ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014
Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen sananlasku -
SISÄLTÖ I. MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? II. ALUE- JA KUNTATALOUSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA III. TYÖPAIKKA JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA IV. OSAAMIS- JA T&K-DYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueiden elinvoimasta?
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta 3. Mainekuva 1. Ulkoinen elinvoima 2. Sisäinen elinvoima
Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka
Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 8
Lukuohje seuraavien graafien osalta Graafeissa verrataan Satakunnan muutosta ja positiota suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen vuosina 2000-2012 Graafeissa on sekä absoluuttista että suhteellista tietoa vuosien 2000-luvun kehityksestä Absoluuttinen tieto pitää sisällään vertailutietoa, jossa vuoden 2000 tilannetta verrataan viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen (2011-2013) Suhteellinen tieto pitää sisällään muutoksen suhteessa asukaslukuun vuosina 2000-2012: muutosprosentin avulla pyritään osoittamaan alueiden aseman muutosta 2000-luvun aikana Lisäksi joissakin graafeissa on punainen viiva ja keltainen viiva: punainen viiva kuvaa Porin seutukunnan ja keltainen viiva Rauman seutukunnan arvoa ko. muuttujan kohdalla
Alue- ja kuntatalouden dynamiikka
Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka
Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2000-2011 50000 45000 40000 Satakunnan BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden vuonna 2011 (7. vuonna 2000) Uusimaa maakuntana omassa sarjassaan: ero 20 000 euroa esim. Kainuuseen per asukas 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 2000 2011
Bruttokansantuotteen muutos % vuosina 2000-2011 80 70 60 50 72,8 58,4 Keski- ja Etelä-Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais- Suomi 53,8 53,7 52,5 49,5 47,5 42,1 Satakunnan BKT:n muutos 8:nneksi korkein vuosina 2000-2011 40 30 38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31,9 30,2 27 20 13,8 10 0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (miljoonaa euroa) Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Lappi Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 147 570 806 879 1035 1261 1465 1639 1940 1943 2166 3391 3726 4425 4564 4717 5622 Satakunnan viennin osuus 6,1 % koko maan viennistä Uudenmaan, Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan osuus 51,7 % 20690 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 0 5000 10000 15000 20000 25000
Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas) Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa 1817 3714 4151 6243 6602 7186 7233 7871 9499 10709 11045 11989 12809 13205 14659 16874 18547 Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa-Kainuu Satakunnan viennin arvo 3:nneksi korkein asukasta kohden 25402 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kunnallisverojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset 4000 3500 Satakunnassa kunnallisverojen määrä 9:nneksi korkein vuonna 2012 Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa kärjessä vuonna 2000 ja 2012 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000
Kunnallisverojen määrän muutos % vuosina 2000-2012 Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 51,8 54,2 Satakunnassa maksettujen kunnallisverojen määrä nousi 59,9 2:ksi eniten 2000-2012 60,7 Pohjois-Karjala 63 Kymenlaakso 63,3 Pohjanmaa 64 Pirkanmaa 64,6 Kanta-Häme 65,2 Etelä-Karjala 65,4 Lappi 65,8 Kainuu 67,3 Keski-Pohjanmaa 67,4 Etelä-Pohjanmaa 67,7 Päijät-Häme 68,8 Pohjois-Savo 69,8 Satakunta 70,3 Etelä-Savo 71 Lähde: Tilastokeskus, kuntien 45 tilinpäätökset 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73
Kuntalainojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012 2000 2012 4000 3500 Kuntalainojen määrä nousi keskimäärin 3X vuosina 2000-2012 Satakunnassa kuntalainojen määrä selvästi alhaisin, Keski- Pohjanmaalla korkein 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
Kuntalainojen määrän muutos% vuosina 2000-2012 Satakunta Lappi Pohjois-Karjala 71,4 78,9 111,9 Kuntalainojen määrä nousi vähiten Satakunnassa ja Lapissa Keski-Suomi 124 Varsinais-Suomi 130,2 Etelä-Savo 151,5 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme 162,9 169,5 175,6 178,5 180,7 Kuntalainojen määrä nousi eniten Kaakkois- Suomessa ja Kanta-Hämeessä Pohjois-Savo 185,9 Uusimaa 189 Pirkanmaa 195,5 Pohjanmaa 198,6 Kanta-Häme 202,5 Etelä-Karjala 205,7 Kymenlaakso 228,1 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka
Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2012 70000 60000 50000 64083 Koko maassa 110000 uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa 40000 30000 Satakunnassa työpaikkojen määrä kasvoi hieman (155) ja viidessä maakunnassa väheni 20000 17765 11759 10000 0 2342 5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155-727 -1344-2079 -1975-10000 -4818 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-2012 -6,6 Kymenlaakso -3,3-2,6-2,5-2,4 Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Satakunnassa yhteensä 91 541 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa: muutos 0,2 % vuosina 2000-2012 Satakunta 0,2 Varsinais-Suomi 1 Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi 1,7 2,7 3,9 4,3 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkan-maalla ja Keski-Pohjanmaalla Pohjois-Savo 4,8 Kanta-Häme 5,8 Pohjanmaa 7 Pohjois-Pohjanmaa 8,1 Uusimaa 8,8 Keski-Pohjanmaa 8,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Pirkanmaa 9,3-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 12
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2008-2012 -8777 Satakunnassa työpaikkamenetys yhteensä noin 3700 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -4778-4116 -3726-3569 Työpaikkojen määrä väheni 37 000 vuosina 2008-2012 koko maassa -2359-2255 Varsinais-_Suomi -1661-866 -1379 Kymenlaakso -1087 Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa -840 Pohjois-Savo -673 Pohjois-Karjala -665-276 Satakunta Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa -280 Lappi Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 154 317-10000 -8000-6000 -4000-2000 0 2000
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2008-2012 -6,5 Kymenlaakso -4,3 Varsinais-_Suomi -4,3 Päijät-Häme Satakunnassa työpaikkamenetykset suhteessa 4:nneksi suurimmat vuosina 2000-2012 -3,9-3,9-2,6-2,4 Satakunta Etelä-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme -2,1 Keski-Suomi -1,9 Pirkanmaa -1,5 Lappi Etelä-Pohjanmaa -1,1-1,1 Pohjois-Karjala -0,9 Kainuu Pohjois-Savo -0,7 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Työpaikkojen määrä kasvoi vain Keski-Pohjanmaalla vuosina 2008-2012 Pohjois-Pohjanmaa -0,5-0,3 Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa 0 0,5-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 1
Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja Satakunnan työllisyysaste 8:nneksi korkein vuonna 2011 2000 2011 Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012 Uusimaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso 0,3 1,2 1,4 Satakunnan työllisyysaste nousi 6:nneksi eniten vuosina 2000-2012 Päijät-Häme 2,1 Pirkanmaa 2,4 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 Etelä-Karjala 3,1 Keski-Suomi 3,2 Kanta-Häme 3,6 Pohjois-Karjala 4 Etelä-Pohjanmaa 4,1 Pohjanmaa 4,5 Satakunta 5,1 Etelä-Savo 5,2 Pohjois-Savo 5,6 Lappi 5,9 Keski-Pohjanmaa 5,9 Kainuu 6,3 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0 1 2 3 4 5 6 7
Osaamis- ja T&K -dynamiikka
Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka
Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2012 74 72 70 68 66 Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 3:nneksi alhaisin vuonna 2012 64 62 60 58 56 54 52 50 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (prosenttiyksikköä) vuosina 2000-2012 Keski-Suomi 0,6 Uusimaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa 6,4 8,4 9,3 9,4 9,8 9,9 9,9 10 10 10,1 10,3 10,4 10,4 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 9,9 %-yksikköä vuosina 2000-2012 10,6 11 11,2 11,3 Eniten nousi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012 37 35 33 31 29 27 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Uudellamaalla Satakunnassa 23,7 % suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuoden 2012 lopussa 25 23 21 19 17 15 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012 Kymenlaakso Lappi Satakunta Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa 3,9 4,2 4,3 4,5 4,6 4,7 4,7 4,8 4,9 5 5,2 5,2 5,2 5,3 5,4 5,4 5,4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 3:nneksi vähiten Satakunnassa Osuus nousi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla vuosina 2000-2012 6,2 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 T&K menot kaikki 2000 T&K-menot kaikki 2012 2500 2000 Pohjois-Pohjanmaalla T&Kmenojen määrä noin 2300 /as. vuonna 2012 1500 1000 Satakunnassa T&K-menojen määrä noin 482 /as. vuonna 2012 (11.) 500 0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrän muutos% vuosina 2000-2012 -29,7 Kymenlaakso Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 20,5 32,4 33,4 40,1 48,4 64,4 67,7 67,7 73,4 84,6 86,7 Satakunnassa T&K-menojen muutos 8:nneksi ripeintä 2000-2012 97,6 98,7 103,6 T&K-menojen nousu suhteessa nopeinta alhaisen lähtötason alueilla: Kymenlaakso negatiivinen 133,7 142,7 174,9-50 0 50 100 150 200 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrän kehitys 2000 ja 2012 2000 Yritysten T&K-menot 2000 Yritysten T&K-menot 2012 1800 1600 1400 Pohjois-Pohjanmaalla yritysten T&K-menot 1 859 versus Kymenlaakso 88 /as 1200 1000 800 600 400 Satakunnassa yritysten T&K-menot asukasta kohden 7:nneksi korkeimmat vuonna 2012 200 0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Summa summarum
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 Lähde: Timo Aro 2013 38
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Lähde: Timo Aro 2013 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L-rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 Lappeenrannan 11 seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 26 25 Ylä-Savon seutukunta 14,75 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 Hämeenlinnan 7 seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-Haminan stk. 28 25 Ylä-Savon seutukunta 22,75 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-Savon seutukunta 27 25 Kotka-Haminan stk. 39 24,75
Seutukuntien kilpailukykymittaristo 2009-2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 1. Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon Porvoon Vaasan Helsingin Tampereen Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan 9. Kaakkois- Etelä- Raahen Pirkanmaan Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren Etelä- Pirkanmaa Kokkolan 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken 16-67 27. Porin 22. Porin Rauman Raahen Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, www.satamittari.fi
Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita - Bilbaon pormestari Ibon Areson -