Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM2018-00985 POL-30 Härmälä Lassi(UM) 04.09.2018 JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Euroopan unionin prioriteetit Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 73. yleiskokouksessa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Euroopan unionin prioriteetit YK:n 73. yleiskokoukseen (18.9.2018 16.9.2019) kokouksessaan 25.6.2018. Asiakirjaa täydentävät komiteakohtaiset tavoitepaperit, jotka hyväksyttiin poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa heinäkuussa 2018. Suomen kanta EU:n kannat YK:n yleiskokoukseen on valmisteltu kevään kuluessa EU:n YK-työryhmässä. Suomi tuki painopistepaperin vahvaa viestiä koskien tukea multilateralismille ja sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestykselle sekä YK:n pääsihteerin António Guterresin reformiagendan toimeenpanolle. Suomi piti tärkeänä sisällyttää painopisteisiin vahvat kirjaukset koskien konfliktien ennaltaehkäisyä ja rauhanvälitystä, rauhanturvaamisen kehittämistä, ihmisoikeuksia ja kestävän kehityksen toimeenpanoa. Suomi tuki tekstiin vahvoja viittauksia koskien sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista sekä niin naisten kuin nuorten osallistumista rauhanprosesseihin. Pääasiallinen sisältö EU on vahvasti sitoutunut tehostamaan multilateralismia. Tulevana vuonna tärkeä prioriteetti EU:lle on tukea YK:ta muutoksen aikakauden läpi kehittäen sitä yhä tehokkaammaksi toimijaksi. EU näkee YK:n perustana tehokkaalle multilateralismille. EU kannattaa vankasti YK:n pääsihteerin António Guterresin reformiagendaa ja EU:lla on strateginen intressi nähdä merkittävien reformien tapahtuvan YK:ssa tänä vuonna. EU:n ja YK:n välisen kumppanuuden keskeinen teema on rauha ja turvallisuus, jossa erityisesti painotetaan ennaltaehkäisevää lähestymistapaa. EU tukee YK:ta kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 toimeenpanossa erityisesti köyhyyden poistamisen saralla. EU sisällyttää naisten voimaannuttamisen läpileikkaavasti painopisteisiinsä. EU puolustaa ja edistää universaaleja arvoja, erityisesti YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 70. juhlavuonna. EU:n ja YK:n kahdenvälisen kumppanuuden lisäksi yhteistyö erityisesti Afrikan unionin (AU) kanssa nähdään hyvin tärkeänä. Tämän lisäksi EU pyrkii laajentamaan keskustelua ja kehittämään yhteistyötä eri alueiden kanssa. EU:n kolme toisiinsa yhteydessä olevaa ja toisiaan
2(5) vahvistavaa pääteemaa tälle vuodelle ovat: rauha ja konfliktien ennaltaehkäisy, yhteinen positiivinen agenda ja globaalin sitoutumisen laajentaminen. 1. Rauha ja konfliktien ennaltaehkäisy EU:n prioriteetteina ovat rauha ja konfliktien ennaltaehkäisy. Konfliktien ennaltaehkäisemiseksi EU painottaa yhteistyötä, joka perustuu erityisesti EU:n globaalistrategiaan ja YK:n visioon ennaltaehkäisystä. Uhkiin tulee kyetä vastaamaan ajoissa ja tässä EU näkee yhteistyön Afrikan Unionin kanssa tärkeänä. EU painottaa rauhanvälitystä hyvin tärkeänä väylänä kohti rauhaa, ja sen vuoksi EU pyrkii laajentamaan yhteistyötä YK:n sekä muiden toimijoiden kanssa yhteisissä rauhanvälitystehtävissä. EU pitää naisten ja nuorten osallistumista kaikkiin rauhan ja konfliktien ennaltaehkäisyn vaiheisiin kriittisenä prosessien onnistumisen kannalta. Muutoksessa kohti kestävän rauhan ja konfliktien ennaltaehkäisyn lähestymistapaa tulee ottaa huomioon myös rauhanoperaatiot. Rauhanturvaoperaatiot kohtaavat ennennäkemättömiä haasteita ja tästä syystä EU tukee YK:n pääsihteerin aloitetta YK:n rauhanturvatoiminnan kehittämiseksi. EU näkee rauhanturvaamisen osana rauhan jatkumoa, kuitenkin painottaen ennaltaehkäisyä kaikkein tärkeimpänä prioriteettina. EU painottaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa osana konfliktien ennaltaehkäisyä. Rauha ja turvallisuus ovat erottamaton osa kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia. EU tukee ja muokkaa YK:n toimia konfliktien ennaltaehkäisyn, hallinnan ja oikeusvaltioperiaatteen, kehityksen, ihmisoikeuksien sekä suojeluvastuun periaatteen yhdistämisessä kestävän rauhan haasteisiin vastaamiseksi. EU huomioi myös ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät epävakautta aiheuttavat tekijät prioriteeteissaan. EU pitää tärkeänä, että resilienssiä, omistajuutta ja alueellista yhteistyötä vahvistetaan. Ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kestävään kehitykseen panostaminen on paras keino estää yhteiskuntia ajautumasta kriisiin. 2. Yhteinen positiivinen agenda EU tukee YK:n pääsihteerin sitoumusta edistää ihmisoikeusagendaa. Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen ovat multilateralismin keskiössä. EU kannattaa edelleen vahvaa ja tehokasta YK:n ihmisoikeusneuvostoa, jonka EU näkee foorumina edistää ihmisoikeuksia. EU korostaa ihmisoikeusperustaisen Agenda2030:n merkitystä. EU jatkaa tukeaan kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnalle. Agenda2030 on yhteinen suunnitelma tuleviksi vuosiksi kattaen kaikki YK:n pilarit. EU on vahva toimija kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanijana yhteistyökumppaneidensa kanssa. EU näkee kestävän kehityksen tavoitteet erinomaisena mahdollisuutena poistaa köyhyys ja saavuttaa kestävää kehitystä sen kaikissa kolmessa ulottuvuudessa: taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja ympäristöllisessä. Tämän vuoksi EU painottaa aktiivista puuttumista nuoriin kohdistuviin haasteisiin, kuten syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen. Kasvavan nuoren väestön potentiaalin valjastaminen erityisesti Afrikassa on haaste ja suuri mahdollisuus kaikille. EU pyrkii toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteet erilaisin keinoin kaikilla politiikan aloilla. EU:n uuden kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksen viitekehyksen avulla EU keskittyy Agenda2030:n avainteemoihin: ihmiset, maapallo, hyvinvointi, rauha ja kumppanuus. Toteutus tapahtuu huomioiden Pariisin ilmastosopimuksen sekä muut kansainväliset velvoitteet. EU tukee vahvasti YK:n pääsihteerin ajamaa reformia koskien YK:n kehitysjärjestelmää, jotta se vastaisi
3(5) koordinoidusti, tehokkaasti, läpinäkyvästi ja vastuunalaisesti Agenda2030:n asettamiin tavoitteisiin. EU tukee EU:n ja YK:n yhteisaloitetta (EU-UN Spotlight Initiative) koskien naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, mikä alleviivaa EU:n sitoutumisen sukupuolten tasa-arvo- sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiskysymyksiin. EU tukee yhteistyössä YK:n pääsihteerin kanssa nollatoleranssia seksuaaliselle hyväksikäytölle ja väkivallalle. 3. Globaalin sitoutumisen laajentaminen EU painottaa ilmastonmuutokseen puuttumisen ja Pariisin ilmastosopimuksen operationalisoimisen tärkeyttä. EU nostaa esille myös ilmastonmuutoksen vaikutuksen erityisesti köyhille ja haavoittuville valtioille ja yhteisöille. EU korostaa ilmaston ja turvallisuuden yhteyttä, joka on kasvava haaste. EU osallistuu aktiivisesti YK:n neuvotteluihin koskien Global Pact -ilmastoaloitetta. EU on aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä merten hallinnassa osallistuen uuden oikeudellisesti sitovan YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden biodiversiteetin suojelua ja kestävää käyttöä koskevan täytäntöönpanosopimuksen valmisteluun. Vesi liittyy moniin maailmanlaajuisiin haasteisiin, minkä vuoksi EU vahvistaa vesidiplomatiaansa ja veden yhteyttä ihmisoikeus-, maahanmuutto- sekä rauhan- ja konfliktikysymyksiin. EU osallistuu aktiivisesti YK:n toimintaan pakolais- ja maahanmuuttokysymyksissä. Globaalit siirtolais- ja pakolaiskompaktit mahdollistavat yhteisen lähestymistavan maahanmuuttoa ja pakkosiirtoja koskeviin haasteisiin. EU tiedostaa, että valtioilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia rajojensa hallintaan ja kontrollointiin, mutta painottaa, että valtiot noudattavat kansainvälisiä velvoitteita. EU on sitoutunut kehittämään humanitaarista järjestelmää painottaen inhimillisyyttä, neutraalisuutta, puolueettomuutta ja itsenäisyyttä. EU pyrkii vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, pakolaisoikeuden sekä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. EU tukee YK:ta löytämään ratkaisun maiden sisäiselle pakolaisuudelle, joka tällä hetkellä koskettaa 40 miljoonaa ihmistä. EU nostaa tärkeiksi prioriteeteikseen terrorismin vastaisen toiminnan ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn, joissa YK:n globaali terrorisminvastainen strategia ja suunnitelma väkivaltaista ekstremismiä ehkäisevistä toimista ovat keskeisessä roolissa. EU painottaa terrorismin vastaisessa työssä kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja sitoutuu YK:n terrorisminvastaisten toimijoiden yhteistyötä sääntelevän sopimuksen toimeenpanoon. EU korostaa joukkotuhoaseiden leviämisen olevan suuri uhka globaalille turvallisuudelle. Ydinsulkusopimus on edelleen kulmakivenä kansainväliselle toiminnalle. EU tukee täydellisen ydinkoekieltosopimuksen sekä Haagin käytännesäännöstön ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi voimaantuloa. EU edistää biologisten aseiden kieltosopimuksen ja kemiallisten aseiden kieltosopimuksen täyttä toimeenpanoa ja universaaliutta. EU tukee kemiallisten aseiden kieltojärjestön toimintaa. EU takaa, että muihinkin aseistariisuntahaasteisiin, kuten laittomaan pienasekauppaan sekä ulkoavaruutta koskeviin haasteisiin, pyritään löytämään ratkaisu. EU sitoutuu lopettamaan pitkittyneen pattitilanteen aseistariisuntakonferenssissa. EU:n komiteakohtaiset prioriteetit Yleisen prioriteettiasiakirjan lisäksi määriteltiin prioriteettipaperit kullekin YK:n yleiskokouksen alaiselle komitealle.
4(5) Aseriisuntakomiteassa (I) EU priorisoi ydinaseriisunnan ja aseidenriisuntasopimuksien toimeenpanon mukaan lukien ydinsulkusopimuksen, ydinkieltosopimuksen, biologisten ja kemiallisten aseiden kieltosopimuksen, asekauppasopimuksen (ATT) maailmanlaajuisen ja täyden toimeenpanon sekä päätöslauselma 1540 toimeenpanon. Talouskomiteassa (II) EU priorisoi YK:n kehitysjärjestelmän uudistusten toimeenpanoa, Agenda 2030 toimeenpanon vahvistamista, ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja ympäristöllisen kestävyyden edistämistä, sääntöpohjaisen monenkeskisen kauppajärjestelmän puolustamista ja naisten taloudellista voimaannuttamista. Lisäksi EU painottaa komitean työn tehostamista ja uudistamista ja talous- ja sosiaalineuvoston uudistamistyötä. Sosiaalisten, humanitaaristen ja kulttuuriasioiden komiteassa (III) EU keskittyy ihmisoikeuskysymyksiin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon, uskonnon vapauteen, syrjinnän poistamiseen, alkuperäiskansojen oikeuksiin, lasten oikeuksiin sekä keskeisiin maatilanteisiin. Komitea painottaa myös tärkeitä sosiaaliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Poliittisessa komiteassa (IV) EU priorisoi palestiinalaispäätöslauselmien kokonaisuuden sekä poliittisten operaatioiden (SPM) kehittämisen. Hallinto- ja budjettikomiteassa (V) EU painottaa YK:n uudistusaloitteiden toimeenpanoa (ml. henkilöstöhallinnon uudistukset) ja edistämistä, riittävää resurssointia YK:n mandaateille sekä maksuosuusasteikkoneuvotteluja. Oikeudellisessa komiteassa (VI) EU priorisoi merilainsäädännön, oikeusvaltiokysymykset, laillisuusperiaatteen, kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sekä terrorismintorjunnan, korostaen ennaltaehkäiseviä toimia, ihmisoikeuksia ja rikosvastuuta. Humanitaarisissa prioriteeteissa (ei komiteaa, käsitellään yleiskokouksen täysistunnossa) EU priorisoi humanitaaristen periaatteiden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen vahvistamisen, suojelun ja vastuullisuuden, humanitaaristen työntekijöiden turvallisuuden sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen yhteyden. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Anna Salovaara, UM / POL-50, anna.salovaara@formin.fi, +358 295 350 018 Ida Siltanen, UM / POL-50, ida.siltanen@formin.fi, +358 295 350 255 EUTORI-tunnus EU/2018/0228 Liitteet Viite 10056/18
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi