HUS ja SOTE-uudistus

HUS ja SOTE-uudistus Lyhyesti taloustilanteestamme SOTE-kokonaisuus: 1. Lainvalmistelun tilanne 2. Metropolialueen tilanne 3. HUS:n näkemys

TALOUSTILANTEESTAMME 1 Tarkemmin Mari Frostellin esityksessä Vastaan tässä vain itse nostamaani kysymykseen: Miksi emme ole aloittaneet yt-neuvotteluja? Vastaus: Käymme henkilöstön edustajien kanssa läpi jatkuvasti niitä toimenpiteitä, joita taloudellinen tilanteemme edellyttää. Länsi-Uudenmaan alueella on jopa ihan konkreettisesti jouduttu irtisanomisiin Kuitenkin yleinen julistaminen HUS aloittaa yt-neuvottelut olisi huono signaali, koska käsitteenä YT-neuvottelut samaistetaan irtisanomisiin

TALOUSTILANTEESTAMME 2 Joillekin se tosin voisi olla hyväkin signaali?? Lisäisikö se luottamusta kunnissa? Herättäisikö se organisaation voimakkaampiin rakennemuutoksiin? HUS:n tilanne kuitenkin eroaa eräissä suhteissa mm. V-Sshp:n tilanteesta: meillä talouden alijäämäuhka ei ole yhtä suuri, (ja sielläkin irtisanomiset suljettiin pois keinovalikoimasta heti, joten jäljelle jäävät lomautukset, mikä yleensä heikentää tällä toimialalla tuottavuutta) On parempi tehostaa makro- ja mikrotasolla ja käyttää konetta täysillä

SOTE-LAIN VALMISTELUN TILANNE Lakia kirjoitetaan STM:ssä ja sitä sparraa lainvalmistelutyöryhmä (jossa olen jäsenenä), joka asetettiin loppukeväällä Väliraportti on kunnissa lausunnoilla ad 11.10. saakka Virallisesti on tarkoitus huomioida kuntien lausunnot, (mutta Orpon ryhmän linjausten puitteissa...) Lakiesitys valmistuu vuoden loppuun mennessä, annetaan eduskunnalle keväällä, silloin arvioidaan perustuslainmukaisuus ja kuullaan kuntia 6 kk kuulemisajalla

MILLAINEN LAKI TULEE? Varmaankin sellainen joka noudattaa ns. Orpon ryhmän linjauksia, mutta jättää mm. päättämisen kuntien kuulumisesta sotealueeseen Valtioneuvostolle (ihan niin kuin nyt sairaanhoitopiiriin kuuluminen) Havainnollistan nyt kuitenkin sen rakenteen, joka Orpon ryhmän linjausten, valmistelussa olevan lain ja myöhempien päätösten mukaisesti, tavoitellaan 1) Yli 50 000 asukkaan kunnat (+ muut edellytykset) vastuukuntina ellei poikkeuksellisesti kuntayhtymää

20 Sairaanhoitopiiriä

MILLAINEN JÄRJESTELMÄ TULEE? 1 (Tässä ei HUS-aluetta mukana) 2) Maakuntien keskuskaupunki käy myös, vaikka ei ole 50 000 asukasta (= Kajaani, Kokkola) 3) Yli 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta käy myös, vaikka itse kunnassa ei ole 50 000 asukasta (= Savonlinna, Kemi) 4) Yksittäinen yli 50 000 asukkaan kaupunki käy myös ( = Salo, Kouvola ) 5) Vähintään noin 50 000 as tarkoittanee (?) myös Rauman, Pietarsaaren, Riihimäen...alueita 6) SOTE-alueita tulisi ilman HUS:ia 23-25 (19 + 4-6)

MILLAINEN JÄRJESTELMÄ TULEE? 2 (Tässä ei HUS-aluetta mukana) 7) Toinen kategoria eli perustason vastuualue ja sen vastuukunta muodostuisi 20 000 50 000 asukkaan kunnista lähialueineen. Näitä on neljänlaisia : A. Perinteiset seutukeskukset (9-10) aluesairaaloineen: Iisalmi, Varkaus, Valkeakoski, Sastamala, Raahe etc. B. Muut yli 20 000 asukkaan kunnat, esim. Imatra, Hamina, Heinola (4-5) C. Yli 20 000 asukkaan kehyskunnat (9-10) D. Vähintään noin 20 000 asukkaan kunnat em. ryhmissä A, B ja C (12-13)

MILLAINEN JÄRJESTELMÄ TULEE? 3 8) Yhteensä olisi muodostumassa varmuudella yli 20 perustason vastuukuntaa 9) Tällaisen kunnan järjestämän erikoissairaanhoidon määritelmä 10) Sote-alueella olisi yhteinen elin, joka päättää asioista, se on suhteellisen riippumaton vastuukunnasta, mutta sijaitsee kuitenkin sen rakenteessa 11) Se käyttäisi päätösvaltaa kahdessa eri kokoonpanossa käsiteltävistä asioista riippuen 12) Huom! Sote-alueen vastuukunnalla ei olisi omaa päätösvaltaa!

HALUAMMEKO TÄLLAISEN HIMMELIN? Olisi vakavasti keskusteltava siitä, että olemmeko nyt luomassa seuraaville vuosikymmenille toimivaa järjestelmää? KRIITTISET KOHDAT: Jo lähtökohtaisesti 50 000 asukasta, saati vähintään noin 50 000 as ei riittä erikoissairaanhoidon järjestämisen väestöpohjaksi tämä on perusvirhe! Maakuntia ei pidä pilkkoa useaksi sotealueeksi Perusvastuualueille vain vähän erikoissairaanhoitoa Alarajoista (20k, 50k) tiukasti kiinni

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN LAAJAN OMISTUKSEN PERUSTELUT 1 Kansainvälisesti terveydenhuollon järjestämisen väestöpohjia suurennetaan, ei pienennetä missään! Yhden kaupungin resurssit eivät riitä infrastruktuuri- ja teknologiainvestointiin Laaja omistajuus (aikaisemmin valtio, sitten kuntainliitot, sitten sairaanhoitopiirit) merkitsee laajaa yhteistä vastuunkantoa Kuntien hallintoperinne ja toimintakulttuuri ei turvaa lääketieteen huippuyksiköiden kehitystä Missään muualla maailmassa (!) ei yliopistosairaalaa hallinnoi yksi kaupunki

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN LAAJAN OMISTUKSEN PERUSTELUT 2 Kaupunginsairaala ei ole vetovoimainen työnantaja erikoistuneelle henkilöstölle, erityisesti tutkimustyötä tekeville spesialisteille: lääkärikato on varma asia! Kilpailevat yksityiset työantajat ovat ryhmittyneet kansallisiksi ketjuiksi Yliopiston tulee vahvasti osallistua yliopistosairaalan hallintoon Muodostuisi tilanteita (Tampere, Turku, Kuopio, Oulu), jossa kaupungin henkilöstön enemmistö muodostuu terveydenhuollon toimialasta, onko tämä tavoiteltava tilanne kaupungin muita toimialoja ajatellen?

METROPOLIALUEEN JAOSTO Lainvalmistelutyöryhmällä on erillinen metropolijaosto, jossa olen jäsenenä Aikaa lokakuun loppuun. väliraportti jo syyskuun loppuun! Neljä tehtävää: 1) arvioida Orpon ryhmän linjausten soveltuvuus metropolialueelle, 2) esittää metropolialueen + muiden HUSkuntien soteratkaisu muodostuvan kuntarakenteen pohjalta, 3) sairaaloiden omistusjärjestelyt, 4) HUS:n nykyisten tukipalveluiden järjstelyt

ORPON RYHMÄN LINJAUKSET JA METROPOLIALUE Orpon ryhmän linjauksista huomioiden se, että yhdellä työssäkäyntialueella ei voi olla kuin yksi sote-alueen vastuukunta tai itsenäinen sote-kunta seuraisi, että 24 kunnasta 9 alle 20 000 asukkaan kuntaa tukeutuisi muihin, muut eli yli 20 000 asukkaan kunnat järjestäisivät itse peruspalvelut ja Helsinki maakunnan keskuskuntana vastaisi koko sote-alueen erikoispalveluista, tai sen sijasta kuntayhtymä! Mielenkiintoista! Eikö tämä olisikin hyvä ratkaisu?

METROPOLIHALLINTO Paine saada metropolialueelle erilainen ratkaisu,eli lakiin erityispykälät, tulevat monesta suunnasta: suuret kaupungit, suuret asukasluvut muissakin kunnissa, tiivis työssäkäyntialue, tiivis yhdyskuntarakenne, suuri yksityis- ja työterveyspalveluiden käyttö, haasteet kuntarakenteessa jne. Valtioneuvosto: Metropolihallinto tulee, M A L asioihin, mutta vielä auki mitä kuntia tämä koskee Jaoston tehtävä muodostuvan kuntarakenteen pohjalta eikö metropolihallinto pitäisi huomioida?!

VAIHTOEHDOT 1-5 Vaikka virallisia vaihtoehtoja ei vielä ole olemassa, ovat seuraavat näkemykset olleet eri kannanotoissa esillä: 1) Vaaleilla valittavan metropolihallinnon alainen sote-alue. Mitkä kunnat? 4 vai 6 vai 14 vai... 2) Helsinki, Espoo, Vantaa, Keski-Uusimaa ( + Itäinen ja Läntinen Uusimaa ) olisivat täyden järjestämisvastuun sote-alueita. Palvelutuotanto alkaa eriytyä, vaikka yhteisestä tuotannosta puhutaankin...

VAIHTOEHDOT 1-5 3) Em. alueilla tai reunoilla pienemmilläkin alueilla olisi perustason järjestämisvastuu ja erikoissairaanhoidosta olisi yhteinen järjestämisvastuu. Olisiko se kuitenkin yhteinen vain pk-seudulla ja reunoilla omansa? 4) HUS-tukipalvelut siirtyisivät maakunnan tai pkseudun yhteisen HYKSin hallintoon tai niistä muodostettaisiin erilliset yhtymät/liikelaitokset/yhtiöt 5) HUS jatkaa on oikeastaan vaihtoehdon 3) yksi alavaihtoehto

Eur/as 1 000 980 960 940 920 900 880 860 840 820 800 780 760 740 720 700 EUROA/ASUKAS KEHITYS DEFLATOITUNA HUS:SSA VS. MUISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VUOSINA 2000 2012 827 736 864 764 902 811 880 835 946 900 922 907 911 887 898 900 897 868 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 HUS Muut sh piirit 967 915 965 887 978 882 986 866 Kustannukset deflatoitu v. 2012 tasoon Kuntaliiton sairaalakustannusindeksillä (Tilastokeskus 9.4.2013). Muut sh piirit ilman Ahvenanmaan maakuntaa. 1.1.2010 Loviisaan liittyivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Väestö 31.12.2012 Lähde: Tilastokeskus.

Vuosittain keskimää äärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukasta 50,0 45,0 40,0 4,4 35,0 30,0 25,0 20,0 3,1 3,8 3,7 9,1 11,7 4,8 9,4 12,9 15,0 10,0 5,0 7,8 12,1 16,9 20,4 22,9 27,4 0,0 Väestö HUS PShp VSShp PPShp PSShp 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006 2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS VUOSINA 2007 2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK Lähde: Potilasvakuutuskeskus

HUPPUSAIRAALASTA HUIPPUSAIRAALAKSI