Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin

Transkriptio

1 Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin Björn Silfverberg WSP Finland Oy Viitosväylän kehittämisseminaari

2 Meillä on unelma: yhtenäinen Viitosväylä pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin Viitosväylä on Itäisen Suomen elinvoiman ja menestymisen valtaväylä Viitosväylän keskukset muodostavat helminauhan ja monikeskuksisen kehityskäytävän Viitosväylä ja siihen tukeutuva liikenneverkko sitoo yhteen Suomen kasvukeskukset etelästä pohjoiseen, pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin asti

3 Kehittämishankkeen tavoitteet Viitosväylä tarvitsee kokonaisvaltaista kehittämistä pätkäkehittämisen sijaan -> tavoitteena saada Viitosväylä investointikohteena Liikennepoliittiseen selontekoon vuoden 2011 lopussa Vahva Viitosväylä on Itäisen Suomen menestyksen edellytys -> tavoitteena esittää kehittämisen perusteet liikenteen, aluerakenteen ja elinkeinoelämän näkökulmasta siten, että väylän kehittämisen hyödyt avautuvat päättäjille Yhteistyö on voimaa -> tavoitteena lujittaa alueen toimijoiden yhteistyötä, jolloin koko kehitysvyöhykkeen painoarvo kasvaa Yhtenäinen brändi vahvistaa mielikuvaa yhtenäisestä Viitosväylästä -> tavoitteena kasvattaa Viitosväylän tunnettuutta

4 Tarkastelualue Viitosväylän kehityskäytävä: helminauha, jossa mukana kaikki liikennemuodot, logistiikka, asuminen, elinkeinot, työpaikat ja matkailu Viitostie runkona etelässä päätepisteinä pääkaupunkiseutu, Pietarin suunta ja vientisatamat pohjoisessa Murmansk, Lappi ja Oulu Vahvat juuret ja oksat kiinni kasvukeskuksissa Väyläkokonaisuudella on tärkeä rooli kahdella tasolla Itä-Suomessa ja kansallisesti Osana Itämeren aluetta kansainvälisesti

5 Liikenteellinen viitekehys Runkoväylä -käsite korvaantumassa runkoyhteysmäärittelyllä, jossa TEM:n määrittelemät kasvukeskukset merkittäviä noodeja (kasvukeskukset alueen lähellä Lahti, Kuopio, Oulu, Jyväskylä) Viitosväylä ei ole mukana TEN-verkon prioriteettilistasta, mutta on mukana TENverkossa (EU päätös 2009) Viitosväylä ei ole mukana Pohjois-Suomen kansainväliset liikennehankkeet strategisissa väylissä Viitosväylä mukana NSPA-hankkeen Strong, Specific and Promising pääyhteyksissä (Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden strategia) Viitosväylän on vastattava haasteeseen tuomalla esiin Itäisen Suomen kehityskäytävän mahdollisuudet ja potentiaalit Lähde: LVM:n esitys TEN-verkon prioriteettiväyliksi Lähde: Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät -selvitys Lähde: NSPA-hanke, Pohjoisten harvaan j l id i

6 Viitostien visio: Itäisen Suomen kehityskäytävä VIITOSTIEN VISIO TEEMAVISIO: Aluerakenne ja elinkeinot TEEMAVISIO: Logistiikka ja saavutettavuus TEEMAVISIO: Matkailu ja vapaa-aika

7 Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä yhdistää kasvukeskukset Viitosväylä on Itä-Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta tärkein valtaväylä Viitosväylän varrella sekä alueen sisällä olevat keskukset liittyvät toisiinsa että kehittämiskäytävä ja sen kasvukeskukset liittyvät muuhun Suomeen, Eurooppaan ja Venäjään Aluerakenteen trendinä on keskittyminen ja verkottuminen tähän vastattava keskusten vahvistamisella ja niiden välisten yhteyksien parantamisella Yhdyskuntarakenteen trendinä ollut hajautuminen tähän vastattava eheyttämällä ja satsaamalla kaikkiin liikennemuotoihin

8 Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä - monikeskuksinen helminauha Viitosväylä kokoaa yhteen asutuksen helminauhan Asukasmäärä Lahden ja Kajaanin välillä olevissa Viitostien kunnissa yhteensä: Vuonna Ennuste vuodelle Ennuste vuodelle Työpaikkamäärä kunnissa yhteensä Vuonna Väki_2008 Väki_ennuste_2030 Väki_ennuste_2040 Heinola Hirvensalmi Hollola Iisalmi Joroinen Juva Kajaani Kuopio Lahti Lapinlahti Leppävirta Mikkeli Mäntyharju Nastola Orimattila Paltamo Pertunmaa Siilinjävi Sonkajärvi Varkaus Lähde: Tiehallinto, tulevaisuuden näkymiä 4/2006

9 Itäisen Suomen kehityskäytävä - Saavutettavuus Tavoitteena on kehittämishankkeen ja väylän parantamisen avulla suurentaa seutua ja sen painoarvoa Sujuva liikkuminen ja hyvä saavutettavuus kasvattavat kehityskäytävän työmarkkina-aluetta ja tukevat näin elinvoimaisuutta ja eri toimijoiden synergiaa -> yhdistyneellä seudulla on enemmän painoarvoa Ruotsissa regionförstoring päivän sana - Pendelöinti < 60 min vaikutusraja - Kaikki kulkumuodot huomioon - Työpaikka- ja palvelusaavutettavuus 100 km as, tp 80 km as tp

10 Logistiikka ja saavutettavuus Metsäteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat LÄHDE: Metsäteollisuus ry

11 Logistiikka ja saavutettavuus Puusepänteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa* Kalusteteollisuus (sis. Keittiökalusteet, kotikalusteet, toimistokalusteet ja julkitilakalusteet, ulkokalusteet) Rakennuspuusepänteollisuus (sis. Ikkunat, ovet, parketit) Muu teollisuus (sis. Puulelut, puupakkaukset, kehykset) LÄHDE: Metsäteollisuus ry; *Puusepänteollisuus ry:n jäsenet

12 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylää kehitettävä kokonaisvaltaisesti kaikki liikennemuodot huomioiden Tavoitteena kauttaaltaan runkoverkkotasoinen yhteys: nopeustason varmistaminen koko matkalla tärkeää Hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla: - Savonrata + radat Venäjälle ja Ruotsiin - Viitostie + yhdistyvät valtatiet - satamat (syväväylät) - lentokentät - logistiikkasolmut Kasvava trendi Viitostiellä: vapaa-ajan liikenne, kaivannaisteollisuuden kuljetukset, asiointiliikenne

13 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylän asuttuun helminauhaan kannattaa investoida Vt5 ja sen varren keskukset muodostavat yhtenäisen helminauhan etelästä pohjoiseen Liikennemäärät yli ajoneuvoa/vrk Kajaaniin saakka! KVL 2008 Lähde: Tiehallinto

14 Logistiikka ja saavutettavuus Raskaan liikenteen valtaväylä Viitostie on tärkeä tavaraliikenteen, mm. yhdistelmäkuljetusten, valtaväylä halki Suomen, pääkaupunkiseudulta Itä- Suomen kautta Kajaaniin ja Lappiin saakka Raskas liikenne KVL 2008 Kuorma-autoilla kuljetettavat suurimmat tavaravirrat läänien välillä 2008 Lähde: Tiehallinto Lähde: Tilastokeskus, Liikennetilastollinen vuosikirja 2009

15 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylä puuklusterin runkoväylänä

16 Logistiikka ja saavutettavuus Tulevaisuuden vihreät rahtipotentiaalit Logistiikan näkökulmasta Savonrata, Viitostie, alueen keskukset, asemat, satamat ja muut logistiikan tärkeimmät pelimerkit yhdistyvät Viitosväylän tikapuumaisessa kehityskäytävässä, joka tarjoaa logistisesti toimivan liikenne- ja maankäyttömallin myös tulevaisuudessa.

17 Matkailu ja vapaa-aika Kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin Kaikki Suomen tärkeät matkailun vetovoimakohteet Saimaa, Kainuu ja Lappi - ovat Viitosväylän varrella Viitostie yhdistää poikittaiset matkailutiet: Vihreän kullan kulttuuritien ja Tervan tien Lähitiestön ja kohteiden sekä palveluiden hyvä opastus ja saavutettavuus tärkeää Viitostie tärkeänä kehittämishankkeena TEM:n Suomen matkailustrategiassa (vuoteen 2020): Hyvä saavutettavuus on avainasemassa!

18 Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylä, vapaa-ajan valtatie Tärkeä vapaa-ajan valtatie mökkikuntiin, viikonloppumatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja Pietarista Viitosväylän varren kunnissa on yhteensä noin kesämökkiä, joiden arvo on yhteensä noin 3,4 miljardia euroa. Tämä on pääomaa, josta halutaan pitää hyvä huoli ja joka ei mene konkurssiin Viitosväylä toimii välittäjänä pienten teiden hiussuonistoon, joka tarjoaa matkailijalle elämyksellisen löytöretken aitoihin suomalaisiin elämyksiin Lähde: Tilastokeskus 2009

19 Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylän matkailukohteet nousussa

20 Matkailu ja vapaa-aika Vaurastuva Venäjä tarjoaa kasvavia potentiaaleja Itä-Suomen matkailulle Lähde: MEK, Rajahaastattelututkimus 2009

21 Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Pietarin ja Venäjän suunnan korostaminen tärkeää suuret potentiaalit sekä elinkeinoelämälle että matkailulle Viitosväylä yhdistää Suomen etelään Pietariin ja pohjoiseen Murmanskiin Viitostien ja Savonradan kehityskäytävä toimii liikennettä kokoavana väylänä Pietarin ja Luoteis-Venäjän kehittyville markkina-alueille

22 Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Viitosväylän eteläiset osat ovat viikonloppumatkan päässä Pietarista Pietarista katsottuna Viitostien kasvukeskukset sijoittuvat samalle kehälle pääkaupunkiseudun kanssa Lähde: Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys, RHK 1/2009

23 Matka jatkuu Kehittämishankkeen 2. vaihe: www-sivusto vuonna 2010 Viitostie vahvasti esillä vuonna 2010: media, koulutus, seminaarit Skenaariotarkastelu: Ensimmäisessä vaiheessa peilataan itäisen Suomen asemaa alueen ulkopuolisten alueiden jo tehtyihin kehityskuvatarkasteluihin. Toisessa vaiheessa tehdään oma kehityskuva ensimmäisessä vaiheessa saatujen kokemusten pohjalta. Viitosväylän skenaariotarkastelu = Liikenteen näkökulma Itä-Suomen alueen kehityskuvatyössä Päämääränä vuoden 2011 Liikennepoliittinen selonteko: Viitosväylä tunnustettu investointikohde Kiitos!