Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori



Samankaltaiset tiedostot
Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Viitostien tilannekatsausta

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Vahva Viitosväylä Itäisen Suomen menestyksen edellytys

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä

VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma

Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Ajankohtaista tienpidosta

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Yhdistää puoli Suomea

Maantieselvitys

Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Valtatien 5 parantaminen välillä Hietanen- Pitkäjärvi

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Ajankohtaista POS-ELYstä

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Keskikaideteiden toteuttaminen

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio

Niskanperän liittymäselvitys

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Talousarvioesitys 2017

Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen

Salpausselän palveluvyöhyke Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi?

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

Kolmostien ajankohtaiset, mitä tapahtuu ja on tapahtunut

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

Kajaani-Sotkamo rakennemalli

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla. Tieverkon jatkosuunnitteluun valitut vaihtoehdot sekä ratkaisusuositukset

Liikenteen tavoitteet

VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA VT 5 JT,

Transkriptio:

Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori

Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien mielestä tärkein keino, jolla julkinen valta voi vaikuttaa aluekehitykseen. Lähde: Keskuskauppakamari, Alueiden kilpailukyky 2011 Yritysten näkökulma Itä Suomen elinkeinot kehittyvät ja monipuolistuvat Itä Suomi on metsä, bioenergia, kaivannais ja elintarviketeollisuuden vahvaa aluetta. Matkailulla ja vapaa ajan asutuksella on jatkuvasti kasvava merkitys. Venäjän läheisyys luo merkittäviä kehittymismahdollisuuksia myös palveluiden ja muun yritystoiminnan kehittymiselle.

Vahvuutena monikeskuksisuus Itä Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta Viitostie on tärkein valtaväylä ja kehityskäytävä. Käytävä kytkee kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet toisiinsa ja muualle Suomeen. Väylä on merkittävä kansainvälinen yhteys. 65 prosenttia Etelä ja Pohjois Savon työpaikoista sijaitsee 10 km säteellä viitostiestä. Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala & Markus Pöllänen, ALLI kartasto

Tavaraliikenteen valtaväylä Viitosväylän vahvat elinkeinoalat ovat metsäteollisuus, puunjalostusteollisuus, kaivannaisteollisuus, elintarviketeollisuus, teknologiateollisuus ja matkailu Tulevaisuuden kasvualat, bioenergia ja kaivosteollisuus, lisäävät maantiekuljetuksia Hyvä saavutettavuus on kilpailukyvyn kulmakivi

Suomen itäinen pääväylä Viitostien kehittämiskäytävässä on Savon rata, lentoasemia, matkakeskuksia ja logistiikkakeskittymiä sekä yhteyksiä Saimaan sisävesisatamiin. Viitostietä risteävät monet valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta merkittävät poikittaisyhteydet. Viitostie kokoaa useiden Venäjän raja asemien liikenteen ja välittää sitä pohjois etelä suunnassa.

Elämyksellinen matkailureitti Metsineen, järvineen ja ympärivuotisine kulttuuritapahtumineen elämyksellisin ja monipuolisin matkailureitti Helsingistä ja Pietarista Suomen Lappiin Yhdistää merkittävät luonto, maisema ja kulttuurikohteet vahvaksi ja vetovoimaiseksi verkostoksi Satoja elämyksiä, 5 maakuntaa, 11 kaupunkia, kymmeniä kuntia ja useita ainutlaatuisia maisema ja kulttuurireittejä

Tavoitteena hyvä palvelutaso Liikenneturvallisuus paranee Kuljetusten kustannustehokkuus lisääntyy Pitkämatkaisen henkilö ja tavaraliikenteen häiriöttömyys ja ennakoitavuus paranee Liityntäyhteydet lento ja junaliikenteeseen toimivat Kaupunkiseuduilla ja niiden välillä työmatkaliikenteessä on käytössä vaihtoehtoisia kulkutapoja Elinkeinoelämällä on valittavana vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja Käyttäjäystävälliset mobiilipalvelut parantavat matkojen ja kuljetusten ennakoitavuutta ja hallittavuutta Rata ja maantieyhteydet Venäjälle, erityisesti Pietariin, toimivat 100 km/h turvallisesti ympäri vuoden

Kokonaisvaltaista kehittämistä Liikenneturvallisuus Solmut Yhtenäinen tien talvihoidon taso Hyväkuntoiset väylät Sähköinen matkailijainformaatio Matkailupalvelut Liityntäyhteydet Mobiilit matkapalvelut Lähde: Liikennevirasto (kaaviokuva) Mikkeli Juva Leppävirta Kuopio Matkakeskukset Liittymät

Mikkeli-Juva Itä-Suomen yhteinen kärkihanke Hanke tuo erittäin merkittävää lisäarvoa Suomen logistiselle kilpailukyvylle sekä parantaa raskaan liikenteen sujuvuutta, matka-ajan ennakoitavuutta ja liikenneturvallisuutta valtakunnallisesti tärkeällä kuljetusreitillä. Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, Selvitysmiesryhmän loppuraportti 2012 Tiejakson parantaminen poistaa yhden päätieverkon merkittävimmän liikenteellisen pullonkaulan Liikenneturvallisuus paranee ratkaisevasti Kuljetusten ja matkojen ennakoitavuus paranee Kuljetusajat lyhenevät ja pitkämatkainen linja autoliikenne nopeutuu Kevyen liikenteen houkuttelevuus kasvaa Mikkelin kaupunkiseudun kehittyminen mahdollistuu

Seuraavaksi Leppävirta-Kuopio Tiejakson liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus paranevat korjausten, ohituskaistojen ja yksityistieliittymien poistumisen vaikutuksesta. Keskikaiteelliset ohituskaistat parantavat liikenteen sujuvuutta turvallisten ohituspaikkojen lisääntyessä. Rakennettava rinnakkaistie, kevyen liikenteen väylät sekä risteyssillat lisäävät kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Hitaan liikenteen poistuminen valtatieltä parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Sitten Kuopio-Iisalmi Välin Siilinjärvi-Ohenmäki tavoitetilana kaksikaistatie ohituspaikoin. Välin Ohenmäki-Soinlahti tavoitetilana jatkuva ohituskaistatie ohituspaikoin. Nopeustavoite on 100 km/h. Liittymien vähentäminen ja rautatien tasoristeysten poistaminen sekä keskikaiteiden rakentaminen lisäävät turvallisuutta. Ohitusmahdollisuuksien lisääntyminen, eritasoratkaisut sekä taajamakohtien tiejärjestelyt parantavat sujuvuutta. Matka ja kuljetusajat lyhenevät sekä tiellä että rautatiellä.