JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA JA PALVELUKUVAUKSET. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Mikael Palola

Samankaltaiset tiedostot
PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN VALINNANVAPAUS JA SEN PILOTOINTI

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Järjestöjen strateginen vaikuttaminen nyt

Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Pirjo Peräaho

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Mikael Palola

Maakunnallinen aikuissosiaalityön ryhmä Marja Laurila Sote-/maku- johtoryhmä, aikuissosiaalityön vastuuvalmistelija

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen

NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Asiakkaan valinnanvapaus

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi

Asiakkaan valinnanvapaus

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Asiakkaan valinnanvapaus

TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN EKOSYSTEEMI

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Asiakkaan valinnanvapaus

Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus

Asiakkaan valinnanvapaus

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Suunnitelman 1. luonnos. Julkaistu yhteiseen ideointiin Keski-Suomen järjestämissuunnitelma

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1.

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Valinnanvapaus Mitä on oikeus valita?

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Vaikuttamistyö Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin

SOTE ajankohtaista HYTE. Kauhava

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Järjestö- ja seurakuntayhteistyö. Tornio

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Valiokunta ja lautakunta

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Sote- ja maakuntauudistus

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos

MAAKUNTA- JA SOTE UUDISTUS SOSIAALIPALVELUJEN NÄKÖKULMASTA. Vs. perusturvajohtaja Tuija Koivisto

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

StV Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Palvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

Terveyden ja sairaanhoito

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Henkilökohtainen budjetti

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmän valmistelun tulokset. Mikael Palola

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma. Rokua Johanna Kiiskilä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio:

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA JA PALVELUKUVAUKSET Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 9.2.2018

Valtio Maakunta Kunta Uuden maakunnan muodostajat Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta 5 998 htv Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto 64 htv Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto 19 htv Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen liitto 3 287 htv 335 htv 173 htv 31 htv Keski-Suomen maakunta 1 mrd 10 000 htv Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 160 htv 144 htv 5 htv

Maakunnallisen valmistelun organisointi VALMISTELUPROJEKTIT

Järjestämiseen liittyvät (valmistelu)tehtävät TARPEET JA TAVOITTEET TEHTÄVIEN JA PALVELUIDEN MÄÄRITTELY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUS TUOTANNON LINJAUKSET TUOTTAJIEN HYVÄKSYMINEN TUOTTAJIEN VALVONTA Lainsäädäntö Suositukset Indikaattorit Kansalaispalaute Makunnan TIKKE Sisältö Laatu Saatavuus Saavutettavuus Yhdyspinnat ja integrointi Asiakas-, hoito- ja palveluketjut Tehtäviin ja palveluihin kohdistettavat määrärahat Myöntämiskriteerit Asiakasmaksut Järjestämiseen liittyvien tukipalveluiden ohjaus Asiakkuuksien hallinta Asiakassuunnitelmat Yleinen neuvonta ja ohjaus Asiakasohjaus Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjaaminen Palvelutarpeen arviointi Palveluiden ja etuisuuksien myöntäminen Valinnanvapauden (listautuminen, setelit) hallinnointi Maakuntaviraston palvelut Liikelaitoksen palvelut Asiakassetelipalvelut Kilpailutettavat palvelut Suoran valinnan palvelut Henkilökohtaisen budjettiin sisällytettävät palvelut Kriteerien määrittely Tuottajien hyväksyminen ja sopimukset Tuottajille maksettavat korvaukset Tuottajien ohjaaminen Tuottajien valvonta Bonus-sanktio - mallit Palvelukuvaukset Hoitoketjut Valvonta- ja omavalvontasuunnitelma Järjestämissuunnitelma Palvelukuvaukset Maakuntastrategia Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelma Sääntökirjat

Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Järjestäjä MAAKUNNAN YHTIÖ(T) Tuottajat MAAKUNNAN LIIKELAITOS (KSET) Huom. satunnaisesti valittuja esimerkkejä

Palveluiden järjestäminen Järjestäjä asettaa tavoitteet, kohdentaa rahat, määrittelee palvelut ja tuotannon linjaukset

Sisältö Laatu ja vaikutus Saatavuus/saavutettavuus Yhdyspinta Myöntämiskriteerit Asiakasmaksut Kustannus maakunnalle Maakuntavirasto Järjestäjän kilpailuttamat Liikelaitos Asiakasseteli Sote-keskus Suunhoidon yksikkö Henkilökohtainen budjetti Palveluiden järjestäminen Järjestäjä asettaa tavoitteet, kohdentaa rahat, määrittelee palvelut ja tuotannon linjaukset Maakunnan tapa (järjestäjä määrittelee) - Toimeenpanna lainsäädäntöä ja huolehtia viranomaistehtävistä - Vastata asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin ja ratkaista asukkaiden ja asiakkaiden ongelmia - Huolehtia palvelu- ja hoitoketjuista - Ohjata palveluntuottajia Tuotanto Sote-keskus Terveysneuvonta ja tarkastukset Hoidon ja palvelutarpeen arviointi Oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito Sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus Erikoissairaanhoito Kotihoito Perushoiva- ja hoito Sairauksien hoito ja huolenpito Tukipalvelut Aikuissosiaalityö Vastaanotto Sosiaalinen kuntoutus Asumispalvelut Tehostettu asumispalvelu

Palveluiden järjestäminen Integraation varmistaminen Kotihoidon palveluntuottajan valitseminen Kotihoidon palvelun käynnistyminen Kotihoidon palvelun toteuttaminen Asiakas tarvitsee kotihoidon lisäksi muuta palvelua, vaihtaa palveluntuottajaa tai siirtyy pois kotihoidon palveluista Sote-keskus Suunhoidon yksikkö Vuodeosasto Mielenterveyspalvelut Sosiaalityön palvelut Palvelutuottajan vaihto Palvelun päättäminen yms.

Palveluiden järjestäminen Järjestäjä asettaa tuottajille hyväksymiskriteerit ja määrittelee korvaukset

Palveluiden järjestäminen Järjestäjä määrittelee asiakasohjaukseen ja asiakassuunnitelmaan liittyvät käytännöt PALVELUIDEN MÄÄRITTELY TUOTTAJIEN KRITEERIT, KORVAUKSET JA VALVONTA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN TUOTANTONNON LINJAUKSET Suoran valinnan palvelut Asiakassetelipalvelut Liikelaitoksen palvelut Asiakkuuksien hallinta

Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 1/(3) Tukea maakunnan ja sen eri osien elinvoimaa ja tasapainoista kehittymistä. Tukea väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lisätä kansalaisten omaa aktiivisuutta selvitä häiriötilanteissa Vähentää väestön hyvinvointi- ja terveysvajeita sekä kansalaisten keskinäisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.

Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 2/(3) Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: 1. Muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä, kokonaisvaltaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita asiakas-, hoito- tai hoivasuhteita 2. Vahvistavat ja monipuolistavat kestävällä tavalla kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistävät talouden kasvua 3. Tukevat ja vahvistavat väestön toimintakykyä ja arkiympäristöissä sekä häiriötilanteissa pärjäämistä 4. Painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin 5. Parantavat elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä saavutettavuutta 6. Edistävät vesien- ja ympäristönsuojelua, kulttuuriympäristöjen hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua 7. Tukevat kuntien elinkeino- ja hyvinvointistrategioiden linjauksia ja tavoitteita 8. Varmistavat, että asiakas- ja potilastiedot ovat aina reaaliaikaisesti järjestäjän, palvelutuottajien ja asiakkaan asioista/hoidosta vastaavien ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä saatavilla eri toimijoiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus sekä heitä aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen

Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 3/(3) Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: 9. Kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä 10. Vähentävät alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustavat käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla 11. Parantavat alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistävät niiden kulttuuria 12. Vahvistavat ja lisäävät kansalaisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja 13. Tukevat ja vahvistavat vanhemmuutta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia 14. Tukevat ja vahvistavat väestön osaamista, työkykyä ja edellytyksiä työllistyä 15. Kannustavat ja edistävät väestöä hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joissa on työllistymisen mahdollisuuksia 16. Tukevat ja vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista 17. Mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin 18. Tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia

Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 1/(4) Tuotanto järjestetään niin, että tuotanto ja tuottajat tukevat järjestämiselle asetettuja yleisiä tavoitteita, integraatiota, saatavuutta ja saavutettavuutta sekä laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Varmistetaan monipuoliset ja toimivat palvelumarkkinat sekä järjestäjän mahdollisuudet hallita asiakkuuksia sekä ohjata ja valvoa palveluntuottajia niin, ettei yksikään palveluntuottaja saavuta markkinoiden toimintaa tai järjestäjän toimintaedellytyksiä vaarantavaa määräävää markkina-asemaa. Markkinoiden toimivuudesta huolehditaan määrittelemällä järjestettävät palvelut ja palvelukokonaisuudet sekä tuottajille maksettavat korvaukset niin, että ne mahdollistavat useiden, erilaisten palveluntuottajien toiminnan. Maakunta järjestää tehtävät ja palvelut lähtökohtaisesti maakunnan oman väestön ja maakunnan alueella toimivien eri tahojen tarpeiden pohjalta

Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 2/(4) Järjestämistehtävien valmisteluun liittyvät viranomaistehtävät tuotetaan maakunnan omien, tuottajista riippumattomien organisaatioiden toimesta. Järjestämistehtäviin liittyvät toimeenpano- ja tuotantotehtävät sekä asiantuntijapalvelut tuotetaan maakunnan oman ja muiden julkisten organisaatioiden toimesta. Tehtäviin liittyviä asiantuntijapalveluja voidaan hankkia myös yksityisiltä palveluntuottajilta Päivystysluontoisten, 24/7 varalla oloa edellyttävien tehtävien yhtenäisen tilannekuvan ja tilannejohtamisen palvelut tuotetaan maakunnan oman tuotanto-organisaation toimesta Suoran valinnan palvelukokonaisuuteen sisällytetään sellaiset avoterveydenhuollon palvelut (ml. esh), jotka eivät edellytä sairaalaympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja/tai hoitoa ja jotka soveltuvat kapitaatiorahoituksen piiriin. Kotihoidon, sosiaalisen kuntoutuksen, päivä- ja toimintakeskus- sekä asumispalvelut sekä lääkinnällinen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit ja terapiajaksot (lääkinnällinen kuntoutus siltä osin kuin ei sisälly suoran valinnan palveluihin) tuotetaan asiakasseteleillä. Ei-valinnanvapauden piirissä olevat palvelut tuotetaan maakunnan omien tuotanto-organisaatioiden toimesta. Mikäli ne eivät kykene tuottamaan järjestäjän asettamissa määräajoissa sellaisia ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, palvelut tuotetaan asiakasseteleillä.

Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 3/(4) Maakunnan oman tuotannon organisointi Järjestämistehtävien valmisteluun liittyvät tehtävät organisoidaan niin, että järjestämistehtävät (strateginen suunnittelu, tehtävien ja palveluiden määrittely, tuottajien ohjaus- ja valvonta) voidaan valmistella kokonaisvaltaisesti ja kaikista tuottajista riippumattomasti. Järjestämistehtäviin liittyvien viranomaistehtävien toimeenpano organisoidaan niin, että tehtäviä voidaan toteuttaa perinteiset hallinto- ja toimintarajat ylittäen kokonaisvaltaisesti. Yleinen asiakasohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus organisoidaan muusta palvelutuotannosta erilliseksi toiminnaksi niin, että ohjauspalvelut voi toimia ja ohjata asiakkaita objektiivisesti kaikista palvelutuottajista ja niiden omistaja- ja taustayhteisöistä riippumatta. Yksilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palveluiden myöntämiseen, asiakassuunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon sekä hoito- ja palveluketjujen määrittelyyn liittyvät tehtävät organisoidaan niin, että yksilökohtainen palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelmat sekä hoito- ja palveluketjut voidaan laatia ja asiakasta voidaan tukea palveluntuottajien valinnassa yksilöllisesti, asiakkaan tarpeiden mukaisesta objektiivisesti palveluntuottajista riippumatta. Ei-valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuotanto eriytetään ohjauspalveluiden sekä valinnan vapauden piirissä olevien palveluiden tuotannosta niin, että ei-valinnanvapauden piirissä olevat palvelut muodostavat muiden palveluiden kanssa asiakkaiden kannalta kokonais-valtaisia palvelukokonaisuuksia palveluntuottajien omistus- tai taustayhteisöistä riippumatta.

Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 4/(4) Maakunnan oman tuotannon organisointi

Integraation varmistaminen Maakunnan järjestämisvastuulla olevia tehtäviä ja palveluja määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tehtävät ja asiakkaiden kulloinkin tarvitsevat palvelut muodostavat palveluista ja niiden tuottajista riippumatta aina asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden Integraation varmistamiseksi määritellään keskeiset palvelu- ja hoitoketjut sekä niihin liittyvät eri toimijoiden roolit. Integraation toteutumista edistetään myös palveluntuottajille asetettavilla integraation käytännön toteuttamiseen liittyvillä palveluntuottajien hyväksymiskriteereillä sekä yhteistyötä määrittelevillä toimintaohjeilla. Asiakaskohtaisen integraation varmistamiseksi määritellään asiakassuunnitelman sisältöä ja sen laatimista, päivittämistä ja toteutumisen seurantaa koskevat toimintamallit. Palvelujen yhteensovittamisessa ja siihen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai ovat muutoin erityisen tuen tarpeessa.

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 1/(5) (Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017).

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 1/(5) (Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017).

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 2/(5) Järjestäjä Maakuntavaltuusto Tuottajat Julkinen ja/tai yksityiset Asukkaat Kansalaisina ja asiakkaina Määrittelee palvelut (mm. mitä, millaisia, missä, miten, kenelle, kuinka paljon, millä hinnalla, kenen tuottamana) Määrittelee kriteerit palveluntuottajille, hyväksyy, ohjaa ja valvoo tuottajia Päättävät toimipaikkaverkostostaan, toimitiloistaan, henkilöstöstään, tukipalveluistaan sekä yhteistyökumppaneistaan järjestäjän linjausten sekä asiakkaiden valintojen perusteella Valitsevat vaaleilla jäsenet maakuntavaltuustoon Valitsevat suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden tuottajat ja niiden toimipaikat Valitsevat liikelaitoksen toimipaikat Kansalaiset määrittelevät omilla valinnoillaan maakunnan palveluverkon ja lähipalvelut

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 3/(5) Yhteydensaanti maakunnan yleiseen neuvontapalveluun ja asiakasohjaukseen on mahdollista puhelimitse ja sähköisesti 24/7. Yhteydensaanti palvelukohtaiseen asiakaspalveluun on mahdollista puhelimitse vähintään kello 8-16 sekä sähköisesti 24/7. Yhteydensaanti asiakassuunnitelmassa sekä eri viranomais- ja muihin käynnissä oleviin prosesseihin liittyvissä asioissa määriteltyyn henkilökohtaiseen asiakasvastaavaan tai prosessin vastuuhenkilöön on mahdollista kolmen arkipäivinä aikana. Ammattilaisen tekemä ensivaiheen hoidon- ja palvelutarpeen arviointi järjestyy arkipäivisin vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Hoidon- ja palvelutarpeen arviointiin perustuva ammattilaisen tapaaminen järjestyy kolmen arkivuorokauden kuluessa.

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 4/(5) Ensihoidon ja pelastustoimen palvelut ovat saatavissa 24/7 koko maakunnan alueella. Päivystyspalvelut ovat henkeä uhkaavissa ja vakavien sosiaalisten kriisien tilanteissa saatavissa 24/7 vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella. Tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Laajemmat vastaanottoluontoiset palvelut ovat saatavilla seutukuntakeskuksissa ja erikoistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin tunnin matkan päässä kotoa. Vastaanottopalvelut, jotka edellyttävät sairaala- tai muuta erikoisympäristöä ja -osaamista tai normaalia virka-aikaa pitempiä aukioloaikoja, on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella.

Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 5/(5) Kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito on saatavilla niin, että ne ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin tunnin matkan päässä kotoa. Sairaalan vuodeosastohoito on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella. Kotihoidon palveluja tarjotaan koko maakunnan alueella. Kotihoidon palveluiden sisällöt ja ympärivuorokautinen saatavuus voivat vaihdella alueittain asiakastiheyden ja välimatkojen perusteella. Asiakastiheys määritellään karttaruuduittain määriteltävillä alueilla asuvien asiakkaiden määrän perusteella. Ikäihmisten asumispalveluja on saatavissa päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalla asiakkaista enimmillään noin puolen tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöistään. Muiden asiakasryhmien (kuin ikäihmisten) asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään lähellä asiakkaiden arkiympäristöjä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita etäämmällä.

Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuolisesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämisessä Tehtävien ja palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös järjestöjen rooli toiminnan kehittäjinä sekä palveluiden tuottajina Maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neuvottelukunta sekä laaditaan erillinen järjestöstrategia.

Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi laaditaan erillinen osallisuussuunnitelma. Maakunta tähtää laajaan yhteissuunnitteluun ja yhteiskehittämiseen maakunnan asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Laajan osallisuuden varmistamiseksi jokaisella keskisuomalaisella asukkaalla ja yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan maakunnalliseen päätöksentekoon, palveluiden suunnitteluun, seurantaan ja ideointiin. Uudenlaisten innovaatioiden ja ideoiden syntyminen varmistetaan perustamalla kumppanuus-pöytiä tai -tapaamisia, joissa eri sidosryhmät voivat osallistua maakunnan toiminnan uudistamiseen.

Palveluiden määrittely Järjestämissuunnitelmaan sisällytettäviä asioita Lainsäädännöllinen tausta ja tehtävien/palveluiden järjestämisen syy Tehtävän/palvelun rooli maakunnan tavoitteiden toteuttamisessa/konkretisoinnissa Tehtävän/palvelun sisältö/kuvaus Tehtävän/palvelun saatavuus ja saavutettavuus Asiakasmaksut Tehtävän/palveluiden tuottaminen Arvio tehtävien/palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista

Huomioita ja ideoita suunnitelmasta voi esittää www.otakantaa.fi Lausuntoja voi antaa www.lausuntopalvelu.fi