LUUMÄEN KUNTA Kivijärven venereitit Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2017 P29656
Hakemussuunnitelma Jalkanen Eero 31.3.2017 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 2 SELOSTUS VESIALUEESTA... 2 2.1 Yleiskuvaus... 2 2.2 Vedenkorkeudet... 3 2.3 Jääolot... 4 2.4 Vedenlaatu... 4 2.5 Pohjaeläimistö... 5 2.6 Kalasto... 5 2.7 Linnusto... 6 2.8 Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset... 6 2.9 Pohjaolosuhteet... 8 3 NYKYTILA HANKEALUEELLA... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Kaavoitus... 8 3.2.1 Maakuntakaava... 8 3.2.2 Yleiskaava... 9 3.2.3 Asemakaava... 11 3.3 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet... 11 3.4 Vesiliikenne ja uitto... 11 3.5 Kalastus... 12 3.6 Rakenteet... 12 3.7 Kaapelit ja johdot... 13 3.8 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 verkoston alueet... 14 3.9 Lupapäätökset... 15 3.9.1 Ylä-Kivijärven säännöstely... 15 3.9.2 Iso-Rapasalon pengertie... 16 4 HANKESUUNNITELMA... 17 4.1 Yleistä... 17 4.2 Yleisten paikallisväylien perustaminen... 17 4.2.1 Perustettavat väylät... 19 4.3 Ruoppaus, räjäytykset ja läjitys... 20 4.3.1 Työnaikaiset järjestelyt... 21 4.4 Toteuttamisaikataulu... 22 4.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 22 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN... 22 5.1 Yleistä... 22 5.2 Ympäristö ja vedenlaatu... 22
Hakemussuunnitelma Jalkanen Eero 31.3.2017 5.3 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 23 5.4 Vesiliikenne... 23 5.5 Kalasto ja kalastus... 23 5.6 Virkistyskäyttö... 23 5.7 Rakenteet ja laitteet sekä johdot ja kaapelit... 24 5.8 Vesienhoitosuunnitelma... 24 5.9 Vaikutukset Natura 2000 -verkoston ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoille... 24 5.10 Muut vaikutukset... 25 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 25 7 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY... 25 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 26 Liitteet Liite 1; Liite 2; Liite 3; Liite 1.1 Yleissuunnitelmaselostus Liite 1.2 Yleiskartta, piirustus -200 Liite 1.3 Yleissuunnitelmakartat, piirustukset -201-208 Liite 2.1.1 Etelä-Karjalan maakuntakaava Liite 2.1.2 Ote E-K maakuntakaavasta kaavamerkinnöillä Liite 2.2.1 Kivijärven osayleiskaava Liite 2.2.2 Ote Kivijärven osayleiskaavasta kaavamerkinnöillä Liite 2.3.1 Kivijärven rantaosayleiskaava Liite 2.3.2 Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta kaavamerkinnöillä Liite 3.1 Kiinteistöjen omistajatiedot; kiinteistörekisterikartat -220-227 Liite 3.2 Kiinteistöjen omistajatiedot; yhteystietoluettelo Liite 4; Liite 4.1 Toisen vesistötoimikunnan päätös 16/1959 Liite 4.2 I-S ympäristölupaviraston päätös 11/07/2 Liite 4.3 E-S AVI päätös 95/2012/2 Liite 5; Liite 6; Liite 7; Liite 5 Suostumus läjitysalueen kiinteistön omistajalta Liite 6.1 Kalastuskunnat Liite 6.2 Kartta, Yhteiset vesialueet Liite 7 Luumäen ja Lemin sopimus venereiteistä Hakijan yhteystiedot: Linnalantie 33, 54500 TAAVETTI Puh. 05 672 211 (vaihde) Sähköposti: kunta@luumaki.fi Yhteyshenkilö: Juha Tervonen, ympäristönsuojelusihteeri Puh. 040 568 6818, juha.tervonen@luumaki.fi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 1 (27) Kivijärven venereitit 1 TIIVISTELMÄ Luumäen ja Lemin kuntien alueelle sijoittuvassa Kivijärven venereitit -hankkeessa on tarkoituksena perustaa neljä yleistä paikallisväylää Luumäen ja Lemin alueille ulottuvaan Ylä-Kivijärveen sekä Lemin Lahnajärveen. Perustettavat väylät kuuluvat Liikenneviraston vesiväyläluokituksen mukaisesti väyläluokkaan VL6 (venereitti) eli luokkaan veneilyä palveleva reittitasoinen matalaväylä. Perustettavat yleiset paikallisväylät ovat jo vuosikymmenten ajan toimineet vakiintuneina kulkuväylinä veneilijöiden keskuudessa. Perustettavien yleisten paikallisväylien yhteispituus on noin 57 km. Hankkeessa perustetaan alueelle virallinen vesiväyläverkosto ja siten parannetaan alueen vesiliikenteen turvallisuutta sekä matkailumahdollisuuksia, kun väylät virallistetaan ja ovat siten lisättävissä julkisiin karttoihin. Väylien perustamisella pyritään myös ohjaamaan alueen vesiliikennettä virallisille kulkuväylille paikoitellen kivikkoisellakin järvialueella. Ylä-Kivijärvi on suosittua kalastusaluetta ja lisäksi järven alueella harrastetaan mm. veneilyä ja retkeilyä, joten hankkeella edistetään järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Väylien perustaminen edellyttää vain hyvin pienimuotoisia ruoppaus- ja räjäytystarpeita Ylä-Kivijärven alueella. Virallisilla Liikenneviraston vahvistamilla turvalaitteilla merkittyjen väylien perustamisella ei arvioida olevan vesiympäristön tai muun ympäristön kannalta pysyviä haitallisia vaikutuksia. Hankkeen pienimuotoisten vesirakennustöiden ja vesiliikenteen mahdolliset hyvin lievät meluvaikutukset keskittyvät väylien välittömään läheisyyteen. Pienimuotoiset ruoppaus- ja räjäytystoimenpiteet voivat aiheuttaa luonteeltaan väliaikaista ja ohimenevää, lievää veden samentumista sekä lievää meluhaittaa. hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa tässä hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustamiselle. Lisäksi lupaa haetaan hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustamiseen liittyvien pienimuotoisten vesirakennustöiden suorittamiselle. Luumäen ja Lemin kunnat ovat sopineet keskinäisellä sopimuksella hakemusmenettelystä ja väyliä sekä turvalaitteita koskevista vastuista. Kuva 1. Lohkare ja epävirallinen viitta Luumäen Jalkosalmen länsipäässä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 2 (27) 2 SELOSTUS VESIALUEESTA 2.1 Yleiskuvaus Hakemussuunnitelman kohteena olevat vesiväylät sijoittuvat Ylä-Kivijärven vesistöön Luumäen ja Lemin kuntien alueelle. Yksi väylistä sijoittuu Lemin edustan Lahnajärvelle. Järvet sijaitsevat Lahti-Kouvola-Lappeenranta Salpausselän pohjoispuolella. Hankealue on kallioisista ja metsäisistä saarista koostuvaa suhteellisen monimuotoista järvialuetta. Vesisyvyys väylien alueella vaihtelee pääasiassa 2-27 metrin välillä. Vesistön pohja on vaihtelevaa ollen paikoitellen hiekkaista ja kivistä sekä matalammilla alueilla myös liejuista ja savista. Useilla vesistön saarilla on nähtävissä jyrkkiä avokallioita. Pinnanmuotojen vaihtelu ja korkeuserot ovat huomattavia miltei koko järven ranta-alueilla. LEMI Lemin kirkonkylä Kuntaraja Taavetti LUUMÄKI Kuva 2. Karttaote hankealueelta. Väylät on esitetty mustalla viivalla. Luumäen ja Lemin kuntaraja on esitetty punaisella viivalla. (Suomen Ympäristökeskus, Karpalo-tietopalvelu, ladattu 3/2017) Ylä-Kivijärvi kuuluu pintavesityypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin. Ylä- Kivijärvi saa alkunsa pienistä lammista ja puroista, jotka laskevat suurehkoon ja runsassaariseen Ylä-Kivijärveen. Ylä-Kivijärvestä vesi virtaa Huopaisenvirtaa myöden Ala-Kivijärveen ja siitä edelleen eri järvien kautta Kymijokeen. Vesialueen vesipinta-ala on noin 9 000 ha. Idässä Saimaasta reitin erottaa kapea kannas.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 3 (27) 2.2 Vedenkorkeudet Aiemmin Kivijärvi oli eräs reiteistä, jota pitkin Saimaan vedet virtasivat Kymijokeen. Puutavaran uitoissa väylää käytettiin aikaisemmin yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väylän (Väliväylän) käyttö uittoon päättyi 1960-luvun alussa. Nykyisin väliväylä on suosittu melontareitti. Kivijärven pintaa on laskettu kahteen otteeseen: vuonna 1812 yli 90 cm ja 60- luvulla 60 cm. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Hydrologinen vuosikirja 2006 2010 Luumäen Jurvalan asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan Ylä-Kivijärven vedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat vaihdelleet havaintojaksolla v. 1991-2010 seuraavasti: HW (ylivesi) = +75,79 m (N 60 ) MHW (keskiylivesi) = +75,46 m (N 60 ) MW (keskivesi) = +75,18 m (N 60 ) MNW (keskialivesi) = +74,98 m (N 60 ) NW (alivesi) = +74,73 m (N 60 ) Ylä-Kivijärvelle ei ole olemassa Liikenneviraston määrittämää virallista NW NAV purjehduskauden alavesi -vertailutasoa. Ylä-Kivijärven tapauksessa purjehduskautena voidaan pitää 1.5. 31.10. välistä ajanjaksoa. Kaakkois-Suomen ELY -keskus on määritellyt hankkeeseen liittyen Kivijärven NW NAV vertailutasoksi N 60 +74,90 m, joka on samalla väylän haraussyvyyden vertailutaso. Vedenkorkeusvaihtelut hankealueella ovat suhteellisen pieniä ja hitaita. Järven tarkistetun säännöstelyn tavoitevedenkorkeustaulukon mukaan järven vedenpinta on tavallisesti korkeimmillaan loppukeväällä ja alhaisimmallaan alkukeväällä sekä syksyllä. Kuva 3. Ylä-Kivijärven vedenkorkeus 5.9.2016. (www.ymparisto.fi)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 4 (27) 2.3 Jääolot 2.4 Vedenlaatu Ylä-Kivijärven Jurvalan havaintopaikan tietojen perusteella Kivijärvi on vuosien 1991 2010 välillä saanut jääpeitteen 4.12. ja jäänlähtö on tapahtunut 3.5. Vuosien 1961 1990 välillä jääpeite on vastaavasti peittänyt Kivijärven keskimäärin 28.11. 6.5. välisenä ajanjaksona. (Suomen Ympäristökeskus, Hydrologinen vuosikirja 2006 2010) Vedenlaatu hankealueella vaihtelee Suomen Ympäristökeskus SYKE:n julkaiseman pintavesien ekologisen luokituksen (2013) mukaan. Pintaveden ekologinen tila on suuressa osassa Ylä-Kivijärveä erinomainen. Hankealueen pohjoisosassa Kuuksenenselällä pintaveden ekologinen tila on kuitenkin välttävä ja vesialuetta luonnehditaan rehevöityneeksi. Lemin kirkonkylän edustalla sijaitsevan Lahnajärven pintaveden ekologinen tila on tyydyttävä. Tuorein pintavesiluokitus perustuu vuosina 2006 2012 tehtyihin mittauksiin. Lahnajärvi Ylä-Kivijärvi Kuva 4. Pintavesien ekologinen tila. (ELY-keskukset, julkaisija Suomen Ympäristökeskus SYKE, päivitetty 14.12.2015, ladattu 3/2017) Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä puhdistusprojektissa Kivijärven pohjoispään vedenlaatua pyritään parantamaan. Hankkeen keskeiset keinot rehevöitymisen pysäyttämisessä ovat uusien laskeutusaltaiden ja kosteikkojen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 5 (27) 2.5 Pohjaeläimistö rakentaminen järven suojaksi. Rehevöityneissä vesissä viihtyvän roskakalan poistaminen järvestä on vähentänyt järven sisäistä kuormitusta. Vuonna 2016 käynnissä olleessa projektissa ja hankkeen seurantaryhmässä vaikuttavat myös seudun kolme vesialueiden osakaskuntaa sekä Lappeenrannan ympäristötoimi. Kivijärvellä vuosina 2007 2014 tehtyjen pohjaeläinnäytteenottojen (Kaakkois- Suomen ELY-keskus, yhdeksän näytteenottoa) perusteella Kivijärvellä on havaittu yhteensä 71 pohjaeläinlajia. Näytteenotoissa yleisimmät lajit yksilömäärillä mitattuina ovat olleet harvasukasmadot (oligochaeta) ja päivänkorennot (caenis luctuosa ja caenis horaria). Myös surviaissääsket (chironomidae) erottuvat näytteenotoissa paikoitellen muita lajeja runsaampina esiintyminä. Näytteenottopisteet on esitetty kuvassa Kuva 5. 2.6 Kalasto Kuva 5. Pohjaeläinten näytteenottopaikat. (Suomen Ympäristökeskus, Hertta-tietopalvelu, ladattu 12/2016) Kivijärvellä tavataan ainakin 20 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku, jota saadaan mm. verkoilla ja nuotalla. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat kuha, järvilohi, taimen, siika, hauki ja ahven. Vuonna 2010 Kivijärveen istutettiin 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia. Vesialueen kalakantoja on seurattu eri hankkeissa. Kivijärven kalastusalue on toteuttanut kalastorakenteen kunnostushankkeita (Karu-hanke ja Lemin järvien kunnostus-hanke) vuosina 2003 2006. Karu-hankkeen tavoitteena on ollut muikkukantojen vahvistaminen hankealueella. Hankkeen toimesta Kivijärven alueelta pyydettiin vähempiarvoista kalaa (mm. särki, salakka, ahven, lahna, kiiski) yhteensä 24 tonnia rysillä ja nuottaamalla. Lemin järvien kunnostushankkeen tavoitteena on saada aikaan kalataloudellisesti tuottava vesialue. Hankejärvinä ovat Lahnajärvi, Kotajärvi, Syntymäinen, Keskinen ja Kivijärvi. Hankkeen toimesta Kivijärvellä pyydettiin vähempiarvoista kalaa 52 tonnia ja Lahnajärvellä 11 tonnia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 6 (27) 2.7 Linnusto Hankkeiden loppuunsaattamisen yhteydessä tehtyjen nuottausten perusteella muikkukanta on vahvistunut huomattavasti etenkin Kivijärvellä. Kivijärven Metelinselällä vedetty vuonna 2008 nuotan koevedon (hoitonuotta/pyyntisyvyys 7 m/ympärysmitta 300 m/vedon pituus 450 m) saalis koostui seuraavista kalalajeista: muikku (79 %), kuore (12 %), ahven (6,3 %), särki (1,6 %) ja lahna (0,9 %). Lisäksi heinäkuussa 2007 samoilta alueita vedetyissä koenuottauksissa (2 kpl) saaliiksi saatiin ensimmäisellä vedolla 500 kiloa ja toisella vedolla 1 500 kiloa valtaosin muikkua. Myös Lahnajärvellä ja Kotajärvellä on muikkukanta lähtenyt kasvuun. Muut kalataloudelliset virkistysarvot mm. petokalojen (petoahven, kuha, hauki) osuus on kasvanut koko hankealueella. Vuonna 2016 järven pohjoispään vedenlaadun parantamiseen liittyvän hankkeen yhteydessä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen voimin avorysällä eli paunetilla on nostettu pois vähempiarvoista kalaa (lahnoja, särkiä ja salakoita) 10 tonnia. Kivijärvellä esiintyy myös kolmea eri rapulajia: joki-, kapeasaksi ja täplärapu. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja vesialueen eri osissa. Kivijärven alue on linnustollisesti Luumäen merkittävimpiä alueita. Alueella nähdään usein keväisin ja syksyisin runsain määrin mm. arktisia hanhia. Syyskaudella Kivijärven merkitys pohjoisesta tulevien arktisten lajien muuttoväylänä on helppo todeta, kun otollisten sääolosuhteiden vallitessa muuttajien määrät lasketaan jopa tuhansissa. Kivijärvellä seurattavaa linnustoa löytyy jäiden lähdöstä huhtikuun lopulta aina marras-joulukuulle järven jäätymiseen saakka. Alueella esiintyy monipuolinen järvilinnusto. Järvellä pesivät mm. kaakkuri, kuikka, joutsen, sääksi, selkälokki ja kalatiira. Vaeltavia tiaisia on nähty järven etelärantaa seuraillen enimmillään 700 yksilöä päivässä. Järven alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jääkuikka, tunturikihu ja grönlanninlokki. 2.8 Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Hankkeen ruoppausalueiden läheisyydessä ei tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita vedenalaisia muinaismuistoja tai muinaisjäännöksiä. Hankkeella ei ole vaikutusta alla esitettyihin vedenalaisiin muinaisjäännöksiin. Jurvalan taajaman edustalla Jurvalanselän eteläreunassa sijaitsee Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohteet Jurvalanselkä 1 ja Jurvalanselkä 2: - Jurvalanselkä 1 (nro 2628) hylyn löysi uimari 1950-luvulla. Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi. Museoviraston rekisterin mukaan kohde ei kuitenkaan todennäköisesti ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös. - Jurvalanselkä 2 (nro 1000026390) löytyi vuonna 2014 kun Museovirasto oli tarkastamassa Jurvalanselkä 1 -hylkyä. Tasaperäinen ja limisaumainen veneen hylky on ollut vedessä useita vuosikymmeniä, mutta todennäköisesti vene ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 7 (27) Tervalahti Jalkosalmi Luumäen väylä Jurvalanselkä 2 Jurvalanselkä 1 Kuva 6. Muinaisjäännösrekisterin kohteita Luumäen alueella: Jurvalanselkä 1, Jurvalanselkä 2, Jalkosalmi ja Tervalahti. (Karpalo-paikkatietopalvelu, ladattu 3/2016) Jalkosalmen sillan eteläpuolella rantavedessä on kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösrekisterin kohde Jalkosalmi (nro 1000017327). Kohde on mahdollisesti osin tuhoutunut aiemmin tehtyjen ruoppausten yhteydessä. Lisäksi Jalkosalmen sillan lounaispuolella rantavedessä sijaitsee kohde Tervalahti (nro 1000017616). Kohde on kivikautinen asuinpaikka. Hankkeeseen liittyviä pienimuotoisia räjäytystoimenpiteitä tehdään vain Jalkosalmen sillan pohjoispuolella eikä hankkeen toimenpiteiden eikä väylien perustamisen arvioida aiheuttavan haittaa ko. muinaisjäännöksille. Elokuussa 2016 väylien perustamiseen liittyvissä monikeilaluotauksissa havaittiin soutuveneen hylyn osaa muistuttava kohde Kuhasensaaren länsipuolella noin kolmen metrin syvyydessä. Kohteen läheisyydessä ei tulla tekemään ruoppaustoimenpiteitä eikä kohteen läheisyyteen sijoiteta kelluvia turvalaitteita. Moottoriveneen (syväys 0,8 m) potkurivirtausten ei arvioida aiheuttavan haittaa kohteelle. Vastaavankaltaiset veneet liikkuvat alueella nykyisinkin. Lisäksi Ylä-Kivijärven alueella on useita maa-alueelle sijoittuvia muinaisjäännösrekisterissä olevia kohdetta. Hankkeella ei ole vaikutusta em. muinaisjäännöksiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 8 (27) 2.9 Pohjaolosuhteet Hankealueelta ei ole pohja- tai sedimenttitutkimuksia. Vuoden 2016 maastotutkimusten yhteydessä järven pohjan materiaaleja on havainnoitu silmämääräisesti ja aistinvaraisesti. Pohjan materiaalit vaihtelevat pääosin hiekan ja pehmeiden sedimenttien välillä. Arviot ruoppauskohteiden pohjan materiaaleista on esitetty kunkin ruoppauskohteen yhteydessä. 3 NYKYTILA HANKEALUEELLA 3.1 Yleistä 3.2 Kaavoitus 3.2.1 Maakuntakaava Hankealueella ei ole virallisia vesiväyliä. Eniten liikennöidyillä alueilla yksittäisiä kiviä on merkitty kepeillä ja muilla kelluvilla merkeillä yksityisten henkilöiden toimesta. Myös joidenkin kapeikkojen ja salmien kohdalle on sijoitettu epävirallisia viittoja veneilyn helpottamiseksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 9.6.2010. Kaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuksen myötä kaavan 21.12.2011. Kaavassa on mm. Kivijärven alueelle useaan haaraan jakautuva uusi/kehitettävä veneväylä. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Etelä-Karjalan maakuntakaavan kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Väylien perustaminen osaltaan edistää kaavan toteutumista. Maakuntakaava ja kaavamääräykset on esitetty myös hakemuksen liitteessä 2.1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 9 (27) 3.2.2 Yleiskaava Kuva 7. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. (Etelä-karjan liitto, ladattu 12/2016) Kivijärven osayleiskaava: Hankealueella on voimassa Kivijärven osayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 10.10.2000. Yleiskaavassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen venereitti Ylä-Kivijärven vesialueelle Luumäen kunnan alueella. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Kivijärven osayleiskaavan kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta kaavan toteuttamista. Vesiväylien perustaminen osaltaan edistää osayleiskaavan toteutumista. Kivijärven osayleiskaava on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2017 Hakemussuunnitelma Kivijärven venereitit 10 (27) Sijainniltaan ohjeellisen venereitin kaavamerkintä Kuva 8. Ote Kivijärven osayleiskaavan länsiosasta. () Kivijärven rantaosayleiskaava 2015: Lemin puoleisessa osassa Ylä-Kivijärveä on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava 2015. Yleiskaavassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen venereitti Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven vesialueille Lemin kunnan alueella. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Kivijärven rantaosayleiskaava 2015:n kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta kaavan toteuttamista. Vesiväylien perustaminen osaltaan edistää osayleiskaavan toteutumista. Kivijärven osayleiskaava on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.3.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2017 Hakemussuunnitelma Kivijärven venereitit 11 (27) Sijainniltaan ohjeellisen venereitin kaavamerkintä Kuva 9. Ote Kivijärven rantaosayleiskaava 2015:sta. (Lemin kunta) 3.2.3 Asemakaava Hankealueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 3.3 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Hakemuksen kohteena olevat väylät sijoittuvat seitsemän kiinteistön alueelle, jotka ovat joko osakas- tai jakokuntien omistuksessa. Kiinteistöjen omistajatiedot on esitetty väylän alueelta ja läheisyydestä noin 50 100 metrin etäisyydeltä väylän keskilinjasta. Ruoppauskohteiden läheisyydessä kiinteistöjen omistajatiedot on esitetty noin 150 200 metrin etäisyydellä ruoppauskohteesta. Kartat ja luettelo hankealueen omistussuhteista on esitetty hakemussuunnitelman liitteissä 3.1 (kiinteistörekisterikartat) ja 3.2 (yhteystietoluettelo). Lisäksi osakasja jakokuntien omistamat alueet väylien alueilta on esitetty erikseen liitteessä 6.2. 3.4 Vesiliikenne ja uitto Nykyinen liikenne Kivijärvellä on pääosin kesäasukkaiden mökkiliikennettä soutuja perämoottoriveneillä, sekä lisääntyvissä määrin venetrailerilla tuotavia vapaaajankalastajien veneitä. Järvellä on myös joitakin yksittäisiä pieniä purjeveneitä ja jollia. Hankealueella ei harjoiteta kaupallista vesiliikennettä. Veneiden laskuun ja nostoon käytettäviä veneluiskia sijaitsee ainakin Risulahden tanssilavan vieressä, Jurvalanharjulla, Kukasrannassa sekä Lemin Jalkosalmen sillan itäpuolella. Veneilyn lisäksi alueella harrastetaan mm. melontaa. Vesiliikenne käyttää pääosin tässä hakemussuunnitelmassa esitettyjen venereittien mukaisia vesialueita järven alueella liikkumiseen. Papinojan uomassa on voimassa ELY-keskuksen vesiliikenteelle asettama nopeusrajoitus 3 km/h.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 12 (27) 3.5 Kalastus 3.6 Rakenteet Puutavaran uitto hankealueella on päättynyt. Ylä-Kivijärveä koskeva Valkealan reitin uittosääntö on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 2/Ym II/83 (8.4.1983). Kivijärvi on ollut perinteisesti suosittua kalastusaluetta vuosikymmenten ajan. Kalastus painottuu virkistys- ja vapaa-ajankalastukseen sekä kotitarvekäyttöön. Järven alueella toimivat osakaskunnat harjoittavat kalastusta eri muodoissaan esim. nuottaamalla omilla vesialueillaan. Ylä-Kivijärvi ja Lahnajärvi kuuluvat lisäksi Kivijärven kalastusalueeseen, joka on kalatalouden yhteistoimintaelin. Sen toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö sekä kalastusalueen hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kalastusalueen jäseniä ovat mm. alueen osakaskunnat. Lisäksi Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven alueella on toteutettu hoitokalastusta kohdassa 2.6 esitetyn mukaisesti. Kivijärvellä tavataan ainakin 20 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku, jota saadaan mm. verkoilla ja nuotalla. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat kuha, järvilohi, taimen, siika, hauki ja ahven. Ravustus on myös suosittua ravustuskauden aikana. Kivijärven ja Lahnajärven vesialueilla toimii 11 kalastuskuntaa. Osakas- ja jakokunnat yhteystietoineen on esitetty hakemussuunnitelman liitteissä 6.1 ja 6.2. Hakemussuunnitelman kohteena oleva yleiset paikallisväylät sijoittuvat pääosin vesialueelle, jossa vesisyvyys on 2-20 metriä. Väylien jatkeilla on yhteensä seitsemän siltaa: - Huopaisenvirta (Luumäki): Luumäen väylä alkaa Huopaisenvirran yläpuolelta seututien 378 pohjoispuolella. Huopaisenvirta yhdistää Ylä-Kivijärven Ala-Kivijärveen. Välittömästi sillan vieressä sillan pohjoispuolella sijaitsee säännöstelypato, jossa on aukko veneilyn mahdollistamiseksi. - Jalkosalmen silta (Luumäki): Luumäen väylän eteläisempi haara päättyy Jalkosalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen Jurvalasta Lemin Kotalahteen kulkeva Saarentie. Svinhufvudin väylä alkaa sillan pohjoispuolelta. - Hartunsalmen silta (Luumäki): Luumäen väylän pohjoisempi haara päättyy Hartunsalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen Jurvalasta Lemin Kotalahteen kulkeva Saarentie. Svinhufvudin väylä alkaa sillan itäpuolelta. - Rapasalonsalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän kaksi haaraa ulottuu Kuhasensaaren ja Iso-Rapasalon yhdistävän sillan molemmille puolille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 13 (27) - Lemin Jalkosalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän itäinen haara päättyy Lemin Jalkosalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin alueita yhdistävä Uimintie. Kuuksenen väylä alkaa sillan länsipuolelta. - Syväsalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän läntinen haara päättyy Syväsalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin alueita yhdistävä Uimintie. Kuuksenen väylä alkaa sillan itäpuolelta. - Uuden Papinojan silta (Lemi): Kuuksenen väylä päättyy Uuden Papinojan sillan edustalle. Sillalla kulkee Kuuksenenselän itärannan ranta-alueita yhdistävä tie. Lemin väylä alkaa sillan itäpuolelta. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi yksityisiä virkistyskäytössä olevia sekä Luumäen ja Lemin kuntien hallinnoimia laitureita ja rantarakenteita. 3.7 Kaapelit ja johdot Väylien kanssa risteäviä ilmajohtoja sijaitsee yhteensä kuudessa kohdassa: - Luumäen väylän väylälinjoilla 4, 7 ja 17. - Svinhufvudin väylän linjoilla 12 ja 13 (alituskorkeudet ei tiedossa) sekä linjalla 15. Luumäen väylän linjan 17 kanssa risteävän ilmajohdon alituskorkeudesta ilmoittava taulu on havaittavissa maastossa. Muut ilmajohdot tulee tarvittaessa merkitä maastoon verkon omistajien toimesta asianmukaisin alikulkukorkeudesta ilmoittavin tauluin Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Ilmajohdot omistavien verkkoyhtiöiden ilmoittamat alituskorkeudet on esitetty yleissuunnitelmakartoissa. Lisäksi väylien kanssa risteää järven pohjassa kulkevia kaapeleita ja johtoja useissa kohdissa. Vedenalaisista kaapeleista ja johdoista ilmoittavia tauluja on maastossa muutamissa kohdin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 14 (27) 3.8 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 verkoston alueet Kivijärveen perustettavien yleisten paikallisväylien lähialueilla sijaitsee kahdeksan luonnonsuojelualuetta ja yksi Natura 2000 -verkostoon kuuluva suojelualue. Alueet on esitetty kuvassa Kuva 10. 8 9 1 5 4 7 6 2 3 Kuva 10. Luonnonsuojelualueiden sijoittuminen Kivijärveen perustettavien yleisten paikallisväylien läheisyydessä. (Suomen Ympäristökeskus, Karpalo-paikkatietopalvelu, ladattu 12/2016) - 1. Kokonkorpi (YSA205062) on yksityinen luonnonsuojelualue noin kaksi kilometriä Huopaisenvirran itäpuolella. Alueen pinta-ala on noin 18 ha. Alue kuuluu vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan (METSO). Alueen rauhoituspäivämäärä on 18.9.2009. - 2. Ruostekorpi (YSA232849) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1,3 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 15.10.2015-3. Pärsäniemi (YSA207350) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 17 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 3.1.2013. - 4. Luumäen seurakunnan luontoalue (YSA207055) on yksityinen luonnonsuojelualue, joka jakautuu mm. usean Kivijärven saaren alueelle. Alueiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 15 (27) 3.9 Lupapäätökset yhteispinta-ala on noin 86 ha. Alue kuuluu vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan (METSO). Alueen rauhoituspäivämäärä on 9.7.2012. - 5. Kuikkorannan suojelukosteikko (YSA206023) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 0,8 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 16.12.2010. - 6. Parolan lehto (YSA200432) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pintaala on noin 1,4 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 8.4.2004. - 7. Entinen (YSA207459) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 5,5 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 26.2.2013. - 8. Korvenpellon lehtokorpi (YSA234037) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1,7 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on 5.1.2016. - 9. Suuvuori (FI0412001) on maa-aineslain nojalla suojeltu alue harju- tai kallioalue ja Natura 2000 verkostoon kuuluva alue, jonka pinta-ala on 9 ha. Kohde on Kuhasensaaren länsirannalla sijaitseva pieni rapautumajyrkänteinen viborgiittivuori, joka hallitsee maisemaa järven suunnalta. Jyrkänteessä on nähtävissä monipuolisia rapautumamuotoja ja se on luonnonarvoiltaan hyvin arvokas kallioalue. Alue on erityisesti merkittävä uhanalaisen hietaneilikan kasvupaikkana sekä erittäin rehevän vuorenaluslehtonsa takia. Kivijärven alueella ei ole muita Natura 2000 -verkoston mukaisia luonnonsuojelualueita. 3.9.1 Ylä-Kivijärven säännöstely Ylä-Kivijärvi on säännöstelty Ylä-Kivijärven järjestelyä koskevan toisen vesistötoimikunnan 11.4.1959 antaman päätöksen 16/1959 perusteella. Päätöksen lupaehdossa 3 todetaan seuraavaa: Hakijan toimesta ja kustannuksella on Huopaisen virtaan paalun 28740/1 kohdalle rakennettava vedenjärjestelypato, jonka kynnyskorkeus on [NN +] 73,96 m ja jossa myötävirtaan katsottuna vasemmalla puolella olevan, neuloilla suljettavan aukon vapaa leveys on vähintään 8,5 m ja oikealla puolella olevan, asetinpalkeilla suljettavan uittoon käytettävän aukon leveys 2,7 m. Padon neuloilla suljettavan aukon yli johtavan hoitosillan kannattajien alareunan tulee olla ainakin korkeudella [NN +] 76,15 m. Pato on varustettava uittajan osoituksen mukaan tarkoituksenmukaisilla puomien kiinnikkeillä. Em. päätöksen lupaehdossa 11 todetaan lisäksi seuraavaa: lupaehdossa 3) mainittu vedenjärjestelypato pidettävä kokonaan avattuna maaliskuun 15 päivästä siihen saakka, kunnes kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus Ylä-Kivijärvessä on alentunut korkeudelle [NN +] 74,94 m, minkä jälkeen padon leveämpää aukkoa sulkemalla ja avaamalla vedenkorkeus padon yläpuolella on pysytettävä likimäärin korkeudella [NN +] 74,94 m. Mikäli vedenkorkeus mainitun aukon ollessa suljettuna laskeutuisi tämän korkeuden alapuolelle, on uittoon käytettävää aukkoa asetinpalkeilla pohjasta riittävässä määrin suljettava. Padon avaamiset ja sulkemiset on suoritettava uiton toimittamiseen parhaiten soveltuvalla tavalla ja on padon avaamisessa vältettävä haitallisen tulva-aallon muodostumista." Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 16 (27) Ylä-Kivijärven säännöstelyä on tarkistettu Itä-Suomen Ympäristölupaviraston 5.2.2007 antaman päätöksen (nro 11/07/2, Dnro ISY-2005-Y-8) mukaisesti. Tarkistettu säännöstely on seuraavanlainen: Juoksutusta Ylä-Kivijärvestä hoidetaan lupamääräyksen 3) mukaisella Huopaistenvirran padolla siten, että juoksutus on läpi vuoden vähintään 0,5 m3/s, minkä lisäksi juoksutuksessa on noudatettava seuraavaa ohjetta: Patoa avaamalla ja sulkemalla Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on pyrittävä pitämään tämän päätöksen liitteenä olevan kuvaajan mukaisella tavoitekorkeudella, jonka taitepisteet ovat (N60 + m): 1.1./75,20; 1.4./74,95; 5.5./75,30; 15.6./75,30; 10.9./75,05 ja 5.10./75,05. Kevätaikana on juoksutusta vähennettävä tai suurennettava ottaen huomioon lumen vesiarvo ja odotettavissa olevat tulovesimäärät. Ajanjaksolla 15.5. 15.6. on vedenkorkeuden nostamista vältettävä. Kuva 11. Ylä-Kivijärven tarkistetun säännöstelyn tavoitevedenkorkeudet. (Itä-Suomen Ympäristölupaviraston päätös nro 11/07/2, Dnro ISY-2005-Y-8, liite) Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.2. Ylä-Kivijärven säännöstelyllä on olennainen merkitys Kivijärven alueelle perustettavien venereittien kulku- ja haraussyvyyteen. Venereittien kulkusyvyys ja haraussyvyys on määritetty voimassa olevan säännöstelyn mukaisten vedenkorkeuksien perusteella. 3.9.2 Iso-Rapasalon pengertie Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.4.2012 antamallaan päätöksellä (päätös nro 95/2012/2, Dnro ESAVI/540/04.09/2010) myöntänyt luvan penkereen ja sillan rakentamiselle Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso- Rapasalon saareen. Yksi hankkeen väylistä (Svinhufvudin väylä) sijoittuu vuonna 2016 valmistuneen sillan molemmilla puolilla. Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.3.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 17 (27) 4 HANKESUUNNITELMA 4.1 Yleistä Hankkeessa perustetaan neljä yleistä paikallisväylää (venereittiä) Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven (Lemi) alueille. Hankkeen avulla mahdollistetaan turvallinen veneily vesistöjen alueella sekä kehitetään alueen virkistyskäyttö- ja matkailumahdollisuuksia. Väylien perustamisella pyritään ohjaamaan alueen vesiliikennettä yleisille kulkuväylille ja turvallisille vesialueille. Yleiset paikallisväylät mukailevat pääosin jo nykyisin vesistön alueella eniten käytettyjä vesikulkureittejä. Erityisesti paikallinen mökki- ja virkistyskäyttöön kohdistuva vesiliikenne sekä alueella kalastusta harrastavat hyötyvät hankkeesta muiden alueella veneilevien ja vesistön luontokohteissa vierailevien matkailijoiden ohella. Väylien perustaminen edellyttää pienimuotoisia ruoppaus- ja räjäytystarpeita väyläalueelle sijoittuvien yksittäisten kivien ja matalikoiden osalta. Väyläalueella suoritettavien ruoppausten ja räjäytysten kokonaismassamäärä jää huomattavasti alle vesilain 3 luvun 3 :ssä mainitun 500 m 3 :n rajan. Väylien perustamiseen liittyen on laadittu yleissuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 27.3.2017). Yleissuunnitelma on ollut suunnittelun aikana Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksiköllä kommentoitavana, ja yleissuunnitelman laadinnassa on huomioitu saatuja kommentteja. 4.2 Yleisten paikallisväylien perustaminen Kivijärven alueen väylät sijaitsevat Ylä-Kivijärven alueella sekä lyhyen matkaa myös Lemin edustan Lahnajärvellä. Väylät yhdistävät toisiinsa Luumäen ja Lemin kuntien ranta-alueet sekä Jurvalanharjun alueen ja Kotkaniemen. Hakemuksen kohteena olevien väylien omistajaksi tulee niiltä osin, kun ne sijoittuvat Luumäen kunnan alueella. Lemin kunta omistaa väylät niiltä osin, kun ne sijoittuvat Lemin kunnan alueelle. Hankkeen väylät koostuvat neljästä erillisestä väyläosuudesta, jotka erottavat toisistaan maantiesiltojen rajaamat salmipaikat. Siltojen alituskorkeudet ja siltojen edustojen mataluus rajoittavat osaltaan väylien kulkusyvyyttä. Väylät perustetaan ja nimetään omiksi väylikseen. Kaikkia väyliä koskevat samat suunnitteluperusteet. Väylien kulkusyvyys 1 on 0,8 m ja haraussyvyys 2-1,0 m (vertailutaso Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen määrittelemä NW NAV N 60 +74,90 m). Väylien kokonaispituus kaikki väylät yhteenlaskettuna on noin 57 km. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2006 Veneväylien suunnitteluohje mukaisesti veneilyyn tarkoitetuilla väylillä, joiden kulkusyvyys on 1,0 m varaveden 3 on oltava vähintään 0,2 m. Perustettavien väylien varavesi on 0,2 m, joka vastaa 20 % kulkusyvyydestä. Varavesi on tällöin minimiohjearvon mukainen. 1 Väylän kulkusyvyys tarkoittaa suurinta suunniteltua syväystä, jolla alus voi käyttää väylää. 2 Väylän haraussyvyys eli varmistettu vesisyvyys tarkoittaa vesisyvyyttä, johon saakka väylällä on varmistettu olevan vapaata vettä. Haraussyvyyden suuruus määräytyy väylän kulkusyvyyden ja varaveden summana. Haraussyvyys voi vaihdella väylälle määritetyn varaveden mukaan väyläosuuksittain, vaikka väylän kulkusyvyys pysyisikin samana. Väylän haraussyvyys todetaan väyläpäätöksessä. 3 Väylän varavesi tarkoittaa vapaata vettä, joka väylän kulkusyvyyden mukaista syväyttä käyttävän aluksen kölin alla täytyy aluksen paikallaan ollessa vähintään olla. Varavesi on tarpeellinen aluksen kulussa tapahtuvien vertikaaliliikkeiden kompensoimiseksi sekä aluksen ohjailtavuuden säilyttämiseksi ja pohjakosketuksen välttämiseksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 18 (27) Kuva 12. Väyläpoikkileikkaus, periaatepiirros (Liikennevirasto: Vesiväyliin liittyviä käsitteitä, Dnro 1342/610/2005, 31.10.2011) Väylien yleiseksi leveydeksi on määritetty 30 m. Väylien kapeimmat kohdat ovat siltojen ja salmipaikkojen edustoilla, joissa osa väylistä kapenee 10 metriin. Väylien väyläalueen mukainen pinta-ala on noin 170 ha. Väyläalueille haetaan pysyvää käyttöoikeutta. Yleisten paikallisväylien perustamisesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu sellaista pysyvää haittaa, josta seuraisi korvausvelvoitteita. Väylät kuuluvat Liikenneviraston vesiväyläluokituksen mukaisesti väyläluokkaan VL6 (venereitti) eli luokkaan veneilyä palveleva reittitasoinen matalaväylä. Väylät yhdistyvät toisiinsa varmistamattomien, mutta yleisesti vesiliikenteen jo nykyisin käyttämien vesialueiden kautta. Väylät sijoittuvat kokonaisuudessaan vesisyvyydeltään varmistetuille vesialueille ruoppauskohteita lukuun ottamatta. Hankkeen pienimuotoisten vesirakennustöiden valmistuttua väyläalueelle sijoittuvilla ruoppauskohteilla suoritetaan riittävän vesisyvyyden varmistavat tankoharaukset. Lisäksi Luumäen väylästä Eteissaaren lounaispuolella erkaneva, Taavetin Lomakeskukseen johtava, väyläosuus (linja 30) sijoittuu varmistamattomalle vesialueelle. Myös ko. väyläosuuden vesisyvyys varmistetaan tankoharaamalla tai monikeilaluotauksella ennen väyläesityksen laatimista. Peruskartasta ilmenevien syvyyskäyrien ja -lukemien perusteella vesisyvyys väyläosuudella vaihtelee -3-8 m välillä, joten alueella ei ole odotettavissa ruoppaustarvetta. Hankkeen mukaiselle vesialueelle sijoitetaan 51 kelluvaa turvalaitetta ja 4 kiinteää levykummelia yleissuunnitelman mukaisesti. Turvalaitteet viedään turvalaiterekisteriin (VATU) uusina turvalaitteina. Turvalaitteiden omistajaksi tulee tai Lemin kunta turvalaitteen sijainnista riippuen Luumäen ja Lemin keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Tarkemmat väylätekniset tiedot on esitetty yleissuunnitelmapiirustuksissa piir. -200-208 sekä suunnitelmaselostuksessa hakemussuunnitelman liitteissä 1.1-1.3.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 19 (27) 4.2.1 Perustettavat väylät Luumäen väylä: Luumäen väylä alkaa Huopaisenvirran pohjoispäässä sijaitsevan Ylä-Kivijärven säännöstelypadon edustalta. Väylä kulkee aluksi Niskaveden ja Kaidansalmen kautta Katosselälle, jonka eteläosassa venereitti kääntyy kohti itää. Väylä johtaa eteläistä reittiä Haapasalon eteläpuolitse Vehmainselän ja Kiurunselän kautta Jurvalanselälle päättyen Laukuslahden edustalle. Jurvalanselältä väylästä erkanee väyläosuus pohjoiseen kohti matalaa Luumäen Jalkosalmen siltaa, johon väyläosuus päättyy. Eteissaaren lounaispuolella väylästä erkanee väyläosuus kohti Taavetin Lomakeskuksen ranta-alueita. Väylän pohjoisempi reitti kiertää Haapasalon pohjoispuolitse ja kulkee Pöydänpäänniemen edustalta Hartunsalmen sillalle, johon väyläosuuden toinen haara päättyy. Väylän pituus haaroineen on noin 23 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 70 ha. Väylä haaroineen nimetään Luumäen väyläksi. Väylän omistajaksi tulee. Svinhufvudin väylä: Hartunsalmen itäpuolelta alkava Svinhufvudin väylä yhtyy Meteliselällä Kotkaniemen ja Lemin väliseen väyläosuuteen. Kotkanimen ja Lemin yhdistävältä väyläosuudelta erkanee haara kohti Luumäen Jalkosalmea ja sen pohjoispuolista kapeaa väyläjaksoa. Kotkaniemen edustalta Svinhufvudin väylä johtaa pohjoiseen Sarviniemen ohitse ja Kuhasensaaren itäpuolitse matalan Lemin Jalkosalmen sillan edustalle. Ennen Ruominkapiaa väyläjaksolta erkanee haara kohti Rapasalonsalmessa sijaitsevaa Jaakkoinsiltaa. Toinen kohti Lemiä kulkeva haara johtaa Kuhasensaaren länsipuolitse Syväsalmen sillan edustalle. Tältä väyläjaksolta erkanee haara Jaakkoinsiltaa kohti Arkainsaaren luoteispuolella. Väylän pituus haaroineen on noin 29 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 85 ha. Tämä väylä haaroineen nimetään Svinhufvudin väyläksi. Väylän omistajaksi tulee Luumäen kunta Luumäen alueella sijaitsevilla väyläosuuksilla ja Lemin kunta omistaa väyläosuudet Lemin alueella. Kuntaraja risteää väylän kanssa väylälinjojen 5 ja 16 risteyskohdassa ja linjan 21 eteläosassa. Kuuksenen väylä: Kuuksenenselällä sijaitseva väylä yhdistää Syväsalmen sillan, Lemin Jalkosalmen sillan ja Uuden Papinojan uoman toisiinsa. Väylän pituus on noin 3,4 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 10 ha. Väylän nimeksi tulee Kuuksenen väylä. Väylän omistajaksi tulee Lemin kunta. Lemin väylä: Uuden Papinojan uoman itäpuolelta alkava väylä Lahnajärvellä johtaa Lemin uimarannan edustalle, johon väylä päättyy. Väylän pituus on noin 1,3 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 4 ha. Väylä nimetään Lemin väyläksi. Väylän omistajaksi tulee Lemin kunta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 20 (27) Kuuksenen väylä Lemin väylä Svinhufvudin väylä Luumäen väylä Kuva 13. Perustettavien yleisten paikallisväylien sijoittuminen hankealueella. 4.3 Ruoppaus, räjäytykset ja läjitys Hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustaminen edellyttää hankealueella pienimuotoisia ruoppaus-, räjäytys- ja läjitystoimenpiteitä. Ruopattavat ja räjäytettävät kohteet on ryhmitelty seitsemään ruoppauskohteeseen. Ruoppauskohteen RK6 luiskien kaltevuus on 1:6. Ruoppauskohteiden pinta-alat ja ruopattavat massat haraustasoon Hs = -1,0 m N 60 +74,90 m on esitetty taulukossa 1. Kivien/lohkareiden ruoppausmäärät on arvioitu niin, että kohteet ulottuvat vähintään 0,5 m haraustason yläpuolelle. Taulukko 1. Alustavat ruopattavat pinta-alat ja massat. Maamassat Ruoppauskohde Ruopattava pinta-ala Ruopattavat (maa)massat Kohteen tyyppi Sijainti Ruoppauskohde 1 0,5 m 2 tr 0,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir. -201 Ruoppauskohde 2 0,3 m 2 tr 0,3 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir. -201 Ruoppauskohde 3 2 m 2 tr 1 m 3 ktr Kivi/lohkare Pöydänpäänniemi, piir. -204 Ruoppauskohde 4 1,5 m 2 tr 3 m 3 ktr Kivi/lohkare Luumäen Jalkosalmi, piir. -205 Ruoppauskohde 5 3 m 2 tr 1,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Rapasalonsalmi, piir. -206 Ruoppauskohde 6 960 m 2 tr 40 m 3 ktr Maamassoja Ruominkapia, piir. -207 Ruoppauskohde 7 130 m 2 tr 5-20 m 3 ktr Yhteensä n. 1 100 m 2 n. 50 60 m 3 ktr Kiviä/lohkareita Syväsalmen sillan itäpuoli, piir. -208
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 21 (27) Ruoppauskohde 1: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,5 m 3. Ruoppauskohde 2: Tankoharan kosketus; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,3 m 3. Ruoppauskohde 3: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1 m 3. Ruoppauskohde 4: Kartoitettu pinnan yläpuolinen kivi/lohkare; alueelta poistetaan kivi/lohkare vedenpinnan ja haraustason yläpuolelta arviolta 3 m 3. Kohde sijaitsee väyläalueen ulkopuolella. Ruoppauskohde 5: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1,5 m 3. Ruoppauskohde 6: Alueelta ruopataan pehmeitä maalajeja arvion mukaan noin 40 m 3 ktr (960 m 2 tr). Pohjan materiaali on arviolta hiekkaa ja liejua. Ruopattavan kerroksen paksuus on alle 1 m, joten ruoppaus suoritetaan neliökaivuna. Ruoppauskohde 7: Alueella yksittäisiä haraustason yläpuolelle ulottuvia kiviä, jotka on rajattu tankoharaamalla idän suunnasta. Alueelta poistetaan kivet/lohkareet haraustason yläpuolelta arviolta 5-20 m 3 ktr. Kohde sijaitsee väyläalueen ulkopuolella. Ruopattavat maamassat ruoppauskohteesta RK6 läjitetään maihin hakijan sopimaan paikkaan. Läjitys suoritetaan siten, että ruoppausmassat eivät pääse valumaan takaisin vesialueelle. Alustavan tiedon mukaan ruoppauskohteen RK6 ruoppausmassat läjitetään kiinteistön 416-425-4-48 alueelle sijoittuvalle pellolle noin 300 metrin päähän ko. ruoppauskohteesta. Läjitysalue on esitetty yleissuunnitelmapiirustuksessa -207 ja kiinteistökartassa 226. Lisäksi läjitysalueen kiinteistön omistajan suostumus alueen käyttämiseksi ruoppauksesta syntyvien massojen läjitykseen on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 5. 4.3.1 Työnaikaiset järjestelyt Ruoppaus- ja läjitystyöt suoritetaan Ympäristöministerin suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). Työnaikaisilla järjestelyillä pyritään vähentämään veden samentumisen voimakkuutta ja kestoa sekä meluhaittoja. Ruopattavat maamassat poistetaan mekaanisesti ruoppaamalla esim. kuokkakauhalla. Ruoppauksia suoritetaan tarvittaessa myös pitkäpuomisella kaivinkoneella jään päältä tai rannalta. Lohkareiden poistoa saatetaan suorittaa mahdollisesti myös vedenalaisia räjäytyksiä hyödyntäen. Läjitysmassojen siirto ruoppausalueelta RK6 läjitysalueelle L1 tapahtuu lähtökohtaisesti proomu- ja/tai kuorma-autokuljetuksena. Kuljetusmatka työkohteelta läjitysalueelle on yhteensä alle kilometri. Hakija ottaa huomioon alueen vesiliikenteen ruoppaustöiden aikana sekä tarvittaessa tiedottaa alueella tehtävistä töistä hyvissä ajoin. Ruopattavilla alueilla mahdollisesti kulkevien kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit selvitetään ennen ruoppausten aloittamista. Mahdollisten kaapelien ja johtojen suojauksista sovitaan asianosaisten kanssa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 22 (27) 4.4 Toteuttamisaikataulu Lähtökohtana on, että yleisen paikallisväylän perustaminen ja uusien turvalaitteiden asentaminen saadaan toteutettua heti hankkeen luvan tultua lainvoimaiseksi. Työt aloitetaan 4 vuoden sisällä luvan myöntämisestä ja saatetaan loppuun 8 vuoden sisällä riippuen hankkeeseen saatavasta rahoituksesta ja kunnan päätöksenteosta. 4.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus Hankkeen suunnittelutilanteen ja maastotutkimusten etenemisestä on kerrottu mm. paikallisissa sanomalehdissä. Kivijärven venereitin esisuunnitelman laadinnan yhteydessä 19.11.2013 järjestettiin avoin yleisötilaisuus Luumäellä, jossa hankkeen taustaa ja suunnitteluperusteita esiteltiin. Osallistujat saivat ottaa kantaa venereitin linjaukseen ja suunnittelun lähtökohtiin. Hankkeen toteuttaminen on edellisessä suunnitteluvaiheessa (esisuunnitelma) saanut kannatusta mm. niiden jako- ja osakaskuntien tahoilta, joiden vesialueille väylät sijoittuvat. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN 5.1 Yleistä Hankkeen vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muiden väylien ja venereittien rakennushankkeiden sekä muiden väylähankkeiden ja selvitysten yhteydessä saatuja tuloksia ja kokemuksia. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvattavaa vahinkoa eikä pysyviä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan hankealueen vesiympäristön tai sen rantaalueiden tilaan. Hankeen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesistön nykyiselle käytölle. Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta vesistön alueella. Hanke luo vesistöön vesiväyläverkoston ja yhdistää vesistön eri osa-alueet toisiinsa ja parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ennalta arvioiden hankkeen väylien määräämisestä yleisiksi paikallisväyliksi tai väylien tavanomaisesta käytöstä ei aiheudu vesilain 10 luvun 9 :ssä tarkoitettua korvattavaa edunmenetystä, jonka sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena. 5.2 Ympäristö ja vedenlaatu Hankkeesta ei aiheudu pysyvää haittaa ympäristölle tai vedenlaadulle. Ruoppaus- ja räjäytysmäärät ovat hyvin pieniä ja rajoittuvat yksittäisille alueille. Ruoppaukset voivat parantaa veden vaihtuvuutta järven alueella. Hankkeessa arviolta vain yhdellä ruoppauskohteella (RK6) tehdään varsinaisesti järven pohjan sedimentteihin kohdistuvaa ruoppaustyötä, joten veden mahdollinen samentuminen on hyvin paikallista ja pienelle alueelle rajoittuvaa. Työn aiheuttama mahdollinen vähäinen samentumishaitta on ohimenevä ja lyhytaikainen. Samentumista aiheuttavien ruoppaustöiden kesto ruoppausalueella on arviolta muutamasta päivästä noin viikkoon. Rakennustyössä liikkeelle lähteneestä kiintoaineksesta valtaosa jää pohjaan kohteen läheisyyteen. Yleisesti ruoppaustöissä veden samentumisen on todettu olevan varsin paikallista ja vesi alkaa yleensä kirkastua pian ruoppaustöiden päätyttyä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 23 (27) Ruoppaus- ja läjitystyöt suoritetaan ympäristöministeriön suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). 5.3 Vedenkorkeudet ja virtaamat 5.4 Vesiliikenne Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin eivätkä toimenpiteet vaikuta merkittävästi virtauksiin. Hankealueella on erityisesti kesäisin kohtalaisen vilkas pienveneliikenne. Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta hankealueella. Hanke myös parantaa alueen matkailumahdollisuuksia ja muita virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten alueen asukkaiden ja kalastajien liikkumista. Väylien perustaminen ei lisää merkittävästi alueen vesiliikennettä, mutta kohdentaa liikkumisen pienemmälle alueelle ja todennäköisesti vähentää liikkumista muilla alueilla. Vesiliikennettä ohjataan merkityille reiteille kauemmas rannasta. Pienimuotoisista vesirakennustöistä aiheutuu tilapäistä haittaa vesialueiden käytölle. Työkoneet ja työskentelyalueet merkitään asianmukaisesti, jotta haitat ja riskit vesiliikenteelle ovat mahdollisimman vähäiset. 5.5 Kalasto ja kalastus 5.6 Virkistyskäyttö Hakemussuunnitelman mukaiset väylät sijoittuu pääosin jo nykyisin paljon liikennöidyille vesialueille. Hankkeella ei ole pysyviä vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon. Perustettavien väylien väyläaluetta (väylän leveys 30 m) ei pidetä merkittävänä kalojen esiintymisalueena, eikä alue ole kalataloudellisesti merkittävä. Väylät sijaitsevat pääosin jo vakiintuneilla kulkureiteillä eikä niiden aluetta täten käytetä merkittävästi säännölliseen kalastukseen. Hanke ei lievää mahdollisesti lisääntyvää meluhaittaa lukuun ottamatta huononna vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja kohdistuvat ruoppaustöihin liittyvään mahdolliseen veden tilapäiseen samentumiseen, räjäytyksistä aiheutuvaan tilapäiseen meluhaittaan sekä erilaisten työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden lievä samentuminen ja melu karkottavat väliaikaisesti kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesialueiden virkistyskäytölle. Hankealueella ei sijaitse uimarantoja, joille hankkeesta aiheutuisi haittaa. Hanke edistää vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun liikkuminen vesiteitse on virallisten väylien myötä aiempaa turvallisempaa. Väylien turvalaitteet asennetaan sellaisena aikana ja siten, että vesialueelle ja sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Ranta-alueiden virkistyskäyttö ja viihtyvyys paranevat, kun vesiliikennettä ohjataan merkityille reiteille kauemmas rannasta. Pienimuotoisten vesirakennustöiden työnaikainen melu aiheuttaa lyhytaikaista ja tilapäistä lievää meluhaittaa ruoppauskohteiden läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen alueilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 24 (27) 5.7 Rakenteet ja laitteet sekä johdot ja kaapelit Hankkeen vaikutusalueella ei tiettävästi sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Hankkeella ei ole vaikutusta väylien jatkeilla sijaitseviin siltoihin tai niiden rakenteisiin. Väylien kanssa risteää useita vedenalaisia kaapeleita ja johtoja sekä ilmajohtoja. Ilmajohdot tulee tarvittaessa merkitä maastoon verkon omistajien toimesta asianmukaisin alituskorkeudesta ilmoittavin tauluin Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenalaisiin kaapeleihin tai johtoihin eikä ilmajohtoihin. 5.8 Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on hyväksynyt 3.12.2015 tehdyllä päätöksellä Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016 2021. Vesienhoitosuunnitelma (VHA 3) on valmisteltu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, muutos 1263/2014) nojalla. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelman perusteella ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan pidentää tietyin ehdoin 6 tai 12 vuodella vuodesta 2015. Ekologisen luokituksen mukaan hakemussuunnitelman käsittävän vesialueen pintaveden ekologinen tila on hyvä (2013). Hankkeen ruoppauskohteiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat vähintään yli puolen kilometrin etäisyydellä ruoppauskohteista. Hakemussuunnitelmassa esitetyllä yleisten paikallisväylien perustamisella ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Hankkeen toimenpiteet eivät ole vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia (vesilain 3 luvun 6 2 momentti). Ottaen huomioon alueen nykyinen vesiliikenne, hankkeen haitallisten vaikutusten rajoittuminen mahdolliseen vesiliikenteen lievään meluun ja mahdolliseen veden väliaikaiseen lievään samentumiseen ruoppauskohteiden läheisyydessä sekä hakemuksen kohteena olevien vesistönosien vakiintuneisuus kulkureitteinä, hakija katsoo, että hakemussuunnitelmassa esitetty yleisten paikallisväylien perustaminen ei vaikeuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon vesienhoitosuunnitelman tavoitetilan ylläpitämistä tai saavuttamista. 5.9 Vaikutukset Natura 2000 -verkoston ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoille Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Kivijärven alueella sijaitseville luonnonsuojelualueille. Hanke ei heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat suojeluperusteina Suuvuoren Natura-alueelle. Hakemuksen kohteena olevat väylät eivät sijoitu millekään luonnonsuojelualueelle. Hankkeen pienimuotoisten ruoppaus- ja räjäytystoimenpiteiden vaikutukset rajoittuvat verrattain pienille alueille aivan ruoppauskohteiden lähiympäristöön ja ovat luonteeltaan lähinnä lyhytaikaista meluhaittaa. Perustettavat vesiväyläyhteydet sijoittuvat pääosin vakiintuneille kulkuväylille, joita pääasiassa käytetään järvellä liikuttaessa. Hankkeen toimenpiteet eivät ulotu maa-alueille läjitystä lukuun ottamatta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 25 (27) Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia muille alueen luonnonsuojelualueille. Hankkeen ei arvioida muuttavan luonnonsuojelualueiden luonnetta tai heikentävän alueiden kasvillisuuden, eläimistön tai maiseman nykytilaa. 5.10 Muut vaikutukset Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle alueidenkäytön järjestämiselle. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996) vastaisia seurauksia. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vedenalaiselle kulttuuriperinnölle eikä hankealueella tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita vedenalaisia muinaismuistoja tai muinaisjäännöksiä. 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hankkeesta ei ole odotettavissa pysyviä haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeen vaikutuksille ei ole syytä esittää tarkkailuohjelmaa. Pienimuotoisten ruoppausten ja räjäytysten aikaisia vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan silmämääräisesti töiden aikana. Jos työn aikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesiympäristön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, niin ne pyritään tarvittaessa selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. 7 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY Hankkeesta saatavat merkittävimmät hyödyt kohdistuvat vesiliikenteen turvallisuuden parantumiseen hankealueella. Perustettavien yleisten paikallisväylien myötä vesiliikennettä ohjataan virallisten kulkuväylien alueille. Hankkeesta hyötyvät monet alueella liikkuvat tahot, kuten alueen asukkaat, veneilijät, matkailijat ja kalastajat sekä alueella yritystoimintaa ja elinkeinoaan harjoittavat. Hankkeen myötä väylille määritetään vesisyvyydeltään varmistetut alueet ja vahvistettu kulkusyvyys. Yleisten paikallisväylien perustamisesta saatavaa hyötyä on verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa esitetyn mukaisesti: Hankkeen hyöty- / haittavertailu: Hyödyt: + Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta koko hankealueella, kun liikennettä ohjataan virallisille väylille, jotka on merkitty maastoon virallisin turvalaittein. Vesiliikenne pyritään keskittämään väylille. + Väylät voidaan viedä merikarttoihin ja muihin virallisiin karttoihin. Väylille on määritetty kulkusyvyys, haraussyvyys ja väyläalue. + Vesistöön muodostuu vesiväyläverkosto, jolloin vesistön käyttömahdollisuudet monipuolistuvat ja selkeytyvät. + Alueen virkistys-, matkailu- ja retkeilymahdollisuudet paranevat. + Ranta-alueiden viihtyvyys paranee, kun vesiliikenne siirtyy käyttämään reittejä kauempana rannoista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 26 (27) Haitat: - Vesiliikenteen aiheuttama melu saattaa hieman lisääntyä. Toisaalta alueella on ollut vesiliikennettä aiemmin, joka on osittain kohdistunut myös nykyisten väylälinjausten ulkopuolisille alueille. 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET - Ruoppaus- ja räjäytyskohteiden läheisyydessä vesi saattaa väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti samentua ja ruoppaus- sekä räjäytystöistä saattaa aiheutua luonteeltaan väliaikaista melua. Hakijan eli Luumäen kunnan tarkoituksena on perustaa neljä yleistä paikallisväylää luvussa 4.2 mainittujen vesiväylien mukaisille vesialueille, joten hanke on siten vesilain 10 luvun 2 :n 2 momentin mukaisesti luvanvarainen hanke. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetyt vesistön osat on tarpeen pitää avoimina yleistä vesiliikennettä varten. Väylät täyttävät sellaiset vaatimukset, jotka vesistössä harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle kohtuudella voidaan asettaa. Hanke täyttää siten vesilain 10 luvun 3 :n mukaiset edellytykset. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hakemuksen mukaiset perustettavat yleiset paikallisväylät sijoittuvat maakuntakaavan ja yleiskaavan alueille. Väylät ovat voimassa olevien maakuntakaavan sekä yleiskaavojen tavoitteiden mukaisia, joten hankkeen suhde maankäyttöön on vesilain 3 luvun 5 mukaisesti otettu huomioon. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edun menetystä vesialueen omistajille eikä muillekaan vesiympäristöön liittyvien etujen tai oikeuksien omistajille. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden kanssa (vesilain 1 luvun 2 ). Hanke ei hakijan näkemyksen mukaan aiheuta edunmenetyksiä millekään osapuolelle eikä loukkaa yleistä etua. Hankkeesta saatava hyöty on huomattavasti siitä mahdollisesti koituvaa haittaa suurempi. Hakijan näkemyksen mukaan vesilain 3 luvun 4 :n 1 ja 2 momentin mukaiset luvan myöntämisen yleiset edellytykset ovat siten voimassa. Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (ylempi AMK) Eero Jalkanen suunnitteluinsinööri, ins. (AMK)