2018 Iloa ja elinvoimaa osaamisesta POHJOIS-KARJALAN KOULUTUS- JA SIVISTYSSTRATEGIA 2018-2021 LUONNOS 2.11.2018
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Koulutuksen toimintaympäristö ja koulutustoimiala Pohjois-Karjalassa... 3 2.1. Koulutus osana aluekehittämistä... 4 2.2 Koulutustarjonnan nykytila... 6 Lukiokoulutus... 7 Ammatillinen koulutus... 8 Ammattikorkeakoulutus... 10 Yliopistokoulutus... 11 Vapaa sivistystyö... 11 2.3. Pohjois-Karjala tutkimusmaakuntana... 13 3. Toimintaympäristön haasteet... 14 4. Koulutusstrategiassa priorisoitavat tavoitteet... 17 Sivistyksen ja osallisuuden tuki... 17 Työn ja yrittäjyyden uudistuminen... 19 Koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen... 20 5. Koulutusstrategiaa toteuttavat teot... 21 Nopeisiin työvoimatarpeisiin vastataan koulutuksella... 22 Työurien katkokset käytetään hyödyksi ja uuden ammatin oppiminen tehdään helpoksi... 22 Tiivistetään koulutus- ja työelämätoimijoiden ja työnantajien yhteistyötä... 23 Pohjois-Karjala houkutteleva koulutusmaakunta, johon sijoittuminen on helppoa... 23 ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään älykkäästi... 23 Pohjois-Karjalasta jatkuvan oppimisen kärkimaakunta... 24 6. Koulutus- ja sivistysstrategian toimeenpano ja seuranta... 24 Liite 1 Koulutusstrategian laadintaprosessi... 25 1
1. Johdanto Koulutus on ollut keskeinen keino edetä elämässä ja saavuttaa taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Opiskelu ja tutkinto eivät kuitenkaan takaa työtä ja taloudellista turvallisuutta samalla tavoin kuin menneinä vuosikymmeninä. Työelämän muutoksissa pärjäämisessä korostuukin jatkuvan oppimisen ja oppimistaitojen merkitys. Ammattien ja elinkeinorakenteen muutokset haastavat myös koulutus- ja sivistyssektoria kehittämään koulutustarjontaa, pedagogisia ratkaisuja ja tehokkaampia toimintatapoja. Samalla on huolehdittava perusasteen koulutuksen antamista valmiuksista opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Muutoksen seuraaminen ei riitä, vaan on pystyttävä ennakoimaan työelämän muuttuvia tarpeita. Työ- ja koulutuspolitiikan tavoitteiden yhteensovittaminen on yhä merkityksellisempää alueen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kasvun turvaamiseksi. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia, vaikuttavampia ja markkinoiden tarpeita vastaavia palveluja, kuten koulutusta tukemaan yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Oikein kohdennetulla koulutuksella tuetaan elinkeinojen uudistumista ja luodaan uutta työtä. Osaavan työvoiman saatavuus on yhä tärkeämpi yritysten menestystekijä, ja saatavuusongelmat eivät enää rajoitu vain kasvukeskuksiin vaan ovat yleistyneet koko maassa alueesta ja monesti myös toimialasta riippumatta. Usealla kasvavalla toimialalla haasteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, eli osaavaa työvoimaa ei löydy kasvuyritysten tarpeisiin, vaikka samanaikaisesti työttömänä on koulutettuja osaajia. Kohtaanto-ongelmat näkyvät yhteiskunnassa muun muassa työttömyyden suorina ja välillisinä kustannuksista sekä talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden esteinä. Myös yritysten kilpailukykyä voidaan tukea osaavan työvoiman tarjonnalla ja samalla purkaa työttömyyttä. Tavoitteena on saada yritykset tunnistamaan osaava työvoima kilpailukykytekijänä omalle liiketoiminnalleen. Pohjois-Karjala voi toimia tiennäyttäjänä koulutuksen arvostuksen ja laadun nostamisessa uudelle tasolle: Itä-Suomen yliopiston toteuttama Suomen laajin opettajakoulutus tukee koulutuksen ja tutkimuksen työelämäyhteyttä ja kehittämistä. Pohjois-Karjalan erityispiirteenä on kattava ja monipuolinen koulutusverkosto sekä laaja-alainen yhteistyö koulutustoimijoiden ja kehittäjäorganisaatioiden välillä. Pohjois-Karjala on jo nyt kokoaan suurempi koulutustoimija ja profiloitumalla koulutusmaakunnaksi voidaan alueen asemaa vahvistaa entisestään. Koulutus, tutkimus ja osaaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymisessä ja maakunnalla on keskeinen rooli haettaessa alueellisia painopisteitä ja vahvuusalueita. Maakuntauudistuksen myötä alueen toimijoiden roolit ja organisaatioiden väliset suhteet muuttuvat ja muutoksessa korostuu tarve luoda uudelle maakunnalle pysyvä toimintatapa koulutuksen yhteistyön kehittämiselle. Strategiatyö tukee EU:n seuraavan strategiakauden aluekehitys- ja rahoitusinstrumentteja koskevaa vaikuttamista. 2
2. Koulutuksen toimintaympäristö ja koulutustoimiala Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala on noin 163 000 asukkaan maakunta, joka muodostuu kolmesta seutukunnasta ja 13 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja. Maakunnan väkiluku kasvaa 3500 hengellä ja kuntamäärä yhdellä Heinäveden liittyessä Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa. Väljästi asutun maakunnan yhdyskuntarakenteelle on tyypillistä asutuksen keskittyminen haja-asutusalueilta keskustaajamiin ja erityisesti Joensuun seudulle, joskin asukkaista yli puolet asuu edelleen tilastoluokituksen mukaisella maaseudulla. Pohjois-Karjalan väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien korkea osuus. Nuorisoikäluokkien pienuus verrattuna työelämästä poistuviin suuriin ikäluokkiin muodostaa Pohjois-Karjalan suurimman haasteen. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuvien määrä ylittää työmarkkinoille tulevien määrän vuoteen 2035 asti (Kuvio 1). Pohjois- Karjalassa avautuu työpaikkoja eläköitymisen seurauksena ja näihin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan nuorisoikäluokkien kouluttamisen lisäksi jatkuvaa oppimista ja aikuiskoulutusta. Nuorten ikäluokkien koon pysyessä suhteellisen vakaana joudutaan opiskelijoiden ja työntekijöiden rekrytointialueita laajentamaan ja panostamaan aikuiskoulutukseen. kuvio 1. 18- ja 65-vuotiaiden määrän kehitys vuoteen 2040 saakka Pohjois-Karjalassa. Lähde tilastokeskus, väestöennuste 2015. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, siirtolaisuus, tiedon määrän ja tiedon saatavuuden kasvu vaikuttavat koulutuksen kenttään myös Pohjois-Karjalassa ja synnyttävät tarpeen uudenlaiselle monialaiselle osaamiselle ja aikaisempien taitojen päivittämiselle. Jatkuvan oppimisen tueksi ja uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan räätälöityjä koulutusratkaisuja kaikille koulutusasteille. Pitkät välimatkat ja väestön ikääntyminen ovat Pohjois-Karjalassa merkittäviä tekijöitä koulutuksen tarjonnan ja saavutettavuuden kannalta. 3
Viime vuosina koulutussektorin rooli vahvistunut Pohjois-Karjalassa ja on alettu puhumaan kaikki opetustasot käsittävästä koulutusklusterista. Itä-Suomen yliopiston päätös keskittää opettajankoulutus Joensuun kampukselle ja esiopetuksesta korkeakoulutukseen ulottuva koulutustarjonta mahdollistaa uudenlaisen osaamisen ekosysteemin. Laajaa koulutustarjontaa on myös lähdetty tuotteistamaan Global Education Park:n toimesta koulutusvientiin ja samalla on lisätty eri koulutustoimijoiden välistä yhteistyötä. 2.1. Koulutus osana aluekehittämistä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa todetaan, että korkeatasoinen, monipuolinen ja kansainvälinen koulutus on yksi maakunnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vahvat koulutusorganisaatiot ja niihin kytkeytyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tarjoavat hyvät resurssit alueen osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Maakunnan koulutustarjonnan kattavuus, laadukkuus ja monipuolisuus ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kilpailukykyisiä ja kestävät myös kansainvälisen vertailun. Maakuntaohjelmassa on kolme kehittämistavoitetta osaamiselle: Laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta: korkeaa koulutus- ja sivistystasoa pidetään kehittämisen kulmakivenä ja Pohjois-Karjala on myös jatkossa kokoaan merkittävämpi koulutusmaakunta. Koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus: Koulutuksen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä on vahva vuorovaikutus Pohjois-Karjalassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Elinikäinen oppiminen ja osallistuminen: Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisia kehittämisen elementtejä. Maakuntaohjelmassa on myös kuvattu Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat, joiden ytimen muodostavat kaksi osaamiskokonaisuutta: 1) Metsäbiotalouden uudet ratkaisut muodostaa maakunnan vahvimman tutkimus- ja osaamispohjaisen kokonaisuuden. Kansainvälisesti ainutlaatuisen osaamiskeskittymän ohella metsäbiotalouden kilpailutekijöinä ovat alueen mittavat metsä- ja bioenergiavarat sekä alan yli 500 yritystä. Metsäbiotalous on myös Joensuun kaupungin ja valtion välisen kasvusopimuksen pääteemana, johon liittyy fotoniikan ja oppimisen digitalisaation mahdollisuuksien vahvistaminen. 2) Teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina-osaamisala on teknologiateollisuuteen painottuva yritysvetoinen kokonaisuus. Elinkeinoelämän osaamista täydentävät Itä- Suomen yliopiston luonnontieteiden alat (tietojenkäsittelytiede, kemia, fysiikka ja matematiikka), Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian tekniikan koulutusalojen osaaminen sekä näiden alojen tutkimus- ja testausympäristöt. 4
Älykkään erikoistumisen valintoihin liittyen maakuntaohjelmassa on neljä kehittämisen temaattista toimintakokonaisuutta, joissa kaikissa on koulutussektorilla keskeinen rooli (teollinen uudistuminen, ketterä innovaatiotoiminta, julkinen sektori kokeilu- ja kasvualustana ja huippuosaamisen verkostot ja kumppanuudet). Merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia liittyy myös kaivannaistoimintaan ja matkailuun. Luonnonvara-aloista myös maataloudella ja ruoantuotannolla on tärkeä merkitys. Valtakunnan kärkitasoa ollaan erityisesti luomutuotannossa, jonka osuus peltopinta-alasta vuonna 2016 oli noin neljäsosa. 5
2.2 Koulutustarjonnan nykytila Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta, jonka oppilaitosten tarjoamaan koulutukseen osallistui lähes 40 000 koululaista ja opiskelijaa vuoden 2016 aikana. Lisäksi maakunnassa on koulutettu vuosittain noin 1500 opiskelijaa työvoimakoulutuksilla ammatillista osaamista täydentävissä koulutuksissa, kotoutumiskoulutuksissa, yrityslähtöisissä rekrytointikoulutuksissa ja yrittäjyyttä tukevissa koulutuksissa. Taulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Pohjois-Karjalan oppilaitoksissa 2016. lähde: Tilastokeskus: koulutus, oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. Pohjois-Karjala 2016 Opiskelijat, yhteensä Tutkinnot, yhteensä koulutuslajit yhteensä 39 539 7 251 Peruskoulutus yhteensä 14 740 1 721 Peruskoulukoulutus 14 627 1 700 Perusasteen aikuiskoulutus 113 21 Lukiokoulutus yhteensä 2 749 871 Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma 2 593 853 Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma 156 18 Ammatillinen koulutus (ml. Oppisopimus) 10 240 2 383 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (ei oppisop.) 6 086 1 418 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: perustutkinnot (ei oppisop.) 1 860 379 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: ammattitutkinnot (ei oppisop.) 1 195 328 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: erikoisammattitutkinnot (ei oppisop.) 254 60 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (oppisop.) 8 0 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: perustutkinnot (oppisop.) 431 87 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: ammattitutkinnot (oppisop.) 262 73 Näyttötutkintoon valmistava koulutus: erikoisammattitutkinnot (oppisop.) 144 38 Ammattikorkeakoulutus yhteensä 3 747 691 Ammattikorkeakoulutus, peruskoulutus 2 860 522 Ammattikorkeakoulutus, aikuiskoulutus 561 116 Ammattikorkeakoulutus, jatkokoulutus (ylemmät AMK-tutkinnot) 326 53 Yliopistokoulutus 8 063 1 585 Yliopistojen peruskoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 7 264 1 518 Yliopistojen jatkokoulutus (lisensiaatin-, tohtori- ja lääkäreiden erikoistumiskoulutus) 799 67 6
Väestön koulutustaso ja tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat nousseet Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Vuonna 2016 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Pohjois- Karjalassa hivenen suurempi (71,4 %) kuin koko maassa (71,3 %). Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (45,7 %) on suurempi kuin koko maassa (40,2 %). Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on pienempi Pohjois-Karjalassa (25,1 %) kuin koko Suomessa (30,4 %) ja siten aikuisväestön koulutustaso on koko maata matalampi. Lukiokoulutus Pohjois-Karjalassa toisen asteen yleissivistävää koulutusta tarjosi vuonna 2016 yhteensä 13 lukiota, jotka sijaitsivat 10 kunnassa. Pohjois-Karjalan kunnista Liperissä, Rääkkylässä ja Valtimolla ei ole lukiota, mutta vuonna 2021 Pohjois-Karjalaan liittyvällä Heinävedellä on lukio. Normaalikoulun lukio on Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa toimiva opettajankoulutusyksikön harjoittelukoulu. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kansainvälinen kielikoulu, joka tarjoaa esi-, perus- ja lukio-opetusta Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa. Juuan lukio on erikoistunut kuvataiteeseen ja muotoiluun. Taulukko 2. Lukiot ja lukiolaiset vuonna 2016 sekä lukio-opinnot vuonna 2017 aloittaneet kunnittain Pohjois-Karjalassa. Lähde: Vipunen Kunnat 2016 Oppilaitoksia 2016 Opiskelijoita 2016 uusia opiskelijoita 2017 LKM LKM LKM Ilomantsi 1 36 10 Joensuu 4 1759 578 Juuka 1 39 15 Kitee 1 143 42 Kontiolahti 1 245 77 Lieksa 1 120 38 Nurmes 1 111 39 Outokumpu 1 83 28 Polvijärvi 1 70 22 Tohmajärvi 1 63 15 Pohjois-Karjala 13 2669 864 Heinävesi 1 26 8 Pohjois-Karjala 2020 14 2695 872 7
Ammatillinen koulutus Keskiasteen tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta tarjosi vuonna 2016 Pohjois-Karjalassa yhteensä 13 oppilaitosta. Koulutuksen Riveria ammatillinen koulutus Riverian tehtävänä on valmentaa tulevaisuuden osaajia työelämään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtavan koulutuksen tarjonta on monipuolista, ja opiskelu ammattiin on työelämälähtöistä, opiskelijan työllistymistä ja itsensä työllistämistä tukevaa. Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen ohella tarjoamme täydennyskoulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Olemme myös aktiivinen aluekehittäjä. Riveriassa opiskelee vuosittain yli 17 000 nuorta ja aikuista ja henkilöstöä on noin 800. järjestäjät ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Itä- Suomen liikuntaopisto, Joensuun konservatorio, Kiteen evankelinen kansanopisto, Lieksan kristillinen opisto. Ammatillista erityisopetusta tarjoaa Ammattiopisto Luovi. Ammatillisesta koulutuksesta vastaa pääasiassa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, jonka toimipaikkoja on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Riverian palveluihin kuuluvat ammatillisiin tutkintoihin johtava koulutus ja täydennyskoulutus, oppisopimustoiminta, vapaa sivistystyö ja kesäyliopistotoiminta. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa suurimmat opiskelijamäärät ovat teknologian toimialalla teollisuudessa ja rakentamisessa sekä palvelut ja hyvinvointi -toimialalla sosiaali- ja terveysalalla, liiketoiminnassa ja kulttuurialalla. 8
Taulukko 3. Ammattikoulut ja niiden opiskelijoiden lukumäärä kunnittain Pohjois-Karjalassa vuonna 2016. Lähde Vipunen, ammattikoulut, koulutuksen järjestäjä Ammattikouluopiskelijat kunnittain ja kouluittain 2016 Oppilaitoksia LKM Opiskelijoita LKM Joensuu 6 5391 Itä-Suomen liikuntaopisto 129 Joensuun konservatorio 87 P-K:n aikuisopisto 2311 P-K:n amm. opisto Joensuu palvelut 1268 P-K:n amm. opisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 1490 Pohjois-Karjalan opisto 106 Kitee 2 297 Kiteen ev. kansanopisto 28 P-K:n amm. opisto Kitee 269 Lieksa 2 313 Lieksan kristillinen opisto 18 P-K:n amm.opisto Lieksa 295 Nurmes 1 217 P-K:n amm.opisto Nurmes 217 Outokumpu 1 597 P-K:n amm.opisto Outokumpu 597 Valtimo 1 248 P-K:n amm.opisto Valtimo 248 Pohjois-Karjala 13 7063 9
Ammattikorkeakoulutus Karelia-ammattikorkeakoulu on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Karelian tehtäviä ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä palveluliiketoiminta. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Opiskelijamäärällä mitattuna runsas kolmannes Kareliaammattikorkeakoulun opetuksesta kohdentuu terveys- ja hyvinvointialoille, tekniikan aloja opiskelee joka viides ja lähes yhtä moni Karelian opiskelijoista opiskelee kauppa-, hallinto- ja oikeustieteitä. Karelia-ammattikorkeakoulu Kareliassa on monipuolista ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Erilaisiin elämänvaiheisiin liittyvällä jatkuvalla oppimisella on tärkeä rooli korkeakoulun toiminnassa ja Karelia on maamme suurimpia avoimen ammattikorkeakoulun opintojen toteuttajia. Opiskelijakunta POKA on aktiivisesti mukana korkeakouluyhteisön kehittämisessä. Karelian tulokset ovat Suomen ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa ja laadunhallinta on auditointien perusteella erinomaista. Karelia toimii tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinotoimijoiden kanssa ja on maakunnan suurin aluekehityshankkeiden toteuttaja. Hanketoiminta suuntautuu maakunnan kannalta keskeisiin painoaloihin, joita ovat uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi tarjoamme yrityksille monipuolisia asiantuntijapalveluita sekä täydennyskoulutusta. www.karelia.fi Taulukko 4. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2017. Lähde: Vipunen Ammattikorkeakoulut, opiskelijat ja tutkinnot Opiskelijamäärä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät 2017 koulutusaloittain vuonna 2017. LKM % Kasvatusalat 57 1,6 % Humanistiset ja taidealat 235 6,4 % Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 695 18,9 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 246 6,7 % Tekniikan alat 736 20,0 % Maa- ja metsätalousalat 211 5,7 % Terveys- ja hyvinvointialat 1296 35,3 % Palvelualat 182 5,0 % Muut tai tuntemattomat koulutusalat 13 0,4 % Yhteensä 3671 100,0 % 10
Yliopistokoulutus UEF Joensuun kampuksella opiskelee liki 8000 tutkinto-opiskelijaa. Kampus on tiivis ja helppokulkuinen ja se sijaitsee aivan Joensuun keskustan tuntumassa. Palvelut ovat lähellä kampusta, ja kaupungille voi poiketa kesken opiskelupäivänkin. Joensuussa opiskelijan tarvitsemat palvelut terveydenhuollosta ylioppilaskuntaan sijaitsevat kampusalueella. Uudet itseopiskelutilat tarjoavat hyvät puitteet opiskelulle Itä-Suomen yliopisto (UEF) on yksi maamme suurimmista yliopistoista, joka toimii kahdella kampuksella: Joensuussa ja Kuopiossa. Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa koulutusta 13 koulutusalalla ja lähes sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Koulutusalojen määrän mukaan Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto, jossa opiskelee 3000 uutta opiskelijaa vuosittain. Itä-Suomen yliopistossa opiskelee noin tuhat ulkomaista tutkinto- ja vaihtoopiskelijaa vuosittain. Yliopiston toiminta-ajatuksena onkin kansainvälinen, monitieteinen ja opiskelijakeskeinen tiedeyliopisto. www.uef.fi Vapaa sivistystyö Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa on tarjolla vapaan sivistystyön palveluja, jotka elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukevat yksilöiden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Niitä tarjoavat liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalaisopistot, musiikkiopistot ja kesäyliopistot. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Taiteen perusopetusta Joensuussa antavat esimerkiksi Joensuun seudun kansalaisopisto, Taito Pohjois-Karjala ry, Joensuun konservatorio ja Joensuun Tanssiopisto. Opetusta on muun muassa kuvataiteen, sirkustaiteen, näyttämötaiteen, käsityötaiteen ja sanataiteessa sekä musiikin ja tanssitaiteen parissa. Pielisen Karjalan musiikkiopisto toimii viidessä kunnassa ja myös Keski- Karjalassa on oma musiikkiopistonsa. 11
Taulukko 5. Vapaan sivistystyön koulutukset ja osallistujamäärät Pohjois-Karjalassa vuonna 2016. Lähde: Vipunen, koulutuksen yhteiset, tutkintoon johtamaton koulutus Vapaa sivistystyö Pohjois- Karjalassa vuonna 2016 Koulutukset kursseja Osallistuneet henkilöä Liikunnan koulutuskeskukset 1681 13520 Joensuu 1681 13520 Kansanopistot 104 2325 Joensuu 4 66 Kitee 73 1728 Lieksa 27 531 Kansalaisopistot 2888 35528 Ilomantsi 233 2641 Joensuu 1744 20390 Juuka 138 1725 Kitee 198 2202 Lieksa 211 3184 Nurmes 234 3456 Tohmajärvi 130 1930 Kesäyliopistot 46 2335 Joensuu 46 2335 Yhteensä 4719 53708 Taulukko 6. Vapaan sivistystyön opetustunnit Pohjois-Karjalassa vuosina 2010-2016. Lähde: Vipunen, koulutuksen yhteiset, tutkintoon johtamaton koulutus. (Joensuun seudun kansalaisopiston tarjoama koulutus tilastoituu Joensuuhun, vaikka koulutusta järjestetään Joensuun lisäksi Kontiolahdessa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä. Keski-Karjalan kansanopisto järjestää koulutusta Kiteellä ja Rääkkylässä). Opetustunnit vuosina 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ilomantsi 5 031 4 905 4 801 4 815 4 501 4 835 4 926 Joensuu 43 441 46 348 48 342 46 844 48 367 45 721 45 526 Juuka 3 527 4 493 4 624 4 188 4 003 4 102 4 234 Kitee 12 866 12 751 12 302 11 495 11 969 10 068 9 483 Lieksa 15 158 14 321 14 174 13 421 13 974 13 425 13 762 Nurmes 4 774 4 726 4 987 4 897 4 959 5 032 4 661 Tohmajärvi 3 516 3 248 3 067 3 082 3 014 3 033 3 007 Pohjois-Karjala 88 313 90 792 92 297 88 742 90 787 86 216 85 599 12
2.3. Pohjois-Karjala tutkimusmaakuntana Tutkimus- ja koulutusorganisaatioita ovat Itä -Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalassa sijaitsevia merkittäviä tutkimuslaitoksia ovat Euroopan metsäinstituutti (EFI), Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Lisäksi tutkimusta tehdään Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimipisteessä Outokummussa sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa (ISO). Tutkimuksellisina, kansainvälisen tason painopisteinä voidaan pitää biotalouteen ja erityisesti metsäbiotalouteen liittyvää koulutusta ja tutkimusta. Tulevaisuuden nousevina sektoreina voidaan nähdä optiikan ja sen sovellusten tutkimus. Myös digitalisaation sovellukset biotalouden ja optiikan tutkimus- ja kehitystyössä ovat vahvoja. Taulukko 7. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Pohjois-Karjalassa 2010 2016. Lähde: Tilastokeskus, Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta, Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&k-menot Miljoonaa T&k-henkilöstö Tutkimustyövuodet Kaikki yhteensä Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Kaikki yhteensä Yritykset 2010 82,2 20,5 13,1 48,5 1 687 333 183 1 171 923,7 201 164,1 558,6 2011 87,6 22,9 13,6 51,1 1 513 372 184 957 923,1 207,6 162 553,5 2012 86,4 21,7 13,7 51 1 586 384 180 1 022 898,7 206,2 155,8 536,7 2013 85,8 21,6 13,3 51 1 503 440 169 894 885,2 229,5 146,4 509,3 2014 86,9 21,2 13 52,8 1 473 369 160 944 884,9 208,9 141,7 534,2 2015 79,2 21,2 10,2 47,8 1 430 387 115 927 811,2 241,1 73,1 496,9 2016 88,5 26,8 8,8 52,9 1 464 405 121 939 843,8 272,7 65 506,1 * YVT yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Kaikki yhteensä Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Taulukko 8. Sektoritutkimuslaitosten tutkimusmenot Pohjois-Karjalassa vuonna 2016 lähde: Vipunen, Tutkimus ja kehitystyö, sektoritutkimus, tutkimusmenot / maakunta Sektoritutkimus Pohjois- Karjalassa Tutkimusmenot (1000 euroa) Geologian tutkimuslaitos 2 300 Luonnonvarakeskus 5 481 Suomen ympäristökeskus 980 Yhteensä 8 761 13
3. Toimintaympäristön haasteet Pohjois Karjalan koulutussektorin toimintaympäristöön liittyviä keskeisiä haasteita luovat: arvojen muutokset, osaamisen ja työn muutos, nuorisoikäluokkien pieneneminen sekä koulutuksen rahoituksen kiristyminen. Selkeitä muutoksia ovat myös oppimistulosten eriytyminen alueiden välillä, opiskelijoiden erilaistuminen ja koulutuksen kansainvälistyminen. Opintojen jälkeinen työllistymisen merkitys korostuu niin opiskelupaikan ja alan valinnassa, kuin koulutuksen vaikuttavuuden mittauksessa. Koulutuksen alueellinen saavutettavuus ja osaamisen kehittämisen turvaaminen reuna-alueilla tarvitsee uusia ratkaisuja kouluverkon harventuessa ja koulutuksen maantieteellisesti keskittyessä. Koulutuksessa myös terveellisten oppimisympäristöjen merkitys nousee hyvinvointi ja viihtyvyystekijänä. Yritysten ja työnantajien rooli on kasvamassa koulutuksessa ja haasteena on, miten työelämä yhteys saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä ja työnantajien osaamistarpeisiin vastattua koulutuksen keinoin ja samalla myös työnantajat osallistumaan koulutuksen kehittämiseen. Arvojen muutokset haastavat formaalin koulutusjärjestelmän osaamisen ja ymmärryksen kehittäjänä ja voivat heikentää erityisesti nuorten motivaatiota hakeutua tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Luottamusta koulutusjärjestelmään haastaa myös käsitys koulutusjärjestelmän kankeudesta reagoimaan muutoksiin ja uusiin osaamisvaatimuksiin. Koulutuksen arvostuksen koettiin kaipaavan nostetta ja koulutuksen arvon näkyväksi tekemistä. Arvojen muutos haastaa myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yksilöllistymisen seurauksena yhteisesti jaetun tiedon ja tieteen asema yhteiskunnallisessa keskustelussa heikkenee. Taloudellinen eriarvoisuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä, mutta tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Alueet eriarvoistuvat koulutuksen saavutettavuuden mukaan ja riskinä on alhaisen koulutustason ja syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle. Arvot ja arvostukset vaikuttavat myös nuorten koulutusalan ja ammatinvalintaan. Suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee vahva sukupuolen mukainen segregaatio eli jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Pohjois-Karjalassa naisten osuus työntekijöistä oli suurin vuonna 2016 sosiaali- ja terveysalalla (yli 87 % työllisistä), majoitus- ja ravitsemisalalla kolme neljästä työntekijästä oli naisia (77 %) ja koulutusalalla kaksi kolmesta (66 %). Miesvaltaisimpia aloja olivat rakentaminen (93 % miehiä), kaivosteollisuus (90 % miehiä) sekä kuljetus ja varastointi (86 % miehiä). Koko maahan verrattuna Pohjois-Karjalassa on jyrkempi sukupuolten mukainen toimialajako työmarkkinoilla ja tätä jakoa pitää pystyä lieventämään. Osaamisen ja työn muutos on nopeaa. Työuran aikana yksilöt joutuvat entistä tiiviimmin päivittämään osaamistaan täydentävällä tai uudelleen suuntaavalla koulutuksella, joskus on tarpeen suorittaa kokonaan uusi tutkinto. Muutokset haastavat koulutusjärjestelmän ja eritysesti elinikäistä oppimista tukevat toimintatavat. Koulutusrakenteissa tulee entistä paremmin mahdollistaa jatkuva oppiminen. 14
Pohjois-Karjalassa koulutusorganisaatioiden tuloksellista toimintaa haastaa nuorisoikäluokkien pieneneminen. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa asui 23 269 alle 15-vuotiaista (14,3 % väestöstä) ja 40 578 yli 65-vuotiasta (24,9 % väestöstä). Vuoteen 2010 verrattuna alle 15 vuotiaiden määrä on vähentynyt 1 518 ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut 7397 hengellä. Koulutien aloittavien ikäluokkien pienentyessä on koulutuksen järjestäminen koko maakunnan alueella entistä haastavampaa. Toisaalta yhä useampi aikuinen tarvitsee uutta ammatillista osaamista. Koulutukseen kohdistuviin säästöpaineisiin haetaan vastausta digitalisaatiosta ja sähköisistä palveluista. Koulutuksen ja palveluiden kehittäminen edellyttää digitaalisten valmiuksien lisäksi uudenlaisia pedagogisia valmiuksia opetushenkilöstöltä. Kehittämistyön tueksi tarvitaan tutkimusta uusien välineiden vaikutuksesta oppimiseen, kasvuun ja elämänhallinnan valmiuksien kehittymiseen. PISA tutkimuksen perusteella oppimistulokset eriytyvät aiempaa selkeämmin maaseudun ja kaupunkien välillä. Eriytymistä on tunnistettu tapahtuvan myös opetusryhmien välillä koulujen sisällä. Tämä johtaa koulutuksellisen tasa-arvon heikentymiseen eriytyvien oppimistulosten kautta ja siksi, että koulutus ja osaaminen keskittyvät alueille ja yksilöille, joilla on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset osaamisen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat tärkeä erityisryhmä koulutuksen kehittämiselle. On tärkeää muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan he tulevat hyvin erilaisista taustoista. Maahanmuuttajien kotoutumisessa ja koulutuksessa on tärkeää tunnistaa aikaisemmin hankittu osaaminen ja tukea koulutuksen suuntautumista omien vahvuuksien ja mielenkiinnon mukaan. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat oma erityinen ryhmänsä koulutuksen kannalta. Vaikuttavalla aikuisten kotoutumiskoulutuksella turvataan kielitaidon kehittyminen ja mahdollisimman nopea polku koulutukseen tai suoraan työmarkkinoille. Maahanmuuttajien osaamistaustan tunnistaminen, joustavien koulutusväylien turvaaminen ja työelämälähtöinen oppiminen tuovat osaajia työvoimatarpeisiin. Työperäinen maahanmuutto on ollut yksi keino vastata yritysten työvoimatarpeisiin ja osa Pohjois-Karjalassa työtä tekevistä myös asettuu tänne asumaan. Maakunnassa on kehitetty aktiivisesti koulutusvientiä ja tulevaisuudessa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä saattaa koulutusviennin myötä kasvaa. Koulutus on maailmanlaajuisesti nopeasti kasvava liiketoiminta-alue, mutta Suomella ja Pohjois-Karjalalla on suomalaisen koulutuksen hyvästä imagosta huolimatta tässä liiketoiminnassa vielä vaatimaton osuus. Pohjois- Karjalassa toimii aktiivinen koulutusviennin verkosto Global Education Park Finland. Verkostossa toimijoina ovat Joensuun kaupunki ja Joensuun seudun koulutuksen tarjoajat (Riveria, Karelia, UEF ja perusasteen oppilaitokset). Itä-Suomen yliopiston vahvan opettajakoulutuksen ja älykkään erikoistumisen osaamiskokonaisuuksien kanssa koulutusvienti muodostaa kehittämisen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen alustan joka tarjoaa merkittävän kasvumahdollisuuden Pohjois- Karjalan koulutusklusterin toimijoille. Maakuntauudistuksen myötä sivistyksen, osaamisen kehittämisen sekä kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden järjestämisen merkitys korostuu kuntien tehtävänä. Varhaiskasvatus ja 15
perusopetus luovat pohjan oppimiselle sekä inhimillisen pääoman kerryttämiselle. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys kuntien vetovoima- ja elinvoimatekijänä on tärkeä tuoda selvästi esille. Pohjois-Karjalassa on koulutuksesta valmistuvien työllistyminen ollut koko maata haasteellisempaa. Ero vuonna 2015 valmistuneiden työllisyydessä Pohjois-Karjalan ja koko maan välillä oli 8,7 prosenttiyksikköä koko maan eduksi. Tutkinnon jälkeinen työllistyminen on parasta lääkärien erikoistumiskoulutuksen ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden joukossa (nämä tutkinnot suoritetaan usein työn ohessa). Työttömäksi Pohjois-Karjalassa jäi 16,4 % valmistuneista, joka on 3,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Eniten työllistymishaasteita on ammatillisen koulutuksen suorittaneilla, tohtorin tutkinnon suorittaneilla tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Pohjois-Karjalassa päätoimista opiskelua jatkoi 16,4 % valmistuneista, joka 6,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Valitettavasti sijoittumisesta ei ole tuoreempia tilastoja käytettävissä, mutta viime aikojen nopea työttömyyden lasku koko maassa ja Pohjois- Karjalassa on oletettavasti laskenut myös vastavalmistuneiden työttömyyttä. 16
Taulukko 9. Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta koulutusasteen mukaan Pohjois-Karjalassa 2016. Lähde: Tilastokeskus, Koulutus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 4. Koulutusstrategiassa priorisoitavat tavoitteet Strategiset tavoitteet koulutuksen ja sivistyksen kehittämiselle hahmoteltiin kahdessa työpajassa. Työpajoissa keskeisiksi kehittämisteemoiksi nostettiin: Sivistyksen ja osallisuuden tukeminen, joka tarkoittaa monipuolisen osaamisen arvostuksen nostamista välineenä osallisuuden tukemisessa. Työn ja yrittäjyyden uudistuminen, joka tarkoittaa lisääntyvää tarvetta jatkuvalle oppimiselle ja aikuisoppimista tukeville järjestelmille. Vetovoimainen ja työllistävä koulutus on tärkeää maakunnan elinvoiman kannalta ja vetovoiman kehittämisessä opintojen työelämäyhteyden ja työllistävyyden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi strategialla edistetään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä oppimisen mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valituilla kehittämisteemoilla on kytkentä maakuntaohjelman osaamisen kehittämisen tavoitteisiin (taulukot 1-4). Sivistyksen ja osallisuuden tuki Sivistys ja monialainen osaaminen edistävät osallisuutta ja luovat pohjaa jatkuvalle oppimiselle. Osallisuuden tukemiseen liittyy myös pyrkimys oppimisen mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen. Sivistyksen ja osallisuuden kehittämisteeman muutosajureiksi tunnistettiin: osaamisen, oppimisen ja ohjauksen muuttuvat tarpeet, ohjauksen yhteisöllisyys, koulutustason ja koulutuksen arvostuksen periytyminen, yksilöiden muuttuvat arvot ja arvostukset suhteessa osaamiseen, kouluttautumiseen ja työhön, digiosallisuus sekä eri-ikäisten ihmisten osallistuminen. Koulutuksen arvostuksen laskulla ja opiskelijoiden kokemalla turvattomuudella tai näköalattomuudella on pitkälle ulottuvat vaikutukset sivistykseen sekä osallisuuteen. 17
Koulutuksen arvostuksen nostamiseksi täytyy pystyä osoittamaan, että koulutus parantaa hyvinvointia, työllistymistä ja taloudellista turvallisuutta. Opiskelijahyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää toimivaa yhteistyörakennetta ohjaus- ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Positiivisella ja yhdessä toteutetulla viestinnällä voidaan vaikuttaa koulutuksen arvostukseen ja koulutusmaakunnan imagoon. Sivistykseen ja monipuoliseen osaamiseen, jota tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat kuuluvat myös taito- ja taideaineiden osaaminen. Taito- ja taideaineiden merkitys näkyy selvimmin luovan työn kasvuna, mutta myös perinteisillä toimialoilla taito- ja taideaineiden soveltamiselle kysyntää. Sivistyksen ja kulttuurin työmarkkinoilla mitattavan välineellisen arvon lisäksi on tärkeä tunnistaa kulttuurin ja sivistyksen arvo itsessään tavoiteltavina asioina. Tutkintoon johtavan opiskelun lisäksi vapaalla sivistystyöllä on tärkeä rooli osallisuuden ja sivistyksen lisäämisessä. Vapaan sivistystyön kautta on mahdollista kehittää osaamistaan oman mielenkiinnon perusteella. Vapaan sivistystyön kurssitarjonta on helposti saavutettavaa ja monipuolista, mikä edistää osallisuutta. Taulukko 10. Koulutuksen ja osaamisen arvostuksen nostaminen 18
Taulukko 11. Opiskelijoiden arki tukee opinnoista selviämistä Työn ja yrittäjyyden uudistuminen Työn ja yrittäjyyden uudistuminen -teemassa muutosajureiksi tunnistettiin muun muassa tarve uusille yrittäjyyden ja työn tekemisen muodoille, digitalisaation käyttämättömät mahdollisuudet, vahva opettajakoulutus ja koulutustoimiala, tarve uudistaa ajattelutapaa yrittäjyydestä, yritysten ja yrittäjien kasvuhalun herättäminen sekä koulutusviennin mahdollisuudet. Työn ja yrittäjyyden uudistuminen ja uudet osaamisvaatimukset vaikuttavat myös suoraan työvoiman kohtaantoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskeisenä ja laajasti työn muutokseen ja uudistumiseen vaikuttavana haasteena ja kasvumahdollisuutena tunnistettiin aikuiskoulutuksen tarve kaikilla koulutustasoilla. Työn uudistumisesta syntyy myös tarvetta ammattitaidon päivittämiseen, erikoistumisopintoihin ja työnantajan tarpeisiin räätälöityihin täsmäkoulutuksiin. Kuva 1. Automatisaation työllisyysvaikutukset Suomessa vuoteen 2030 mennessä (McKinsey 2017c). Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018, artikkeli Tekoäly ja muuttuva työ, Olli Koski). 19
Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen edellyttävät helposti saavutettavaa ja laadukasta koulutustarjontaa sekä sitä, että koulutuksen osallistumisen edellytykset on turvattu. Oppimisen ilon ja motivaation löytymisen kannalta ovat tärkeitä myös kaiken ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten osaamisen tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja arvon antaminen. Maakunnassa voidaan toimenpidetasolla muun muassa tehdä tiiviimpää yhteistyötä valtakunnallisen rahoituksen hakemisessa ja eri koulutusasteet ylittävän yrittäjyyspolun sekä koulutusvientiä tukevan yhteistyörakenteen laatimisessa. Koulutuksen arvostuksen kasvu vaikuttaa myös työttömien ja työssä käyvien haluun osallistua koulutukseen. Tulevaisuudessa, varsinkin syrjäseuduilla, voi olla tarpeen entistä laajempi osaaminen, ns. moniammatillisuus, jos yksi ammatti ei riitä takaamaan kokoaikaista työtä. Jatkuva oppiminen on keskeisessä roolissa moniammatillisuuden ja moniosaamisen mahdollistajana. Taulukko 12. Aikuiskoulutuksen vetovoiman kasvattaminen ja koulutuksen laajentaminen Koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen Koulutuksen vetovoiman parantaminen tunnistettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja työllistyminen vetovoiman keskeiseksi tekijäksi. Haasteena Pohjois-Karjalassa on ollut valmistuvien nuorten koko maata heikompi työllistyminen tai työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Jos nuori ei heti valmistumisen jälkeen pääse työhön, voi työuralle aiheutua merkittävää haittaa. Työllistymisen estyessä tai viivästyessä moni myös muuttaa työn perässä muualle. Tästä seuraa ikäluokan pieneneminen edelleen ja sitä kautta alueen elinvoimaisuuden ja vetovoiman heikkeneminen. 20
Keskeisenä ongelmana nähtiin se, että nuoret eivät kiinnity alueelle ja alueen yrityksiin jo opintojen aikana ja heti valmistumisen jälkeen. Jotta kiinnittyminen alueen yrityksen paranee, täytyy vahvistaa yhtäältä yritysten tietämystä opiskelijoiden osaamisista ja toisaalta koulutustoimijoiden tietämystä siitä, millaista osaamista yritykset ja työnantajat tarvitsevat ja millaisia kehittämishankkeita opiskelijoille on yrityksissä tarjolla. Toimenpidetasolla voidaan parantaa tiedonvälitystä ja tarjota foorumeita työnantajien, opiskelijoiden ja koulutustoimijoiden kohtaamiselle. Viestinnässä voidaan hyödyntää kansainvälisiä osaajia ja tuoda esille hyvän perusopetuksen merkitys vetovoimatekijänä. Taulukko 13. Koulutuksen vetovoiman ja työllistävyyden parantaminen 5. Koulutusstrategiaa toteuttavat teot Strategiaprosessissa haettiin vuorovaikutteisesti yhteistä ymmärrystä toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista ja käytiin priorisointikeskustelua siitä, mitkä tunnistetuista koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä haasteista ovat keskeisimmät Pohjois-Karjalan kehittymisen kannalta. Toimijoiden yhteiselle työlle muotoutui neljä priorisoitua tavoitetta: 1. Koulutuksen ja oman osaamisen kehittämisen arvostus kasvaa kaikissa ikäryhmissä 2. Opiskelijat kokevat opiskelun Pohjois-Karjalassa innostavana, tavoitteellisena ja turvallisena 21
3. Eri-ikäiset kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja koulutukseen osallistuminen on mahdollista ja luontevaa kaikissa elämäntilanteissa ja 4. Pohjois-Karjala on haluttu opiskelupaikka, jossa opiskelijat kiinnittyvät yrityksiin ja työelämään jo opintojen aikana ja työllistyvät nopeasti Tunnistetut kehittämishaasteet ovat koulutuksen laadun ja kehittämisen kannalta kansallisesti tärkeitä ja alueellisen kehittymisen ja erikoistumisen kannalta relevantteja. Työpajoissa myös löydettiin askelmerkkejä kohti tavoitetilaa. Näitä polkuja on jatkossa työstettävä siten, että koulutus- ja sivistystoimijat mukaan lukien alueen elinkeinoelämä vastuutetaan strategian toteutuksen osalta. Maakuntaliitolla on keskeinen rooli tiekartan toteutuksen koordinaattorina ja seuraajana. Koulutuksen ja sivistyksen kehittäminen edellyttää taustaksi tutkimustietoa. Erityisesti kaivataan tietoa siitä, miten digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden kasvava käyttö vaikuttaa ajatteluun ja oppimiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Itä- Suomen yliopiston laaja kasvatuksen ja koulutuksen tutkimus ja osaaminen tarjoavat erinomaisen yhteistyöalustan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijoille koulutuksen, kasvatuksen ja uusien oppimisympäristöjen tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Strategian toteutumista tukevia tekoja ovat: Nopeisiin työvoimatarpeisiin vastataan koulutuksella Koulutusten toteutuksessa on huomioitava yhä vahvemmin opintojen osumatarkkuutta suhteessa työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin tulee tarttua nopealla reagoinnilla silloin kun koulutusratkaisuilla voidaan vaikuttaa niihin. Joustavat opinnot ja opintojen räätälöinti tukevat jatkuvaa oppimista. Ennakoinnilla pyritään tunnistamaan tulevaisuuden työvoimatarpeet ja lyhentämään koulutuksen viivettä. Yhteistyössä viestitään tunnistetuista työvoima- ja osaamistarpeista ja vaikutetaan koulutuksen suuntaamiseen alueellisesti ja muiden maakuntien kanssa, sekä valtakunnallisesti. Kehitetään oppimisympäristöjä ja oppimisen välineitä yhdessä yritysten ja koulutustoimijoiden kanssa; asiantuntijuutta hyödynnetään tehokkaasti yli organisaatiorajojen. Indikaattorit: toteutuneet koulutukset, koulutuksista työllistymiset, hankkeiden tulosindikaattorit, työnantajapalautteet koulutusten vastaavuudesta. Työurien katkokset käytetään hyödyksi ja uuden ammatin oppiminen tehdään helpoksi Jatkuvan oppimisen tarjontaa ja saavutettavuutta sekä aikaisemman osaamisen tunnistamista kehitetään. Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja työssäoppimista. Erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus, joilla laajennetaan aikaisempaa osaamista. Tuotetaan elinikäistä oppimista tukevia ohjaus- ja neuvontapalveluja tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja hyödynnetään asiantuntijuutta tehokkaasti yli organisaatiorajojen (ohjaamo). Vahvistetaan yhteisöllisiä 22
ongelmanratkaisutaitoja ja kytketään ne yrittäjyyskasvatukseen läpi oppimispolun (yrittäjyyspolku). Tuetaan olemassa olevia yrittäjyyttä edistäviä toimintamalleja (esim. Y-akatemia). Indikaattorit: ohjaus- ja neuvontapalveluiden yhteistyön toteutuminen (kyllä/ei), yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen eri asteilla Tiivistetään koulutus- ja työelämätoimijoiden ja työnantajien yhteistyötä Pohjois-Karjalan toimijoiden (koulutuksen järjestäjät, työnantajat, työelämätoimijat) hyvää yhteistyötä pyritään entisestään tiivistämään. Jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi pyritään eri opintotasojen välisiä rajoja madaltamaan ja lisäämään koulutuksen tarjoajien yhteistyötä ja tuetaan koulutusklusterin kokonaisvaltaista kehittämistä. Vakiinnutetaan tutkimustiedon siirron ja tiedon hyödyntämisen menettelyt koulutus- ja elinkeinotoimijoiden välillä (esim. yhteiset foorumit, opiskelijaprojektit yrityksissä). Tuotetaan helposti saavutettavaa koulutusneuvontaa yrityksille osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tuetaan yritysten kasvuedellytyksiä huolehtimalla osaavan työvoiman saatavuudesta sekä tarjoamalla osaamisen vahvistamista työpaikoilla esimerkiksi yrityslähtöisillä työvoimakoulutuksilla. Hyödynnetään aktiivisemmin jo olemassa olevia työelämäverkostoja kuten Työelämä 2020, esimerkiksi tuomalla esille hyviä käytäntöjä työpaikkakohtaisista ratkaisuista http://www.tyoelama2020.fi ja kannustetaan työnantajia tukemaan työntekijöidensä kouluttautumista ja ammatillista kehittymistä. indikaattorit: Yhteistyöfoorumien toiminta, opiskelijaprojektien lukumäärä, yritysten koulutusneuvonnan toteutuminen, yrityslähtöisten koulutusten osallistujamäärät Pohjois-Karjala houkutteleva koulutusmaakunta, johon sijoittuminen on helppoa Maakunnan huippuosaamista, koulutuspolkuja ja maakunnan vetovoimaisuutta markkinoidaan ja brändätään aktiivisesti. Pohjois-Karjalan vahvuusalat on tunnistettu maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen valinnoissa ja näitä vahvuuksia: Metsäbiotalouden uudet ratkaisut sekä teknologia ja materiaalit kasvunmahdollisuutena ja niihin liittyvä osaamisen kehittäminen tuetaan viestinnällä ja koulutuksella. Korkeatasoinen koulutus toimii vetovoimatekijänä, jota opetuksen fyysiset edellytykset (ml. terveet ja saavutettavissa olevat oppimisympäristöt) tukevat. Opiskelun aloittaminen Pohjois-Karjalassa pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja koulutuspolun mahdollisuudet pitää pystyä kertomaan selkeästi. Tämä edellyttää yhteistyötä oppilaitosten, viranomaisten ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Vaikutetaan positiivisilla viesteillä ja näkyväksi tekemisellä yksilöihin, yrityksiin ja koulutusorganisaatioihin sekä haetaan kansainvälisiä kumppaneita ja vuorovaikutusta. Viestinnällä ja ammatinvalinnan ohjauksella pyritään myös hälventämään ammatteihin ja aloihin liittyviä sukupuolittuneita mielikuvia ja siten purkamaan jakoa miesten ja naisten ammatteihin. indikaattorit: mediaseuranta, ensisijaisten hakijoiden määrän kehitys, kv-kumppanien määrä, opiskelijahyvinvoinnin kehitys (kouluterveyskyselyn tulokset) ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään älykkäästi ICT:n rooli työssä ja opiskelussa tulee kasvamaan. Etätyö ja -opiskelu muokkaavat osaamistarpeita ja korostavat ohjauksen ja pedagogiikan ja opetusteknologian tarpeita. ICT:n ohella täytyy 23
huolehtia monipuolisesta osaamisen kehittämisestä ja sosiaalisista taidoista. ICT:n hyödyntäminen ei ole itseisarvo, vaan sillä on välinearvoa muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalisesti teknologisoituvassa työelämässä ammattien uudelleen rakentuminen ja teknologian yhdistyminen työn organisointiin haastavat koulutuksen sisällön lisäksi myös niiden toteutustapoja. Esimerkiksi kun tekoäly tuhoaa ja muokkaa nykyisiä ammatteja, syntyy samalla tarvetta uusille taito- ja osaamisyhdistelmille, joita on huomioitava koulutussisällöissä (Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018, artikkeli Tekoäly ja muuttuva työ, Olli Koski). indikaattorit: hankkeet, satsaukset opetusteknologiaan, yrityslähtöiset koulutukset ja hankkeet Pohjois-Karjalasta jatkuvan oppimisen kärkimaakunta Käynnistetään ja sitoudutaan Koulutuksen ja osaamisen Pohjois-Karjala projektiin, jolla tuetaan osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista puuttumalla koulutukseen osallistumisen esteisiin ja tehdään näkyväksi osaamisen ja sivistyksen hyödyt. Opiskeluun ja oppimiseen liittyvät asenteet periytyvät ja esim. nuorten asenteisiin koulutukseen ja uskoon koulutuksen työllisyyttä parantavaan vaikutukseen vaikuttavat vanhempien koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne. Tuetaan yleistä koulutustason nousua ja pyritään estämään matalan koulutustason periytymistä ja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä. Koulutukseen osallistumisen sekä opinnoissa ja työelämässä pärjäämisen tueksi tarvitaan kaiken ikäisille suunnattu opinto- ja ammatinvalinnan ohjausta. Indikaattori: mediaseuranta (verkkosivujen kävijämäärä, mediaosumat), koulutukseen osallistuneiden määrän kehitys 6. Koulutus- ja sivistysstrategian toimeenpano ja seuranta Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia on jatkumoa vuonna 2011 laaditulle strategialle ja täydentää ja konkretisoi POKAT 2021 maakuntaohjelmassa asetettuja koulutuksen ja osaamisen tavoitteita ja älykkään erikoistumisen valintoja. Maakuntaohjelmassa koulutuksen ja osaamisen kehittämistavoitteina ovat: 1) laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta 2) koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus, sekä 3) elinikäinen oppiminen ja osallistuminen. Toteutuessaan strategiassa esitetyt konkreettiset toimenpiteet koulutuksen arvostuksen nostamiseksi, työelämään siirtymisten helpottamiseksi ja elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön tiivistämiseksi edistävät tavoitteiden toteutumista. Maakuntaohjelmassa esitetyt älykkään erikoistumisen valinnat (metsäbiotalouden uudet ratkaisut sekä teknologiat ja materiaalit kasvun vahvistajina) pohjautuvat maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimus- ja kehitystoiminannan vahvuuksiin. Korkeatasoisella koulutuksella on keskeinen rooli tavoitteiden toteutumisessa Strategian toimeenpanoa ja koulutussektorin kehittymistä seuraa maakuntaliiton koollekutsuma POKAT -koulutus ja ennakointiryhmä. POKAT-ryhmän aineistot ja seurannassa käytetyt koulutusindikaattorit löytyvät maakuntaliiton internet-sivuilta www.pohjois-karjala.fi/pokat2021. 24
Liite 1 Koulutusstrategian laadintaprosessi Pohjois-Karjalan edellinen koulutus- ja sivistysstrategia laadittiin vuosille 2011 2014, jonka jälkeen koko koulutuksen kenttä esiopetuksesta yliopisto-opintoihin on muuttunut. Tuoreimpana toimintaympäristöä muuttavana tekijänä on ammatillisen koulutuksen reformi, mutta myös lukiokoulutus on uudistettu ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa on uudistettu ja koulutustarjonnassa on tapahtunut muutoksia. Kaikilla tasoilla koulutuksen rahoitus on pienentynyt ja koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet tehostamaan toimintaansa ja profiloitumaan vastatakseen tiukentuneeseen kilpailutilanteeseen. Koulutuksen suunnittelun ohjausjärjestelmää on muutettu ja aikaisemmin ministeriövetoisesti toteutetuista KESU-prosesseista on luovuttu. Näiden muutosten seurauksena maakunnassa tehdyn kehittämisen ja yhteistyön merkitys on korostunut. Koulutusstrategia kohdistuu peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, mutta osa teemoista on koulutusjärjestelmän läpäiseviä. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2021 valmistui syksyllä 2017 ja siinä on vahva osaamisja koulutuspainotus. Koulutus- ja sivistysstrategiassa on huomioitu POKAT-painopisteet ja konkretisoitu osaamisen kehittämisen linjauksia. Työssä on hyödynnetty POKAT -koulutus- ja ennakointiryhmän asiantuntemusta. Strategian laadinnassa ja tilastotietojen koonnissa on huomioitu Heinäveden liittyminen Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa. Tarkemmat tilastotiedot koulutuksesta on koottu erilliseen tilastoliitteeseen. Strategiatyön pohjaksi muodostettiin tilannekuva kirjallisuuskatsauksella ja asiantuntijahaastatteluilla1. Yhteisessä työskentelyvaiheessa toteutettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä tunnistettiin sellaiset koulutuksen muutostekijät, joihin voidaan alueella pyrkiä vastaamaan. Toisessa työpajassa jatkettiin muutosten ja haasteiden parissa työskentelyä, hahmoteltiin keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi ja muodostettiin kolme keskeistä kehittämisteemaa: Sivistyksen ja osallisuuden tuki, työn ja yrittäjyyden uudistuminen sekä koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen. Raportointivaiheessa koottiin prosessin tuotokset strategiaksi. Työn tavoitteena oli turvata strategiatekstiä laajempi taustoitus valittuihin painopisteisiin ja mahdollisuus kriittisesti arvioida ja haastaa tiivistyksiä. Strategiaprosessin taustaaineistoa on raportissa linkkeinä, joita voidaan hyödyntää strategian toimeenpanossa ja syventämisessä. 1 Haastatellut asiantuntijat: Itä-Suomen yliopiston kehitysjohtaja Soili Makkonen, Kareliaammattikorkeakoulun vararehtori Pekka Auvinen ja Riveria koulutuskuntayhtymän pedagoginen johtaja Jatta Herranen, Itä-Suomen yliopiston strategisen tutkimusalueen Oppiminen vuorovaikutuksellisissa ympäristöissä johtaja professori Leena Holopainen sekä Joensuun kaupungin strategiajohtaja Janna Puumalainen, lisäksi Strategian laadintaan saatiin evästyksiä kunnanjohtajien kokouksessa helmikuussa 2018. 25