Asumisen korkotukilainsäädännön uudistaminen Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Vantaan kaupunki Kiinteistöt ja asuminen
Vantaalla rakennetaan ratojen varteen Koko Vantaa: Valmistuneet asunnot: 1.1.-31.12.2017: 3 291 (kerrostalot: 2 754) Rakenteilla olevat asunnot 7.3.2018: n. 6 914 (kerrostalot: 6 004) Asuntoja myönnetyissä rakennusluvissa 1.1.-31.12.2017: n. 5 172 (kerrostalot: 4 424) Asuntorakentaminen 1 km juna-asemasta Valmistuneet asunnot 1/2013-2/2018 noin 8 200 Rakenteilla olevat asunnot 2014: 7.3.2018 208 098 noin 4 900 2024: 232 040
Kysyntätuilla on kiihdytetty pienten asuntojen sijoittajavetoista tuotantoa tuotantotukien määrä ei ole riittävä, kysyntätukien määrä moninkertaistunut kysyntätuella ei lisätä pitkäaikaisten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää vaan asuntolatyyppisiä hotellikoteja kansainvälisesti on osoitettavissa tuotantotukien, ei kysyntätukien hyötyjä pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoon sijoitetut pääomat jäävät Suomeen (vs. ulkomaiset sijoitusyhtiöt kasvattavat omistustaan vapaarahoitteisissa asuntokohteissa) 2016: ~ 10 milj. 2017: ~ 3,8 milj. Korkotuki (tarjontatuki) 1997: 204 milj. Vapaarahoitteista tuotantoa syrjäyttävä vaikutus? Kapitalisoituminen vuokriin 15-70%? Asumistuki ja toimeentulotuki (kysyntätuki) 2 mrd. (2016) Toimeentulotuki asumiseen: Yht. 2,4 mrd. (2017) ~ 350 milj. (2017)
Valmistuneet ja valmistuvat asunnot 2009-2018* Keskivuokra 8/17 ( /h-m 2 ) 15,6 13,3 * Ennuste on laadittu Vantaan asuntorakentamisennusteen 2018-2027 ja MAL-seurantatietojen pohjalta 3/2018 21.3.2018 4
Uusien kerrostaloasuntojen huoneistotyypit Vantaalla 2006, 2016 ja 2017 2006 2016 2017 Vuonna 2006 yksiöiden keskipinta-ala oli 40,7 h-m 2, vuonna 2017 kaikkien luvitettujen kerrostaloasuntojen keskipinta-ala oli 41,0 h-m 2 21.3.2018 5
Onko suomalaisen asuntopolitiikan päätavoitteena tuottaa pieniä koppeja sijoittajille? 1h + kt, 21,0 m 2 Myyntihinta alk. 34 458,88 Velaton hinta alk. 114 862,93 5 470 /m 2 21.3.2018 6
Lakiesityksen tavoitteet ja toteutus ovat keskenään ristiriidassa Miten lakiesitys voi olla kannustavampi toimijoiden kannalta, jos voimassa olevia lakeja ja asetuksia heikennetään? 1,7% omavastuukorko (voimassa 2019 loppuun) 2,5% korjauksiin varautuminen mahdollista korjauksiin varautuminen kielletään MAL-sopimusten käynnistysavustus (10 000 /asunto vuoden 2019 loppuun) ei tietoa jatkosta Korkotukea ei ole matalien korkojen vallitessa lainkaan, valtion tukena on valtion takaus korkotukilainoille kyseessä on potentiaalinen korkotukilaina, jos omavastuukorko ylittää 2,5%:n omavastuun (nyt keskimääräinen korkotaso lainoissa on noin 0,7%) lausunnon antajat ovat esittäneet siirtymistä paremmin rahoitusmarkkinoita noudattelevaan korkotukimalliin, mutta sitä ei valmistelussa ole mitenkään otettu huomioon lakiesityksen pitkä korkotukimalli on ehdoiltaan heikompi kuin lyhyt korkotukimalli, jossa on vähemmän rajoituksia 21.3.2018 7
Lakiesityksen parannukset nykyiseen lainsäädäntöön Lainanlyhennysohjelman muuttaminen etupainoitteisemmaksi ja korkotuen maksuajan pidentäminen Lainanlyhennysohjelma ei silti ole vielä riittävän etupainoitteinen? Korkotuen prosenttiosuutta on laskettu, joten todellisuudessa sen määrä ei lisäänny 21.3.2018 8
Lakiesityksen vaikutuksista pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotanto tulee laskemaan merkittävästi vuoden 2019 jälkeen mikäli lakiesitys hyväksytään ARA-asuntojen määrä vähenee tulevina vuosina, koska rajoituksista vapautuu enemmän asuntoja kuin uusia valmistuu asumistuen määrä kasvaa, koska vapaarahoitteiset asunnot ovat kalliimpia jos nykyiset toimijat lopettavat pitkän korkotukimallin uudistuotannon, vapautuvat asuntotontit on rakennettava muihin rahoitus- ja hallintamuotoihin MAL-sopimustavoitteiden romuttuminen valtion tukeman tuotannon osalta asumistuen määrä kasvaa, koska vapaarahoitteiset asunnot ovat kalliimpia on vuosien työ luoda uusi tonttivaranto pitkän korkotuen hankkeille mikäli korkotukilainsäädäntö vielä joskus saataisiin toimijoille kannustavaksi 21.3.2018 9
Korjausehdotus lakiesityksen pitkään korkotukimalliin (jos tavoitteena on kannustaa) omavastuukorko 1,7% tai mieluummin rahoitusmarkkinoita noudatteleva malli MAL-sopimusalueille käynnistysavustus 10 000 euroa/asunto (vähintään Helsingin seudulle) korjauksiin varautuminen, kuten voimassa olevassa lainsäädännössä (1 /h-m 2 uusissa ja 2 /h-m 2 vanhoissa asuntokohteissa) omarahoitusosuudelle perittävä korko takaisin 8 %:iin (lakiesityksessä ja lyhyessä korkotukimallissa se on 6%) 21.3.2018 10
Kiitos!