PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN VALINNANVAPAUS JA SEN PILOTOINTI

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/34) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN VALINNANVAPAUS JA SEN PILOTOINTI

2 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely Myöntämiskriteereiden määrittely Järjestäminen Asiakasmaksujen määrittely Asiakas- ja palveluohjauksesta sekä integroinnista huolehtiminen Tuotannon linjauksista päättäminen Tuottajien kriteereistä päättäminen Valvontasuunnitelman vahvistaminen Asiakkuuksien hallita Palveluohjaus Tuottajien ohjaus ja valvonta Tuottaa palveluja järjestäjän määrittelemien sisältöjen, vaikutusja laatuvaatimusten mukaisesti Tuottaminen Päättää omista toimitiloistaan, henkilöstöstään, tukipalveluistaan yms. Suoran valinnan palvelut Yksityiset tuottajat Julkiset tuottajat Asiakassetelipalvelut Yksityiset tuottajat Julkiset tuottajat Ei-valinnan vapauden piirissä olevat palvelut Julkiset tuottajat Yksityiset tuottajat julkisen tuottajan alihankkijana HUOM! Esimerkkejä tehtävistä ja palveluista, ei kattava listaus

3 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Järjestäjä MAAKUNNAN YHTIÖ(T) Tuottajat MAAKUNNAN LIIKELAITOS (KSET) Huom. satunnaisesti valittuja esimerkkejä

4 Palveluiden järjestäminen Järjestäjä asettaa tavoitteet, kohdentaa rahat, määrittelee palvelut ja tuotannon linjaukset

5 Palveluiden järjestäminen Järjestäjä asettaa tavoitteet, kohdentaa rahat, määrittelee palvelut ja tuotannon linjaukset Maakunnan tapa (järjestäjä määrittelee) - Toimeenpanna lainsäädäntöä ja huolehtia viranomaistehtävistä - Vastata asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin ja ratkaista asukkaiden ja asiakkaiden ongelmia - Huolehtia palvelu- ja hoitoketjuista - Ohjata palveluntuottajia Sisältö Laatu ja vaikutus Saatavuus/saavutettavuus Yhdyspinta Myöntämiskriteerit Asiakasmaksut Kustannus maakunnalle Maakuntavirasto Järjestäjän kilpailuttamat Tuotanto Liikelaitos Asiakasseteli Sote-keskus Suunhoidon yksikkö Henkilökohtainen budjetti Sote-keskus Terveysneuvonta ja tarkastukset Hoidon ja palvelutarpeen arviointi Oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito Sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus Erikoissairaanhoito Kotihoito Perushoiva- ja hoito Sairauksien hoito ja huolenpito Tukipalvelut Aikuissosiaalityö Vastaanotto Sosiaalinen kuntoutus Asumispalvelut Tehostettu asumispalvelu

6 Hoito- ja palveluketjujen määrittelytapa Esim. kotihoidon asiakkaan palveluketju: Mitä asioita kuhunkin kokonaisuuteen kuuluu (palvelukuvaukset) Mitä luovuttavassa kokonaisuudessa on tehtävä, ennen kuin asiakas voi siirtyä eteenpäin seuraavaan osioon Mitä vastaanottavassa kokonaisuudessa on tehtävä Toimijoiden (asiakas, palveluohjaaja, tuottaja jne.) roolit eri vaiheissa (mitä, milloin, missä, miten kukin tekee) Asiakassuunnitelma - mitä tietoja kirjataan Yleinen neuvonta Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi, palvelun myöntäminen) Kuntouttava arviointijakso Kotihoidon palveluntuottajan valitseminen Kotihoidon palvelun käynnistyminen Kotihoidon palvelun toteuttaminen Asiakas tarvitsee ketjun eri vaiheissa kotihoidon lisäksi muuta palvelua, vaihtaa palveluntuottajaa tai siirtyy pois kotihoidon palveluista Sote-keskus Suunhoidon yksikkö Vuodeosasto Mielenterveyspalvelut Sosiaalityön palvelut Asumispalvelu Palvelutuottajan vaihto Palvelun päättäminen yms.

7 Palveluiden järjestäminen Järjestäjä määrittelee asiakasohjaukseen ja asiakassuunnitelmaan liittyvät käytännöt PALVELUIDEN MÄÄRITTELY TUOTTAJIEN KRITEERIT, KORVAUKSET JA VALVONTA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN TUOTANTONNON LINJAUKSET Suoran valinnan palvelut Asiakassetelipalvelut Liikelaitoksen palvelut Asiakkuuksien hallinta

8 Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 1/(3) Tukea maakunnan ja sen eri osien elinvoimaa ja tasapainoista kehittymistä. Tukea väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lisätä kansalaisten omaa aktiivisuutta selvitä häiriötilanteissa Vähentää väestön hyvinvointi- ja terveysvajeita sekä kansalaisten keskinäisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.

9 Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 2/(3) Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: 1. Muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä, kokonaisvaltaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita asiakas-, hoito- tai hoivasuhteita 2. Vahvistavat ja monipuolistavat kestävällä tavalla kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistävät talouden kasvua 3. Tukevat ja vahvistavat väestön toimintakykyä ja arkiympäristöissä sekä häiriötilanteissa pärjäämistä 4. Painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin 5. Parantavat elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä saavutettavuutta 6. Edistävät vesien- ja ympäristönsuojelua, kulttuuriympäristöjen hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua 7. Tukevat kuntien elinkeino- ja hyvinvointistrategioiden linjauksia ja tavoitteita 8. Varmistavat, että asiakas- ja potilastiedot ovat aina reaaliaikaisesti järjestäjän, palvelutuottajien ja asiakkaan asioista/hoidosta vastaavien ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä saatavilla eri toimijoiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus sekä heitä aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen

10 Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 3/(3) Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: 9. Kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä 10. Vähentävät alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustavat käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla 11. Parantavat alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistävät niiden kulttuuria 12. Vahvistavat ja lisäävät kansalaisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja 13. Tukevat ja vahvistavat vanhemmuutta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia 14. Tukevat ja vahvistavat väestön osaamista, työkykyä ja edellytyksiä työllistyä 15. Kannustavat ja edistävät väestöä hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joissa on työllistymisen mahdollisuuksia 16. Tukevat ja vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista 17. Mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin 18. Tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia

11 Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 1/(4) Tuotanto järjestetään niin, että tuotanto ja tuottajat tukevat järjestämiselle asetettuja yleisiä tavoitteita, integraatiota, saatavuutta ja saavutettavuutta sekä laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Varmistetaan monipuoliset ja toimivat palvelumarkkinat sekä järjestäjän mahdollisuudet hallita asiakkuuksia sekä ohjata ja valvoa palveluntuottajia niin, ettei yksikään palveluntuottaja saavuta markkinoiden toimintaa tai järjestäjän toimintaedellytyksiä vaarantavaa määräävää markkina-asemaa. Markkinoiden toimivuudesta huolehditaan määrittelemällä järjestettävät palvelut ja palvelukokonaisuudet sekä tuottajille maksettavat korvaukset niin, että ne mahdollistavat useiden, erilaisten palveluntuottajien toiminnan. Maakunta järjestää tehtävät ja palvelut lähtökohtaisesti maakunnan oman väestön ja maakunnan alueella toimivien eri tahojen tarpeiden pohjalta

12 Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 2/(4) Järjestämistehtävien valmisteluun liittyvät viranomaistehtävät tuotetaan maakunnan omien, tuottajista riippumattomien organisaatioiden toimesta. Järjestämistehtäviin liittyvät toimeenpano- ja tuotantotehtävät sekä asiantuntijapalvelut tuotetaan maakunnan oman ja muiden julkisten organisaatioiden toimesta. Tehtäviin liittyviä asiantuntijapalveluja voidaan hankkia myös yksityisiltä palveluntuottajilta Päivystysluontoisten, 24/7 varalla oloa edellyttävien tehtävien yhtenäisen tilannekuvan ja tilannejohtamisen palvelut tuotetaan maakunnan oman tuotanto-organisaation toimesta Suoran valinnan palvelukokonaisuuteen sisällytetään sellaiset avoterveydenhuollon palvelut (ml. esh), jotka eivät edellytä sairaalaympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja/tai hoitoa ja jotka soveltuvat kapitaatiorahoituksen piiriin. Kotihoidon, sosiaalisen kuntoutuksen, päivä- ja toimintakeskus- sekä asumispalvelut sekä lääkinnällinen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit ja terapiajaksot (lääkinnällinen kuntoutus siltä osin kuin ei sisälly suoran valinnan palveluihin) tuotetaan asiakasseteleillä. Ei-valinnanvapauden piirissä olevat palvelut tuotetaan maakunnan omien tuotanto-organisaatioiden toimesta. Mikäli ne eivät kykene tuottamaan järjestäjän asettamissa määräajoissa sellaisia ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, palvelut tuotetaan asiakasseteleillä.

13 Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 3/(4) Maakunnan oman tuotannon organisointi Järjestämistehtävien valmisteluun liittyvät tehtävät organisoidaan niin, että järjestämistehtävät (strateginen suunnittelu, tehtävien ja palveluiden määrittely, tuottajien ohjaus- ja valvonta) voidaan valmistella kokonaisvaltaisesti ja kaikista tuottajista riippumattomasti. Järjestämistehtäviin liittyvien viranomaistehtävien toimeenpano organisoidaan niin, että tehtäviä voidaan toteuttaa perinteiset hallinto- ja toimintarajat ylittäen kokonaisvaltaisesti. Yleinen asiakasohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus organisoidaan muusta palvelutuotannosta erilliseksi toiminnaksi niin, että ohjauspalvelut voi toimia ja ohjata asiakkaita objektiivisesti kaikista palvelutuottajista ja niiden omistaja- ja taustayhteisöistä riippumatta. Yksilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palveluiden myöntämiseen, asiakassuunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon sekä hoito- ja palveluketjujen määrittelyyn liittyvät tehtävät organisoidaan niin, että yksilökohtainen palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelmat sekä hoito- ja palveluketjut voidaan laatia ja asiakasta voidaan tukea palveluntuottajien valinnassa yksilöllisesti, asiakkaan tarpeiden mukaisesta objektiivisesti palveluntuottajista riippumatta. Ei-valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuotanto eriytetään ohjauspalveluiden sekä valinnan vapauden piirissä olevien palveluiden tuotannosta niin, että ei-valinnanvapauden piirissä olevat palvelut muodostavat muiden palveluiden kanssa asiakkaiden kannalta kokonais-valtaisia palvelukokonaisuuksia palveluntuottajien omistus- tai taustayhteisöistä riippumatta.

14 Järjestäjän alustavat tuotannon linjaukset 4/(4) Maakunnan oman tuotannon organisointi

15 Integraation varmistaminen Maakunnan järjestämisvastuulla olevia tehtäviä ja palveluja määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tehtävät ja asiakkaiden kulloinkin tarvitsevat palvelut muodostavat palveluista ja niiden tuottajista riippumatta aina asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden Integraation varmistamiseksi määritellään keskeiset palvelu- ja hoitoketjut sekä niihin liittyvät eri toimijoiden roolit. Integraation toteutumista edistetään myös palveluntuottajille asetettavilla integraation käytännön toteuttamiseen liittyvillä palveluntuottajien hyväksymiskriteereillä sekä yhteistyötä määrittelevillä toimintaohjeilla. Asiakaskohtaisen integraation varmistamiseksi määritellään asiakassuunnitelman sisältöä ja sen laatimista, päivittämistä ja toteutumisen seurantaa koskevat toimintamallit. Palvelujen yhteensovittamisessa ja siihen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai ovat muutoin erityisen tuen tarpeessa.

16 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 1/(5) Järjestäjä Maakuntavaltuusto Tuottajat Julkinen ja/tai yksityiset Asukkaat Kansalaisina ja asiakkaina Määrittelee palvelut (mm. mitä, millaisia, missä, miten, kenelle, kuinka paljon, millä hinnalla, kenen tuottamana) Määrittelee kriteerit palveluntuottajille, hyväksyy, ohjaa ja valvoo tuottajia Päättävät toimipaikkaverkostostaan, toimitiloistaan, henkilöstöstään, tukipalveluistaan sekä yhteistyökumppaneistaan järjestäjän linjausten sekä asiakkaiden valintojen perusteella Valitsevat vaaleilla jäsenet maakuntavaltuustoon Valitsevat suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden tuottajat ja niiden toimipaikat Valitsevat liikelaitoksen toimipaikat Kansalaiset määrittelevät omilla valinnoillaan maakunnan palveluverkon ja lähipalvelut

17 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 2/(5) (Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017).

18 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 2/(5) (Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017).

19 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 2/(5) (Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017).

20 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 3/(5) Yhteydensaanti maakunnan yleiseen neuvontapalveluun ja asiakasohjaukseen on mahdollista puhelimitse ja sähköisesti 24/7. Yhteydensaanti palvelukohtaiseen asiakaspalveluun on mahdollista puhelimitse vähintään kello 8-16 sekä sähköisesti 24/7. Yhteydensaanti asiakassuunnitelmassa sekä eri viranomais- ja muihin käynnissä oleviin prosesseihin liittyvissä asioissa määriteltyyn henkilökohtaiseen asiakasvastaavaan tai prosessin vastuuhenkilöön on mahdollista kolmen arkipäivinä aikana. Ammattilaisen tekemä ensivaiheen hoidon- ja palvelutarpeen arviointi järjestyy arkipäivisin vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Hoidon- ja palvelutarpeen arviointiin perustuva ammattilaisen tapaaminen järjestyy kolmen arkivuorokauden kuluessa.

21 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 4/(5) Ensihoidon ja pelastustoimen palvelut ovat saatavissa 24/7 koko maakunnan alueella. Päivystyspalvelut ovat henkeä uhkaavissa ja vakavien sosiaalisten kriisien tilanteissa saatavissa 24/7 vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella. Tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Laajemmat vastaanottoluontoiset palvelut ovat saatavilla seutukuntakeskuksissa ja erikoistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin tunnin matkan päässä kotoa. Vastaanottopalvelut, jotka edellyttävät sairaala- tai muuta erikoisympäristöä ja -osaamista tai normaalia virka-aikaa pitempiä aukioloaikoja, on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella.

22 Järjestäjän alustavat palveluverkkolinjaukset 5/(5) Kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito on saatavilla niin, että ne ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin tunnin matkan päässä kotoa. Sairaalan vuodeosastohoito on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella. Kotihoidon palveluja tarjotaan koko maakunnan alueella. Kotihoidon palveluiden sisällöt ja ympärivuorokautinen saatavuus voivat vaihdella alueittain asiakastiheyden ja välimatkojen perusteella. Asiakastiheys määritellään karttaruuduittain määriteltävillä alueilla asuvien asiakkaiden määrän perusteella. Ikäihmisten asumispalveluja on saatavissa päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalla asiakkaista enimmillään noin puolen tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöistään. Muiden asiakasryhmien (kuin ikäihmisten) asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään lähellä asiakkaiden arkiympäristöjä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita etäämmällä.

23 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuolisesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämisessä Tehtävien ja palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös järjestöjen rooli toiminnan kehittäjinä sekä palveluiden tuottajina Maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neuvottelukunta sekä laaditaan erillinen järjestöstrategia.

24 Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi laaditaan erillinen osallisuussuunnitelma. Maakunta tähtää laajaan yhteissuunnitteluun ja yhteiskehittämiseen maakunnan asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Laajan osallisuuden varmistamiseksi jokaisella keskisuomalaisella asukkaalla ja yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan maakunnalliseen päätöksentekoon, palveluiden suunnitteluun, seurantaan ja ideointiin. Uudenlaisten innovaatioiden ja ideoiden syntyminen varmistetaan perustamalla kumppanuus-pöytiä tai -tapaamisia, joissa eri sidosryhmät voivat osallistua maakunnan toiminnan uudistamiseen.

25 Yhteistyö ja edunvalvonta Maakunnan ja valtion välinen yhteistyö Maakunnan ja kuntien välinen yhteistyö Maakuntien välinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö

26 Järjestämistehtävien valmistelun työsuunnitelma Kuntien ja maakunnan yhteistyökäytännöt Nykytila-analyysi ja indikaattorit Järjestämisen periaatteet ja tavoitteet Järjestäjän tehtävän ja roolin määrittely Palveluiden määrittely - Määrittelysapluunat 9/17 - Valmistelun vastuuttaminen 9/17 - Järjestämissuunnitelma 1. vrs. 9/17 12/17, 2. vrs. 4/18 - Palvelukuvaukset 1. vrs. 9/17 12/17, 2. vrs. 3/18 Tuottajien hyväksymiskriteereiden ja tuottajien hyväksymiseen, ohjaamisen ja valvontaan liittyvien käytäntöjen määrittely - Sääntökirjan yleinen osa 1. vrs. 3/18 - Sääntökirjan palvelukohtaiset osiot 1. vrs. 3/18 Suunnitelmien toimeenpano organisaatioiden 2019 talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin - Palvelurakennetavoitteet - Myöntämiskriteerit ja asiakasmaksut - Asiakassetelisääntökirjat - Maakunnallinen Kaapo Valinnanvapauspilotti Asiakkuuksien hallinta ja asiakas/palveluohjaus - Asiakkaiden ja asiakasryhmien määrittely 12/17 - Asiakas- ja palveluohjaus 1. vrs. 12/17, 2. vrs. 4/18 - Palvelutarpeen arviointi ja myöntäminen 1. vrs. 12/17, 2. vrs. 3/18 Järjestäjän organisaatio ja resursointi Yhteistoiminta-alueen/alueiden toiminta ja sopimukset Konsernipalveluihin liittyvät järjestäjän tehtävät

27 Huomioita ja ideoita suunnitelmasta voi esittää Lausuntoja voi antaa

28 valinnanvapaus ja sen pilotointi

29 Valinnanvapaus

30 Valinnanvapauspilotti / Aikataulu Sote-keskusten aloitus 2021 Suunhoidon yksiköiden aloitus 2022 PILOTIT: 7/2018 Käynnistys 1/2019 Mahdollisuus valita sote-keskus ja suunhoidon yksikkö

31 Valinnanvapauspilotti Toteutetaan uuden valinnanvapausmallin ja -lain mukaan ajalla Hakuaika pilotteihin päättyy (kuntien päätökset mennessä hallinnoijalle (JKL, STM:lle 20.4.) ja ehdolliset päätökset valituista piloteista saadaan huhtikuun 2018 loppuun mennessä Pilotoitavan palvelun (sote-keskus ja suunth) Sääntökirjan hyväksyminen kunnissa/organisaatioissa huhti toukokuu 2018 Rahoitus: Valtion Ta:ssa esitetty valinnanvapauspiloteille 100 miljoonan euroa 2018 ja 2019 (ja 2020; sotekeskus ja ; suunth) Rahoitusta saa käyttää pilotin hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja pilotista johtuviin palveluiden tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin, osallistuja kunnilta ei vaadita omarahoitusosuutta

32 Tavoitteet piloteille Järjestäjän tehtävien ja toimintatapojen sekä digi-työkalujen mallintaminen ja käyttöönotto ennakoivasti maakunnan toiminnassa Maakunnan oman palvelutuotannon kehittäminen Suoran valinnan palveluiden tuotanto Asiakassetelipalveluiden tuotanto Ei-valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuotanto Kokonaisulkoistus- ja osaulkoistussopimusten sekä kilpailutettujen terveysasemien integrointi osaksi maakunnan toimintaa Suoran valinnan palveluissa käytettäviltä tietojärjestelmiltä edellytettävien vaatimusten määrittely ja yhteen sovittaminen maakunnan tietojärjestelmien

33 Järjestäjän tavoitteet pilotille Hyvinvointi-, terveys- ja työkykyvajeiden ja palvelutarpeiden selvittäminen yksilö- ja väestötasolla Palveluiden kysynnän ja kustannusten hallintaan liittyvät priorisointilinjaukset Suoran valinnan palveluiden määrittely Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden rooli hyvinvoinnin ja terveyden sekä työkyvyn edistämisessä Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden suoran valinnan palvelut Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palveluiden integrointi muihin palveluihin Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen Tuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta Palvelutuotantomarkkinoiden toiminnan varmistaminen Asiakkuuksien hallinta ja asiakkaiden tukeminen valintatilanteissa Tavoitteiden toteutumisen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta

34