästöluokka on pääosin M1. M1 koskee erityisesti rakennusten sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa että päästöt eivät kulkeudu sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty. Rakenneteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK12 ja RT Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12. Rakennesuunnittelijan tehtäviin sisältyvät lähtökohtaisesti kaikki hankkeen vaatimat ja tarpeelliset tehtävät tehtäväluettelon RAK12 mukaisesti. Rakennesuunnittelija laatii laskelmat (lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), tarvittavat piirustukset, työselostukset (puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan, asennussuunnitelman sekä käyttöikäsuunnittelun laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin. Geosuunnittelun tehtäväluettelon tehtävistä rakennesuunnittelijalle kuuluvat seuraavat kaivuuseen- ja louhintaan sekä rakennuksen ja pihojen kuivatukseen liittyvät seuraavat suunnittelutehtävät: rakennuspohjan kuivatus rakennusalueen pintakuivatus hulevesien johtaminen liikennealueiden päällysrakenteet rakennusten ja rakennusalueen kaivu louhinta ja täyttö-/maarakenteet ja kaivantojen tuenta 7.1 Rakennuksen runko Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset ja kantavat rakenteet pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti. Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan mikäli ne jäävät ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs. Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea yhteen kaivoon rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus, rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen joissa esitetään veden- ja lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta.

24 23 Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon. Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla, veden läpäisevällä pysty- ja vaakakapillaarikatkona toimivalla soralla. Alueosien, tuentojen ja vahvistusten, päällysteiden, alueen varusteiden ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus soveltuvien osin. Suunnittelussa huomioidaan olemassa olevat ja tiedossa olevat ja tulevat alueen maanpäälliset ja maanalaiset rakenteet. Uimahallista tulee kulkuyhteys viereiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Rakennusalueen vieressä on maanalaisia metron tunnelirakenteita. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Kaikkien materiaalien on täytettävä asetettujen materiaali-, puhtaus- ja sisäilmaluokitusten vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten että rakennuksen hyvä sisäilmasto, terveet rakenteet ja tekniikka toteutuvat rakennuksen käyttöiän ajan. Allasosastoon ja liikuntatiloihin liittyvät märkätilojen rakenteet tehdään tiili- tai harkkorunkoisina. Yleisötiloihin liittyvät saniteettitilat, jotka luokitellaan märkätiloihin, voidaan rakentaa märkätiloihin soveltuvalla rakennuslevyllä. Kaikki märkätilat vedeneristetään kauttaaltaan lattioiden ja seinien osalta. Saniteettitilat, siivoustilat ym. sellaiset tilat joissa on vesipiste, varustetaan lattiakaivolla. Rakennusten kuormitukset, rakenteet ja U-arvot suunnitellaan voimassa olevien lakien, asetusten, määräysten ja normien mukaan. Rakenteiden riskienhallinta Sääsuojauksella on estettävä kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisen huolellisesti suunnitella ja huomioida, valvoa ja rakentaa seuraavat rakennetekniikkaan ja kosteudenhallintaan liittyvät rakennusosat ja tehtävät: Lähistön rakennukset Maan alaiset metron tunnelirakenteet Pohjavesi hulevesisuunnittelussa Kallion rikkonainen laatu Tontin muoto ja liittyminen viereiseen pysäköintilaitokseen Uima-altaat ja niihin liittyvät tekniset rakenteet Suuret puku- ja pesutilat sekä vaativat saunatilat (käyttöaste korkea) Perustukset Kantavat rakenteet Alapohjarakenteet Julkisivurakenteet

25 24 Yläpohjarakenteet Vesikattorakenteet, räystäät ja vesikaton läpiviennit ja kaivot Tekniset tilat Ikkunoiden ja ovien liitokset Sokkeli, märkätila ja vesikattorakenteiden vedeneristykset Sade- ja hulevesien hallinta ja salaojat Pihatason ja sisätilojen väliset kynnykset, aukotukset, pellitykset, sokkelit sekä pihavesien pääsyn estäminen alapohjan alle sekä lattian alusrakenteiden kuivuminen ja kuivana pysyminen Aukkojen liittymien tiiveys Rakenteiden tuuletus. Rakenteiden liikuntasaumat Betonirakenteiden kuivuminen, kuivumisolosuhteet, mittaukset ja betonin ominaisuudet. Rakenteiden kuivumismahdollisuus myös valmiissa rakennuksessa (kuivumismahdollisuuden omaavat rakenteet). Sääsuojaukset vesikatto- ja julkisivurakentamisessa. Rakenteiden kannatukset ja läpiviennit. Rakenneratkaisut, joista ei ole aiempaa kokemusta. Pintarakenteet ja niiden kiinnitys altaissa (veden paine ja noste huomioitava) Urakoitsija todentaa rakenteiden kuivumisen kohteesta tehtävien rakennekosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle / päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuden raja-arvo. Betonilattiarakenteiden pinnoituksissa noudatetaan mm. ohjetta Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen (Lattianja seinän päällysteliitto ry). Samassa märkätilassa käytetään aina yhtä yhtenäistä sertifioitua vedeneristysjärjestelmää, asennus valmistajan ja rakennesuunnittelijan mukaan. Rakenteissa varaudutaan mahdollisuuksien mukaan pienemmän allashuoneen jakamiseen vaakatasossa kahteen osaan myöhemmin toiseen kerrokseen mahdollisesti toteutettavan kuntosali- tai muun tilan laajentumisen mahdollistamiseksi pienemmän allashuoneen päälle. Perustukset: teräsbetonista paikalla valettuina Alapohjat: kantavia, teräsbetonista paikalla valettuina Ulkoseinien sisäkuori, kantavat väliseinät: paikalla valettua teräsbetonia ja/tai teräsbetonielementtejä. Välipohjat: paikalla valettua teräsbetonia ja/tai teräsbetonisia esijännitettyjä ontelolaattoja. Pilarit ja palkit: kellarikerroksessa pääosin teräsbetonista paikalla valettuina ja muualla elementtirakenteisina. Yläpohjat: Kantavana rakenteena toimivat ontelolaatat. Vesikatto ontelolaattojen päältä puurakenteisena. Uima- ja vedenkäsittelyaltaat: paikalla valettua vesitiivistä teräsbetonia.

26 Julkisivumateriaalit Rakennuksen julkisivujen huolto siten, että niiden ympärillä päästään nostokalustolla liikkumaan vaivattomasti. Esitettävä asemapiirustuksessa millä kalustolla, huomioiden myös kaluston vaatimat kaartosäteet, pystytään huolto, ikkunoiden pesu ja korjaukset suorittamaan turvallisesti. Ulkoseinät : Esim. täyssinkkilevy. Lasi, luonnonkivi ja rapattu tiili Vesikate: Esim. täyssinkkikate, räystäspellitykset täyssinkkiä ja räystäiden alapinta täyssinkkilevyä Ikkunat, lasiseinät ja ovet : Pulveripolttomaalattuja sekä alumiiniprofiilirakenteisia ja pellitykset pvdf-pintaista teräohutlevyä 7.3 Ulkoalueet Pysäköintialue LE- ja saattopaikoilla asfaltoidaan. Pääsisäänkäynnin edustalle betonikiveys. Kulkuteille betonikiveys / asfaltointi. 8. TALOTEKNISET RATKAISUT 8.1 Sähkötekniikka Isojen laitteiden huoltoreitit esitettävä asemapiirustuksessa ja rakennuksien sisällä. Huomioitava oviaukkojen ja vastaavien mitat sekä rakenteiden kantavuus haalauksia varten, jotta ei tarvitse mitään purkaa Oltava huoltosillat huollettaville laitteille ja valaistukselle sekä talotekniikalle, mm. altaiden päällä. Valaistus ym. talotekniikkalaitteet suunniteltava kaltevien lattiapintojen ja portaiden kohdilla siten, että huolto pystytään toteuttamaan A-tikkailla työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Kaikkien huoltoa vaativien laitteiden sijainnit pitää olla siten suunniteltu, että niitä päästään huoltamaan ilman kalliita telineratkaisuja. Huomioitava esim. saksinostimien, joilla korkeisiin tiloihin päästään huoltamaan, vaatimat haalausreitit ja hissien kantavuus. Huoltoa vaativia laitteita ei saa asentaa vesikatolla poteroihin, koska niistä joudutaan tarvittaessa lumi poistamaan käsipelillä. Varattava tilat Viranomaisverkon ja matkaviestinoperaattoreiden tukiasemille, antenneille jne. Kuuluvuusmittaus teetettävä operaattoreilla, kun rakennuksen vaippa on saatu umpeen. Kiinteistö liitetään pienjänniteliittymällä energiayhtiön sähköverkkoon.