Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Samankaltaiset tiedostot
Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alue on pääosin asemakaavoittamatonta ja sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavassa virkistysalueelle.

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Kivenlahden hulevesimallinnus

VANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA. Antti Harju Sami Marttila Suunnitelmaselostus. Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Katajaojan mallintaminen paaluvälillä Ylivieskan kaupunki Laatija: Elisa Puuronen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Rajaoja hulevesimallinnus

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

Niittykummun koirapuisto

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Punkalaitumenjoen mittaussuunnitelma Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Hulevesien hallintasuunnitelma

Päijänrannan asemakaava

1) Tulvavahinkojen väheneminen

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

YLEISÖTILAISUUS

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun

Onko tietoa hulevesistä? Hulevesitiedon nykytila ja kehittämistarpeet

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

LIITE ESPOON KAUPUNKI. Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tammelan hulevesiselvitys

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

Maanteiden tulvariskien hallinta Tommi Merta

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

HAKEMUS. Ympäristölupa 716

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten

Yleisten alueiden hulevesijärjestelmien ylläpitoohjelma. Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen KEHTO-foorumi Kotka

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet - Varjoisuusselvityksiä

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Transkriptio:

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2

Kake & Hulevedet Hulevedet ovat osa kunnallistekniikan suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Kunnallistekniikkaa rakennetaan vuosittain noin 150 miljoonalla eurolla, josta hulevesien osuus on noin 2-20%, hankkeesta riippuen. Hulevesien hallinnassa on huomioitava alueen nykytila ja maaperä, asukkaat, luontoarvot ja suunniteltavien hankkeiden vaatimukset. 20.11.2017 3

Hulevesien hallintakeinot 20.11.2017 4

Hulevesien hallintakeinot 20.11.2017 5

Vuonna 2016 syyskuussa 20.11.2017 6

Vuonna 2017 lokakuussa 20.11.2017 7

Vuoden 2016 tulvien jälkeen Käynnistettiin Gräsanojan tulvasuojelusuunnitelma, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä Gräsanojalla tapahtui, miksi niin tapahtui, mitä tulville on tehtävissä, ja mitä se maksaa. Hankkeessa olivat mukana Kaupunkitekniikan keskus, Kaupunkisuunnittelukeskus, Ympäristökeskus ja ELY-keskus. 20.11.2017 8

Valuma-alueen pinta-ala on 24,4 km² ja mallinnettu uomaosuus 4980 m Valuma-alue on kaupungistunut ja tiivistyminen jatkuu edelleen, vettä läpäisemättömän pinnan osuus 37 % Paikoin itse uoma ja rummut ovat liettyneet ja uomassa kasvaa paljon kasvillisuutta. Myös muuta virtausestettä ja roskaa on kerääntynyt uomaan Gräsanojan valuma-alue ja uoma Kuvassa Gräsanojan pääuoma sekä sivu-uomat valumaalueineen.

20.11.2017 10

Sateen kertymä ja arvioitu virtaama 3-4.9.2016 Syyskuun 2016 sadetapahtuman aikasarja saatu ilmatieteen laitokselta osavaluma-aluekohtaisesti Mankkaanpuron (10,3 km²), Lukupuron (7,8 km²) ja Gräsanojan eteläosan (6,6 km²) osavalumaalueilta Lukupuro Sateen kesto 15.30-02.30 -> 11 h 18.30-02.30 8 h Kertymät 69, 54 ja 61 mm Pinta-alojen perusteella sadekertymän painotettu keskiarvo koko Gräsanojan valuma-alueelle on 62 mm (1 530 000 m3) Sadetilanteen ja tulvakuvien sekä tulvatilanteen vedenpinnanmittausten avulla arvioitiin Gräsanojan virtaama 4.9.2016: 9,7 m³/s Virtaaman arvioitu toistuvuus noin 1/25 a Mankkaanpuro Gräsanoja, etelä 11 h 8 h Mankkaanpuron, Lukupuron ja Gräsanojan eteläosan valuma-alueet. Sateen kertymä 3.-4.9.2016 Mankkaanpuron, Lukupuron ja Gräsanojan eteläosan valuma-alueilla. [Esityksen nimi] 20.11.2017 11

Mallinnus Uomasta tehtiin virtausmalli HEC-RAS ohjelmalla Mallinnuksen tuloksena saatiin uoman tulvavedenkorkeudet sekä tulvakartat, joiden avulla paikannettiin tulvariskikohteet Mallinnuksen avulla arvioitiin myös tulvasuojelutoimenpiteiden toimivuus Mallinnusta varten arvioitiin Gräsanojan 1/100a ylivirtaama, jota käytettiin suunnitteluperusteena: nykytila 13 m³/s, tuleva 16,8 m³/s Tulvan leviäminen Mankkaanlaaksontien ympäristössä 4.9.2016 sadetapahtumalla mallinnettuna HEC-RAS:lla. Sinisellä esitetty tulvan leviäminen 1/100a virtaamalla mallinnettuna Gräsanojan ympäristössä. Tulvariskikohteet ympyröity punaisella.

Virtausmallin rakentaminen 20.11.2017 13

Mallinnustulokset 20.11.2017 14

20.11.2017 15

Tulvasuojelun lähtökohdat Gräsanojan valuma-alueella esiintynyt 4.9.16 tulvia ja mallinnuksen mukaan tulvakohteita 1/100a virtaamalla on useita -> tulvasuojelutoimenpiteitä tarvitaan Tulvasuojelutoimenpiteet voidaan jakaa kolmeen eri lähestymistapaan: Valuma-alue: Vähennetään uomaan tulevaa virtaamaa Hulevesien hallinta ja viivytys valuma-alueella Uoman kehittäminen: Parannetaan uoman vedenvälityskykyä Ylimääräisen kasvillisuuden ja tukosten poisto Rumpujen putsaus ja ylläpito, ja mahdollisesti korvaaminen silloilla Poikkileikkauksen suurentaminen ja tulvatasanteet Tulvasuojausrakenteet: Suojataan riskikohteet Suojataan herkät rakenteet tai alueet esim. tulvapenkereillä Nostetaan tarvittavat matalalla olevat rakenteet, kuten tiet, korkeammalle

Toimenpidevaihtoehtojen VE2 ja VE4 tulvakartta Tulvakorko Seilimäki VE2: +2,58 m VE4: +2,38 m Tulvakorko Olarinluoma (ylä) VE2: +2,41 m VE4: +2,13 m Tulvakorko Mankkaanlaaksontie VE2: +2,45 m VE4: +2,20 m Tulvakorko Olarinluoma (ala) VE2: +2,14 m VE4: +1,87 m Kuvassa esitetty VE2 ja VE4 tulvakartta tulevan tilanteen 1/100a virtaamalla mallinnettuna Mankkaanlaaksontien ympäristössä.

Yhteenveto ja jatkosuositukset Gräsanojan uoman tulvimisen aiheuttamilta vahingoilta vältytään jatkossa, kun uomassa ja valuma-alueella tehdään tulvasuojelutoimenpiteitä Toimenpiteet sisältävät hulevesien hallintaa valuma-alueella, ja joko voimakasta tulvasuojelurakenteiden rakentamista (VE2) tai uoman kehittämistä ja lievempiä tulvasuojelurakenteita (VE4) Lopullisessa valinnassa ja tarkemmassa jatkosuunnittelussa huomioitava: Kustannukset Merivesitulvasuojauksen yhteensopivuus rankkasadetulvan kanssa Maisema- ja luontoarvojen kehitys Vaihtoehdon toteutettavuus Pääkadut ja kiinteistöt eivät jää veden alle 1/100a tulvatilanteessa Kiinteistöjen ja muiden riskirakenteiden tarkempi kartoitus seuraavassa suunnitteluvaiheessa Suositeltava toimenpidevaihtoehto on VE4 Kustannusarvio ( ) VE2 VE4 Yks/hinta VE2 VE4 Kaivettavat massat (m³) 3600 24000 10 /m³ 36 000 240 000 Kadun korotusta (m) 1200 500 2000 /m 2 400 000 1 000 000 Uusi rumpu/silta Mankkaanlaaksontie kyllä kyllä 800 000 /kpl 800 000 800 000 Uusi rumpu/silta Olarinluoma kyllä kyllä* 800 000 /kpl 800 000 800 000 Kiinteistöjä tulva-alueella (arvio) 25-30** 5-10** 25 000 /kpl 750 000 250 000 Muut riskirakenteet????? Taulukko 5. Karkea kustannusarvio VE2 ja VE4. SUMMA 4 786 000 3 090 000 SUMMA +40% 6 700 000 4 326 000 Jatkoa varten: 1. Hulevesien hallintavelvoite uudelle rakentamiselle 1m³/100m² 2. Uoman ja rumpujen säännöllinen ylläpito

Tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu -reunaehdot Kalasto ja uoman muu eliöstö Liito-oravat Sulfaattimaat Muut luontoarvot Maisema Olemassa olevat suunnitelmat ja kaavat 20.11.2017 19

Jatkotoimenpiteet 20.11.2017 20

Ennen 20.11.2017 21

Jälkeen Kiitos 20.11.2017 22