Muistot, muistelu ja hyvinvointi. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto

Samankaltaiset tiedostot
Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede,

Psyykkinen toimintakyky

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

PariAsiaa luentosarjan teemat

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

TAITEEKSI TARINOITU OMA ELÄMÄ

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

Miesten ja naisten yksinäisyys

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Lataa Taakkasiirtymä - Pirkko Siltala. Lataa

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Kansallisteatteri Kontulassa esimerkki teatterin jalkautumisesta lähiöön Pirjo Virtanen ja Eveliina Heinonen

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Aihealue: Identiteetti Kuka ajattelet olevasi?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta

kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Täydellisen oppimisen malli

Opiskelijoiden HOPSit

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Sukuseuran matka Pietariin

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Opiskelijoiden HOPSit

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Unesco-koulujen seminaari

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

PariAsiaa luentosarjan teemat

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN

Transkriptio:

Muistot, muistelu ja hyvinvointi Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto

2 Kyky Järjestelmä Prosessi Muisti Tietoarkisto Tarina Jaettu todellisuus Taito Elämäkerta Muistot Tottumus Minuus Verkosto

3 Miksi muistamme? Evoluution näkökulmasta muistin ensisijainen funktio liittyy päätöksenteon ohjaamiseen Muistin avulla kykenemme välttämään vaarallisia tilanteita, oppimaan virheistä, suunnittelemaan elämää eteenpäin ja nauttimaan menneistä mukavista kokemuksista Muistot mahdollistavat kokemusten jakamisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen Psykologisesta näkökulmasta muisti merkitsee jatkuvuutta ja kertoo, keitä me olemme

4 Kuinka muistijärjestelmät ohjaavat mieleen painamista ja palauttamista? 1. Samanaikaiset asiat ja tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa melko mekaanisesti ja sattumanvaraisesti ja myös palautuvat mieleen yhdessä 2. Voimakkaat tunteet liimaavat niihin liittyviä tapahtumia yhteen 3. Muistoja järjestellään temaattisesti kytkemällä yhteen erilaisia elementtejä; myös ajankohtaiseen tilanteeseen liittyviä => muistot muuttuvat aina kun palautamme ne mieleen

5 Aivojen näkökulmasta muisto on olemassa vain silloin, kun se on aktiivisena mielessäni. Kun en enää tarvitse sitä, se hajoaa sirpaleiksi hermoverkkoihini koostuakseen jälleen, kun palautan sen mieleeni tai kun jokin ulkopuolinen ärsyke saa sen ilmaantumaan.

6 Tarina Madeleine-leivoksesta Mutta heti kun kakunmurut ja tee koskettivat kitalakeani, minä hätkähdin, jännityin ja tarkkasin mitä eriskummallista minussa tapahtui. Minut oli vallannut, eristänyt suloinen nautinnon tunne, ja ilman mitään näkyvää syytä. Ja tämä nautinto sai elämän käänteet heti tuntumaan samantekeviltä, elämän tappiot vähäpätöisiltä, elämän lyhyyden pelkältä kuvitelmalta, se vaikutti kuin rakkaus, ja minuun tulvahti jokin kallisarvoinen elinaine, tai oikeammin: tämä aine ei ollut minussa, se olin minä. En enää tuntenut itseäni keskinkertaiseksi, epävakaiseksi, kuolevaiseksi. (Kadonnutta aikaa etsimässä, osa 1, s. 55)

7 Proustilainen muisto Muisto pulpahtaa mieleen odottamatta, vaikka sitä koskeva tapahtuma on jo kauan sitten unohtunut. Tyypillisesti muisto liittyy johonkin lapsuuden aikaiseen tapahtumaan. Sen käynnistää jokin ulkopuolinen ärsyke; useimmiten aistivaikutelma, mutta toisinaan myös jokin abstraktimpi asia Muistoon liittyy yleensä voimakas kokemus menneisyyden uudelleen elämisestä ja sitä seuraava odottamaton ilon ja onnen tunne.

8 Onko proustilainen tahaton muistaminen runollista haihattelua vai tieteellisesti todennettavissa oleva fakta? Erilaiset ulkoiset ja mielen sisäiset ärsykkeet laukaisevat muistoja. Joskus muistikuvat voivat perustua sattumanvaraiseen samanaikaisuuteen, joskus tämän hetken mielialoihin ja tunnesävyihin ja joskus ne taas viriävät jonkin teeman mukaisesti.

9 Muistot ja proustilainen aikakäsitys Julia Kristevan mukaan Marcel Proust loi aivan uuden tavan tarkastella aikaa ja ajallisuutta. Proustin aika on psyykkistä aikaa. Kahden ajallisesti kaukaisen tapahtuman leikkauskohta on inhimillinen ruumiillinen kokemus. Ajankohtaiset tapahtumat maailmalla ja omassa elämässämme muistuttavat toisista ajoista ja menneistä tapahtumista; tunnistamme nykyhetkessä menneen ja menneessä nykyhetken, ja nämä kaksi kietoutuvat yhteen aivan kuin proustilaisissa tahattomissa muistoissa. Julia Kristeva: Proust and the sense of time. New York: Columbia University Press. 1993.

10 Aikatasojen limittyminen muistelussa Muisti mahdollistaa aikamatkailun, vaikka muistamisen kohde sellaisenaan on iäksi kadonnut Muistin aika ei ole lineaarista siinä on päällekkäisyyttä, limittäisyyttä, temaattisia ja emotionaalisia tihentymiä ja huokoisuutta Muistojen aika on kerrostunutta: emme muista ainoastaan alkuperäistä tapahtumaa vaan myös ne kerrat, jolloin olemme aikaisemmin muistaneet saman tapahtuman Muistoihin sekoittuu jatkuvasti nykyhetken elementtejä, vaikka emme välttämättä huomaa sitä

11 Paikkoihin, esineisiin ja teksteihin kiinnittyneet muistot Muistin paikat: hautausmaat, museot, arkistot, kirkot, palatsit, muistomerkit, muistoesineet, rituaalit, tekstit, valokuvat Muistin paikat pysäyttävät ajan ja ehkäisevät unohtamista

12 Yksilöllinen ja kollektiivinen muisti Kollektiivinen muisti näyttäytyy myytteinä ja historiallisina tarinoina, jotka tarjoavat kehykset yksilöllisille muistoille Eri kokoiset muistiyhteisöt perheistä ja suvuista erilaisiin muihin ryhmiin ja yhteisöihin sekä aina kansakuntiin asti rakentavat, kertaavat, ylläpitävät ja muokkaavat omaa muistivarantoaan Muistot siirtyvät sukupolvelta toiselle tavoissa ja käytännöissä sekä rituaaleissa, arkisessa keskustelussa ja usein toistetuissa kertomuksissa (ns. toisen sukupolven muistot postmemory)

13 Muistot, koherenssi ja kerronnallisuus Yleisesti ottaen muistin aukot paikataan aineksella, joka on sopusoinnussa ihmisen minäkäsityksen kanssa ja täyttää kerronnallisen eheyden kriteerit Pyrkimys todenmukaisuuteen ja pyrkimys kerronnalliseen koherenssiin voivat olla ristiriidassa keskenään Tarinallisuus on sekä tapa antaa selityksiä ja merkityksiä kokemuksille että eräänlainen kognitiivinen instrumentti

14 Muistelu ja hyvinvointi Muistelu on ominaista kaiken ikäisille ihmisille aina siitä lähtien, kun se on psykologisen kehityksen kannalta mahdollista Muistelemalla rakennetaan ja ylläpidetään minuutta, tarkastellaan suhteita maailmaan ja muihin ihmisiin, opitaan tulevaisuutta varten ja kiinnitytään muihin ihmisiin Muistelu voi lähtökohtaisesti sekä vahvistaa ja tukea hyvinvointia että pitää yllä sitkeitä kielteisiä käsityksiä itsestä, ympäröivästä maailmasta ja muista ihmisistä Yhteinen muistelu lujittaa perheitä ja yhteisöjä silloin, kun se on vastavuoroista ja arvostavaa sekä antaa tilaa tutkia sekä yhtäläisyyksiä että eroja ja tarjoaa aineksia kunkin muistelijan omille tulkinnoille ja tunteille

15 Pieni episodi lapsenlapseni H:n (2v)kanssa käymästäni keskustelusta viime perjantailta: M: Mitäs sanoisit, jos Mimmi ottais keväällä koiranpennun? Olisko ihanaa? H: Olis. Ja sulla on myös Siiri (keväällä kuollut koirani). M: Niin, mutta nyt ei Siiriä enää ole. H: Se on sun Siiri. M: Niin on. H: Ja Siirin pallo on siellä. M: Niin, Siirin pallo on edelleen siellä. H: Ja Mimmi-lehmä ja varis. M: Juu, sekin on siellä.

16 Kiitos!