Kitkajärvien luonnontieteellinen tutkimus ennen ja nyt Seppo Hellsten
Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet ja synty Kitkajärvien tutkimuksen kulta-ajat Kitkajärvet nyt uusia uhkia ja mahdollisuuksia
Ominaispiirteitä Suomen 10. suurin järvi (290 km 2 ) Suurin säännöstelemätön järvi Ylänköjärvi - keskimäärin 240 mmpy Suomen suurjärvistä vain Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sijaitsevat korkeammalla Pitkä jääpeitteinen aika 7 kk Kirkasvetisyys, näkösyvyys 3,5 metriä Pieni vedenpinnan vaihtelu (keskimäärin 80 cm) pienehkö valuma-alue
Lisää ominaispiirteitä Karu fosforia keskimäärin 8 ug/l Kalkkipitoinen ph 7,6 Matala (keskisyvyys 7 m) ja liuskainen Voimakkaat jääkauden jäljet näkyvissä Harvinaista kasvilajistoa Project Aqua vesistö ja Naturassa
Muinaista historiaa Kitkajärvet ovat meren koskematonta aluetta.
Kitka purkautui Livojärveen 8500 vuotta sitten Järven lasku ja ennen kaikkea maan kallistuminen on muuttanut tilanteen 1 cm/km/1000 vuotta
Ihminen ja Kitka Kuusamon pohjoinen Lapin kylä (Siita) sijaitsi Kitkan rannalla 1500-luvulla ensimmäiset kirjatut riidat eri etnisten ryhmien välillä Järvenlasku innostus levisi 1800-luvulla ja myös Kitka oli sen kohteena
Järvenlaskut 1840-42 Kiveskoski ja Käylänkoski perattiin 1840-42 mukana myös Ahvensalmi Posionjärven ja Yli-Kitkan välillä Lasku oli 1840-42 90 cm ja edelleen 1866-72 120 cm Yhteensä peräti 2,1 metriä Tulokset olivat kehnoja erityisesti Kitkan osalta Posiojärvelle syntyi paljon niittymaita
Muita ihmistoiminnan saavutuksia Kitkajärvet yritettiin laskea myös Livojärveen jo 1861 Luovuttiin, mutta uittokanava tehtiin 1862 höyrykoneilla toimiva uittolaitos ja kanava Lukuisat voimataloussuunnitelmat Kääntö Iijoen vesistöön Kääntö Oulankajokeen Kallunkijärven kautta Kiutakönkään alapuolelle Uittojokien perkaus... Ylikalastus... Jätevedet... Rakentaminen...
Kitkajärvien tutkimusprojekti 1980-85 Taustalla vesialan tutkimuksen suuri nousu 70- luvulla Lammin Pääjärven kuuluisat tuotantotasotutkimukset Perämeren ulappatutkimukset Oulun yliopiston ja Oulangan biologisen aseman aktiivisuus Kuusamolaisten kiinnostus Kitkajärviä kohtaan koskisodan jälkeen ja uiton loputtua
Kitkaprojekti mitä se oli? Keväällä 1979 Oulangan aseman Kitkaseminaari Rahoitusesityksiä Nesslingin säätiölle ja Tönningin säätiölle => pieniä stipendiluonteisia rahoja Myös Posion ja Kuusamon kunnat rahoittivat Kitka-projekti 1979? 1983? Suurta rahoitusta ei koskaan tullut Projekti jäi virka- ja opinnäytetyö tasolle
Mitä Kitkalla tehtiin? Valuma-alue tutkimuksia Helle, P. 1981. Raportti Kitkajärvien valuma-alueesta ja tutkimustarpeesta. Oulun biol. aseman monisteita 2. Vedenlaatu, ainetase ja perustuotanto-tutkimuksia Kankaala, P. & Hellsten, S. & Alasaarela, E. (1984): Primary production of phytoplankton in the oligohumic Kitka lakes in northern Finland. - Aqua Fennica 14,1: 65-78. Ilmavirta, V. & Alasaarela, E. & Eskonen, K. & Hellsten, S. & Kontiokari, R. & Muotka, T. & Sarkkinen, S. & Tertsunen, A. & Kankaala, P. (1983): Kasviplanktonin perustuotannon vuorokausirytmiikasta Kitkajärvessä. - Luonnon Tutkija 87: 28 30 Kasviplankton tutkimuksia Eskonen, Kristiina (1985): Kasviplanktonin lajiston ja biomassan vuodenaikainen vaihtelu Kitkajärvissä Pro gradu tutkielma
Eläinplankton tutkimuksia Vasama, Arja (1986): Ala-Kitkan ulappa-alueen eläinplanktonin populaatiodynamiikasta ja tuotannosta - Pro gradu tutkielma Kankaala, P., Vasama, A., Eskonen, K. & Hyytinen, L. (1990): Zooplankton of lake Ala-Kitka (NE-Finland) in relation to phytoplankton and predation by vendace (Coregonus albula). Aqua Fennica 20: 81-94 Vasama, A. & Kankaala, P. (1990): Carbon-length regressions of planktonic crustaceans in Lake Ala-Kitka (NE-Finland). Aqua Fennica 20: 95-102 Vesikasvitutkimuksia Mäkirinta, U. 1984. Lake Kitkajärvi and its vegetation. - Oulanka Reports 5: 61-64. Hellsten, Seppo, 1982. Pro-gradu Ala-Kitkan vesikasvien ja kasvillisuuden ekologiasta Lampinen Jari, 1985. Luk työ, Posion jätevesien vaikutus kasvillisuuteen, Nykänen Markku 1985. Luk työ, Yli-Kitkan Tolvan kylän tulvaniittyjen kasvillisuus Lukuisia kesken jääneitä töitä: Kortteen ja ruo on perustuotanto, Pohjaeläimistö Kesken jäänyt Posion jätevesien vaikutus pohjaeläimistöön
Järvien pintasedimentit Saarelainen, J. 1980. Yli-Kitkan pintasedimentit. Vesihallituksen monistesarja 33. Hyvönen, P. 1983. Ala-Kitkan pintasedimentit. Vesihallituksen monistesarja 172: 1-23 Kalat Kitkaan laskevien jokien kalatalous (Hyytinen Lasse) Lukuisia erillisiä raportteja aina 90-luvulle asti Fil.lis. työ luonnos? Hyytinen, L. 1983. Kalastosta ja kalastuksesta Kitkajärvillä. - Luonnon Tutkija 87: 26 28 Rahkonen, R. (1983): Yli-Kitkan siian, muikun ja ahvenen trematodit Pro Gradu tutkielma Rintamäki, P. (1984):Yli-Kitkan kalojen Proteocephalus-loisista Pro Gradu tutkielma
KITKA-järvien tila 80-luvulla oliko merkkejä rehevöitymisestä havaittavissa?
Valuma-alueen tila Valuma-alueen soisuus Ala-Kitkalla oli 1/3, joista ojitettu 23 % huonontunut vedenlaatu suojaisissa lahdissa viljelymaata suota ojitettua suota metsää hakkuualat maito ym. ha % ha ha % ha ha % taloudet loma-asunnot Hangasjoki 47 3 588 159 27 991 154 15 2 Piiloperä 164 19 334 147 44 396 24 6 5 10 Laurinjoki 39 1 1026 51 5 1785 748 42 3 Särkijoki 5 1 1177 118 10 2099 595 28 Latvaperä 15 2 237 52 22 604 22 4 1 Rintajoki 47 2 899 117 13 1954 709 36 5 14 Myllylampi 20 3 152 23 15 421 20 5 Airissuo 60 15 59 36 61 284 7 8 Rosuvaara 14 8 25 7 27 145 1 1 9 Kitka 12 8 25 10 40 115 2 2 3 8 Kaukosaari 21 8 57 11 19 182 11 6 3 1 Sompsanperä 51 6 64 16 25 718 94 13 9 13 Runtisuo 59 20 21 12 55 215 1 1 1 3 Virranniemi 54 10 89 60 67 374 2 1 5 11 Kaappilampi 6 1 142 47 33 377 2 Vallioniemi 40 8 58 50 87 379 3 1 9 6 Sukerivaara 10 5 49 24 49 162 5 3 3 Särkiniemi 28 13 8 7 90 176 6 3 Patoniemi 20 21 8 1 9 68 6 5 Yhteensä 712 4 5018 948 5 11445 2391 12 64 97
20000 18000 16000 Pinta-ala (ha) 14000 12000 10000 8000 6000 Metsää Suota Peltoa 4000 2000 0 1980 1999 100% 90% Pinta-ala (ha) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 11445 9279 5018 4508 712 735 1980 1999 Metsää Suota Peltoa Vertailu uuteen ns. Hertta-aineistoon ei osoita suurta muutosta
Vedenlaatu ja perustuotanto Vedenlaatu Ala-Kitkalla moitteetonta ei liukoisia ravinteita vapaana näkösyvyys 3,7 3,5 m Posion edustalle Yli-Kitkalla veden laatu huonontunut (kokonaisfosforin ja värin arvot lisääntyneet kolmanneksella)
Ala-Kitkan vedenlaatu 1981 16 80 14 70 12 60 kok. P ug/l 10 8 6 50 40 30 Väri mg Pt/l KokP Väri 4 20 2 10 0 Tuleva Ulappa Poistuva Patosalmi Särkilahti 0 Lahdista tuleva ainevirtaama toi ravinteita ja kiintoainesta vesistöön
Perustuotanto erittäin tehokasta ja siirtyy nopeasti eläinplanktonin kautta muikkuun ei kannan vaihtelua Perustuotannon perusteella Kitka-järvet ovat mesooligotrofisia kerrostumattomuus voi lisätä rehevöitymisriskiä
0 1 2 3 4 5 6 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 µg/l Klorofylli 0 5 10 15 20 25 30 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 mg Pt/l Väri 0 2 4 6 8 10 12 14 16 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 µg/l Kokonaisfosfori Yli-Kitkan syvänne
Vesikasvillisuus Tyypillistä upeat pohjalehtisyhteisöt Raanin (Littorella uniflora) pohjoisin kasvupaikka Myös uposlehtisten kasvustoissa harvinaisia lajeja Hentosätkin (Ranunculus trichophyllus var eradicatus) ja merivita (Potamogeton filiformis)
Paikallisia vaikutuksia havaittavissa maatalousvaikutteisilla paikoilla esim. Sparganium emersum metsä ja suo-ojitukset muuttaneet suojaisten lahtien tilaa esim. Potamogeton berchtoldii, vesisammalet yleistyneet, isoetidit hävinneet
Kitkajärvitutkimuksen uusi tuleminen Rehevöitymishaittoja ja leväkukintoja Oulun yliopiston panostukset Kitkajärviin Tutkimuksia erityisesti Rukan jätevesiä vastaanottavan Kesälahden ympäristössä Malm, Vesa 2005. Ravinnepitoisuuksien vaihtelu ja puhdistetun jäteveden leviäminen kesälahdessa. DI-työ Oulun yliopiston maantieteen laitoksen sedimenttitutkimukset samalla alueella
Uusi uhka Vesirutto (Elodea canadensis) Amerikan-tuliainen, Suomeen 1884 Leviää verson pätkistä jopa eläinten mukana Hyötyy ilmaston (talvien) lämpenemisestä Syrjäyttää muut vesikasvit Haittaa umpeenkasvulla kaikkea vesien käyttöä
Mistä se tuli Koillismaalle? Tavattu Taivalkoskella jo 1980-luvulla Esiintyy vain rehevissä vesissä runsaana Taivalkosken Siikalampi
Koejärjestelyt Light Aquarium No.3 Aquarium No.2 Aquarium No.1 : Positive control Aquarium No.4 Electrical outlet timer
Joutsen ei levitä vesiruttoa?
Onko jo nyt muutoksia havaittavissa? 100 Vesiruton ja muiden lajien löytymisen todennäköisyys 80 60 40 average all aquatic plants Elodea Canadensis 20 0 1979-80 kitka 2009 kitka Muojärvi (70) 2009 Kuusamojärvi (80) 2009 Joukamojärvi (90) 2009 Torankijärvi 2009 All 2009
Yhteenveto Kitkajärvet ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana Rannat nyhjääntyneet ja rantarakentaminen karannut käsistä Vesirutto on tullut jäädäkseen Suuri tarve yhteiselle työlle järven suojelemiseksi ja tilan ennallistamiseksi Kitkajärven elämänkenttä-arvo tulee säilyttää