GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO / MIV Espoo 31.12.2016 96/2016 Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 31.12.2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Leväniemi, Hanna Grönholm, Sari KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Tiivistelmä Hämeenlinnan Kotkajärven eteläpuolisella Kotkan tutkimuskohteella on tehty geofysikaalisia tutkimuksia: magneettisia, sähkömagneettisia, gravimetrisia, IP- ja vastusluotausmittauksia sekä petrofysikaalisia mittauksia vuosina 2014-2016. Raportissa kuvataan näiden tutkimusten eri vaiheet, menetelmät sekä tulokset. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kotka, Kotkajärvi, Kotkanpoika, geofysikaaliset tutkimukset, petrofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Häme, Hämeenlinna, Kotkajärvi, Kotka Karttalehdet M411 Muut tiedot Arkistosarjan nimi arkistoraportti Arkistotunnus 96/2016 Kokonaissivumäärä 14 s. + 2 liitettä Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue GSO Allekirjoitus/nimen selvennys Hanna Leväniemi Hanketunnus 50402-20048 (aiemmin 2551005) Allekirjoitus/nimen selvennys Sari Grönholm
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 31.12.2016 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Alueelliset piirteet 1 3 Kohteellinen maastogeofysiikka 3 3.1 Outokumpu Oy:n mittaukset 3 3.2 GTK:n mittaukset 4 3.2.1 Perusmittaukset 4 3.2.2 Monielektrodivastusluotausmittaukset (ERT) 8 4 Fysikaaliset ominaisuudet kairarei issä 12 5 Jatkotutkimussuositukset 14 Kirjallisuus 14 Liite 1. Petrofysiikan mittaustulokset kairasydännäytteistä. Liite 2. Kairareikäkuvaajat.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 1 31.12.2016 1 JOHDANTO Hämeenlinnan Kotkan (myös nimet Kotkajärvi, Kotkanpoika) kohde on Outokumpu Oy:n ja Rautaruukki Oy:n vanha Cu-tutkimuskohde (Isomäki 1983, Kinnunen 1987, 1990). Kohde sijaitsee n. 25 km Hämeenlinnan keskustasta länteen (kuva 1). GTK:n tutkimukset kohteessa aloitettiin 2010-luvun alkupuolella Etelä-Suomen mineraalipotentiaalihankkeessa. Tutkimusten laajennuttua Cu-potentiaalin lisäksi REE-mineraaleihin (Al-Ani & Grönholm 2016) kohteen tutkimukset siirrettiin vuonna 2016 valtakunnalliseen Kriittiset mineraalit projektiin. GTK on suorittanut alueella maastotutkimuksia, mm. geofysiikan mittauksia, sekä kallioperäkairausta. Tässä raportissa kuvataan GTK:ssa vuosina 2014-2016 Hämeenlinnan Kotkajärvellä tehtyjen geofysiikan tutkimukset ja niiden tulokset. Kuva 1. Kotkan kohteen sijainti. 2 ALUEELLISET PIIRTEET Kotkan kohde sijaitsee Kotkajärven granodioriitin itäreunassa (kuva 2). Granodioriitti on kallioperäkartalla jaettu pohjoiseen granodioriittiseen osaan sekä eteläiseen tonaliittiin ja sitä ympäröivät itäkaakossa Renkajärven seurueen ja lounaispuolella Forssan seurueen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 2 31.12.2016 vulkaniitit. Pohjoisessa Kotkajärven granodioriitti rajoittuu Hämeen ja Pirkanmaan jaksoja erottavaan itä-länsi suuntaiseen rakenteeseen. Lentomagneettisella kartalla (kuva 2) Kotkan kairauskohde sijaitsee granodioriittiin työntyvän magneettisen vulkaniittisen kiven pohjoisosassa/-kontaktissa. Granodioriittisen kiven magneettikenttäintensiteetti on kivilajille tyypillisesti hyvin alhainen, mutta kivessä voidaan nähdä heikkoja sisäisiä rakenteita. Painovoimaresiduaalikartassa (mittausarvoista poistettu 1 km ylöspäin jatkettu taso) granodioriitin eri osiot erottuvat selvästi; intruusion pohjoisosassa tiheydet ovat alhaisempia kuin eteläosassa. Sähkömagneettisella kartalla sinisenä erottuvat negatiiviset arvot aiheutuvat huonosti sähköä johtavasta korkean magneettisen suskeptibiliteetin kivestä. Granodioriitissa ei ole sähkönjohtavuusanomalioita. Kuva 2. Kotkan kohteen ympäristö kallioperäkartalla (ylh. vas., DigiKP v. 2.1), aeromagneettisella (ylh. oik.), alueellisella painovoimaresiduaali- (alh. vas.) ja lentosähkömagneettisella (alh. vas.) kartalla. Kotkan kairauskohde merkitty kuviin tähdellä. Radiometrisilla kartoilla (kuva 3) voidaan myös erottaa granodioriitin kaksi osiota. Kuvan keskellä sijaitsevan, mustalla maskatun Kotkajärven kaakkoispuolella granodioriitin säteily on
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 3 31.12.2016 kaikissa komponenteissa huomattavasti korkeampi kuin intruusion eteläosassa. Kairauskohde sijaitsee voimakkaammin säteilevän alueen eteläreunalla. Saman intensiteetin säteilyä (erit. eu, eth) on mitattu myös karttojen luoteisosan granitoideilla Hämeen ja Pirkanmaan vyöhykkeen rajalla. Kuva 3. Aeroradiometriset komponentit: kalium (ylh. vas.), torium (ylh. oik.), uraani (alh. vas.) ja totaalisäteily (alh. oik.). Säteilyä vaimentavat vakavedet merkitty kuvaan mustalla, suot ja pellot harmaalla. Kotkan kairauskohde merkitty kuviin tähdellä. Kartoissa sama rajaus ja skaala kuin edellisen kuvan kartoissa. 3 KOHTEELLINEN MAASTOGEOFYSIIKKA 3.1 Outokumpu Oy:n mittaukset Outokumpu Oy mittasi Kotkan kohteessa vuonna 1982 yhden neliökilometrin alalta magneettista (linjaväli 50 m, pisteväli 10 m) ja sähkömagneettista Maxmin-mittausta (kelaväli 60 m, linjaväli 50 m, pisteväli 20 m, taajuudet 222, 888 ja 3555 Hz) (Isomäki 1983). Linjasto oli NS-suuntainen ja mittaus kattoi suuren osan Outokumpu Oy:n silloisesta valtausalueesta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 4 31.12.2016 (kuva 4). Maastomittausten peruteella todettiin mittausten magneettisen anomalian aiheutuvan emäksisen vulkaniitin magnetiittipitoisuudesta. Magneettiseen vyöhykkeeseen ei liity johteita, mutta mittausalueen länsiosassa on NS-suuntainen reaalikomponenttianomalia. Se on kuitenkin mittauslinjan suuntainen ja saattaa niin ollen aiheutua mittausten tasovirheestä. Kuva 4. Outokumpu Oy:n 1980-luvun alun valtausalue (musta rajaus) ja maastomittauslinjoitus (punaisella). 3.2 GTK:n mittaukset 3.2.1 Perusmittaukset Kohteellisten mittausten tarkentamiseksi ja laajentamiseksi Kotkan alueella tehtiin vuonna 2014 magneettista, sähkömagneettista (Maxmin), IP:tä ja gravimetrista mittausta, joka tosin jäi mittausresurssipulan vuoksi kesken. Mittausparametrit on esitetty taulukossa 1 ja mittauslinjoitus kuvassa 5.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 5 31.12.2016 Mittaus Laitteisto Linjaväli / pisteväli Parametrit Km GSM19W Magneettinen Overhauser 50 m / jatkuva 32 EM Apex MaxMin 50 m / 20 m f = 222, 888, 3552, 14208 Hz 32 IP Scintrex IPR-12 50 m / 20 m Dipoli-dipoli, n=3, a=20 32 Gravimetraus CG3-Autograv 50 m / 20 m 9 Taulukko 1. GTK:n maastomittausten parametrit vuonna 2014. Kuva 5. GTK:n maastomittauslinjoitus vuonna 2014. Punainen: magneettinen, maxmin ja IP-mittaus, sininen: edellämainitut sekä gravimetrinen mittaus. GTK:n kairareiät merkitty ympyräsymbolilla.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 6 31.12.2016 Magneettisessa mittaukselle tehtiin napareduktio eli RTP-korjaus, jonka avulla saadaan poistettua anomalioita indusoivan maan kentän vinosta suunnasta aiheutuvaa anomalioiden epäsymmetrisyyttä. Suodatustuloksessa (kuva 6) nähdään lähes NS-suuntaisia magneettisia vyöhykkeitä, jotka liittynevät pitkälti vulkaniitin magnetiittipitoisuuteen. Painovoimamittaus (kuva 6) jäi kesken ja keskeisintä kairausaluetta ei ole mitattu; mittaukset olisi hyvä täydentää kattamaan ainakin alueen pohjoisosa. IP-mittausten (kuva 7) varautuvuusanomalia sijoittuu mineralisoituman kannalta mielenkiintoiseen paikkaan. Ainakin niiltä osin kuin anomalia ei osu yhteen voimakkaan magneettisuuden kanssa (jolloin magnetiitti vaikuttaa IP-anomaliaan), IP vaikuttaisi liittyvän kiisupitoiseen kiveen. Ominaisvastustulokset sen sijaan liittyvät lähinnä maaperän kosteusvaihteluihin. Maxmin-mittauksissa vasteet ovat hyvin alhaisia. Esimerkkinä esitetyissä f=888 Hz reaali- ja imaginaarikomponenttikartoissa (kuva 8) reaalikomponentin arvovaihtelu vaikuttaa lähinnä kohinalta ja imaginaarikomponenttiarvoissa ei juuri ole vaihtelua. Korkeammilla taajuuksilla imaginaarikomponenttikartat muistuttavat IP-mittausten ominaisvastustulosta. Eniten kairatun alueen halki kulkeva sähkölinja häiritsee EM-mittauksia paikallisesti. Kuva 6. RTP-korjattu magneettinen mittaustulos (vas.) ja painovoimamittauksen Bouguer-anomalia (oik.)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 7 31.12.2016 Kuva 7. IP-mittauksen varautuvuus (vas.) ja ominaisvastus (oik.) Kuva 8. Maxmin-mittauksen taajuuden 888 Hz reaali- (vas.) ja imaginaarikomponentti (oik.).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 8 31.12.2016 Magneettisesta mittauksesta mallinnettiin alustavasti kaksi profiilia magneettisen vulkaniittin kaateen selvittämiseksi. Olettamalla magneettisen anomalian aiheutuvan pelkästään indusoidusta magnetoitumasta (ts. ei remanenttia magnetoitumaa), magneettisten lähdekappaleiden kaateeksi saadaan 50-60 astetta kohti itäkoillista (kuva 9). Lähdekappaleiden suskeptibiliteettina on käytetty arvoja 0.007-0.03 SI. Kuva 9. Magneettisten mallinnusprofiilien sijainti (ylh.) ja mallinnustulokset (alh.) Mallinnustulosprofiileissa profiilin länsipää vasemmalla. Vertikaaliskaalaus 1:1. 3.2.2 Monielektrodivastusluotausmittaukset (ERT) Vuosien 2014-2016 kairauksissa tavatun Cu-mineralisaation kohdalle tehtiin kolme vastusluotausprofiilia (ERT, Electrical Resistivity Tomography) GTK:n ABEM Terrameter SAS 4000 laitteistolla. Mittaukset tehtiin pooli-dipoli konfiguraatiolla 5 m elektrodivälillä. Mittauslinjat tehtiin kairausprofiilien suuntaisiksi niille kairausprofiileille, joilta oli saatu toistaiseksi lupaavimmat sulfidilävistykset (kuva 10). Mittauksesta vastasi tutkimusassistentti Kai Nyman ja tulkinnat teki geofyysikko Taija Huotari-Halkosaari.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 9 31.12.2016 Linjojen varautuvuus (IP)- ja vastusluotaussektiot on esitetty kuvissa 11-13. Pooli-dipoli konfiguraation tarkoituksena verrattuna yleensä GTK:lla käytettyyn dipoli-dipolikonfiguraatioon oli kasvattaa sektioiden syvyysulottuvuutta, mutta tulkintakuvien perusteella sektioiden syvemmistä osista ei kuitenkaan saada kunnollisia vasteita, vaan hyväresoluutioinen vaste näyttää tulevan ylimmästä 30-40 metristä. Esim. linjalla L2 sijaitsevien kairareikien R38-R39-R47 hyvistä Cu-lävistyksistä 40-80 m syvyydellä ei saada mittauksissa indikaatiota. Sen sijaan esim. reiän R48 alussa oleva Cu-pitoinen kivi näkyy IPanomaliana. Kuva 10. Vuoden 2015 ERT-mittauksen linjoitus (linjat 2-4) suhteessa kairareikien sijaintiin. Taustalla maastomittaus-ip-kartta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 10 31.12.2016 Kuva 11. ERT-linjan L2 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.) sekä kairareikien Cu-pitoisuus (ppm).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 11 31.12.2016 Kuva 12. ERT-linjan L3 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.) sekä kairareikien Cu-pitoisuus (ppm).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 12 31.12.2016 Kuva 13. ERT-linjan L4 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.). 4 FYSIKAALISET OMINAISUUDET KAIRAREI ISSÄ Kotkan kohteella on tehty petrofysiikan luotauksia ja mittauksia yhteensä 13 kairareiässä (taulukko 2). GTK:n reikäluotauslaitteistolla (Forss 2013) saadaan mitattua magneettinen suskeptibiliteetti, tiheys (gamma-gamma-menetelmällä), ominaisvastus ja luonnollinen gammasäteily. Reikämittausten validoimiseksi ja kalibroimiseksi mitattiin petrofysiikkaa lisäksi myös laboratoriossa (tiheys, magneettinen suskeptibiliteetti, ja myöhemmin Lopen kairasydänvarastolla (suskeptibiliteetti käsikäyttöisellä KT-20 -mittarilla viiden toistonäytteen keskiarvona sekä tiheys; tiheysmittauksia tehtiin ensin epätarkalla vaa alla, kunnes saatiin käyttöön Lopen varaston tiheysmittauslaitteisto, jossa tarkka vaaka). Kairasydännäytteiden petrofysiikan mittauslukemat ja mittaustapa on esitetty liitteessä 1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 13 31.12.2016 Kairareikä Pituus (m) Reikäluotaus-pvm Kairasydännäytemittaukset M4112014R33 137.9 23.04.2014 laboratorio M4112014R34 167.9 24.04.2014 laboratorio M4112014R35 70 22.04.2014 laboratorio M4112014R37 101.30 26.08.2015 laboratorio M4112014R38 119.90 25.08.2015 - M4112014R39 110.90 25.08.2015 (tukossa) - M4112016R47 130.90 19.-20.05.2016 Lopella M4112016R48 99.45 20.05.2016 Lopella M4112016R49 90.25 19.05.2016 Lopella M4112016R50 100.00 21.-22.05.2016 Lopella M4112016R51 92.20 20.-21.05.2016 Lopella M4112016R52 133.10 21.-22.05.2016 - M4112016R53 54.10 18.05.2016 Lopella Taulukko 2. Kairareikiin liittyvät petrofysiikan luotaukset ja mittaukset. Kivilajiloggaukseen ja Cu- sekä LREE-pitoisuuksia kuvastaviin La-analyysituloksiin yhdistetyt petrofysiikan mittaustulokset on esitetty kuvaajina liitteessä 2. Reikäluotaustulosten osalta on huomattava, että syvyysarvot voivat olla joitakin metrejä epätarkkoja. Kohonneet La-arvot liittyvät kohonneisiin luonnon gammasäteilypitoisuuksiin, kuten nähdään esimerkiksi rei ssä R47. Tämä johtunee LREE-mineralisaatioon liittyvistä korkean uraanipitoisuuden mineraaleista (Al-Ani & Grönholm 2016). Sama ilmiö nähdään useissa muissa rei issä (R48-R53). Gammasäteilyluotausta voidaan pitää eräänä tapana tunnistaa ainakin tämän tyyppinen REE-mineralisaatio kairarei istä. Reiässä R49 mineralisaatioon liittyy myös poikkeuksellisen korkeita suskeptibiliteetti- ja tiheysarvoja (luotausarvojen kalibrointi suhteellisista arvoista absoluuttisiksi voi olla jonkin verran epätarkka, mutta korkeita arvoja nähdään myös laboratoriomittauksissa). Näillä perusteilla analysoimattomista rei istä REEmineraalien kannalta kiinnostava voisi olla vielä reikä R38 (jonka tiheysarvot vaikuttavat reikäkuvaajassa epäluotettavilta, arvojen kalibrointi lienee epätarkka kalibrointimittausten puuttumisen vuoksi). Reikä R39, jossa lävistettiin analyysien korkein Cu-pitoisuus, oli reikäluotauksen aikana jo tukossa, eikä sitä päästy mittaamaan. Kohonneet Cu-pitoisuudet liittyvät yleisesti kohoavaan sähkönjohtavuuteen. Tiheys kohoaa isäntäkiveen nähden merkittävästi Cu-mineralisaation kohdalla ainoastaan reiässä R48 (ja kuten edellä kuvattiin, REE-mineralisaation kohdalla reiässä R49), mutta koska mineralisaatio on tässä kohtaa pinnassa, sen kulkua voitaisiin todennäköisesti seurata painovoimamittauksilla (jotka eivät tällä hetkellä kata näitä kairaprofiileja; kuva 6). Isäntäkivien osalta tiheysvaihtelu karakterisoi selvästi eri vulkaniitteja esim. reiässä R52, mutta toisaalta esim. reiässä R34 eri vulkaniittien tiheydet pysyvät lähes samalla tasolla.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/2016 14 31.12.2016 Kairareiät sijaitsevat magneettisella kartalla (kuva 6) melko epämagneettisella alueella, ja kairareikäluotauksissa havaitut yksittäiset korkeat suskeptibiliteetit eivät ole riittävän laajoja aiheuttamaan merkittäviä maastomittauksissa havaittavia anomalioita. Länteen päin kairattujen reikien R33 ja R34 loppuosassa nähdään mafisessa vulkaniitissa suskeptibiliteetin nousua korkeaksi (> 0.1 SI), mikä viitannee vulkaniitin magnetiittipitoisuuden kasvuun; kairareikien loppupäät liittyvät alueen halki kulkevaan N-S suuntaiseen magneettiseen anomaliaan lähteeseen, jota on mallinnettu kuvassa 9. 5 JATKOTUTKIMUSSUOSITUKSET Alueen painovoimamittaukset kannattaa laajentaa kattamaan koko tutkimusalue. Painovoimamittausten tulkitsemiseksi ja mallintamiseksi isäntäkivien tiheysarvoja (ks. edellinen kappale) on syytä tutkia tarkemmin, jotta mineralisaatiosta mahdollisesti aiheuva painovoima-anomalia voidaan erottaa isäntäkivien tiheyseroista johtuvista anomalioista. ERT-mittauksia kannattaa tehdä lisää joko luotettavaksi todetulla dipoli-dipoli-konfiguraatiolla tai uudemmalla laitteistolla. Myös muita sähköisiä ja EM-menetelmiä, joilla esim. maxminmenetelmää parempi syvyysulottuvuus, kannattaa harkita Cu-mineralisaation seuraamiseksi ja tutkimiseksi. LREE-mineralisaatio saadaan esille petrofysiikan mittauksilla, mutta mineralisaatio on ainakin toistaiseksi kairattujen kairareikien perusteella niin paikallinen ja/tai syvällä, ettei siitä välttämättä saada selvää indikaatiota geofysiikan maanpintamittauksissa. Petrofysiikan luotaukset, erityisesti luonnon gammasäteily, vaikuttavat kuitenkin olevan hyvä tapa saada nopeasti kairarei istä arvio LREE-mineralisaatiosta siihen liittyvien seuralaismineraalien fysikaalisten ominaisuuksien vuoksi. KIRJALLISUUS Al-Ani, T. & Grönholm, S. 2016. REE and phosphate minerals in volcanic rocks associated with Cu-Fe sulphide mineralization in the Kotkajärvi-Kalvola, Southern Finland. Geological Survey of Finland, report 59/2016. 39 p. Forss, H. 2013. GTK:n langaton reikämittauslaitteisto. In: Lahti, M. (toim.) Sovelletun geofysiikan XIX neuvottelupäivät, 24.-25.9.2013, Eurajoki. Vuorimiesyhdistys. Isomäki, O.-P. 1982. Yhdistelmäraportti: Kalvola, Kotkajärvi 2131 03A. Outokumpu Oy, raportti 011/213103A/OPI/1983. 25 s. Kinnunen, A. 1987. Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kalvola, Kotka, kaivosrekisterinumero 3252/1. Outokumpu Malminetsintä, raportti 080/213103A/AAK/1987. 3 s. + 5 liitettä. Kinnunen, A. 1987. Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kalvola, Kotka, kaivosrekisterinumero 3252/1. Outokumpu Malminetsintä, raportti 080/213103A/AAK/1987. 3 s. + 5 liitettä.
LIITE 1. PETROFYSIIKAN MITTAUSTULOKSET KAIRASYDÄNNÄYTTEISTÄ. GTK_LAB = näyte mitattu GTK:n geofysiikan laboratoriossa. Muussa tapauksessa mittaus tehty Lopen kairasydänvarastolla. D = tiheys (kg/m 3 ) k = magneettinen suskeptibiliteetti (10-6 SI) J = remanentin magnetoituman intensiteetti (m/am) Q = Königsbergin suhde HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R33 11.03 2879 1315 41 0.77 GTK-LAB R33 20.74 2699 1111 99 2.17 GTK-LAB R33 21.18 2941 1650 66 0.97 GTK-LAB R33 26.77 2925 1482 48 0.78 GTK-LAB R33 32.9 2878 1080 86 1.94 GTK-LAB R33 35.9 2922 1151 231 4.89 GTK-LAB R33 36.18 2890 993 105 2.59 GTK-LAB R33 41.13 2884 607 81 3.25 GTK-LAB R33 43.73 2864 1579 51 0.78 GTK-LAB R33 48.14 2982 1541 122 1.93 GTK-LAB R33 51 2927 1128 80 1.73 GTK-LAB R33 54.02 2986 1386 219 3.87 GTK-LAB R33 57.53 2928 1186 51 1.06 GTK-LAB R33 62.47 2985 1538 99 1.57 GTK-LAB R33 69.14 2897 788 119 3.69 GTK-LAB R33 78.02 3025 1637 154 2.30 GTK-LAB R33 83.61 2912 884 109 3.02 GTK-LAB R33 84.24 2779 476 59 3.03 GTK-LAB R33 89.1 2862 712 132 4.54 GTK-LAB R33 93.92 2768 483 167 8.44 GTK-LAB R33 95.9 2641 176 59 8.22 GTK-LAB R33 104.38 2857 841 67 1.95 GTK-LAB R33 110.01 2931 1223 49 0.98 GTK-LAB R33 114.63 3073 53343 631 0.29 GTK-LAB R33 120.35 2982 3728 8 0.05 GTK-LAB R33 122.62 2922 7023 86 0.30 GTK-LAB R33 125.74 2905 2053 27 0.32 GTK-LAB R33 131.79 2898 66124 696 0.26 GTK-LAB R33 135.67 2986 172921 2042 0.29 GTK-LAB R34 14.745 2801 484 32 1.62 GTK-LAB R34 20.94 2831 819 99 2.94 GTK-LAB R34 24.085 2841 1195 87 1.78 GTK-LAB R34 30.02 2820 703 182 6.33 GTK-LAB
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R34 36.735 2803 822 21 0.64 GTK-LAB R34 38.595 2797 564 136 5.90 GTK-LAB R34 40.54 2823 2974 61 0.50 GTK-LAB R34 47.83 2774 524 71 3.31 GTK-LAB R34 49.54 2837 667 197 7.21 GTK-LAB R34 53.71 2827 777 166 5.22 GTK-LAB R34 56.755 2792 714 98 3.34 GTK-LAB R34 60.695 2866 827 129 3.80 GTK-LAB R34 63.19 2880 867 81 2.29 GTK-LAB R34 66.57 2835 628 67 2.60 GTK-LAB R34 75.575 2820 687 162 5.74 GTK-LAB R34 77.18 2862 749 136 4.44 GTK-LAB R34 79.035 2865 752 84 2.73 GTK-LAB R34 84.23 2902 1153 108 2.29 GTK-LAB R34 85.76 2961 1527 68 1.09 GTK-LAB R34 86.905 2859 682 307 10.98 GTK-LAB R34 89.935 2860 675 88 3.17 GTK-LAB R34 92.915 2875 783 57 1.77 GTK-LAB R34 98.8 2829 697 57 2.00 GTK-LAB R34 107.18 3230 2040 55 0.66 GTK-LAB R34 107.945 2855 1436 63 1.08 GTK-LAB R34 110.88 2893 1074 67 1.53 GTK-LAB R34 114.57 2862 1662 60 0.88 GTK-LAB R34 123.31 2905 1281 87 1.66 GTK-LAB R34 126.07 2820 604 70 2.82 GTK-LAB R34 130.235 2929 662 25 0.92 GTK-LAB R34 134.58 2797 2463 36 0.35 GTK-LAB R34 137.445 2942 44193 398 0.22 GTK-LAB R34 141.68 2770 565 29 1.27 GTK-LAB R34 148.935 2927 10548 151 0.35 GTK-LAB R34 152.93 2755 493 146 7.20 GTK-LAB R34 155.605 2859 817 26 0.77 GTK-LAB R34 159.365 2915 43045 279 0.16 GTK-LAB R34 165.015 2914 35251 553 0.38 GTK-LAB R34 167.87 3120 26369 345 0.32 GTK-LAB R35 8.76 2706 11123 53 0.12 GTK-LAB R35 14.5 2695 218 48 5.33 GTK-LAB R35 22.65 2679 171 65 9.33 GTK-LAB R35 32.8 2673 207 28 3.31 GTK-LAB R35 46.07 2688 175 62 8.69 GTK-LAB
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R35 51.85 2705 200 19 2.32 GTK-LAB R35 54.9 2715 202 25 3.03 GTK-LAB R35 58.35 2818 660 24 0.87 GTK-LAB R35 62.93 2711 164 42 6.30 GTK-LAB R35 74.51 2685 141 21 3.61 GTK-LAB R36 3.8 2845 665 89 3.27 GTK-LAB R36 7.63 2717 259 51 4.77 GTK-LAB R36 9.16 2739 379 128 8.24 GTK-LAB R36 12.96 2835 1375 52 0.93 GTK-LAB R36 14.67 2789 370 31 2.02 GTK-LAB R36 20.51 2661 107 72 16.57 GTK-LAB R36 25.07 2785 434 76 4.29 GTK-LAB R36 26 2750 397 62 3.81 GTK-LAB R36 35.46 2889 405 33 1.97 GTK-LAB R36 41.55 2730 458 33 1.78 GTK-LAB R36 44.23 2789 20251 152 0.18 GTK-LAB R36 50.59 2723 340 19 1.39 GTK-LAB R36 52.83 2798 29993 318 0.26 GTK-LAB R36 54.58 2729 15085 92 0.15 GTK-LAB R36 56.6 2852 112315 948 0.21 GTK-LAB R36 59.39 3165 13053 433 0.81 GTK-LAB R36 61.41 3084 12882 248 0.47 GTK-LAB R36 64.88 2709 803 29 0.87 GTK-LAB R36 71.36 2666 7437 49 0.16 GTK-LAB R36 75.44 2810 8746 66 0.19 GTK-LAB R36 79.74 2847 34448 118 0.08 GTK-LAB R36 82.48 2846 53782 315 0.14 GTK-LAB R36 85.25 2872 50720 161 0.08 GTK-LAB R36 89.3 2741 395 31 1.89 GTK-LAB R36 92.65 2752 436 25 1.40 GTK-LAB R36 95.7 2761 539 29 1.32 GTK-LAB R37 9.15 2741 427 77 4.37 GTK-LAB R37 11.15 2865 778 21 0.66 GTK-LAB R37 16.65 2723 755 55 1.77 GTK-LAB R37 18.6 2795 740 46 1.50 GTK-LAB R37 20.37 2855 917 50 1.34 GTK-LAB R37 21.49 2868 854 45 1.27 GTK-LAB R37 27.17 2891 1159 50 1.06 GTK-LAB R37 29.48 2860 943 41 1.07 GTK-LAB R37 56.15 2888 1021 66 1.57 GTK-LAB
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R37 59.02 2913 1201 33 0.67 GTK-LAB R37 62.36 2866 753 40 1.30 GTK-LAB R37 67.56 2828 555 53 2.34 GTK-LAB R37 74.16 2902 978 59 1.46 GTK-LAB R37 75.6 2936 1162 33 0.69 GTK-LAB R37 77.04 2810 653 45 1.67 GTK-LAB R37 77.51 2947 1379 54 0.96 GTK-LAB R37 79.42 2876 701 20 0.70 GTK-LAB R37 80.63 2938 1101 21 0.47 GTK-LAB R37 83.24 2740 473 63 3.27 GTK-LAB R37 86.45 2717 453 149 8.03 GTK-LAB R37 88.75 2810 613 61 2.43 GTK-LAB R37 92.06 2797 599 101 4.10 GTK-LAB R37 98.95 2815 528 44 2.04 GTK-LAB R37 99.72 2864 693 74 2.61 GTK-LAB R47 5.2 414 KT20 R47 10.4 267 KT20 R47 17.7 510 KT20 R47 22.3 484 KT20 R47 25.3 2660 308 KT20 R47 28.3 749 KT20 R47 30.5 2700 VAAKA EPÄTARKKA R47 31.3 402 KT20 R47 34.3 367 KT20 R47 37.3 2670 342 KT20 R47 40.3 528 KT20 R47 43.1 2760 VAAKA EPÄTARKKA R47 43.3 874 KT20 R47 44 4448 KT20 R47 44.2 3050 231424 KT20 R47 46 803 KT20 R47 46.3 2750 VAAKA EPÄTARKKA R47 46.9 531 KT20 R47 49.2 568 KT20 R47 49.3 2680 VAAKA EPÄTARKKA R47 51.8 2670 VAAKA EPÄTARKKA R47 55.8 441 KT20 R47 57.5 428 KT20 R47 58.6 2920 10478 KT20 R47 60.5 16059 KT20
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R47 60.7 2970 VAAKA EPÄTARKKA R47 61.5 70134 KT20 R47 62.6 2820 VAAKA EPÄTARKKA R47 67 2660 VAAKA EPÄTARKKA R47 71.3 2950 VAAKA EPÄTARKKA R47 73.7 2730 VAAKA EPÄTARKKA R47 74.4 3050 VAAKA EPÄTARKKA R47 77.8 210 KT20 R47 80.3 2680 365 KT20 R47 83.3 1299 KT20 R47 85.6 394 KT20 R47 86.9 2690 VAAKA EPÄTARKKA R47 89.5 394 KT20 R47 91.7 2720 VAAKA EPÄTARKKA R47 92.3 492 KT20 R47 94.3 2950 1359 KT20 R47 97.4 385 KT20 R47 101.2 442 KT20 R47 102.3 47524 KT20 R47 103.3 514 KT20 R47 105.8 459 KT20 R47 106.1 873 KT20 R47 107 1384 KT20 R47 108.1 3220 VAAKA EPÄTARKKA R47 108.5 15603 KT20 R47 109.7 331 KT20 R47 111 266 KT20 R47 113.6 2640 VAAKA EPÄTARKKA R47 114.5 880 KT20 R47 114.9 2820 VAAKA EPÄTARKKA R47 115.9 812 KT20 R47 118.6 2840 VAAKA EPÄTARKKA R47 119 736 KT20 R47 120.8 2770 1102 KT20 R47 121.8 2940 VAAKA EPÄTARKKA R47 122.8 1580 KT20 R47 126.5 511 KT20 R47 129.2 595 KT20 R48 2 102379 KT20 R48 3.8 19649 KT20
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R48 6.3 3910 1028 KT20 R48 7.8 3010 VAAKA EPÄTARKKA R48 8.1 98435 KT20 R48 8.6 293755 KT20 R48 8.9 3220 266702 KT20 R48 10 3300 483776 KT20 R48 10.6 3160 256659 KT20 R48 11.3 3895 KT20 R48 12.3 3070 14470 KT20 R48 12.4 VAAKA EPÄTARKKA R48 14 1508 KT20 R48 16.2 2950 1794 KT20 R48 21.1 2880 VAAKA EPÄTARKKA R48 21.4 1067 KT20 R48 24.3 2850 821 KT20 R48 31 2950 VAAKA EPÄTARKKA R48 31.1 1092 KT20 R48 33.8 2930 VAAKA EPÄTARKKA R48 36 1224 KT20 R48 37.9 2780 VAAKA EPÄTARKKA R48 39.9 350 KT20 R48 47.5 464 KT20 R48 50 593 KT20 R48 60.4 2710 VAAKA EPÄTARKKA R48 61.3 2630 KT20 R48 65.8 417 KT20 R48 65.9 2700 VAAKA EPÄTARKKA R48 71.7 2690 VAAKA EPÄTARKKA R48 77.8 1625 KT20 R48 78 2910 VAAKA EPÄTARKKA R48 83.7 2850 VAAKA EPÄTARKKA R48 84.4 3216 KT20 R48 95.2 472 KT20 R48 99.4 467 KT20 R49 2.5 536 KT20 R49 5.6 285 KT20 R49 6.4 2740 VAAKA EPÄTARKKA R49 8.3 2850 736 KT20 R49 10.5 2720 VAAKA EPÄTARKKA R49 13.3 510 KT20
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R49 18.4 2670 VAAKA EPÄTARKKA R49 20.8 3080 834 KT20 R49 23.8 2750 VAAKA EPÄTARKKA R49 25.6 395 KT20 R49 28 2690 VAAKA EPÄTARKKA R49 34.5 2610 VAAKA EPÄTARKKA R49 35.8 2620 200 KT20 R49 43.4 5283 KT20 R49 44 2660 749 KT20 R49 49 358 KT20 R49 49.3 2660 VAAKA EPÄTARKKA R49 52.5 760756 KT20 R49 52.7 1313311 KT20 R49 53.1 2970 225541 KT20 R49 53.2 330453 KT20 R49 54.1 3340 244894 KT20 R49 54.9 6239 KT20 R49 57.3 2710 VAAKA EPÄTARKKA R49 57.9 2800 53457 KT20 R49 61 2760 VAAKA EPÄTARKKA R49 61.9 664 KT20 R49 64.9 2690 VAAKA EPÄTARKKA R49 67.3 2810 VAAKA EPÄTARKKA R49 67.4 511 KT20 R49 72.9 2810 527 KT20 R49 75.8 557 KT20 R49 76.8 129883 KT20 R49 78.7 217624 KT20 R49 79.9 3110 119180 KT20 R49 80.8 3300 VAAKA EPÄTARKKA R49 83.9 412 KT20 R49 85.3 2700 VAAKA EPÄTARKKA R49 86.2 768 KT20 R50 23.30 2855 683.3 KT20 / TARKKA VAAKA R50 40.00 2791 537.6 KT20 / TARKKA VAAKA R50 50.45 3129 1586.4 KT20 / TARKKA VAAKA R50 58.60 2729 94.7 KT20 / TARKKA VAAKA R50 64.70 2845 360.8 KT20 / TARKKA VAAKA R50 70.65 3050 4543 KT20 / TARKKA VAAKA R50 80.95 2834 156 KT20 / TARKKA VAAKA
HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R50 93.00 2779 183.2 KT20 / TARKKA VAAKA R51 9.75 3009 617.3 9.75 KT20 / TARKKA VAAKA R51 13.85 3087 213793.4 13.85 KT20 / TARKKA VAAKA R51 20.60 2970 9970.7 20.6 KT20 / TARKKA VAAKA R51 40.1 7980.4 KT20 R51 40.15 39791 KT20 R51 45.50 3022 1417.4 KT20 / TARKKA VAAKA R51 62.50 2788 492.5 KT20 / TARKKA VAAKA R51 72.00 3170 1558.5 KT20 / TARKKA VAAKA R51 88.00 2751 176.1 KT20 / TARKKA VAAKA R53 7.10 2790 377.4 KT20 / TARKKA VAAKA R53 13.60 2765 457.2 KT20 / TARKKA VAAKA R53 28.00 2792 427.8 KT20 / TARKKA VAAKA R53 42.50 2766 520.8 KT20 / TARKKA VAAKA R53 47.90 2748 331.3 KT20 / TARKKA VAAKA
LIITE 2. KAIRAREIKÄKUVAAJAT. Reikätunnus kuvan oikeassa yläkulmassa. CLASS = kivilaji Cu_pros = Cu-analyysitulos (%) La_ppm = La-analyysitulos (ppm) DENS_SC_COR = reikäluotauksen gamma-gamma-tiheys, skaalattu, 0.5 m keskiarvo (kg/m 3 ) D_kgm = kairasydännäytteestä mitattu tiheys (kg/m 3 ) SUSC_SI = reikäluotauksen magneettinen suskeptibiliteetti, skaalattu, 0.5 m keskiarvo (SI) NATGAMMA = reikäluotauksen luonnollinen gammasäteily, 0.5 m keskiarvo (pulssia/s) log_cond_msm = reikäluotauksen ominaisvastuksesta laskettu sähkönjohtavuus, logaritminen asteikko, 0.5 m keskiarvo (ms/m)