Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela
Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden tilannekatsaus ja keskustelua (opiskelijat) 11.30 12.15 Diplomityön tulosten raportointi ja johtopäätösten kirjoittaminen (Hannele Lampela) 12.15-13 Lounas 13-16 Itsenäistä tai pari-/ryhmätyöskentelyä mikroluokissa, kirjastossa jne. - sovitut ohjaajien tapaamiset - iltapäiväkahvit non-stop tutan alakerran kahvihuoneessa Footer
Tutkimusprosessin vaiheet 1. Kirjallisuuteen perehtyminen ja aiheen valinta Aiheanalyysi 2. Tutkimussuunnitelma 3. Kirjallisuuskatsaus ja viitekehys 4. Empiirisen osion suunnitelman viimeistely 5. Aineiston kerääminen ja analysointi 6. Tulosten raportoiminen 7. Johtopäätösten ja suositusten johtaminen tuloksista Luonnollisesti aiempiin vaiheisiin palataan työn edetessä, esim. kirjallisuuskatsaus täsmentyy varmasti tulosten merkitystä pohdittaessa. Eteneminen tässä järjestyksessä kuitenkin auttaa minimoimaan turhan työn!
5. Aineiston kerääminen ja analysointi Suunnitelman osalta ks. marraskuun setti kerää aineisto + tee suunnittelemasi analyysit täydennä menetelmäluku puuttuvin tiedoin 23.1.2014 5
6. Tulosten raportointi Hannele Lampela Perustuu KTT Hanna Kaisa Ellosen materiaaliin
Aineiston kuvailu Kvalitatiivisessa työssä aineisto kuvaillaan usein jo menetelmäluvussa, kvantitatiivisissa töissä usein tulosluvun alussa kuvataan empiirisesti kerätty aineisto ja arvioidaan käytettyä mittaristoa Hyödynnä taulukoita tiivistämään tietoja Hyödynnä benchmarkkeja raportoinnin pohjana! ( etsi hyvä lopputyö, jossa sama tutkimusstrategia kuin sinulla ja benchmarkkaa asioiden esitysjärjestys ja tapa) Mieti, mitkä aineiston taustatiedot ovat relevantteja tutkimuksesi kannalta Anna riittävästi tietoja, jotta lukija osaa arvioida tulostesi luotettavuutta
Anna lukijalle todisteita ja rakenna looginen tarina Kvantitatiivisessa työssä huolellinen analyysimenetelmien selostaminen ja riittävien tunnuslukujen raportointi (benchmarkit!) Kvalitatiivisessa työssä on vaarana, että raportointi karkaa käsistä 1) Aineiston satunnaiseen referointiin, eli pelkkiä lainauksia 2) Suoraan johtopäätösten esittämiseen, eli pelkkiä omia näkemyksiä 3) Kokonaan omille teilleen ohi viitekehyksen, eli ei mitään yhteyttä teorialukuun Analyysin pohjaksi tarvitaan selkeä menetelmällinen suunnitelma (induktiivinen vai deduktiivinen; värikynät, softa jne.). Tämä pitää kuvata eksplisiittisesti menetelmäluvussa Anna aineistosta näytteitä lukijalle analyysisi todisteeksi ja osoita, miten yksittäiset näytteet rakentavat kokonaiskuvaa ja sinun tulkintaasi tilanteesta Tavoitteena, että analyysisi on truth, the whole truth and nothing but the truth Käytä taulukoita ja kuvia vetääksesi asioita yhteen ja osoittaaksesi yhteyksiä Muista, että nyt ollaan tiimalasin alapuolella, eli suunta on yksityiskohdista yleisempään tavoitteena siis löytää aineistosta analyysin avulla isompia teemoja ja havaintoja. Vertailevassa asetelmassa analyysit ensin tapauksittain ja sen jälkeen tapauksia vertaillen yksityiskohdista yleisempään
Viitekehyksen ja tiimalasin pitäisi näkyä läpi Tulosten raportoinnin pitäisi olla linjassa teorialuvun kanssa viitekehys yhdistävänä elementtinä Tulosten osalta pitäisi käsitellä kaikki ne asiat, jotka mukana viitekehyksessä saatko piirrettyä tulokset vastaavaan, täsmentyneeseen kuvaan, minkä esitit viitekehyksenä? (a priori a posteriori) Mieti raportointijärjestys, jotta mahdollisimman looginen järjestys (katso sisältöluettelo huolella!)
Tulokset vaativat rinnalleen pohdinnan Pohdinta voi olla osa tulokset-lukua tai oma lukunsa tulosten jälkeen Heijasta tuloksiasi teorialuvussa käsittelemiisi tutkimuksiin: mitä samaa, mitä eroa, ja pohdi, mistä voisi johtua. Käytä tekstissä siis lähdeviitteitä! Tyyli on usein pohdiskeleva ja spekuloiva Englanniksi luvun otsikko on yleensä Discussion: käy keskustelua omien tuloksiesi ja aiempien tutkimusten välillä Näin nostat omat tuloksesi taas astetta yleisemmälle tasolle ja rakennat linkin teorialukuun
Tiimalasi ohjaa, että työn osat ovat samaa paria Johdanto, eli aihepiirin yleinen tärkeys Keskeiset teoreettiset keskustelut Tutkimuskysymyksen kannalta keskeisimmät käsitteet Pääkäsitteet ja niiden väliset suhteet = Viitekehys Empiirisen tutkimuksen toteutus Empiiriset tulokset Pohdinta = mitä yhteistä ja eroa tuloksissa on aiemman tutkimuksen kanssa (vrt. kirjallisuus) Johtopäätökset, eli mitä opittiin ja mitä merkitystä tuloksilla on (vrt. johdanto) Heijasta tuloksiasi kirjallisuusosioon ja johtopäätöksiäsi johdantoon
7. Johtopäätösten ja suositusten johtaminen tuloksista Hannele Lampela Perustuu KTT Hanna Kaisa Ellosen materiaaliin
Vastaa tutkimuskysymyksiin Vastaa kuhunkin alakysymykseen vuorollaan ja lopuksi anna vastaus pääkysymykseen Tutkimuskysymykseen vastaus analyysisi tulos! Ei vain empiirisen aineiston perusteella, vaan koko työ ja myös teoria huomioiden! Tutkimuskysymys on yleisemmällä tasolla, analyysisi kuvaavat aina vain tietyn, rajatun otoksen tilannetta hyvin kapeassa asetelmassa. Pohdi, mitä tulostesi pohjalta voidaan siis sanoa tutkimuskysymykseen. Kiinnitä huomiota ilmaisujen varmuusasteeseen! Sinun tehtäväsi on nyt siis vetää tulostesi pohjalta johtopäätöksiä ja vastata itse asettamiisi kysymyksiin = MITÄ SITTEN, MITÄ OPITTIIN? Vastausta voi harvoin tiivistää yhteen lauseeseen. Pohdinta on arvokasta; pyri kirjoittamaan ainakin kappale per tutkimuskysymys! Mitä tuloksesi siis oikeasti kertovat? Mitä uutta niiden pohjalta opittiin?
Tee suosituksia Mieti, kenelle tutkimuksesi tuloksista voisi olla hyötyä Mitä ohjeita antaisit tulostesi pohjalta heille? Saat olla rohkea ja ehdottaa esim. uutta toimintamallia. On hyvä olla konkreettinen, eikä ehdottaa pelkkää tärkeänä pitämistä Muista kuitenkin, että annat suosituksia niistä asioista, joista tuloksesi aidosti kertovat, ei kaikesta, mikä mielestäsi on pielessä case-yrityksessä
Pohdi rajoitteita ja jatkotutkimuskohteita Pysähdy lopuksi miettimään, mitä rajoitteita työssäsi on Olisivatko tulokset olleet erilaiset, jos olisit valinnut toisenlaisen menetelmän? Tai toisenlaisen otoksen? Miten tuloksesi ovat siirrettävissä toisiin ympäristöihin? Mitä olisit voinut tehdä toisin tai paremmin? Mitä jatkotutkimusaiheita ehdottaisit työsi pohjalta?