Kohtaaminen ja tunteet

Samankaltaiset tiedostot
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Hyvän hoidon kriteeristö

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

Asumissosiaalinen työote

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Muistikylä projekti

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Palvelulupauksen määrittely. Asiakasnäkökulma

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Lataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma. Lataa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Kohtaaminen, puheeksi otto, asenteet, motivaatio. Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp / Päihdepsykiatrian poliklinikka

Muistisairaana kotona kauemmin

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Jatkuva seuranta ja kehittäminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Kuka päättää kuolemasta?

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

Mielekästä ikääntymistä

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Hyvän hoidon kriteeristö

Mielenterveys voimavarana

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Yksilöllistä elämää yhdessä

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Transkriptio:

Kohtaaminen ja tunteet koulutusiltapäivä 17.9.2018 Paula Virtanen, Geriatrian poliklinikan osastonhoitaja, EPSHP

Tunteet Potilastyössä hoitohenkilöstö joutuu käsittelemään monenlaisia tunteita niin potilaan, potilaan läheisten kuin omiaankin ja työyhteisön jäsenten tunteita. Tunnekirjo on laaja: ilo, suru, onnistuminen, epäonnistuminen, turhautuminen, toivo... Hoitohenkilöstön on suoriuduttava monista erilaisista työtehtävistä ja samalla pystyä syvällisiin ja jatkuviin vuorovaikutustilanteisiin

Tunneäly Tunneäly on omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa toisten ihmisten tunteiden tunnistamista ja sosiaalisten suhteiden hallintaa yksi hoitajan tärkeimmistä ominaisuuksista Tunneäly vähentää työstä aiheutuvaa stressin ja psyykkisen kuormituksen määrää Potilaiden hoito on kokonaisvaltaista ja heidän tunteet huomioivaa http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00024 https://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat.webnode.fi/news/tunnealy-on-yksi-hoitajan-tarkeimmistaominaisuuksista-keinoja-sen-kehittamiseksi/

Tunnetilan tunnistaminen Aito kohtaaminen mahdollistaa hädän tunnistamisen Potilaan tunnetila tärkeä tunnistaa myös silloin, kun potilas ei sitä itse tuo esille Auttamiskeinoja: kuunteleminen, keskustelu, ohjaus, tiedon välittäminen Ammattiavun järjestäminen, moniammatillinen tiimi; lääkäri, sosiaalityöntekijä, sairaalapastori, potilasasiamies, psykologi, päihdehoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, järjestöt ja yhdistykset, kotihoito, tuettu palveluasuminen...

Tunteet työyhteisössä Tunteilla on tärkeä merkitys ihmisten välisissä sosiaalisissa siteissä ja yhteenkuuluvuudessa Työntekijät samaistuvat tunteiden avulla työyhteisöön Tunteet vahvistavat luottamusta ja sitoutumista työyhteisössä Luottamus tekee mahdolliseksi myös kielteisten tunteiden ilmaisemisen ja käsittelemisen Sitoutuminen on asenne eli yksilön tapa suhtautua tiettyyn kohteeseen Jos henkilön tunteet kohteesta ovat negatiivisia, hän kerää tiedostamattaan negatiivista tietoa kohteesta ja aikoo myös käyttäytyä kielteisesti sitä kohtaan

Hyvä hoito Hoiva ja kohdatuksi tuleminen ovat tärkeä osa potilaan hoitoa. Inhimillistä kontaktia ja huolehtimista ei saa unohtaa Hyvä hoito merkitsee yksilöllistä kohtaamista vuorovaikutustilanteessa Hyvän hoitajan ominaisuuksia ovat mm. humaanisuus, ystävällisyys, empaattisuus, ammattitaito ja iloisuus Hyvän hoidon edellytys on hoitajan ammattitaito Potilaan kokemus on aina todellinen riippumatta siitä, hoitohenkilökunta ajattelee

Inhimillisyys Kyky eläytyä toisen ihmisen tilanteeseen, tuntea ja näyttää tunteita Lohtu auttaa kestämään vaikeita tilanteita Toivo tuo myönteisyyttä ja toipumiseen tarvitaan toivoa Inhimillisyys hoitotyössä korostaa sekä potilaan että hoitohenkilöstön ihmisyyttä Hoitajana ja potilaana ollaan eri asemassa, mutta elämän rajallisuuden edessä molemmilla on sama tie kuljettavana Ole ihminen toisen ihmisen elämässä!

Ihmisarvo Ihmisarvon tunnistaminen antaa lähtökohdat eettiselle ajattelulle Hoitamisen ydin muodostuu ihmisarvosta Potilaan paras on hänen auttajansa paras ja päin vastoin Kun ihminen on kuormittunut liialla ahdistuksella, kiireellä, vastuulla ja vaikeilla tunteilla, niin mitta täyttyy. Ihmistä on puolustettava hoitosuhteen molemmissa päissä. Ihmisarvoinen hoitotyö on sellaista hoitotyötä, jota pidämme hyvänä ja sopivana arvokkaalle ihmiselle, jolla on loukkaamaton ihmisarvo.

Psyykkinen integriteetti Potilaalla on oikeus omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa sekä omaan vakaumukseensa Potilas ei ole velvollinen kertomaan kaikkia ajatuksiansa hoitohenkilökunnalle Potilaan tietoja käsitellään luottamuksellisesti Huomioitava, että potilas ei välttämättä halua, että omaisille ja läheisille kerrota kaikkia asioita Pohdittava jatkuvasti, että kenelle mikäkin tieto kuuluu tai on relevanttia potilaan hoidon kannalta Kirja: gerontologinen hoitotyö 2008

Itsemääräämisoikeus On ihmisen perusoikeus Hoito ja palvelu tulee toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaiden kanssa ja heillä on oikeus ymmärrettävään tietoon ja oikeus kieltäytyä hoidosta Itsemääräämisoikeutta ei saa toteuttaa niin, että se vaarantaa muita ihmisiä ja heidän oikeuttaan itsensämääräämiseen itsemääräämisoikeutta ei voi toteuttaa, jos ihminen on sellaisessa tilassa, että hän ei pysty arvioimaan oman toimintansa seurauksia Itsemääräämisoikeutta on pyrittävä kunnioittamaan aina, kun ei ole mitään hyväksyttäviä perusteluita toimia toisin

Kuoleman kysymykset Kuoleman kysymysten käsittely on osa hoitotyötä Kaikilla potilailla ja läheisillä eivät tunne tarvetta puhua kuolemasta Osa potilaista ei halua puhua tai käsitellä kuoleman kysymyksiä tätä kunnioitettava, mutta muistettava, että mieli saattaa muuttua Läsnäololla, empaattisuudella ja rehellisyydellä on suuri merkitys Kiireettömyys ja rauhallisuus Kuolemaan saakka tarvitaan toivoa

Kohtaamisesta Tutkimusartikkeli: Hoitajien työajan merkityksestä asiakkaiden elämänlaadulle vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa (Räsänen, R. Gerontologia 2/2017 116-132) Tärkeää kehittää sekä palvelumuotoilua että henkilöstön asenne-, kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja entistä enemmän asiakkaan kanssa tehtävän työn suuntaan. Palvelutapahtumien määrää tärkeämpää on potilaan saama hyöty palvelusta, minkälainen kokemus hänelle tuli ja miten se auttaa häntä Robotiikan käyttö hoitotyössä voisi vapauttaa hoitajien työaikaa, mutta tekniikka ei korvaa vastavuoroista toimintaa eikä aitoa kohtaamista lääkärin ja hoitajan kanssa

Muistisairaus Sairaus, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta (lähde geriatri Kristiina Vihla, ger.vastuuhoitajakoulutus 2013) Suomessa on tällä hetkellä vajaa 200 000 muistisairasta henkilöä Vuosittain Suomessa muistisairauteen sairastuu n. 14 500 henkilöä (lähde muistisairauksien käypähoito)

Muistisairas sairaalassa Vieras, outo ympäristö Toimenpiteet Kipu, pelko Henkilökunnan sairaalakieli Kiire,kommunikaatio-ongelmat Tulla kuulluksi ja ymmärretyksi (lähde geriatri Kristiina Vihla, ger.vastuuhoitajakoulutus 2013)

Muistisairaan potilaan kohtaaminen Muistisairas ihminen kohdattava ihmisenä Ole aito ja tavallinen ihminen, älä piiloudu ammattiroolin taakse Sanaton viestintä; ilmeet ja eleet Ihmislähtöisyys Inhimillisyys Avoimuus, luottamus ja turvallisuuden tunne Hoitajan rauhallinen läsnäolo ja vuorovaikutustaidot Ajan antaminen-kiireettömyys Keskittyminen potilaaseen

Muistisairaan potilaan kohtaamisesta Yhteistyö potilaan ja hänen läheistensä kanssa Moniammatillinen yhteistyö Hoidon suunnittelussa on tärkeää pohtia sitä, millä tavoin asiat tehdään (mm.hoitotoimenpiteet, tutkimukset ja päivittäiset toiminnot) Hoitotilanteissa selkeys ja rauhallinen ympäristö ovat valttia, valoisuus Potilaspaikan sijainnin huomiointi osastolla Omaisten osallistuminen ja mukana olo, jos mahdollista Päivittäisissä toiminnoissa potilaan mieltymyksien huomiointi, yksilöllisyys Ennakoi tulevat tilanteet; kivunhoito, ravitsemus, hapetus jne. Yksinkertaiset ja selkeät ohjeet suullisesti ja kirjallisesti Toisto

Muistisairaan käyttäytyminen psykologisen tuen tarve Käytösoireen syntyy on useita myötävaikuttavia tekijöitä Turvallisuuden tarve Ympäristön turvallinen ilmapiiri viesti turvallisuutta kaikessa kohtaamisessa Turvallisuuden kokemukset muistetaan muistisairaudesta huolimatta Luottamus! Luotettava hoitotyön ammattilainen on sanojensa mittainen, aito, uskaltaa katsoa silmiin ja välittää Lupaa kysyvä, kunnioittava lähestyminen, tilan antaminen Arvostava ilmapiiri (kirja: gerontologinen hoitotyö 2008)

Geriatrian poliklinikalla Ikäihmisen ja hänen läheisensä kokonaisvaltaista kohtaamista Toimitaan moniammatillisesti tiimissä Vastaanottokäynnillä Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi potilas saa kertoa ajatuksistaan, tilanteestaan, vaivoistaan jne. Vastaanottokäynnillä läheisten huolen ja ilon aiheet Jaksamisen arviointi ja tarvittavan tuen järjestäminen Ei puhuta potilaan ohi Potilas on subjektiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja päätöksenteossa Ohjauksessa huomioidaan jokaisen yksilölliset oppimistarpeet, -odotukset ja voimavarat

Iäkkään potilaan hyvän hoidon rakennusaineet Oikea asenne Tieto Taito Sydän paikallaan Lähde: Maria Nuotion luento 21.11.2013

Lähteitä Mattila E. (2011), Aikuispotilaan ja hänen perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Väitöskirja. Gerontologinen hoitotyö 2008 Hoitajien työajan merkityksestä asiakkaiden elämänlaadulle vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa (Räsänen, R. Gerontologia 2/2017 116-132) Memo-lehti 2/2017 Memo-lehti 1/2018 Memo-lehti 2/2018 Vanhustyö-lehti 3/2017 Vanhustyö-lehti 5/2016 Vanhustyö-lehti 3/2016 Vanhustyö-lehti 6/2016 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00024 https://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat.webnode.fi/news/tunnealy-on-yksi-hoitajantarkeimmista-ominaisuuksista-keinoja-sen-kehittamiseksi/