MAL 2019 luonnos esittely KUUMA johtokunnalle Sini Puntanen, Mari Randell, Mari Siivola

MAL 2019 luonnos esittely KUUMA johtokunnalle Sini Puntanen, Mari Randell, Mari Siivola 28.11.2018

MAL 2019 -lähtökohdat

MAL 2019 mikä se on? Maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelma vuosille 2019 2050. Lähtökohta kuntien ja valtion MAL-sopimukselle 2020-2023. Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio

Helsingin seutu varautuu väestönkasvuun Nyt 1 478 000 asukasta 709 000 työpaikkaa 2050

Valmistelu perustuu monipuoliseen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa Lausuntokierrokset Muut kokoukset ja työpajat Kyselytutkimukset Kokoukset Seminaarit Verkkosivut, Twitter #MAL2019 MAL-uutiskirje Tiedotteet

MAL 2019 -suunnitelman valmistelu 3 x Suunnitelman 1. versio Suunnitelman 2. versio Suunnitelmaluonnos Lausuntoaika: 14.11.2018-18.1.2019 Lausuntojen käsittely ja suunnitelman viimeistely 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 3/2019

MAL 2019:n keskeinen sisältö

Sisältö 1. Visio, tavoitteet ja mittarit 2. Kärkikeinot 3. Vaikutusten arviointi

MAL 2019 -visio Vetovoimainen metropolialue Monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kestävä liikenne Tiivis ydinalue Omailmeisten keskusten verkosto Luonnonläheisyys

MAL 2019 -tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

MAL 2019 -päämittarit tavoitetasoineen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset Alueiden erot pienenevät väliset erot ja pienenevät sosiaalinen ja eriytyminen sosiaalinen ei eriytyminen kasva ei kasva Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus tehokkuus Asuntotuotannotuotannon Asunto- kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien Kestävien kulkutapojen osuus osuus Väestö Väestö sijoittuminen sijoittuminen kestävän kestävän liikkumisen liikkumisen vyöhykkeillä vyöhykkeillä Tavoite -50 % Tavoite +10 % Tavoite Tavoite > 1,0 1,0 Tavoite Tavoite 90 90 % Tavoite 70 70 % Tavoite Tavoite 85 85 %

Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin sekä ajoneuvokantaa uudistaen Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille 16 500 asuntoa vuodessa Investoinnit : joukkoliikenne 1,8Mrd pyöräliikenne 0,3Mrd tieliikenne 0,3Mrd Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 %

Maankäyttö

Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty Kuntien aineistojen (2017) pohjalta Yhteismitallisesti samoilla kriteereillä: mm. saavutettavuus ja riittävää intensiteetti. Kahteen tasoon: nykyiseen infraan tukeutuvat ja joukkoliikenneinvestointeja edellyttävät.

Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu osan matkastaan jalan. Helsingin seutu tiivistyy Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä. Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa, houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.

Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja liikenneinvestoinnit 18 Edellytyksenä kasvulle ovat oikea-aikaiset liikenneinvestoinnit. Niillä generoidaan uutta maankäyttöä, ohjataan täydennysrakentamista ja varmistetaan kasautumisetujen saavuttaminen.

Samaan aikaan lausunnoilla MAL 2019 -suunnitelma Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi) Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta Ei juridista sitovuutta Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia Helsingin seudun vaihemaakuntakaava Pitkä aikatähtäin (2050) Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla 2020 2030 2040 2050

Asuminen

Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta

Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vuosittain 16 500 uutta asuntoa, joista pitkäaikaisesti kohtuuhintaista asumista - PKS 30 % - KUUMA 20 %

Asuntorakentamisen mahdollistava ennuste 2018-2029 Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä 200 000 uutta asuntoa Valmistunut Ennuste Tavoite 2016 2017 2018 2019 KA(2020-2024) KA(2025-2029) Yht. 2018-2029 2019 Espoo 2 474 3 269 3 688 4 079 3 303 3 160 40 080 3 300 Espoo Helsinki 4 395 4 890 4 274 6 020 6 989 6 979 80 137 6 600 Helsinki Kauniainen 27 187 15 102 154 107 1 424 80 Kauniainen Vantaa 2 943 3 289 4 530 4 043 3 042 2 100 34 281 2 640 Vantaa Pk-seutu 9 839 11 635 12 507 14 244 13 489 12 346 155 922 12 620 Pk-seutu Hyvinkää 288 365 204 283 328 493 4 591 396 Hyvinkää Järvenpää 721 1 023 575 760 735 610 8 058 566 Järvenpää Kerava 354 314 703 753 501 278 5 351 514 Kerava Kirkkonummi 345 298 400 435 426 453 5 230 434 Kirkkonummi Mäntsälä 165 134 50 150 133 177 1 749 212 Mäntsälä Nurmijärvi 355 356 464 376 313 300 3 901 434 Nurmijärvi Pornainen 18 14 35 35 35 35 420 80 Pornainen Sipoo 344 170 368 637 559 554 6 569 434 Sipoo Tuusula 357 282 62 373 476 429 4 960 462 Tuusula Vihti 140 184 193 299 164 209 2 359 344 Vihti Kuuma-kunnat 3 087 3 140 3 054 4 101 3 670 3 537 43 188 3 876 Kuuma-kunnat Helsingin seutu 12 926 14 775 15 561 18 345 17 158 15 882 199 110 16 496 Helsingin seutu

Edistetään asuntotuotannon monipuolisuuttaa ja vahvistetaan elinympäristön laatua Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma ja asuntojen huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!) Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen konseptit (esim. pientalotuotannon uudenlaiset konseptit, yhteisölliset kerrostaloasumisen konseptit jne.)

Vahvistetaan elinympäristön laatua Keskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun heikompien alueiden vahvistaminen MAL-keinoja: Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen Liikenneyhteyksien parantaminen Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä huolehtiminen Osallisuuden vahvistaminen Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma yhdessä sovittaville alueille Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille

Huolehditaan asuntokannan laadusta Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan vetovoimaisuuden ylläpitäminen Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta Valtio tukee mm. avustuksin peruskorjauksia, hissien rakentamista ja energiasaneerauksia

Olemassa olevan kannan energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion avustuksin Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta Uudistuotannon energiatehokkuus varmistetaan lainsäädännöllä Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja (esim. puun käyttöä rakentamisessa)

Liikenne

Tehot irti nykysysteemistä Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin

Tehot irti nykysysteemistä Pasila Riihimäki, 2. vaihe Espoon kaupunkirata Leppävaara Espoo Helsinki Pasila ja rautatiejärjestelmän kehittäminen liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus lähijunien varikot ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä -> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen Metron kapasiteetin varmistaminen kääntöraide Matinkylässä automatisointi KUHA-hankkeet Investointikustannukset n. 1300 M

Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Esimerkkejä Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi aloitetaan: Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan Viikin-Malmin pikaraitiotie Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä Bussien runkoyhteydet koko seudulle Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Investointikustannukset n. 1000 M

Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Autoliikenteelle kilpailukykyinen seudullinen pyöräliikenteen pääverkko (yht. 900 km) Pilotti: pyöräilyn ketterien kokeilujen nelivuotinen ohjelma Edistetään sähköpyörien yleistymistä Kaupunkipyöräjärjestelmien laajentaminen seudulla Kustannukset n. 300 M

Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Päätieverkon ja logistiikan toimintavarmuuden vahvistaminen, esim. Logistiikan poikittaisyhteyksien kehittäminen valtateiden 3 ja 4 välillä (1.vaiheessa Järvenpää kt 45) Kehä III parantaminen ja lisäkaistat Vt4 Raskaan liikenteen palvelualueet ja niiden vastuunjakomalli Pääväylien liikenteenhallinta

2030 jälkeen tunnistettuja liikennehankkeita Kerava Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja liikennetarkastelu vielä käynnissä] Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten täyttyessä Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla Itämetro Mellunmäki-Majvik Lentorata Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea ratayhteys) Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä) Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain)

Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut Loppuraportti 27.11.2018

Maankäyttö - Asukkaat 35000 Kerava Nikkilä -ratakäytävän asukasmäärät 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 MAL v0 2016 MAL v0 2030 MAL ve3 2030 Trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2030 MAL v0 2050 Sipoo 3 % 2050 Asukkaat 2016 MAL v0 2030 Ahjo Nikkilä Talma MAL ve3 2030 Trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2030 MAL v0 2050 Sipoo 3 % 2050 Ahjo 5000 6400 6600 6800 6800 7700 9000 Kerava yhteensä 34400 41700 41900 41800 42000 45900 47300 Nikkilä 5300 6500 8500 7300 9700 7400 13700 Talma 1800 3700 3000 3300 3600 5700 7600 Söderkulla 6100 9100 10800 10300 9100 12100 13100 Sipoo yhteensä 19900 26300 28800 29000 29200 33100 45200 Käytävä yht. 12100 16600 18000 17400 20200 20700 30400 36 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Maankäyttö - Työpaikat Kerava Nikkilä -ratakäytävän työpaikat 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 MAL v0 2014 MAL v0 2030 MAL ve3 2030 Sipoo 3 % 2030 Ahjo Nikkilä Talma Työpaikat MAL v0 2014 MAL v0 2030 MAL ve3 2030 Sipoo 3 % 2030 Ahjo 1000 1300 1300 1300 Kerava yhteensä 10800 13800 13800 13800 Nikkilä 1700 2100 2100 2300 Talma 500 700 700 800 Söderkulla 1400 1900 1900 3500 Sipoo yhteensä 5000 6500 6500 10000 Käytävä yht. 3200 4100 4100 4400 37 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Liikennöintivaihtoehdot Vuoroväli ruuhka-aikana Nykyinen järjestelmä Suoraan Keravan kautta Kehitetty bussi Kerava Nikkilä - juna Nikkilä Kerava 60 min - 15 30 min 20 min Nikkilä Helsinki 20 min 60 min 20 30 min 20 min Matka-ajat ruuhka-aikana Nykyinen järjestelmä Suoraan Keravan kautta Kehitetty bussi Kerava Nikkilä - juna Nikkilä Kerava 30 min - 30 min 11 min Nikkilä Helsinki 48 56 min 50 55 min 55 56 min 36 37 min 38 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Junakapasiteetin käyttö KERAVA-AHJO AHJO-TALMA TALMA-NIKKILÄ 2030 MAL-v0 680 460 320 2030 Sipoo 3 % trendi 700 480 360 2030 Sipoo 3 % 820 600 470 2050 MAL-v0 850 600 380 2050 Sipoo 3 % 1260 970 660 Taulukko. Aamuhuipputunnin matkustajamääräennusteet huippusuuntaan (Nikkilä Kerava) asemaväleittäin eri maankäyttöskenaarioissa. Huipputunnin henkilöliikenteen laskennallinen kapasiteetti on suunnitellulla liikennöintiratkaisulla 1080 hlöä/h/suunta Taulukossa on aamuhuipputunnin käyttäjämääräennusteet Kerava Nikkilä-rataosalle eri maankäyttöskenaarioissa. Vuorokausitasolla junayhteyttä käyttää vuonna 2030 MAL-v0-maankäytön mukaisella maankäytöllä yhteensä noin 6100 matkustajaa ja Sipoon 3 % kasvuennusteen mukaisella maankäytöllä noin 7200 matkustajaa. Rataosan henkilöliikenteen laskennallinen kapasiteetti on suunnitellulla liikennöintiratkaisulla huipputunnilla 1080 hlöä/h/suunta. Kerava Ahjo-väli kuormittuu maankäyttöskenaariosta riippuen 680 1260 matkustajalla, Ahjo Talma 460 970 matkustajalla ja Talma Nikkilä 320 660 matkustajalla huippusuuntaan. Keravan ja Ahjon välille 2050 ennustettua junan ylikysyntää on mahdollista palvella bussiratkaisuin, joten tarjottu kapasiteetti riittää tuntitasolla palvelemaan matkustajamääriä. Tunnin sisällä on matkustajamäärissä kuitenkin hajontaa, mikä edellyttää reagointia suunnitteluratkaisuin. Tämä saattaa edellyttää varautumista lisäkalustoon pidemmillä laituriratkaisuilla. Pääradan käyttö kasvaa aamuhuipputunnilla vertailuvaihtoehtoon verrattuna enimmillään 400 matkustajalla huippusuuntaan. Ahjo ja Talma tukeutuvat joukkoliikenneratkaisuiltaan kaikissa tilanteissa päärataan. Kerava Nikkilä-rataosalla kulkijamäärät ovat molempiin suuntiin tasaisemmat, kuin pääradalla keskimäärin. 39 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Kulkutapamuutokset Kuvassa on vertailtu liikennöintivaihtoehtojen vaikutuksia kulkutapojen käyttöön Helsingin seudulla eri maankäyttövaihtoehdoissa. Kehitettyä bussivaihtoehtoa ja junavaihtoehtoa on verrattu nykytyyppiseen bussivaihtoehtoon. Vuonna 2030 bussiliikenteen kehittäminen kasvattaa joukkoliikenteen matkamääriä 280 370 henkilömatkaa vuorokaudessa. Junan aiheuttama joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu on maankäyttöskenaariosta riippuen vuonna 2030 noin 560 680 henkilömatkaa/vrk. Vuonna 2050 juna kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä noin 650 1400 henkilömatkalla/vrk sen mukaan, kehittyykö vyöhyke MAL-v0- maankäyttöennusteen vai Sipoon ja Keravan laatiman maankäyttöennusteen mukaisesti. Sekä raideliikenteen liikennöinnin aloittaminen vyöhykkeellä että bussiliikenteen vahvistaminen Kerava Ahjo Nikkilä-välillä kasvattavat joukkoliikenteen kulkutapaosuuksia. Suurin osa uusista joukkoliikennematkoista on peräisin henkilöautoliikenteestä ja suuntautuu vyöhykkeeltä sen ulkopuolelle. Kävelyn ja pyöräilyn matkojen väheneminen liittyy pääosin matkojen uudelleen suuntautumiseen yhdyskuntarakenteen muutosten seurauksena. 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 Kehitetty bussi Kulkutapamuutos (hlö-matkaa/vrk) Huom. Kukin kulkutapamuutosvertailu tehty nykytyyppisen bussiratkaisuun kiinteällä maankäytöllä. Raide Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Raide Raide MAL-v0 3 % trendi Sipoo 3 % MAL-v0 Sipoo 3 % 2030 2030 2030 2050 2050 Henkilöauto Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily 40 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Raideliikenteen aiheuttamat muutokset joukkoliikennematkojen määriin (hlö-matkaa/vrk) Sipoon 3 % kasvuennusteen mukaisella maankäytöllä vuonna 2030 matkan lähtöpaikan mukaan. Muilta kulkutavoilta joukkoliikenteeseen siirtyy Helsingin seudulla 420 hlömatkaa/vrk. Sipoolaisten tekemistä matkoista joukkoliikenteeseen siirtyy 330 ja keravalaisten tekemistä 110 hlömatkaa/vrk. Vantaalla joukkoliikennematkojen määrä vähenee ja muille kulkutavoille siirtyy 50 hlö-matkaa/vrk. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla 0,01 %- yksikköä, Sipoossa 0,51 %- yksikköä ja Keravalla 0,12 %- yksikköä. 41 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Investointikustannukset Taulukossa on esitetty vuonna 2015 laadittu kustannusarvio Kerava Nikkilärataosan henkilöliikenteelle avaamisen edellyttämistä investointikustannuksista. Edellytetyt investoinnit ovat yhteensä 31,4 miljoonaa euroa (MAKU 137), joista 12,2 miljoonaa euroa on tasoristeystoimenpiteitä (2 tasoristeystä Keravan kolmioraiteella ja 9 Kerava Nikkilä-rataosalla). Kerava Nikkilä-rataosan tasoristeystoimenpiteitä (kustannukset yhteensä 9,2 miljoonaa) voidaan pitää kynnysinvestointina maankäytön laajemmalle kehittämiselle vyöhykkeellä. 42 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Kalusto ja varikot Vakituisen henkilöliikenteen aloittaminen rataosalla edellyttää varikoiden toteuttamista ja kalustoinvestointeja joko uuden kaluston hankinnan tai nykyisen kaluston pidentämisen osalta. Nykyinen HSL:n kalusto ei riitä uuden rataosuuden liikennöintiin. Hankinnan kesto on useita vuosia. MAL 2019 -suunnitelmassa seisontavarikot Rantaradalle ja Pääradalle ovat keskeisiä 2020-luvun toimenpiteitä junaliikenteen toimivuuden varmistamiseksi. Pääradan käytävässä varikolle on asemakaavalla varattu paikka Keravan Jäspilässä. 43 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Liikennöintikustannukset Viereisessä kuvassa on vertailtu vyöhykkeen joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia eri maankäyttö- ja liikennöintivaihtoehdoilla. Junan operointikustannukset ovat Sm5-yksikkökustannuksilla (yksikkökustannus 371 000 eur/v, kiinteä Sm5-erä 345 000 eur/v, junayksikkökilometrikustannus 1,38 eur/yksikkö-km, junakilometrikustannus 1,99 eur/juna-km) 2 275 000 euroa/v, kun rataosaa operoidaan kahdella yhden yksikön junalla 250 000 km/v. Kustannuslaskentaan sisällytetyt linjat ovat 785 788, 982, 984 ja 985 uusine apulinjoineen (Kerava Ahjo Talma). Kyseisten linjojen operointikustannukset on arvioitu nykyisten kustannusten ja suunniteltujen liikennöintimuutosten perusteella. Juna- ja bussiliikenteen operointivaihtoehtojen kustannukset vastaavat toisiaan vuonna 2050, jos Ahjo kehittyy yleiskaavan 2035 mukaisesti ja Sipoon puolinen vyöhyke kunnan suunnitelmien mukaisesti. Maankäyttö/liikennöinti Kustannus Muutos vertailuvaihtoehto Muutos on (bussi) Maankäyttö/liikennöinti 2030 MAL-v0 bussi Kustannus 2 701 000 vertailuvaihtoehto - 2030 MAL-v0 kehitetty bussi 2 904 000 on (bussi) 203 000 2030 MAL-v0 bussi juna 23 701 678 000 977 000-2030 2050 MAL-v0 kehitetty bussi bussi 23 904 198 000 203 000-2030 2050 MAL-v0 juna 3 678 000 977 480 000 2050 2030 MAL-v0 Trendi 3% bussi bussi 3 198 200 000-2050 2030 MAL-v0 Trendi 3% juna kehitetty bussi 3 678 518 000 480 318 000 2030 Trendi 3% bussi juna 3 200 678 000 477 000-2030 Trendi Sipoo 3% bussi kehitetty bussi 3 518 200 000 318 000-2030 Trendi Sipoo 3% kehitetty juna bussi 3 678 518 000 477 318 000 2030 Sipoo 3% bussi juna 3 200 678 000 477 000-2030 2050 Sipoo Trendi 3% kehitetty bussi bussi 3 518 639 000 318 000-2030 2050 Sipoo Trendi 3% juna 3 678 000 477 39 000 2050 Trendi Sipoo 3% bussi 3 639 000-2050 Trendi Sipoo 3% juna 3 678 000 39 000 2050 Sipoo 3% bussi 3 639 000-2050 Sipoo 3% juna 3 678 000 39 000 44 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Yhteiskuntataloudelliset vuosihyödyt 2030 MAL-v0 2030 trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2050 MAL-v0 2050 Sipoo 3 % Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Raide Raide Kunnossapitokustannukset -0.19-0.19-0.19-0.19-0.19 Joukkoliikenteen operointikustannukset -0.20-0.98-0.32-0.48-0.32-0.48-0.48-0.04 Päästökustannukset 0.00 0.02 0.00 0.02 0.00 0.02 0.02 0.03 Onnettomuuskustannukset 0.09 0.13 0.09 0.13 0.18 0.29 0.36 0.56 Pysyvän tieliikenteen aikakustannukset 0.06 0.03 0.06 0.03 0.06 0.08 0.06 0.09 Lipputulot, kulkutapamuutos 0.12 0.28 0.16 0.31 0.13 0.41 0.36 0.70 Palvelutasokustannukset, kulkutapamuutos 0.03 0.24 0.03 0.21 0.03 0.21 0.13 0.24 Palvelutasokustannukset, välittömät 0.57 0.28 0.58 0.26 0.55 0.81 0.48 0.89 Yhteensä 0.67-0.19 0.59 0.29 0.63 1.14 0.74 2.28 Joukkoliikenneratkaisujen yhteiskuntataloudelliset vuosihyödyt eri maankäyttöskenaarioissa on esitetty ylläolevassa taulukossa. Tasoristeykset on oletettu poistettaviksi kaikissa ratkaisuissa. Radan avaaminen henkilöliikenteelle kasvattaa radan kunnossapitokustannuksia raideratkaisuissa noin 0,19 miljoonaa euroa vuodessa (Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys 2015). Henkilöliikenteen avaamisen vaikutus joukkoliikenteen vuositason operointikustannuksiin on maankäyttöennusteesta riippuen vuonna 2030 noin 0,98 miljoonaa euroa (raideratkaisu suhteessa nykytyyppiseen bussiratkaisuun vuonna MAL-v0-maankäytöllä) tai 0,48 miljoonaa euroa (raideratkaisu suhteessa nykytyyppiseen bussiratkaisuun vuonna Sipoon 3 % kasvuennusteella). 45 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Johtopäätökset Keravan ja Nikkilän välisellä henkilöjunayhteydellä on mahdollista parantaa alueen saavutettavuutta ja kasvattaa joukkoliikenteen osuutta erityisesti vyöhykkeeltä ulospäin suuntautuvilla matkoilla. Jos seudun maankäyttö kehittyy MAL-v0-maankäyttöennusteen mukaisesti, henkilöliikenteen käynnistäminen radalla ei ole yhteiskunnallisesti kannattavaa vielä vuonna 2030. Jos maankäyttö kehittyy Sipoon ja Keravan ennusteiden mukaisesti, yhteiskuntataloudellisesti kannattava raideliikennöinti on mahdollista aikaisemmin, kun vyöhykkeen väkiluku saavuttaa noin 20 000 asukkaan rajan. Kuntataloudellisista syistä parantamisinvestoinnit voidaan toteuttaa ja liikennöinti aloittaa ennen vuotta 2030 vyöhykkeen kuntien ylimääräisillä rahoitusosuuksilla, jos seudullisesti niin sovitaan. Päätöksellä henkilöliikenteen aloittamisesta radalla voidaan tukea Sipoon ja Keravan maankäytön keskittymistä asemien läheisyyteen ja kasvattaa kestävän liikkumisen vyöhykkeiden houkuttelevuutta. 2020-luvun alkupuolella maankäytön kehittymistä vyöhykkeellä tulee johtaa raideliikennepainotteiseksi aktiivisella kaupunkisuunnittelulla ja maapolitiikalla, hankkeen toteuttamisesta riippumatta. Aluksi vyöhykkeen itä-länsisuuntaista joukkoliikennettä kannattaa vahvistaa lisäämällä vuoroja välille Kerava-Ahjo-Talma ja Nikkilää palvella suorin bussiyhteyksin Helsinkiin. 46 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut 29.11.2018

Kerava Nikkilä -käytävän Kehittämispolku Päätös pää- ja rantaradan varikoista Varikoiden suunnittelu ja toteutus Lisäjunakaluston hankinnan valmistelu Kalustohankinta edellyttää uutta varikkokapasiteettia Kaluston hankinta Henkilöliikenne KeNiradalla edellyttää lisäkalustoa Periaatepäätös henkilöliikenteen valmistelusta Hanke edellyttää alueen tiivistä maankäyttöä Kaavoitus Rata- ja liikennöintisuunnitelman laatiminen Periaatepäätös henkilöliikenteestä tukee Talman maankäytön kehittymistä joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi Vaaditun lisäkaluston sisällyttäminen hankintoihin Hanke- ja rahoituspäätös Rakennussuunnittelu ja toteutus Kustannustehokas liikennöinti edellyttää riittävää väestöpohjaa Henkilöliikenteen aloittaminen radalla 5300 as. 5000 as. 1800 as. Talman maankäytön kehittäminen Nikkilän maankäytön kehittäminen Ahjon maankäytön kehittäminen 9700 as. 6800 as. 3600 as. Radan varrella 20000 asukasta Maankäytön kehittymisen seuranta ja eri osaprosessien yhteensovittaminen päätöksineen 47 29.11.2018

Päästöjen vähentäminen 48

Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun liikennejärjestelmään Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet ja sitoutuvat niihin Hankintatuet, latauspisteiden rakentaminen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta

Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030 2005 Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 2015-19% 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvu >2/3 Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -33% 60 45 27 23 Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen teknologian investointituki Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t Tavoite -50% 17 16 15 15 13 11 6 5 Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen

Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, sujuvuus- ja rahoitustoimenpide Käynnistetään seudullisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi Kehitetään seudulle sen eri osien erilaiset olosuhteet huomioon ottava tieliikenteen hinnoittelujärjestelmä, jonka vaikutukset ovat päästövähennystavoitteiden ja ruuhkautumisen vähentämisen kannalta riittävät, mutta maksut eivät ole tienkäyttäjille kohtuuttomat. Tiemaksujen tuotot kohdennetaan joukkoliikenteeseen ja maksujen haittoja kompensoiviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin (esim. joukkoliikenteen hinnan alentaminen ja palvelutason parantaminen sekä KUHA- hankkeet) Käynnistetään lainsäädännön muuttaminen mahdollistamaan tiemaksujen käyttöön ottaminen kaupunkiseuduilla Tiemaksujen tuotot kohdistetaan seudulle Valtion muu liikennerahoitus seudulle ei vähene Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päätetään, miten tiemaksun tuotot kohdistetaan Samassa yhteydessä voidaan harkita myös laajempaa liikenteen verotusta koskevan lainsäädännön uudistusta Mikäli edellytykset tiemaksujen käyttöön ottamiselle ovat olemassa, voidaan niitä kokeilla aluksi rajoitetusti ja päättää jatkosta kokeilusta saatujen kokemusten jälkeen. Arvio nettotuotoista: n. 150 M /v

2017 Tie- ja katuverkon ruuhkautumista hallitaan tiemaksuilla Luonnos 2030, tienkäyttömaksut Luonnos 2030, ei tienkäyttömaksuja Aamuhuipputunnin ruuhkautuminen

Tienkäyttömaksujen kohdistuminen käyttäjille Yli 80 % seudun aamun henkilömatkoista on sellaisia, joihin tienkäyttömaksut eivät suoraan kohdistu. Näitä ovat mm. kaikki joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilymatkat. Tienkäyttömaksut kohdistuvat noin puoleen aamun henkilöautomatkoista, koska useimmille lyhyille matkoille ei osu maksuporttia. Myöskään kehysalueella tehtävillä automatkoille ei kohdistu maksua. Niille autoilijoille, joille maksu kohdistuu, tyypillinen maksu on 1,5-2 euroa/matka. Suhteellisesti eniten tienkäyttömaksua maksavia asuu pääkaupunkiseudulla Helsingin ulkopuolella sekä Sipoossa, vähiten Keski- Uudellamaalla. Aamuruuhkan maksujen jakautuminen matkan lähtökunnan mukaan (lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys, HSL 2016). 5 3

Tienkäyttömaksujen vaikutukset kotitalouksiin Vaikutukset talouksien sijainnin ja tuloluokan mukaan vuositasolla (eur) Kantakaupunki Muu pks KUUMA Pienituloiset 272 395 182 Keskituloiset 495 698 438 Suurituloiset 725 1104 699 5 4 Autoilun vuotuisten kustannusten jakautuminen auton omistavan ruokakunnan tyypin mukaan (lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys, HSL 2016).

Tiemaksun kustannukset käyttäjille kaksi esimerkkiä Keskimääräinen kustannus autoilevalle työmatkalaiselle 340 /v Vastaa 0,97 % verorasitusta Vertailuhinta joukkoliikenteessä: Helsingin sisäinen lippu 576,60 /vuosi Seutulippu 1130,60 /vuosi Esimerkkilaskelmat vaihtoehdolle VE3, jossa tiemaksuja kerätään yhteiskuntataloudellisen optimin mukaisesti (nettotuotot 80 milj. / v) 55 Lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvitys 2016, esittelytilaisuus

Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen HSL 2016 tuloksia Vaikutukset maankäyttöön, asumiseen ja elinkeinoelämään 56

Tienkäyttömaksujen vaikutuksista kuntien vetovoimaan tehdään esiselvitys Selvitetään, miten faktapohjaisesti voidaan tutkia liikkuvuuden ja vetovoimaisuuden välistä yhteyttä sekä tienkäyttömaksujen vaikutusta siihen. Työssä tarkastellaan vetovoimaisuuden edellytyksiä ja esteitä sekä muuttohalukkuuteen ja paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Selvityksen tekee MDI:n tutkija VTT Timo Aro Työn projektiryhmässä kuntien edustajat ( MAL- maankäyttöryhmän ja asumisen ryhmän nimeämät sekä KUUMA liikennesuunnittelija) Työn tuottama arviointikehikko on käytettävissä MAL suunnitelmasta saatuja lausuntoja käsiteltäessä 57

Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030 2005 Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu 2015-19% Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen 60 45 Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t Tavoite -50% 17 16 15 15 13 11 6 5 Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen <1/3

Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet Pysäköintimaksuja kasvatetaan ja maksullisia alueita lisätään hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueilla Yhteiskäyttöautojen ja sähköautojen yleistymistä tuetaan Tuodaan pysäköinnin todellinen hinta näkyväksi erilaisissa kohteissa ja mahdollistetaan pysäköinnin toteutuminen markkinaehtoisesti Vaikutetaan työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen Tavoitellaan pysäköintiedun muuttamista verotettavaksi eduksi sekä työsuhdematkalipun verotusarvon korottamista (valtio selvittää) Hyödynnetään systemaattisesti tehtäviä liikkumissuunnitelmia suurilla työpaikoilla ja seurataan niiden toteutumista Mahdolliset verovähennykset, jos liikkumissuunnitelma hyvin toteutettu

Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta Toimenpiteet sähköautojen osuuden merkittävään kasvattamiseen ovat Valtio tukee sähköautojen hankintaa verotuksen ja hankintatuen keinoin Valtio tukee sähköautojen latauspisteiden rakentamista Kunnissa sujuvoitetaan latauspisteiden rakentamista ja tuetaan markkinaehtoisia kokeiluja Otetaan käyttöön laajemmin etuuksia sähköautoille ja vähäpäästöisille autoille esim. pysäköinti, lisäkaistojen kaistaetuudet Kunnat huomioivat latausinfran kaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa Julkisorganisaatiot ohjaavat kilpailutuksissa ja kalustohankinnoissa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen osalta Laajennetaan nykyinen Helsingin kantakaupungin ympäristövyöhyke koskemaan kaikkea raskasta liikennettä sekä selvitetään sen alueellisen laajentamisen vaikutuksia Valtion kuljetusyrityksille myöntämillä investointituilla kasvatetaan biopolttoaineilla, kaasulla ja sähköllä kulkevien ajoneuvojen osuutta Kuljetusyrittäjien energiatehokkuussopimukset tai muut vastaavat toimivat edellytyksenä valtion myöntämille investointituille

Liikennejärjestelmän rahoituspohja Kokonaisrahoituspohja perustuu: rahoituksen jakaumatoteumiin, pitkän aikavälin makrotaloudellisiin oletuksiin ja liikennemallista saatuihin tietoihin 2020-luvun laskennallisista tuloennusteista muodostetaan kokonaisrahoituksen määrä Kokonaisrahoitus ~19 mrd. Hyödynnetään edelleen investointiraamin muodostuksessa

3. Vaikutusten arviointi

Vähäpäästöinen Houkutteleva Elinvoimainen Hyvinvoiva Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Resurssitehokkuus Yhdyskuntarakenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Kasautuminen Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Maisema ja rakennettuympäristö Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Terveys ja turvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Liikenneturvallisuus Vesistöt Palvelutarjonta Elinympäristö ja viihtyisyys Sopeutuminen Liikkumismahdollisuudet Terveyshyödyt ja hyvinvointi Lähisaavutettavuus Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus

MAL 2019 -päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen osuus Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0-33%) Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Tavoite 90% Luonnos 94 % Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %) Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %)

Tutustu karttasovellukseen! www.hsl.fi/mal 65 29.11.2018