HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 21.1.2015 Henkilöstöjärjestöjen suunnittelukokous 18.2.2015 Yhteistyötoimikunta

Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Henkilöstön määrä, osaaminen, koulutuksen tarve, suunnitellut koulutukset ja suunniteltujen koulutuspäivien määrät palvelukeskuksittain 2.1. Keskushallinto 2.1.1 Keskuskanslia 2.1.2 Taloussuunnittelu ja rahoitus 2.1.3 Strategiayksikkö 2.1.4 Seutulautakunta / kehittämiskeskus 2.1.5 Perusturvatoimikunta/ sosiaalipalvelukeskus 2.2 Hallintopalvelukeskus 2.2.1 Hallinto- ja tukipalvelut 2.2.2 Palvelutoimisto 2.2.3 ATK-palvelut 2.2.4 Ateria- ja puhtauspalvelut 2.2.5 Työsuojelu 2.2.6 Henkilöstöjärjestöt 2.3. Sivistyspalvelukeskus 2.3.1 Johtaminen ja hallinto 2.3.2 Varhaiskasvatus 2.3.3 Perusopetus 2.3.4 Raahen lukio 2.3.5 Raahe-opisto 2.3.6 Musiikkiopisto 2.3.7 Kulttuuritoimi 2.3.8 Liikuntatoimi 2.3.9 Nuorisotoimi 2.4. Tekninen palvelukeskus 2.4.1 Tukipalvelut

2.4.2 Kuntatekniikka 2.4.3 Tilahallinta 2.4.4 Kaavoitus ja maankäyttö 2.4.5 Valvonta ja ympäristö 3. Yleiset periaatteet työkyvyn ylläpitämiseen 4. Koulutukset 3.1 Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet 3.2 Työntekijän mahdollisuudet työn, opintojen ja perhe-elämän tasapainottamiseen 3.3 Osatyökykyisten työllistämisen periaatteet 5. Koulutuspäivien seuranta 6. Yhteenveto 7. Koulutuskorvauksen hakeminen

Raahen kaupungin koulutussuunnitelma 2015 1. Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Raahen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen pohjaksi. Koulutussuunnitelma on taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 1136/2013 3 mukainen. Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Raahen kaupungin palveluksessa työskentelee 1124 henkilöä 31.12.2014 (ehrminfo) Raahen kaupungin henkilöstömäärät 31.12.2014 Määrä- Työllistetyt Oppisopimus Palvelukeskus Vakinaiset aikaiset Sijaiset (palkkatuki) -suhteiset Hallintopalvelukeskus 170 5 12 2 Keskushallinto 20 12 Sivistyspalvelukeskus 539 164 59 12 3 Tekninen palvelukeskus 94 10 1 6 4 Sosiaalipalvelukeskus 4 5 2 Raahen kaupungin koulutussuunnitelma ammatillista osaamista kehittävästä koulutuksesta on laadittu henkilöstöpalveluissa yhteistyössä palvelukeskusten johtajien, tulosyksiköiden esimiesten ja henkilöstöjärjestöjen kanssa ja se käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Koulutussuunnitelman tiedot on kerätty esimiehiltä sähköisellä kyselyllä marras-joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015 ja suunnitelma on koostettu henkilöstöhallinnossa joulukuussa 2014 ja tammi-helmikuussa 2015. Suunnitelmaa on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisessä palaverissa 21.1.2015 ja muokattu siellä esiin tulleiden muutoksin ja lisäyksin. Suunnitelma lähtee hyväksyttäväksi yhteistyötoimikuntaan 18.2.2015. Yhteistyötoimikunnan hyväksynnän jälkeen koulutussuunnitelman vuodelle 2015 lähtee tiedoksi palvelukeskusten johtoryhmille, joiden kautta se jalkautetaan kaikkiin tulosyksiköihin ja kaikille työntekijöille. Tässä suunnitelmassa tiedot henkilöstön kehittämistarpeista, suunnitelluista koulutuksista ja koulutuspäivien määristä esitetään talousarviorakenteen mukaisesti toimialoittain.

Henkilöstömäärä on jaoteltu vakinaisiin, määräaikaisiin, sijaisiin, työllistettyihin sekä ei-vakituisiin oppisopimussuhteisiin. Tulosyksiköiden henkilöstö- ja koulutuspäivien taulukoissa on huomioitu vain vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrät. 2. Henkilöstön kehittämistarpeet, suunnitellut koulutukset ja suunnitellut koulutuspäivien määrät Tässä osiossa on selvitetty koulutustarpeet ja -suunnitelmat tulosyksiköittäin: 2.1. Keskushallinto, 2.2. Hallintopalvelukeskus, 2.3. Sivistyspalvelukeskus, 2.4. Tekninen palvelukeskus 2.1 Keskushallinto Tulosyksikkö Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Keskuskanslia 11 2 33 Taloussuunnittelu ja rahoitus 2 6 Strategiayksikkö 2 1 9 Seutulautakunta/ kehittämiskeskus 5 9 42 Perusturvatoimikunta /sos.palvelu 4 5 27 Koulutuspäivät 2015/ arvio 2.1.1 Keskuskanslia Keskushallinnossa johtamisen tulosalueella toimivaan keskuskansliaan kuuluvat kaupunginjohto ja yleishallinto (mm. kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksenteon valmistelu, lakiasiat). Keskuskanslia hoitaa myös vaaleihin liittyvät asiat. Yleishallinnon henkilöstön ammattitaito on suhteellisen hyvällä tasolla. Yleishallinnon osalta; vaalikoulutusta, koulutusta uuden voimaantulevan kuntalain sisällöstä ja tulkinnasta, kaavoitukseen liittyvää koulutusta (koskee koko kaavoitusprosessin läpiviemistä hallinnossa kaavakuulutuksineen). 2.1.2 Taloussuunnittelu ja rahoitus Taloussuunnittelun ja rahoituksen henkilöstö. Ammattitaito tarvitsee päivittämistä joiltakin osa-alueilta. Kuntalain muutoksiin, Kuntien toiminta- ja taloustilastoon liittyvää täydennyskoulutusta.

Kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyvää koulutusta. Intimeen syventävää käyttökoulutusta (sisäinen koulutus). Talous- ja rahoitusalan alakohtaiset koulutukset sekä ajankohtaistapahtumat 2.1.3 Strategiayksikkö Strategiayksikön tulosalueeseen kuuluvat matkailu ja markkinointi. Matkailun ja markkinoinnin henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla tämän hetken tarpeisiin nähden ja kielitaito on vahvaa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tulee markkinointiosaamista päivittää sekä kouluttautua uusien mahdollisten markkinointikanavien käyttöön. Alaan liittyvät ajankohtaiskoulutukset. Matkailun kehittämiseen liittyvä koulutus ja muu alaan liittyvät ajankohtaiskoulutukset. Viestintään liittyvää koulutusta tarvitaan muutamalle henkilölle kaupunkiorganisaatiossa. 2.1.4 Seutulautakunta/ kehittämiskeskus Kehittämiskeskuksen henkilöstöön kuuluvat kehittämistoiminnan, projektitoiminnan sekä Raahen seudun yrityspalveluiden henkilöstö. Henkilöstön ammattitaito on nykyiset tehtävänkuvat huomioiden ajan tasalla. Tulosalueella kehitetään kuitenkin omaa toimintaa jatkuvasti ja se edellyttää uusien asioiden oppimista koko henkilöstöltä, jotta kyetään mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaiden palveluntarpeisiin. Kuluvan vuoden aikana tarkastellaan erityisesti koko tulosalueen johtamiseen sekä elinkeinojohtajan, elinkeinosihteerin ja toimistonhoitajan tehtävänkuviin liittyviä asioita. Tämä tarkastelu saattaa synnyttää lisäkoulutustarpeita. Tulosalueen henkilöstö päivittää osaamistaan jatkuvasti työn ohessa. Käytännössä tämä osaamisen päivittäminen tapahtuu tutkintoon johtavien koulutusten kautta ja aina henkilöstön omaan tehtävänkuvaan liittyen. Lisäkoulutustarpeita on lähinnä Raahen kaupungilla käytössä olevien tietojärjestelmien ja ohjelmien sekä toimintaprosesseihin liittyvää talous-, kirjanpito- ja asiakirjamenettelyihin liittyvää koulutusta. Lisäksi eritasoisia kielikoulutustarpeita on jatkuvasti. 2.1.5 Perusturvatoimikunta / sosiaalipalvelukeskus Työpajatoiminnan ohjaajat Tehtävien uudelleen organisoinnin ja työpajatoiminnan lisäämisen vuoksi tulee osaamista päivittää. Osana tätä on haastavien asiakkaiden huomioiminen työssä. Vuoden 2014 ja kuluvan vuoden alussa tulosalueella on aloittanut kolme uutta työntekijää, mahdollisesti tarvitaan vielä lisääkin. Tämä edellyttää osalle ensiapukoulutusta, työturvallisuuskoulutusta ja yksittäistapauksissa ammattipätevyyskortin saamiseksi ns. direktiivikoulutuspäiviä. Valmennusta haastavien asiakkaiden kohtaamiseksi. Työn haastavan luonteen vuoksi työnohjausta. Näkövammaisten äänilehden tuotannon alkaminen voi edellyttää koulutuskäyntiä näkövammaisten keskusliitossa tai paikallista lisäkonsultaatiota.

Käytössä oleva auto on rekisteröity kuorma-autoksi, jonka vuoksi työpajan ohjaajien kuljettaessa tarvikkeita muiden ryhmän jäsenten käyttöön, heillä tulee olla ammattipätevyyskortti, joka edellyttää ns. direktiivipäivien suorittamista (1-2) henkilöä. Työpajatoimintaan osallistuvat suorittavat ns. korttikoulutuksia, joita myös ohjaajat voisivat suorittaa. Yksi ohjaaja suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa. 2.2 Hallintopalvelukeskus Tulosyksikkö Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Koulutuspäivät 2015/ arvio Hallinto- ja tukipalvelut 14 3 51 Palvelutoimisto 19 1 60 ATK-palvelut 12 36 Ateria- ja puhtauspalvelut 125 1 378 Työsuojelu / OTO 4 12 Henkilöstöjärjestöt / OTO 4+2 18 2.2.1 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluihin kuuluvat hallinnon (puhelinvaihde, monistamo, postitus, arkisto/ kirjaamo), henkilöstöhallinnon (henkilöstöpalvelut, eläkkeet, työsuojelu) sekä talous- ja velkaneuvonnan tulosyksiköt ja niiden henkilöstö. Puhelinvaihde/ monistamo/ kahvio-tiimissä ammatillinen osaaminen on nykyisiin tehtäviin aika lailla ajan tasalla. Työntekijät ovat osallistuneet palveluntarjoajan järjestämään koulutukseen puhelinvaihdejärjestelmän käyttöönottovaiheessa, monistamon laitteiden perehdytys tulee tarpeen mukaan laitteiden toimittajalta, laskujen käsittelyyn saa tarpeen mukaan perehdytystä palvelutoimistosta. Arkisto/ kirjaamossa työtehtävien järjestelyt ovat osittain kesken, joten lopullista osaamista on mahdotonta sanoa. Perustietoa ja taitoa henkilöstöltä löytyy. Henkilöstöhallinnon ammattitaito on kokonaisuudessaan tehtäviin nähden hyvällä tasolla, vaikka uusia tehtäviä onkin jokaiselle tullut opeteltavaksi. Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön ammattitaito on hyvällä tasolla ja ajantasaista. Mikäli tehtäväkokonaisuudet puhelinvaihde/ monistamo/ kahvio-tiimissä laajenevat tai muuttuvat, on tarpeen päivittää henkilöstön ammattitaitoa kaupungilla käytössä olevien järjestelmien ja toimisto-ohjelmien käytössä. Arkistoalan koulutus /tutkinto ainakin yhdelle työntekijälle.

Sähköiseen arkistointiin sekä tiedonohjausjärjestelmään - ja suunnitelmaan liittyvää koulutusta, arkistolaitoksen tai maakunta-arkiston ajankohtaiskoulutukset, asiakirjahallintajärjestelmään liittyvät ajankohtaiskoulutukset. Henkilöstöhallinnon ammattitaitoa kehittävät ajankohtaiskoulutukset virka- ja työehtosopimuksiin, lainsäädäntöön, eläkeasioihin, sairauspoissaolojen vähentämiseen ym. liittyen. Kevan järjestämä Tystra16- koulutusohjelma jatkuu. Kuluttajaviraston ajankohtaiset koulutukset, tarpeen mukaan muut alaan liittyvät ajankohtaiskoulutukset. 2.2.2 Palvelutoimisto Palvelutoimistoon kuuluvat laskentapalveluiden (kirjanpito, konsernipalvelut, maksuliikenne, raportointi), palkkalaskennan, hankintapalvelujen ja joukkoliikenteen henkilöstö. Ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti ajan tasalla. Koulutusta tarvitaan vuosittain mm. uusista työehtosopimuksista, kuntaliiton suosituksista. Palkanlaskennan ja kirjanpidon ajankohtaiskoulutukset. 2.2.3 ATK- palvelut Atk-palveluiden henkilöstö. Henkilöstön osaaminen vaatii päivittämistä tiettyjen asiantuntijatehtävien osalta. Tietoturvan, tiedonhallinnan, palvelimien osalta tarvitaan tietojen päivittämistä uusiin ohjelmistoversioihin ja teknologioihin. Suunniteltuja koulutuksia ovat palvelin- ja tietoturvakoulutukset. Koko yksikkö osallistuu laatu- ja asiakaspalvelukoulutukseen. 2.2.4 Ateria- ja puhtauspalvelut Ateria- ja puhtauspalveluiden henkilöstöön kuuluvat ateriapalveluiden ja puhtauspalveluiden henkilöstö. Uusilta työntekijöiltä vaaditaan aina kyseisen alan ammatillinen koulutus. Lyhytkoulutukset ateria- ja puhtauspalvelualan ajankohtaisista alan asioista, joihin osallistutaan tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan. Moniosaaja - koulutus yhdistelmätehtävissä toimiville henkilöille. Atk- ja ensiapukoulutukseen toivotaan yhteisiä järjestelyjä. Syksyllä 2014 on käyty alustavia neuvotteluita dieettikokin erikoisammattitutkinnon järjestämisestä. Esimiehille suunnatut koulutukset.

2.2.5 Työsuojelu Työsuojelun henkilöstöön kuuluvat työsuojelupäällikkö sekä kolme työsuojeluvaltuutettua. kukin hoitaa tehtäviään oman toimen ohella. Työsuojelukoulutus, työsuojelulakiin liittyvä koulutus. työturvallisuuskorttikoulutus, alueelliset yhteistoimintakoulutuspäivät, valtakunnalliset työsuojelun neuvottelupäivät, työhyvinvointikorttikoulutus, ajankohtainen työsuojelukoulutus, ensiapukoulutus, talvityhytseminaari, sisäilmaongelmien käsittely ja hallinta. 2.2.6 Henkilöstöjärjestöt Ammattiyhdistyskoulutusten kustannuksista maksetaan vain ruokailukustannukset. Pääluottamusmies ja luottamusmiehet päivittävät omaa ammatillista osaamistaan säännöllisesti ammattiyhdistyskoulutuksilla. Henkilöstöjärjestöt tekevät omat esityksensä ajankohtaisiin ammattiyhdistyskoulutuksiin osallistumisesta vuosittain. 2.3 Sivistyspalvelukeskus Tulosyksikkö Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Koulutuspäivät 2015/ arvio Johtaminen ja hallinto 2 1 9 Varhaiskasvatus 177+1 21 597 Perusopetus 197+63 55+8 969 Raahen lukio 63 8 213 Raahe-opisto 6 54 180 Musiikki-opisto 17 13 90 Kulttuuritoimi 32 1 99 Liikuntatoimi 4 12 Nuorisotoimi 8 3 36 2.3.1 Johtaminen ja hallinto

Sivistyspalvelukeskuksen johto- ja hallintohenkilöstö. Henkilöstön ammattitaito on ajan tasalla. Yleissivistävän koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät (tilastointiin liittyvä). Primus/Kurre/Wilma käyttäjäpäivät, uudet toiminnot koulutuksia, uusien ominaisuuksien esittely ja keskustelutilaisuus. Lakikoulutusta oppilashuoltoon/oppilaisiin/salassapitoon liittyvää. Opettajien palkkaukseen ja pätevyyksiin liittyvää koulutusta. Sivistystoimen talous- ja rahoituspäivät. Koulukuljetuspäivät. Uusiopetussuunnitelma v. 2016 ja siihen liittyvät koulutukset. TVT ja yhteistoiminnallinen oppiminen. 2.3.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatukseen kuuluvat päiväkotien, esiopetuksen, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoidon henkilöstö. Ammattitaito on hyvä, pedagogista osaamista on. Uutena haasteena tulee olemaan ns. nuorten ja iäkkäämpien työntekijöiden työ yhdessä. Mikäli siirrytään tuntiperusteiseen laskutukseen, tarvitaan koulutusta koko henkilökunnalle. Uusi laki: velvoittava/ pakollinen esiopetus, tähän tarvitaan koulutusta. Mikäli varhaiskasvatuslaki tulee voimaan, koulutusta johtajille ja koko henkilönkin on hyvä olla asiasta ajan tasalla. Ensiapukoulutuksiin on tärkeä satsata, koulutus pitää olla tietyllä määrällä henkilökuntaa. Kuntarekrystä olisi hyvä saada koulutusta, samoin Dynastyn peruskäytöstä. KVTES:een liittyvää koulutusta ainakin johtajille. Arjen jatkuva muutos tuo haasteita, työyhteisötaidot tärkeä aihe. Erityistä tukea tarvitsevat lapset. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Pienryhmätoiminnan kehittämiskoulutus on tulossa. Alan sisällöllinen koulutus esim. musiikkiteemalla. 2.3.3 Perusopetus Perusopetuksen henkilöstö. Henkilöstön ammattitaito on ajan tasalla. Maahanmuuttajaopetukseen liittyvät koulutukset. ipad- koulutus koulukäyttöön. Alaluokkien liikunnan opetukseen liittyvä koulutus. Toiminnallisuus eri oppiaineissa. E-kirjat ja muu sähköinen materiaali. Yhteinen koulutus kaikille uusille opettajille koskien yleistä tietoa, toimintatapoja jne.

Strategian luominen koulun henkilöstöön, koulukohtainen koulutus. Koulunkäynnin ohjaajille koulutusta ja työnohjausta. Työssä jaksamisen koulutusta. Rehtoreille tukea muutoksen johtamiseen. Tietotekniikkakoulutus (word, excel ym. perusteet) Medialukutaito koulutus Uusiopetussuunnitelma v. 2016 ja siihen liittyvät koulutukset. TVT ja yhteistoiminnallinen oppiminen. 2.3.4 Raahen lukio Lukion henkilöstö. Henkilöstön ammattitaito on aika hyvin ajan tasalla, mutta lisäkoulutusta tarvitaan eri aihealueissa. Sähköiset oppimisympäristöt, sähköinen yo-kirjoitus. Lukion opetussuunnitelmauudistus. Oppimisvaikeuksien huomioiminen lukion opetuksessa. Etäopetustekniikan käyttö. Seutukunnallinen OPS-koulutus (osaava-hanke) Uusiopetussuunnitelma v. 2016 ja siihen liittyvät koulutukset. TVT ja yhteistoiminnallinen oppiminen. 2.3.5 Raahe-opisto Raahe-opiston henkilöstö. Viestintä. Markkinointi Haastavien asiakkaiden kohtaaminen Dynasty Populus Tablettitietokoneen hyötykäyttö Hätäensiapu Turvallisuuskoulutus 2.3.6 Musiikkiopisto Musiikkiopiston henkilöstö. Hätäensiapukoulutus 2.3.7 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimeen kuuluvat kulttuuripalveluiden, museon sekä kirjaston henkilöstö

Täydennyskoulutuksia tarvitaan. Tekijänoikeuskysymykset Päihtyneen asiakkaan kohtaaminen Visuaalista koulutusta esim. julisteiden tekoon Dynasty- ohjelma (toimintaperiaatteet, päätösten tekemisen periaatteet) Raahen kaupungin oma koulutus esim. ATK ja asiakaspalvelukoulutus. Hallintokoulutus. Kesäyliopiston järjestämä soveltuva koulutus. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston järjestämä ammatillinen koulutus 8soveltuvin osin seutukunnallisena Raahessa), maakuntakirjastokokoukset. Lääninhallituksen sivistysosaston järjestämä koulutus, soveltuu kaikille ammattiryhmille. Kirjastoammatillinen koulutus esim. kirjastojohtajien neuvottelupäivät, kuntaliiton järjestämät hallintokoulutukset. Työssä jaksamiseen liittyvä koulutus, kohteena koko henkilökunta. Oma työpaikkakoulutus. Kirjastoasetuksen mukainen kirjastoammatillinen koulutus, kaksi työntekijää pätevöitymässä. 2.3.8 Liikuntatoimi Liikuntatoimen henkilöstö. Pääosin hyvällä tasolla. Liikunta-alan koulutukset lisäävät yleistä tietoisuutta ja yhteistyökuvioita muiden toimijoiden kanssa. Muutaman liikuntatoimen henkilön osalta tilavarausjärjestelmän TIMMIajanvarausjärjestelmän koulutus on olennaista. Nähdään englannin kielen kurssien ja kielitutkinnon suorittamista aiheellisena työtehtävien kehittämisen kannalta. 2.3.9 Nuorisotoimi Nuorisotoimen henkilöstö. Ammattitaito pääosin ajan tasalla. Vaatii päivittämistä jatkuvasti ja päivitetään tarjolla olevan täydennyskoulutuksen kautta mahdollisuuksien mukaan. Laatukoulutuksen jatkaminen/ uudelleen käynnistäminen. Jokaiselle työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua 1-2 koulutustilaisuuteen/vuosi. 2.4 Tekninen palvelukeskus Tulosyksikkö Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Koulutuspäivät 2015/ arvio Tukipalvelut 11 10 63

Kunnossapito 1 1 6 Kaavoitus ja maankäyttö 21 1 66 Valvonta ja ympäristö 7 21 Kuntatekniikka 34 6 120 Tilahallinta 21 2 69 2.4.1 Tukipalvelut Tukipalveluun kuuluvat johtamisen ja hallinnon sekä toimistopalveluiden henkilöstö. Pääsääntöisesti ajan tasalla. Ensiapukoulutus myös toimistohenkilöstölle. Toimistopalveluiden osalta järjestetään tyky-päiviä (1 liikunnallinen ja 1 työhyvinvointia ym. koskeva koulutustilaisuus). Koko teknisen palvelukeskuksen osalta; Ohjelmistoja koskevat koulutukset Ammatillista osaamista kehittävät koulutukset / neuvottelupäivät. Rakennuttamisen ammatillinen koulutus, sisäilmakoulutus. Työturvallisuus-, ensiapu-, tieturva- ja tulityökoulutukset. Ammattikuljettajan pätevyyskoulutus. Pyritään suosimaan paikan päällä järjestettäviä ryhmäkoulutuksia. 2.4.2 Kunnossapito Kunnossapidon henkilöstö. Henkilöstön ammattitaito on keskeisiltä osin ajan tasolla. Koulutustarpeet niin ammattitaidon kuin pätevöitymisenkin osalta pyritään kartoittamaan vuoden 20115 aikana. 2.4.3 Kaavoitus ja maankäyttö Maankäyttö ja kaavoitus koostuu maankäytön ja mittauksen sekä kaavoituksen henkilöstöstä. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito edellyttää jatkuvaa päivittämistä eteenkin lainsäädännön jatkuvien muutosten johdosta.

Ammattitaidon ylläpidon/ lisäämisen näkökulmasta normaalit koulutustarpeet, ammatillinen koulutus etusijalla. Maanmittaus-, kiinteistö- ja paikkatietoalan alakohtaiset koulutukset ja ajankohtaispäivät. 2.4.4 Valvonta ja ympäristö Koostuu rakennus- ja ympäristövalvonnan henkilöstöstä. henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvä, mutta tason ylläpito ja kehittäminen vaatii lyhyitä koulutustapahtumia. Rakennus ja ympäristövalvonnan lainsäädännön sekä ohjelmistojen muuttuminen vaatii jatkuvaa taitojen ylläpitoa sekä kehittämistä ja sitä peilaten myös kouluttautumista. Alaan liittyviä alueelliset ja valtakunnalliset koulutuspäivät, alaan liittyvien ohjelmistojen jatko- ja ylläpitokoulutukset, alan lainsäädäntöön liittyvät koulutuspäivät. 2.4.5 Kuntatekniikka Kuntatekniikka koostuu liikennealueiden, alueidenhoidon, kone ja kuljetuksen, varaston ja jätehuollon henkilöstöstä. Työntekijöiden osalta ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti ajan tasalla. Tulevaisuutta ajatellen henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä, ei aiheuta osaamiseen liittyviä ongelmia. Esimiesten osalta olisi hyvä saada atk-koulutusta. Kuljettajille tarvitaan uuden työkoneen (tiehöylä) käyttöön liittyvää koulutusta. Työturva ja tulityökoulutukset tulee olla voimassa kaikilla työntekijöillä. Ensiapukursseja suositellaan. Varikon väelle Yhdyskuntatekniikan 15 näyttely 20.-21.5.2015 Turussa. Ammattiliikenteen ammattipätevyyden ylläpitämiseksi vaaditaan viisi jatkokoulutuspäivää viiden vuoden jaksoissa. Vuonna 2014 on kaikilla nykyisillä kuljettajilla täyttynyt nuo viisi koulutuspäivää. Kierto aloitetaan uudelleen vuonna 2016 siten, että 2019 on kaikilla käytynä nuo 5 koulutuspäivää. 2.4.6 Tilahallinta Tilahallinta koostuu kiinteistönhuollon henkilöstöstä. Henkilöstön ammattitaito on keskeisiltä osin ajan tasolla. Koulutustarpeet niin ammattitaidon kuin pätevöitymisenkin osalta pyritään kartoittamaan vuoden 20115 aikana.

3. Yleiset periaatteet työkyvyn ylläpitämiseen 3.1 Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet Työnantajan on varauduttava riittävän ajoissa ikärakenteen muuttumiseen huomioimalla ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet koulutuksissa. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen ja sen seurantaan kiinnitetään huomiota myös työterveyshuollon ikäkausitarkastuksissa. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan työtä voidaan räätälöidä työntekijälle soveltuvaksi tai ottaa käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä esim. osa-aikatyö, etätyö. 3.2 Työntekijöiden mahdollisuudet työn, opintojen ja perhe-elämän tasapainottamiseen Työntekijöillä on mahdollista käyttää laissa säädetyt ja työehtosopimuksissa sovitut perhe- ja opintovapaat työn, opintojen ja perhe-elämän tasapainottamiseen. 3.3 Osatyökykyisten työllistämisen periaatteet Osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamista pidetään tärkeänä ja työtä pyritään pääsääntöisesti jatkamaan entisessä tehtävässä, tehtävänkuvaa muokkaamalla. Jos tämä ei ole mahdollista selvitetään mahdollisuus siirtyä toiseen työpisteeseen/ toiseen työhön joko omassa tai toisessa palvelukeskuksessa. Työssä selviämistä tuetaan koulutuksilla ja perehdyttämisellä. 4. Koulutukset Koulutuksia järjestetään useammalle ammattiryhmälle suunnattavia yhteisiä koulutuksia esim. kaupungin omat tietojärjestelmät, ensiapukoulutukset, työhyvinvointiin liittyvät koulutukset, työturvallisuuskoulutus, esimiesten koulutus. Sekä tulosyksiköiden ja toimialojen omat ammatilliset täydennyskoulutukset. Henkilökunnan kouluttamista mahdollisten lomautusten sijaan tulee pohtia. Koulutuksia kustannetaan sekä keskitetyistä koulutusmäärärahoista että tulosyksiköiden omista määrärahoista. Palvelukeskukset toimittavat yksilöidyt koulutustoiveet henkilöstöpalveluihin, niiltä osin jotka esitetään kustannettaviksi keskitetyistä koulutusmäärärahoista. 5. Koulutuspäivien seuranta (henkilötasolla) Tulosyksikkötasolla koulutus, osallistuja, koulutuksen kesto/h, sisäinen/ulkoinen koulutus, koulutuksen palkallisuus. Palvelukeskusten on raportoitava henkilöstöhallinnolle edellä mainitut tiedot puolivuosittain (kesäja joulukuu), Koulutuspäivien seuranta- lomakkeella, joka löytyy Loovasta. 6. Yhteenveto Raahen kaupungin henkilöstön koulutuspäivien arvioitu määrä on 3372 koulutuspäivää.

Pääsääntöisesti henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla. 7. Koulutuskorvaus ja sen hakeminen Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutusten korvaamisesta. koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin. Koulutuskorvauksen saamisen edellytykset: Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman tulee koskea koko henkilöstöä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä,. Edellytyksenä on, että työntekijän kuuluminen kyseiseen ryhmään on selvästi määriteltävissä. Koulutuksen sisältö Koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Koulutuksen tulee olla ohjattua ja kontrolloitua ja koulutukseen käytetyn ajan tulee olla todennettavissa. Koulutus voi olla työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta esim. ulkopuolisen järjestämät kurssit, seminaarit, konferenssit sekä sisäiset koulutukset ja lakisääteisten vaatimisten täyttämiseen tarvittavien lupien suorittaminen. Koulutus voidaan järjestää myös verkkokoulutuksena. Koulutuksen kesto Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta päivältä. Koulutuspäivien laskenta on työntekijäkohtaista, joten eri työntekijöiden koulutusjaksoja ei voida laskea yhteen. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Yli puolen tunnin ruokatauko vähentää koulutuspäivän pituutta. Koulutuksen palkallisuus Koulutuskorvauksen saaminen edellyttää työntekijöille maksettavan palkka koulutukseen osallistumisajalta. Koulutuskorvausta ei saa koulutuksesta, johon työntekijä on osallistunut lomatai vapaa-aikanaan. Koulutuskorvauksen määrä Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Koulutuskorvausta ei saa Tavanomaisesta työhön perehdytyksestä tai työnopastuksesta, esim. uuden tai työtehtäviään vaihtavan työntekijän perehdyttäminen. Tavanomainen työnopastus, jota annetaan uusien laitteiden, työmenetelmien ja työohjeiden käyttöönoton yhteydessä. Korvausta voi kuitenkin hakea, jos esim. uusien laitteiden tai työmenetelmien käyttöönoton yhteydessä työntekijöille järjestetään erillinen koulutustilaisuus tai kurssi. Koulutuskorvauksen hakeminen Työttömyysvakuusrahastolta Henkilöstöhallinto huolehtii yhteistyössä palkkalaskennan kanssa koulutuskorvauksen hakemisesta työttömyysvakuutusrahastosta.