EKOTUKI TOIMINTAVINKKEJÄ YKSIKKÖÖN
SISÄLLYSLUETTELO Ohjeistus...2 Ekologinen ruutuhyppely...3 Yhdistä oikein -kor t...9 Kaikkeen menee ve ä...13 Itämeren ruokakolmio...15 Kausiruoka...17 Vedenkulutuksen jakautuminen...19 Lai eiden käy ökerrat...20 Teks ilituo een elinkaari...21 Lähteet:...22 OHJEISTUS Alla on tehtäviä, joita voit käy ää vaikkapa tapahtumissa, ruokatauoilla tai oppitunneilla. Tehtäviä on testa u niin lasten kuin aikuistenkin kanssa ja ne on tode u soveltuviksi kaiken ikäisille. Hauskoja puuhahetkiä! Toimintavinkkityöryhmä: Stella Aaltonen, Marja Tommola, Katri Laiho Kuvitus: Ruska Berghäll, Stella Aaltonen, www.foodweb.ut.ee Tai o: Elisa Ber eri
EKOLOGINEN RUUTUHYPPELY Tarvitset: kuvat kulkuvälineistä teippiä Tee näin: Teippaa kulkuvälineiden kuvat la aan esim. kuvan osoi amalla tavalla (mustat ruudut kuvassa ovat lihasvoimalla toimivia kulkuvälineitä). Ruutuhyppelyn tarkoituksena on hyppiä ruudukolla vain niille ruuduille, jossa on lihasvoimalla liikkuva kulkuväline. -
YHDISTÄ OIKEIN KORTIT Yhdistä kor t oikein, joko kuva ja teks tai lause täydenne ynä oikealla luvulla. Kor t ovat ohessa allekkain siihen kuuluvan osion kanssa. Voit tulostaa kuvat ja teks t ja leikata ne korteiksi. Tällä tavoin voit jäähdy ää huoneenlämpöisen limsapullon Energiaa on 834 kcal CO2-hiilijalanjälki on 1,08 kg Itämerta rehevöi ävä vaikutus (PO4) on 0,9 g Tuotannossa käytetyt torjunta-aineet on 0,09 g
Energiaa on 970 kcal CO2 -hiilijalanjälki on 3,33 kg Itämerta rehevöi ävä vaikutus (PO4) on 7,33 g Tuotannossa käytetyt torjunta-aineet on 0,11 g Energiaa on 943 kcal CO2 -hiilijalanjälki on 0,53 kg Itämerta rehevöi ävä vaikutus (PO4) on 0,31 g Tuotannossa käytetyt torjunta-aineet on 0,06 g 7 Jos puolet Turun asukkaista säily ää matkapuhelimen laturia seinässä, vastaa se? sähkölämmi eisen omako talon vuosi aista energiankulutusta.
10 1 porras vastaa? askelta tasamaalla. 6 Kaikista suomalaisten automatkoista puolet on alle? kilometrin mi aisia 8 Turun kaupunki hankki 2011-2012 välisenä aikana noin 32 miljoonaa A4 paperia. Tämän määrän valmistukseen tarvitaan noin? hehtaaria harvennusmetsäalaa.
3 Mikäli kaikki kulu aisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme? maapallon verran tyydy ämään tarpeemme. 0,5 Mikäli kaikki kulu aisivat kuten in alaiset, tarvitsisimme? maapallon verran tyydy ämään tarpeemme.
KAIKKEEN MENEE VETTÄ Päivi äin käy ämämme näkyvän veden lisäksi kulutamme suuria määriä piilove ä. Piilovedellä tarkoitetaan tuo een koko elinkaarensa aikana vaa maa ve ä. Piilove ä voidaan kutsua myös virtuaalivedeksi tai varjovedeksi. Tuo eeseen kuluneen piiloveden määrä ja laatu riippuu itse tuo een lisäksi maan eteellisisisistä olosuhteista ja tuotantotekniikoista. Piilovesimäärät muodostuvat sinisestä, vihreästä ja harmaasta vedestä. Vihreä vesi tarkoi aa sadeveden kulutusta tuotantoketjuissa (eli ve ä, joka on haihtunut tai sitoutunut tuo eeseen). Sininen vesi tarkoi aa pintave ä (joet ja järvet) tai pohjave ä, joka on käyte y tuo een tuotantoketjuissa. Harmaa vesi tarkoi aa makean veden määrää, joka tarvitaan laimentamaan tuotannosta vesistöön päätyvät epäpuhtaudet sovitulle vedenlaadun tasolle. Tarvitset: Tarkkuushei o alustan ja heite ävän esineen. Voit tehdä alustan tölkeistä, kupeista, ämpäreistä, vadeista tai vaikkapa munakennoista, riippuen siitä, kuinka suuri on hei oetäisyys ja kuinka suurta esine ä heitetään. Esimerkiksi munakennoihin sopii hei ovälineeksi korkit. Joitain tarjo avia ruoka-aineita, joihin on merka u niihin kulute u piilovesi. Tee näin: Merkitse kuhunkin hei oalustan va in kymmen ja satalukuja. Esimerkiksi: 100 200 300 400 40 60 80 10 20 30 5 3 2 1 Jokainen hei ää vuorollaan hei oalustaan viisi kertaa. Tavoi eena on saada mahdollisimman monta piste ä. Lopuksi pisteet lasketaan yhteen. Yhteen lasketut pisteet merkkaavat kuinka monta litraa piilove ä kullakin on käyte ävissä. Tarjolla olevia ruoka-aineita saa o aa vain sen verran, mitä kerä y piilovesimäärä oikeu aa. Esimerkki: hei äjä on saanut yhteensä 683 piste ä, joten hänellä on 683 litraa piilove ä käyte ävänä. Hän voi o aa kupin kahvia, johon lorautetaan muutama sen litra maitoa ja neljä palaa suklaata tai kupin teetä,kolme ko maista omenaa, kaksi banaania, pullapalan ja kaksi lasillista appelsiinimehua
Piilovesimääriä Alla esitete yjen tuo eiden piilovesimäärät ovat globaaleja keskiarvoja. Pulla (maidolla ja voilla) Keksi (pieni, vehnäpohjainen) 90 litraa 30 litraa 1 dl pähkinöitä (50 g) 450 litraa Ko mainen omena Ulkomainen omena Banaani Appelsiini 30 litraa 70 litraa 60 litraa 50 litraa 2 dl appelsiinimehua 170 litraa 2 dl kahvia 224 litraa 2 dl teetä 28 litraa 2 dl maitoa 200 litraa sokeripala 2,6 g 2,4 litraa 200 g suklaalevy 3439 litraa (noin 107 litraa / pala) Sianliha (200 g) 1180 litraa (Suomessa tuote u) Naudanliha (200 g) 2813 litraa (Suomessa tuote u) Pullan ja keksin vesijalanjäljet on laske u taikinaan kuluneiden ainesosien piilovesimääristä.
ITÄMEREN RUOKAKOLMIO Ruokakolmio on tapa havainnollistaa terveellisen ruokavalion koostamista. Siinä ruoka-aineet ryhmitellään kolmioon ravintosisällön sekä suositeltavan käy ö heyden ja -määrän mukaan. Itämeren ruokakolmion tarkoituksena on suosia lähellä tuote ua ruokaa ja se perustuu pohjoisissa maissa tuote uun ruokaan ja se on syntynyt Diabetesliiton, Sydänliiton ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusasiantun joiden yhteistyönä. Tarvitset: Kuvia ruoka-aineista, jotka on maini u Itämeren ruokakolmiossa ks seuraava sivu. Suuren kolmion (esimerkiksi piirre ynä paperille) Ase ele kuvat kolmioon Itämeren ruokakolmion suositusten mukaises. Kolmion ala- ja keskiosassa olevia ruokia on hyvä syödä paljon ja usein. Yläosassa olevia syödään kohtuullises ja huipussa olevia harkiten eli niukas tai harvoin. Tällöin kaikkia tarpeellisia ravintoaineita saadaan sopivassa suhteessa. Kolmion ala- ja keskiosassa muodostavat ruokavalion perustan: Kasvikset, eli juurekset, vihannekset, hedelmät, marjat ja pavut. Niitä voi syödä sellaisenaan tuoreina salaa eina, raasteina, lämpiminä lisäkkeinä ja pääruokina. Ne keventävät ruokavaliota ja sisältävät tarpeellisia kivennäisaineita, vitamiineja ja an oksidan eja. Seuraavana kolmiossa on täysjyväiset viljatuo eet, kuten täysjyväleipiä ja -puurot, joita on hyvä syödä monipuolises päivi äin. Ne sisältävät tarpeellista kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Perunaa, pastaa tai ohra-, kaura-, tai riisilisäke ä voi syödä pääruokien ohessa. Nestemäiset maitotuo eet vähärasvaisina tai rasva omina, eli maito, viili ja jogur, varmistavat kalsiumin ja B2-vitamiinin saannin ja ovat proteiinin lähteitä. Ne kuuluvat päivi äiseen ruokavalioon kohtuullises käyte yinä. Pehmeän rasvan lähteitä ovat kala, margariini ja rypsiöljy. Kalaa suositellaan pääruoaksi 2 3 kertaa viikossa. Liha ja kana sopivat pääaterioiden osaksi. Leikkeleitä ja juustoja voi käy ää leivillä mal llises. Niistä elimistö saa proteiinia. Kolmion huipulla, horison viivan yläpuolella, on vähän ja harvoin syötäviä ruokia. Rasvaiset, kovaa rasvaa sisältävät juustot, suolaiset keksit, makkarat ja runsaas sokeria sisältävät keksit ja karamellit kuuluvat ryhmään, josta syödään vähän ja harkiten. Ne sisältävät runsaas energiaa mu a eivät juurikaan tarpeellisia suojaravintoaineita.
KAUSIRUOKA Kausiruoka tarkoi aa sitä, e ä syödään sellaisia ruoka-aineita, joiden satokausi on parhaimmillaan joko Suomessa tai ulkomailla. Kasvukauden aikana tuotetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa, valaistusta ja lannoi eita kuin silloin, jos ne tuote aisiin muuna aikana. Lisäksi niiden maut ovat parhaimmillaan. Tarvitset: Kuvia ruoka-aineista, jotka on maini u Itämeren ruokakolmiossa ks edellä. Laji ele kuvat vuodenaikojen mukaan siten, e ä ruoka-aineet ovat sesonginmukaiset. Osa ruoka-aineista voi sopia useampaan vuodenaikaan ja vain osa ruoka-aineista on eduste una. Vastauksissa on lisäksi maini u sellaisia, joista ei ole kuvia. Voit täydentää esimerkkikuvia halutessasi. Kausiruoka Kevät kuivatut pavut linssit silakka kaali kevätsipuli (punasipulimagnee ) kurkku Kesä varhaisperunat (peruna) mansikka sipuli kurkku herne kesäkurpitsa mus kka mustaviinimarja ahven kukkakaali parsakaali Lisäksi joitakin sellaisia, joista ei ole kuvia: Ko maisista salaa t, yr t raparperi, villivihannekset, lahna, re isi, korvasienet. Tuon kasviksista tankoparsa, munakoiso, paprika, satsuma, bataa Lisäksi joitakin sellaisia, joista ei ole kuvia: Ko maisista: salaa t, tomaa t, yr t, varhaisporkkanat. Tuon kasviksista: munakoiso, nektariini, persikat, aprikoosi, kirsikat vesimeloni.
Syksy kurkku kurpitsat tuoreet pavut varsiselleri peruna ruusukaali mus kka puolukka omena sienet hauki viinirypäleet kaalit Talvi peruna punajuuri nauris kaali kuivatut pavut ja linssit idut made appelsiini sitruuna sipuli Lisäksi joitakin sellaisia, joista ei ole kuvia: Ko maisista: porkkana, salaa t, useat marjat, maaar sokka, purjo. Tuon kasviksista kurpitsa, viinirypäleet, ananas, avokado, satsuma. Lisäksi joitakin sellaisia, joista ei ole kuvia: Ko maisista lan u, porkkana, juuriselleri. Tuon kasviksista avokado, klemen ini, omena, kastanja, päärynä, greippi, lime.
VEDENKULUTUKSEN JAKAUTUMINEN Yhdistä oikein. Kuinka paljon kuluu ve ä kodin eri toiminnoissa? Helpon yhdistelytehtävän saat kirjoi amalla/tulostamalla kukin yhdiste ävä osio omalle paperilleen. Pes eytyminen 35 litraa (22 %) Pyykinpesu 40 litraa (26 %) Kei ö 60 litraa (39 %) WC 20 litraa (13 %) Oikeat vastaukset vedenkulutuksesta Kei ö 35 litraa (22 % Pyykki 20 litraa (13 %) WC 40 litraa (26 %) Peseytyminen 60 litraa (39 %)
LAITTEIDEN KÄYTTÖKERRAT Yhdistä oikein. Kuinka monta käy ökertaa kutakin laite a saa 1 eurolla? Ohessa oikeat vastaukset. Helpon yhdistelytehtävän saat kirjoi amalla/tulostamalla kukin yhdiste ävä osio omalle paperilleen. 22 kertaa 1 kerta 1,5 4 kertaa 13 kertaa 7 kertaa Oikeat vastaukset lai eiden käy ökertoihin as anpesukone 7 kertaa pyykinpesukone 13 kertaa kuivausrumpu 1,5-4 kertaa kiuas 1 kerta kahvinkei n 22 kertaa
TEKSTIILITUOTTEEN ELINKAARI Elinkaari on elävän olennon, tavaran tai tuo een ilmiön elämän toiminnallisuu a kuvaava kaari. Laita kuvat teks ilituo een elinkaaren vaiheiden mukaiseen järjestykseen. Kahdesta vaiheesta ei ole kuvaa vaan ne on korva u teksteillä. Kuitujen muokkaus Värjäys- ja viimeistyskäsi elyt
LÄHTEET: h p://www.sateenkaarentekijat.fi/midcom-servea achmentguid-1ded5ed5518a116d5ed- 11dea60a7920a1cfd2cad2ca/sateenkaarentekijoiden-energiasuunnistus.pdf Vesijalanjälki. Tuo eet: h p://akva.ayy.fi/vesijalanjalki/tuo eet2.html Jussi Nikula, WWF Suomi. Suomen vesijalanjälki - Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta h p://wwf.fi/mediabank/2306.pdf Water Footprint. Product gallery. h p://www.waterfootprint.org/?page=files/productgallery M. M. Mekonnen, A. Y. Hoekstra. The green, blue and grey water footprint of crops and derived crop products. h p://www.waterfootprint.org/reports/mekonnen-hoekstra-2011-waterfootprintcrops.pdf Maailma lautasella Pieniä suuria valintoja ihmisen ja luonnon hyväksi. h p://wwf.fi/mediabank/2688. pdf Ruoka eto - Sesonkikalenteri helpo aa kausiruokailua h p://www.ruoka eto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/vastuullinen-kulu aja/ostoksilla/sesonkikalenteri-helpo aa-kausiruokailua Mo va vedenkulutus: h p://www.mo va.fi/ko _ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus h p://yle.fi/uu set/kahvinkei ndirek ivi_maaraa_kahvinkei met_sammumaan_itsestaan/7195887 Diabeteslii o, Ruokakolmio ja lautasmalli. h p://www.diabetes.fi/ruokakolmio Lähde: Ekotukikalenteri 2014-2015, Huh kuu