Opiskelutaitoillat lv. 2015-2016 Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto Lapin yliopiston Avoin yliopisto Oulun yliopiston Avoin yliopisto, Snellman-kesäyliopisto ja Turun yliopiston Avoin yliopisto Åbo Academi Öppna universitet Sirpa Purtilo-Nieminen
Opiskelutaitoillat syksyllä 2015 Tieteellisten tekstien lukeminen to 24.9.2015 klo 17.30-19.00 Tenttiin valmistautuminen ja tenttivastaustekniikka ke 30.9.2015 klo 17.30-19.00 Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö ke 7.10.2015 klo 17.30-19.00 Kirjalliset tehtävät tutuiksi ke 21.10.2015 klo 17.30-19.00 Kun Google ei riitä: Miten löydän korkeakouluopinnoissa tarvittavat tiedonlähteet? ti 27.10.2015 klo 17.30-19.00 Sirpa Purtilo-Nieminen
Opiskelutaitoillat syksyllä 2015 Vinkkejä oikeustieteiden tentteihin - lukeminen ja vastaustekniikka ke 11.11.2015 klo 17.30-19.00 Opiskelupaikkaa ei tullut - Ingen studieplats? ke 25.11.2015 klo. 17.30-19.00 Opiskelun esteettömyys ja oppimisvaikeudet to 21.1.2016 klo. 17.30-19.00 Sirpa Purtilo-Nieminen
Opiskelutaitoillat keväällä 2016 Opiskelun esteettömyys ja oppimisvaikeudet to 21.1.2016 klo 17.30-19.00 Englanninkielisen tekstin lukeminen ke 10.2.2016 klo 17.30-19.00 Motivaatio ja jaksaminen ti 5.4.2016 klo.17.30-19.00 Opinnäytetyön tekijän työkalupakki to 14.4.2016 klo 17.30-19.00 Sirpa Purtilo-Nieminen
Tieteellisten tekstien lukeminen Lapin yliopiston avoin yliopisto amanuenssi KM Anne Kautto Verkko-opetuksen kehittämispäällikkö, KT Sirpa Purtilo-Nieminen Sirpa Purtilo-Nieminen
Illan rakenne Anne Kautto: Oppiminen ja oppimisen strategiat Reflektointi, Motivaatio, Itsesäätely Opiskelukyky Sirpa Purtilo-Nieminen Tieteellisen tekstin lukeminen Tieteelliset käsitteet Ymmärtävä lukeminen Vieraskielinen kirjallisuus Sirpa Purtilo-Nieminen
Opiskelutaidot Sisällys Oppiminen Oppimisen strategiat Reflektointi Motivaatio Itsesäätely Opiskelukyky Anne Kautto
Miksi opiskelutaitojen kehittäminen on tärkeää? Miten oppii parhaiten? Oppimisen kokonaismalli Opetus Opiskelijan taustatekijät Oppimisprosessi,testit Oppimistulokset http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=386 http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf Anne Kautto
Oppiminen Aikaisempi tieto ja kokemus Oppijan tiedonrakennusprosessi Sisäiset mallit/skeemat Kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaus Tapahtuu vuorovaikutuksessa Anne Kautto
Kognitiiviset toiminnot Kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja ovat Tarkkaavaisuus Havaitseminen Muisti Ajattelu Kieli Oppiminen Näiden avulla ihminen rakentaa tietoa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Anne Kautto
Esimerkki kognitiivisen toiminnan etenemisestä oppimisprosessissa 1. Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen: MITÄ TIEDÄN, MITÄ EN TIEDÄ, MITÄ MINUN TULEE OPPIA 2. Oppimisen suunnittelu, strategioiden valinta: MISTÄ HAEN TIETOA, MITEN ETENEN OPPIMISPROSESSISSA 3. Oman oppimisprosessin tarkkailu: YMMÄRSINKÖ, MUISTANKO, TOIMIIKO SUUNNITELMA 4. Toiminnan kehittäminen tarvittaessa. MITEN KEHITÄN JA MUUTAN OPPIMISSTRATEGIOITANI? 5. Lopputuloksen arviointi: SAAVUTINKO TAVOITTEENI Anne Kautto
Oppimisen strategiat Toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja suorittamiseen liittyviä kognitiivisia toimintoja Pintasuuntautunut oppiminen- passiivinen strategia ulkoa opettelu, yksityiskohtien opettelu, mekaaninen toistaminen, kopiointi, vähäinen oman toiminnan havainnointi ja suunnittelu, opittu tieto unohtuu helposti ei tue ymmärtävää oppimista ja tiedon rakentumista pitkällä aikavälillä Anne Kautto
Syväsuuntautunut oppiminen aktiivinen strategia Opitun ymmärtäminen, muokkaaminen, analysointi, arviointi, tiedon jäsentäminen, asioiden kehittely edelleen, toiminnan suunnittelu. Opittu tieto muistetaan paremmin, koska se kytketään aikaisempaan tietoon. Yleiset periaatteet muistetaan. Anne Kautto
Miten kehittää aktiivisia strategioita Kriittinen ajattelu Käsitekartta Muististrategiat (kirjainsanat, mielikuvakartat Ongelmanratkaisun strategiat. Ymmärrä ja määrittele ongelma, laadi ja toteuta ratkaisusuunnitelma, arvioi onko tulos järkevä Muistiinpanostrategiat Mieti, mitä jo tiedät aiheesta, keskity lukemaan, kirjoita tiiviisti ja jäsentele, käytä merkkejä;!,?, E, alleviivaa, ympyröi, tee käsitekarttoja Anne Kautto
Reflektointi Reflektiivisessä prosessissa oppija pyrkii tietoiseen ymmärtämiseen Reflektoinnilla tarkoitetaan mietiskelyä, harkintaa, heijastusta. Sen avulla oppija heijastaa oppimansa asian näkyviin. Aikaisemman kokemuksen tai tiedon havainnointia ja pohdintaa yksin, muiden opiskelijoiden tai ohjaajan kanssa. Reflektio on välttämätön oppimiselle ohjaa oppimista Arvioinnissa reflektio on itse- ja yhteisarvioinnin perusta Anne Kautto
Miten opin reflektoimaan Palauta kokemus mieleesi myös tunteet Arvioi kokemus uudelleen kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti Reflektoinnin tulokset uudet näkökulmat ja valmiudet soveltaa tietoa käytäntöön. Anne Kautto
Motivaatio Motiivit (tarve, halu, sisäinen yllyke, palkkio, rangaistus) virittävät ja ylläpitävät yksilön käyttäytymisen suuntaa. Motiivit ovat tiedostettuja, tiedostamattomia sekä päämääräsuuntautuneita. Motivaatio = motiivien aikaansaama yksilön tila. Kuinka aktiivisesti /ahkerasti yksilö toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu. Sisältää psyykkiset prosessit, jotka herättävät kiinnostuksen, toiminnan suuntautumisen ja jatkumisen Anne Kautto
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio On yhteydessä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeiden tyydytykseen. On itsearvostuksen tarvetta ja pätemisen tunteen vahvistamista. On oppijan suoritusvalmiuksien ja tehtävien haasteellisuuden yhteensovittamista. On menestymisen odotuksia ja uskoa onnistumiseen Sisäiset palkkiot ovat kestoltaan pitkäaikaisia ja ovat pysyvän motivaation lähteitä. Ovat tehokkaampia kuin ulkoiset palkkiot. Anne Kautto
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Ulkoinen motivaatio Riippuvainen ympäristöstä. Ulkoiset palkkiot ovat kestoltaan lyhytaikaisia. Anne Kautto
Motivaatio ja tahto Motivaation yksilöllisiä tekijöitä Saavutusorientaatiot yksilölliset suoritustarpeet, tavoitteiden asettaminen, halukkuus oppimista ja ponnisteluja vaativiin tehtäviin. Itseen kohdistuvat orientaatiot minäkäsitys, omanarvontunne, tehokkuusvaatimukset Arvot, asenteet ja mielenkiinnon kohteet mieltymys suunautuu tiettyihin asiasisältöihin, tehtäviin ja menttelytapoihin Anne Kautto
Motivaatio ja tahto Tahtoon sidoksissa olevat tavoitteisiin pyrkivät rakennelmat Tahtoon ovat sidoksissa toimintojen kontrolli ja hallintastrategiat Toisiin kohdistuvat orientaatiot (empatia, sosiaalinen pätevyys) Henkilökohtaiset tyylit näkyvät kognitiivisissa taidoissa, strategioiden valinnassa ja menettelytavoissa Anne Kautto
Motivaatio ja itsesäätely Yksilö voi asettaa tavoitteita, arvioida omia tekojaan, palkita itseään eri tavoilla. Itsesäätely kytkee oppimiseen motivaation ja tavoitteet. Itsesäätelyn avulla yksilö muokkaa tietoa käyttöönsä soveltuvaksi ja lisää tietoon henkilökohtaisia merkityksiä. Anne Kautto
Motivaatio ja itsesäätely Itsesäätelyyn liittyy erilaisia käsityksiä oppimisesta (vaatiiko paljon ponnisteluja, minkä verran aikaa menee tiedon omaksumiseen jne.) -> uskomukset vaikuttavat tehtävistä suoriutumiseen. Itsesäätelyyn liittyy motivaatiota määrääviä uskomuksia sekä tietoa, joka koskee asiasisältöjä, tehtävien suorittamista ja strategioita ->tehokkuuskokemukset (käsitys ja luottamus omaan suorituskykyyn) Anne Kautto
Motivaatio ja itsesäätely Oppimis- ja osaamistavoitteita asettavat opiskelijat pyrkivat hankkimaan mahdollisimman syvällisen ja laajan asiantuntemuksen opittavassa asiassa ja luottavat suorituskykyynsä. He ponnistelevat enemmän ja soveltavat oppimisstrategioita -> oppivat enemmän. Anne Kautto
Oppijan itsesäätelyn parantaminen Tiedosta oma toimintasi, motivaatiosi ja kognitiosi (tarkkaile ja kontrolloi ajankäyttöäsi, oppimisympäristöäsi, häiriötekijöitä, keskittymistäsi, tunnetilojasi, motivaatiotasi, analysoi palaute, refkektoi oppimaasi. Aseta oppimis- ja osaamistavoitteita Osoita aitoa kiinnostusta aihepiiriin, etsi oppimistilanteita, ole periksiantamaton vaikeuksista huolimatta Hanki mahdollisimman syvällistä ja laajaa asiantuntemusta opittavassa asiassa Anne Kautto
Oppijan itsesäätelyn parantaminen Omaksu myönteisiä motivaatioon liittyviä uskomuksia Usko ja luota suorituskykyysi, selviytymiseesi tehtävästä, saavuttavasi tavoitteesi tai parantamaan suoritustasi Ponnistele ja sovella oppimisstrategioita, kehitä omia oppimistekniikoita ja toimintatapoja Keskitä tarkkaavaisuutesi oppimiseen/suoritukseen Tarkkaile omaa oppimistasi ja osaamistasi, vertaa nykyistä oppimistasi /osaamistasi aikaisempaan Anne Kautto
Kuvio 1. Opiskelukykymalli (https://into.aalto.fi/download/attachments/3772125/opiskelukykymalli.png?api=v2) Anne Kautto
Anne Kautto
Lähteet Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. & Slotte, V. 2001. Aiotko opiskelijaksi? Helsinki: Edita. Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2000. Didaktiikan perusteet. Juva: Bookwell. Vuorinen. I. 2005. Tuhat tapaa opettaa. Vammala: Vammalan kirjapaino http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/reflekt.htm https://into.aalto.fi/download/attachments/3772125/opiskelukykymalli.png?api=v2 http://www.opiskelukyky.fi/ http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=386 http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf Anne Kautto
Tieteellisten tekstien lukeminen Tieteen kieli Sirpa Purtilo-Nieminen
Käsitteiden määrittely ja käyttö Maailmaa jäsennetään ja luokitellaan käsitteiden avulla Arkikielessä käsitteitä käytetään usein epätäsmällisesti ja monimerkityksisesti Tieteellisessä tekstissä käsitteiden avulla pyritään hahmottamaan maailmaa syvällisemmin ja systemaattisemmin kuin arkikielessä on tapana Sirpa Purtilo-Nieminen
Käsitteiden määrittely ja käyttö Käsitteet jäsentävät maailmaa jonkin laajemman teoreettisen viitekehyksen pohjalta Tieteellisten kirjojen ja artikkelien kieli on kunkin tieteenalan omaa kieltä Ota haltuun oman tieteenalasi käsitteet Tieteenalan peruskäsitteiden oppiminen Yleensä johdantokurssilla Sirpa Purtilo-Nieminen
Tieteellisten tekstien lukeminen Ymmärtävä lukeminen Sirpa Purtilo-Nieminen
Ymmärtävä lukeminen teoksen silmäily huolellinen lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen kertaaminen oppiminen ottaa aikansa Sirpa Purtilo-Nieminen
Ennen lukemista Pohdi mitä aiheesta tiedät jo ennestään, mihin tarvitset uutta tietoa? Perehdy opintojakson tavoitteisiin, mitä tulisi oppia? Aseta itsellesi lukemisen tavoitteet, myös jokaisen lukukerran tavoitteet (montako sivua, miten kauan) Arvioi ajankäyttö (tarvitsemasi aika/ käytettävissä oleva aika Tee lukusuunnitelma Sirpa Purtilo-Nieminen
Ennen lukemista Huolehdi että vireystilasi on hyvä Vireystilan testaus kokemuksen perusteella (mitä olen oppinut) Rauhallinen tila ja sopiva ajankohta Muista tauot (½ - 1½ tunnin välein) Mikä edistää keskittymistä ja jaksamista? (Liikunta, harrastukset jne.) Sirpa Purtilo-Nieminen
1 Tutustuminen tekstiin Ennustaminen Lue otsikko ja yritä päätellä mikä on tekstin sisältö Mieti mitä aihetta teksti käsittelee ja mieti omia käsityksiäsi aiheesta Yleiskatsaus Lue takakansi, sisällysluettelo, milloin kirja on julkaistu, vilkaise tekstin ulkoasua (onko siellä kuvia, kaavioita, viliseekö tekstissä vaikeita sanoja ym.) Silmäily Silmäile ja selaile tekstiä Jäsentää tekstiä, antaa yleiskäsityksen Helpottaa myöhempää lukemista Sirpa Purtilo-Nieminen
2 Aktiivinen ja syventyvä lukeminen Tee muistiinpanoja sisällöstä, heränneistä ajatuksista tai kysymyksistä Muista oppimistavoite kurssikuvauksesta Älä tässä vaiheessa pysähtele, vaan pyri eteenpäin, näin ajatukset eivät harhaile, muistat paremmin, ymmärtäminen ja ajankäyttö tehostuu Sirpa Purtilo-Nieminen
3 Kertaus Palauta mieleen tekstin pääkohdat esim. kappaleittain tai luvuittain kirjoita tiivistelmä tai esitä se suullisesti Älä unohda kerrata! Ilman kertausta pystyy palauttamaan mieleen vain n. 10 % Kertaa 10 minuutin kuluttua lukemisen päättymisestä. Silmäile teksti läpi ja tee halutessasi muistiinpanot (n. 10 min.) Kertaa toisen kerran vuorokauden kuluttua. Palauta mieleen muistinvaraisesti, sitten selaa teksti läpi nopeasti (n. 5 min.) Kolmas kertaus viikon kuluttua. Selaa luettu ja muistiinpanot nopeasti (noin 3 min.) Sirpa Purtilo-Nieminen
Oppimisen apuna Muistiinpanotekniikat ja mind map Keskustelut, opintopiirit Sirpa Purtilo-Nieminen
Vieraskielinen kirjallisuus Luetaan samalla tavalla kuin äidinkielistä kirjallisuutta. Silmäilyn, tarkan lukemisen ja kertauksen avulla pääset parhaaseen tulokseen Aluksi voi tuntua haastavalta, sillä teksti sisältää uutta tietoa, jonka ymmärtäminen äidinkielelläkin voi olla hankalaa Opintojen alussa kannattaa opetella alan käsitteitä ja perusasioita, ja tämä helpottaa uuden tiedon oppimista myös vieraskielistä tekstiä lukiessasi Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää, pyri ymmärtämään pääasiat ja kokonaisuudet Tekstin ymmärtämistä helpottaa, jos luet samoja aiheita käsitteleviä äidinkielisiä kirjoja Sirpa Purtilo-Nieminen
Lopuksi Pyri lukemisessa asiasisällön ymmärtämiseen ja työstämiseen Muista opiskelulle asettamasi tavoitteet! Koita liittää lukemasi käytännön elämään ja omiin kokemuksiin Pohdi ja ihmettele lukemaasi, koita selittää asioita omin sanoin Keskustele opiskelutovereiden kanssa! Sirpa Purtilo-Nieminen
Kiitos ja menestystä opinnoillesi! Sirpa Purtilo-Nieminen
Lisätietoa ja lähteet Akateemiset opiskelutaidot, Lapin yliopiston avoimen yliopiston verkkokurssi http://www.avoinyliopisto.fi/fi- FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleSuffix=UrlQuery&StudyUnitId=54fa b051-3f88-400c-9f15-3bc1551c4bf2 Helsingin yliopisto, avoin yliopisto, opiskeluntaito: http://www.avoin.helsinki.fi/opiskeluntaito/index.htm Itä-Suomen yliopisto, avoin yliopisto, opiskelutekniikat http://www.uef.fi/fi/web/aducate/opiskelutekniikat Lapin ylipisto, avoin yliopisto, opintojen ohjaus Lapin yliopisto, avoin yliopisto, opiskelijan opas http://www.ulapland.fi/suomeksi/yksikot/avoinyliopisto/opiskelu/opintojen-ohjaus http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=303d5321-70c8-43f0-bffee8623392a8a6 Sirpa Purtilo-Nieminen