Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1
Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden kivijalka Viljelijätuet: antavat tuotannolle peruskannattavuuden ja ohjaavat tuotantoa yhdessä mm. markkinakehityksen kanssa Rakennetuet: edistävät tuottavuuden parantamista, sukupolvenvaihdoksia ja muuta rakennekehitystä 2
Maatalouden tuotot ja kustannukset 2000-luvulla (Lähde: MTT Taloustohtori) 6 000 milj. 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Markkinatuotot Tuotantokustannukset Maatalouden tuet (ml. investoinnit) Maataloustulo 3
Viljatilojentuotot ja kustannukset 2000-luvulla, /tila (Lähde: MTT Taloustohtori) 70 000 /tila 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0-10 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Markkinatuotot Maatalouden tuet (ml. investoinnit) 4 Tuotantokustannukset Maataloustulo
1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Viljatilojentuotot ja kustannukset 2000-luvulla, /ha (Lähde: MTT Taloustohtori) /ha 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Markkinatuotot Maatalouden tuet (ml. investoinnit) Maataloustulo Tuotantokustannukset 5
2 000 milj. Viljelijätuet Suomessa vuosina 2007-2015, milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) 1 800 1600 1400 1200 1000 800 600 572 555 552 586 559 534 505 499 314 312 351 346 361 400 323 368 421 421 420 419 422 422 420 423 323 403 552 Kansallinen tuki Ympäristötuki/korvaus * (EU 28 %) Luonnonhaittakorvaus LFA (EU 28 %) EU-tulotuki ** (EU 100 %) 400 200 0 551 548 552 548 539 534 519 524 525 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015TAE * Sisältää myös eläinten hyvinvointia edistävät tuet, luomutuen ja ei-tuotannolliset investoinnit ** Ei sisällä EU-markkinatukia 6
Viljelijätukien rakenne 2014 ja 2015 -yhteensä noin 1,8 mrd. / vuosi 2014 2015 23 % 28 % 30 % 18 % 20 % 20 % 29 % Kansallinen tuki EU-tulotuki eli suorat tuet Ympäristötuki (ml. LUOMU) + EHT Luonnonhaittakorvaus 23 % Kansallinen tuki Suorien tukien viherryttäminen Luonnonhaittakorvaus 9 % EU-tulotuki eli suorat tuet Ympäristökorvaus + EHK + LUOMU 7
EU-tukijärjestelmien muutoksia Suorien tukien järjestelmässä uusina elementteinä viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki tuotantosidonnaisten tukien osuus 10 prosentista 20 prosenttiin Maaseudun kehittämisohjelmassa ympäristötuen rakenne muuttuu (tavoitteena kohdennetumpi ja vaikuttavampi ohjelma) luonnonmukaisen tuotannon tuki itsenäinen toimenpide, eläinten hyvinvointikorvaus laajenee aiempaan verrattuna neuvonta uusi toimenpide Tukialueet kolmesta kahteen (A/B-C1/C2-C4 -> AB/C) 8
Tilatuki Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet Viherryttämistuki Perustuki I pilari = suorat tuet ja markkinatoimet Nykyinen maatalouspolitiikka (CAP) Uudistettu CAP [Pienten tilojen tuki] Nuorten viljelijöiden tuki [Luonnonhaittatuki] Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Luomukorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus Muu maaseudun kehittäminen 9 26.1.2015 9 II pilari = maaseudun kehittäminen
Tukialuemuutokset 10
Suorat EU-tuet Suomessa vuonna 2015 milj. Tuotantosidonnaiset tuet 20 % 105 Viherryttämistuki 30 % 157 Nuoret viljelijät 1 % 5 Perustuki 49 % 256 523
Tuotantosidonnainen EU-tuki 2015- Tukikokonaisuudessa EU-tukien mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti Suomen esityksenä 20 % suorista tuista vuonna 2015 = 105 milj. (nyt runsaat 50 milj. ) Käytetään nautakarja-, lammas- ja vuohitalouteen sekä erikoiskasveille, painotus Etelä-Suomeen 12
Tuotantosidonnainen peltokasvien EU-tuki 2015- Arvio erikoiskasvien tukitasoista vuonna 2015: Öljy- ja valkuaiskasvit 90 /ha Ruis ja sokerijuurikas 70 /ha Tärkkelysperuna 650 /ha Avomaanvihannekset (AB-alue) 170 /ha 13
Viherryttämistuki EU:n suorissa tuissa Viherryttämiseen varattava kaikissa jäsenmaissa 30 % suorien tukien kokonaismäärästä Kolme pakollista toimenpidettä: 1) viljelyn monipuolistaminen 2) pysyvän nurmen säilyttäminen 3) ekologinen ala
Viljelyn monipuolistaminen AB-alueella 10-30 ha:n tiloilla vähintään kaksi viljelykasvia, yli 30 ha:n tiloilla vähintään 3 kasvia C-alueella yli 10 ha:n tiloilla oltava kaksi kasvia Pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta, kolmen kasvin vaatimuksessa kaksi tärkeintä ei yli 95 % Vapautus, kun yli 75 % nurmea ja/tai kesantoa ja ylijäävä pinta-ala enintään 30 ha
Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan sellaisia nurmia, jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin 5 prosenttia vuonna 2015 vahvistettavasta viiteosuudesta
Ekologinen ala Ekologista alaa oltava Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Ahvenanmaan tiloilla vähintään 5 %, jos yli 15 ha peltoa Suomen esityksen mukaan muut maakunnat vapautettaisiin ns. metsäisyyspoikkeuksella Ekologista alaa olisivat kesantoalat täydentävien ehtojen mukaisten maisemapiirteiden alat lyhytkiertoisen energiapuun alat typensitojakasvien alat
Luonnonhaittakorvaus 2015- Kokonaan maaseutuohjelmassa: aiempi LFA-tuki + kansallinen lisäosa + korotus = 550 milj. /vuosi Tukialueet yhtenäistetään: AB ja C Tukitasot: AB-alue 217 /ha C-alue 242 /ha Kotieläintiloille tuen korotus 60 /ha (aiemmin 80 /ha)
Ympäristökorvaus 2015- Kokonaisrahoitus pienenee selvästi, tarkemmin kohdennettu alueittain ja toimenpiteittäin Ei enää jakoa kasvinviljely- ja kotieläintiloihin Aiempi ympäristötuen perustuki jää pois Koko tilan toimenpiteenä ravinteiden tasapainoinen käyttö ja suojakaistat Rahoituksen painotus lohkokohtaisiin toimenpiteisiin
Tilakohtaiset toimet ympäristökorvauksessa: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen: Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 20
Mikä muuttuu viljelijätuissa 2015-? EU-järjestelmien mahdollisuudet käytetty tarkoin tukikokonaisuudessa (suorat tuet, luonnonhaittakorvaus, yleinen yhtenäistäminen) Vihreä painotus : viherryttämistoimenpiteet, ympäristökorvaus ja luomutuki muodostavat laajan kokonaisuuden Yksinkertaisuus ja tehokkuus tavoitteena lisääntyvien velvoitteiden myötä hallinnollinen taakka kuitenkin lisääntymässä 21
Mikä muuttuu viljanviljelyn tuissa 2015-? Perusturva eli suorat tuet + luonnonhaitta-korvaus vahva pohja viljelylle jatkossakin: hehtaaritukitaso yhteensä runsaat 400 /ha Hehtaaritukien ero kasvinviljelyn ja kotieläintalouden välillä pienenee nykyisestä Ympäristökorvauksen kokonaismäärä pienenee, tilatasolla vaikutukset riippuvat tilakohtaisista olosuhteista ja valinnoista Viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen ehdoissa runsaasti uutta opittavaa 22