Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/

Samankaltaiset tiedostot
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

Muut Ilkka Laine projektipäällikkö, Helsinki

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, 1. krs, kokoushuone nro 128. Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 2/2014 1

Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3

Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3, Helsinki. Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Valtuusto Sivu 1 / 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemanseudun osayleiskaava

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Aloite Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kokouspäivämäärä. SIUNTION KUNTA Viranomainen. Tekninen lautakunta TEKNLTK:249 /2010 LÅNGVIKIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Kausala - Kirkonkylä -osayleiskaavan muutos, valtatien 12 liikennejärjestelyt, Tillola, kaavaehdotus

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/

SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginhallitus ote pöytäkirjasta

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/ euroa. kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Ympäristövaikutusten arviointi

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

Tiedostoista löytyy sopimusluonnokset mutta uusia versioita niistä ei tuon jälkeen ole tehty.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö /503/2002. asemakaavan muutos, alue

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tuulissuontien_jatko_2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

LIETO / LITTOINEN / LITTOISTEN LAAJENNUS JA MUUTOKSET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

HANSAS II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) tark

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Östersundomin suunnitteluyksikkö Kansakoulukatu 1, 4. krs, neuvotteluhuone. Jäsenet Mikko Aho puheenjohtaja. Pekka Söyrilä

Transkriptio:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (9) 307 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeesta Östersundomin raideyhteyden osalta HEL 2013-015953 T 11 01 05 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Päätösehdotus päättää antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on asetuksella määritelty eivätkä metro- tai pikaraitiotiet sisälly siihen. Lain 4 :n 2 momentissa annetaan valtion viranomaiselle (ELY-keskukselle) mahdollisuus harkinnanvaraisesti soveltaa menettelyä myös vaikutuksiltaan vastaaviin hankkeisiin, mistä tässä asiassa on kyse. YVA-lain 5 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei kuitenkaan sovelleta lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä YVAlaissa edellytetyllä tavalla ja selvityksessä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa tai joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. toteaa, että Östersundomin raideyhteydet ovat tässä vaiheessa osa Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnitelmakokonaisuutta, eikä varsinaista hanketta ja sen myötä hankevastaavaakaan ole vielä olemassa. Itämetrosta tai pikaraitiotiestä ei ole tehty päätöksiä, eikä niistä ole laadittu yleis- eikä hankesuunnitelmaa. Suunnittelun edistymisestä on sen sijaan useaan otteeseen neuvoteltu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja sille on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 2 (9) toimitettu tähän astisen suunnittelun yhteydessä syntynyt laaja selvitysaineisto. katsoo, että Östersundomin raideyhteyden ympäristövaikutukset tulevat parhaiten arvioiduiksi osana Östersundomin yleiskaavan kaavoitusprosessia, koska raideratkaisu on kiinteä osa maankäytön kokonaisuutta ja koska olennaisimmat vaikutukset syntyvät juuri maankäytön kautta. Erillinen raideyhteyden YVA-menettely mukaisesti olisi suurelta osin peräkkäinen tai parhaassakin tapauksessa rinnakkainen yleiskaavaprosessin kanssa eikä kuitenkaan toisi merkittävää lisäarvoa arvioinnin sisältöön tai vuorovaikutukseen. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että koko raidehanketta ei ole olemassa, ellei maankäytön suunnittelussa valita sellaista maankäytön vaihtoehtoa, joka mahdollistaa raideyhteyden kannattavuuden alueen joukkoliikenneyhteyden järjestämismuotona. Koska suunnitteluun liittyy maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusmenettely laajoine osallistumis- ja kuulemismenettelyineen, täyttää myös vuorovaikutus YVA-lain vaatimukset eikä erilliselle menettelylle ole perusteita. Tälle kannalle ovat päätyneet myös Uudenmaan liitto 29.1.2014 ja Sipoon kunnanhallitus 11.2.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle antamissaan lausunnoissa. Östersundomin raideyhteyden ympäristövaikutukset tulevat yleiskaavan yhteydessä kaikilta olennaisilta osiltaan arvioiduiksi ja selvitykset ja arvioinnit ovat osittain huomattavasti normaalia yleiskaavatarkkuutta yksityiskohtaisempia. Valmisteluaineistoa on päivitetty kaavaprosessin kuluessa ja se on ollut julkisesti saatavilla hankkeen nettisivuilta. Erillinen raideyhteyden YVA-menettely ei näin ollen ole lain mukaan tarpeellista eikä resurssien käytön kannalta perusteltua. Tähän astiset selvitykset ja Östersundomin yleiskaavan valmisteluprosessi Raideratkaisuja on kaavaluonnosvaiheessa selvitetty erillisselvityksillä, joiden tuloksia oli yleispiirteisesti tiivistetty nähtävillä olleen kaavaluonnoksen selostukseen. Itämetron esiselvityksessä sekä Östersundomin pikaraitiotie-esiselvityksessä oli kummassakin tarkasteltu useaa eri vaihtoehtoa. Selvityksiin sisältyi myös vaikutusten arviointia. Erillisselvitykset kuuluivat kaavaluonnoksen aineistoon ja olivat saatavilla muun muassa Östersundomin yleiskaavan omilla nettisivuilla alustavan luonnoksen ollessa nähtävillä keväällä 2011. Liikenneselvityksiin kuuluivat: Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset, tiivistelmä Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys Itämetron esiselvitys

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 3 (9) Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu Östersundomin yleiskaava-alueen joukkoliikenneselvitys, luonnos Östersundomin alueen liikenteen nykytilaselvitys Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys Majvikin metron esiselvitys Helsinki-Porvoo-kehyssuunnitelma, liikennejärjestelmäselvitys Yleiskaava ja raidehanke Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen laadittiin saadun palautteen perusteella viisi erilaista kaavaluonnosta, joista tehtiin liikennejärjestelmävertailu. Tässä vaiheessa kaikki suunnittelussa esillä olleet raide- ja maankäyttövaihtoehdot tehtyine arviointeineen koottiin erillisiksi luonnosvaihtoehtojen arviointi ja vertailu -raporteiksi. Tehtyyn vertailuun perustuen luottamushenkilöille ja Östersundom-toimikunnalle esitettiin vaihtoehtoa B tulevan kaavaehdotuksen pohjaksi kevättalvella 2012. Vaihtoehdot ja arviointi- ja vertailuraportit laitettiin kaavahankkeen nettisivuille. Kaavaehdotus päätettiin laatia vaihtoehdon B pohjalta. Kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projekti on 1.11.2013 toimittanut yleiskaavaprosessin raideselvitykset sähköisessä muodossa ELY-keskukselle. Täydennettyyn aineistoon sisältyi myös vertailu Östersundomin yleiskaavavalmistelun raidesuunnitelmien vaikutusten arvioinnista suhteessa YVA-lain vaatimuksiin. Kaupungilla ei ole muuta täydennettävää selvitysaineistoihin tähänastisen prosessin osalta. Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelu jatkuu, ja tavoitteena on asettaa yleiskaavaehdotus nähtäville vuoden 2014 aikana. Nähtäville asetettavaan aineistoon tulee sisältymään vaihtoehtoisten raideratkaisujen tarkastelu ja yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. Kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyy asianmukainen vuorovaikutus ja viestintä. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta ehdotusvaiheessa kaavaratkaisuista ja koko valmisteluaineistosta. Erillisen YVA-menettelyn tarpeesta päättäminen on ennenaikaista, kun kaavaprosessi on kesken. Sen sijaan on syytä huolehtia yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa siitä, että yleiskaavan valmisteluprosessi, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus kaikilta osin myös jatkossa täyttävät myös YVA-lain vaatimukset. Kuten edellä on todettu, tässä vaiheessa raideliikenteestä tehdyt suunnitelmat ovat osa Östersundomin yleiskaavan suunnitelmakokonaisuutta eikä varsinaista hanketta ole olemassa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 4 (9) Östersundom -toimikunnan kannanotot Esittelijän perustelut Yleiskaavaehdotuksen pohjaksi hyväksytyn yleiskaavaluonnoksen joukkoliikennejärjestelmä perustui metron jatkamiseen Mellunmäestä Majvikiin, sen liityntäbussilinjastoon sekä varautumiseen pikaraitiolinjoihin. Kaavaluonnoksessa on esitetty maankäytön kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä yhdyskuntarakenteen laajennuksen että sitä palvelevan raidejärjestelmän. Alueen uusi, merkittävä maankäyttö edellyttää riittävän kuljetuskapasiteetin ja palvelutason tarjoavaa raidejärjestelmää. Raiteet palvelevat maankäyttöä, mutta myös vähentävät liikenteen aiheuttamaa ekologista kuormitusta ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen niin, että raideyhteydet jätettäisiin toteuttamatta, aiheuttaisi auto- ja bussiliikenteen merkittävän ruuhkautumisen ja lisäisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Östersundomin yleiskaavaluonnoksissa on esitetty metrolinja Mellunmäestä Majvikiin asti sekä siitä eteenpäin Sipoon Söderkullaa kohti suuntautuva raideyhteystarve. Sipoon kunta on omissa suunnitelmissaan esittänyt metron jatkamista Majvikista Söderkullaan suunniteltuun uuteen Sibbesborgin kaupunginosaan. Ratahankkeesta valmistui esiselvitys v. 2013. Itämetron tai muiden itäsuunnan raidejärjestelyjen YVA-lain mukaista arviointimenettelyä harkittaessa on tärkeää määrittää, missä laajuudessa raidehanketta tarkastellaan. Östersundomin yhteisen yleiskaavan laadinnasta vastaava Östersundom-toimikunta on ELY-keskukselle 14.4.2011 antamassaan vastineessa esittänyt, että kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi ELYkeskus ei tuolloin riittämättömien aineistojen perusteella vielä tekisi päätöstä raide-yva:n tarpeellisuudesta. Toimikunta on kaavoituksen edistyessä raportoinut suunnittelutilanteesta ja tehdyistä selvityksistä (kirje 9.2.2012) sekä toimittanut aineistoa ELY-keskukselle keväällä 2012. Toimikunta on lisäksi 7.5.2012 antanut ELY:lle lausunnon, jossa painotetaan raideliikenneratkaisujen olevan osa kaavoituksen kokonaisuutta. Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Helsingin kaupunginhallituksen lausuntoa Östersundomin raideyhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta 31.1.2014 mennessä. Asiassa on hankittu kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen lausunnot, jotka päätyvät arviossaan eri lopputulokseen arvioinnin tarpeellisuudesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että riittävät vaikutusarvioinnit ja osallistuminen on osin jo tehty ja voidaan myöhemmin täsmentää puuttuvilta osin Östersundomin yhteiseen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 5 (9) yleiskaavaprosessiin liittyen eikä erillistä ympäristövaikutusten arviointia tarvita. Ympäristökeskus puolestaan päätyy sille kannalle, että erillinen menettely on tarpeen hankkeen erityisesti luontoon ja Natura 2000-verkoston alueisiin kohdistuvien vaikutusten vuoksi ja siksi, ettei raideliikennevaihtoehdoista olisi YVA-laissa tarkoitetulla tavalla kuultu eri osapuolia. Asiaa on käsitelty aiemmin mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston nk. kuukausipalaverissa ja kaupungin käsityksen mukaan tuolloin on vallinnut yhteisymmärrys siitä, ettei erillismenettelyyn ole tarvetta. Uudenmaan liitto on niin ikään antanut ELY-keskukselle asiasta oman lausuntonsa 29.1.2014, jossa erillistä menettelyä ei pidetä tarpeellisena. Samalle kannalle on päätynyt myös Sipoon kunnanhallitus 11.2.2014 antamassaan lausunnossa. Vantaan kaupunginhallitus käsittelee asiaa 17.3.2014. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto ilmenee päätöshistoriasta ja ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton lausunnot ovat esityksen liitteenä. Esittelijän ehdotus on kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon perustuva. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntopyyntö 2 Östersundomin yleiskaavan raideyhteyden vaikutusten arviointi 2009-2013 (3.2.2014) 3 Ympäristökeskuksen lausunto kaupunginhallitukselle Östersundomin raideyhteyshankkeen YVA- menettelyn tarpeesta 4 Uudenmaan liiton lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Östersundomin raide-hanke Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto 4.2.2014 HEL 2013-015953 T 11 01 05 Lausuntopyyntö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 6 (9) Tiivistelmä YVA ja kaavan vaikutusten arviointi Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Helsingin kaupunginhallituksen lausuntoa Östersundomin raideyhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta 31.1.2014 mennessä. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 21.1.2014 mennessä. Hallintokeskus on myöntänyt viraston lausunnolle lisäaikaa 7.2.2014 saakka. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että Östersundomin raideyhteyden ympäristövaikutukset on tarkoituksenmukaista arvioida osana Östersundomin yleiskaavan vaikutuksia ja kaavoitusprosessia, koska raideratkaisu on kiinteä osa maankäytön kokonaisuutta ja olennaisimmat vaikutukset syntyvät maankäytön kautta. Erillinen raideyhteyden YVA-menettely olisi suurelta osin päällekkäinen yleiskaavaprosessin kanssa eikä toisi merkittävää lisäarvoa arvioinnin sisältöön tai vuorovaikutukseen. Östersundomin yleiskaavan valmistelu jatkuu, ja tavoitteena on asettaa yleiskaavaehdotus nähtäville vuoden 2014 aikana. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että erillisen YVA-menettelyn sijasta huolehditaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa siitä, että yleiskaavan valmisteluprosessi, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus täyttävät myös YVA-lain vaatimukset. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 5 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksessä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa tai joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Östersundomin raideyhteyden ympäristövaikutukset on tarkoituksenmukaista arvioida osana Östersundomin yleiskaavan vaikutuksia ja kaavoitusprosessia, koska raideratkaisu on kiinteä osa maankäytön kokonaisuutta ja olennaisimmat vaikutukset syntyvät maankäytön kautta. Yleiskaavatyössä tulevat kaikki tällä suunnittelutasolla olennaiset vaikutukset arvioitua, ja selvitykset ja arvioinnit ovat osittain huomattavasti yleiskaavatarkkuutta yksityiskohtaisempia. Valmisteluaineistoa on päivitetty kaavaprosessin kuluessa ja se on ollut julkisesti saatavilla hankkeen nettisivuilta. Erillinen raideyhteyden YVA-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 7 (9) menettely olisi suurelta osin päällekkäinen yleiskaavaprosessin kanssa eikä toisi merkittävää lisäarvoa arvioinnin sisältöön tai vuorovaikutukseen. Saavutettavaan hyötyyn nähden erillinen YVAmenettely ei näin ollen ole resurssien käytön kannalta perusteltua. Östersundomin yleiskaavan valmisteluaineistot ja -prosessi Östersundomin raideyhteysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on selvitetty Östersundomin yleiskaavan valmistelussa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menettelyin, joihin on kuulunut myös laaja vuorovaikutus osallisten kanssa. Suunnittelun tarkkuus on vastannut yleiskaavoituksen tarpeita. Raideratkaisuja on kaavaluonnosvaiheessa selvitetty erillisselvityksillä, joiden tuloksia oli yleispiirteisesti tiivistetty nähtävillä olleen kaavaluonnoksen selostukseen. Itämetron esiselvityksessä sekä Östersundomin pikaraitiotie-esiselvityksessä oli kummassakin tarkasteltu useaa eri vaihtoehtoa. Selvityksiin sisältyi myös vaikutusten arviointia. Erillisselvitykset kuuluivat kaavaluonnoksen nähtävänäoloaineistoon ja olivat saatavilla muun muassa Östersundomin yleiskaavan omilla nettisivuilla alustavan luonnoksen ollessa nähtävillä keväällä 2011. Nähtävänäoloaineiston liikenneselvityksiin kuuluivat: Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset, tiivistelmä Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys Itämetron esiselvitys Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu Östersundomin yleiskaava-alueen joukkoliikenneselvitys, luonnos Östersundomin alueen liikenteen nykytilaselvitys Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys Majvikin metron esiselvitys Helsinki-Porvoo-kehyssuunnitelma, liikennejärjestelmäselvitys Luonnoksen nähtävänäolon jälkeen laadittiin saadun palautteen perusteella viisi erilaista kaavaluonnosta, joista tehtiin liikennejärjestelmävertailu. Tässä vaiheessa kaikki suunnittelussa esillä olleet raide- ja maankäyttövaihtoehdot tehtyine arviointeineen koottiin erillisiksi luonnosvaihtoehtojen arviointi ja vertailu -raporteiksi. Tehtyyn vertailuun perustuen luottamusmiehille ja Östersundom toimikunnalle esitettiin vaihtoehtoa B tulevan kaavaehdotuksen pohjaksi kevättalvella 2012. Vaihtoehdot ja arviointi- ja vertailuraportit laitettiin kaavahankkeen nettisivuille. Kaavaehdotus päätettiin laatia vaihtoehdon B pohjalta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 8 (9) Yleiskaava ja raidehanke Kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projekti on 1.11.2013 toimittanut yleiskaavaprosessin raideselvitykset sähköisessä muodossa ELY-keskukselle. Täydennettyyn aineistoon sisältyi myös vertailu Östersundomin yleiskaavavalmistelun raidesuunnitelmien vaikutusten arvioinnista suhteessa YVA-lain vaatimuksiin. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole muuta täydennettävää selvitysaineistoihin tähänastisen prosessin osalta. Östersundomin yleiskaavan valmistelu jatkuu, ja tavoitteena on asettaa yleiskaavaehdotus nähtäville vuoden 2014 aikana. Nähtäville pantavaan aineistoon tulee sisältymään vaihtoehtoisten raideratkaisujen tarkastelu ja yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. Kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyy asianmukainen vuorovaikutus ja viestintä. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta ehdotusvaiheessa kaavaratkaisuista ja koko valmisteluaineistosta. YVA-menettelyn tarpeesta päättäminen on ennenaikaista, kun kaavaprosessi on kesken. Erillisen YVA-menettelyn sijasta on syytä huolehtia yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa siitä, että yleiskaavan valmisteluprosessi, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus täyttävät myös YVA-lain vaatimukset. Itämetrosta tai pikaraitiotiestä ei ole tehty päätöksiä, eikä niistä ole laadittu yleis- eikä hankesuunnitelmaa. Östersundomin raideyhteydet ovat tässä vaiheessa osa Östersundomin yleiskaavan suunnitelmakokonaisuutta, eikä varsinaista hanketta ole olemassa. Yleiskaavaehdotuksen pohjaksi hyväksytyn yleiskaavaluonnoksen joukkoliikennejärjestelmä perustui metron jatkamiseen Mellunmäestä Majvikiin, sen liityntäbussilinjastoon sekä varautumiseen pikaraitiolinjoihin. Kaavaluonnoksessa on esitetty maankäytön kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä yhdyskuntarakenteen laajennuksen että sitä palvelevan raidejärjestelmän. Alueen uusi, merkittävä maankäyttö edellyttää riittävän kuljetuskapasiteetin ja palvelutason tarjoavaa raidejärjestelmää. Raiteet palvelevat maankäyttöä, mutta myös vähentävät liikenteen aiheuttamaa ekologista kuormitusta ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen niin, että raideyhteydet jätettäisiin toteuttamatta, aiheuttaisi auto- ja bussiliikenteen merkittävän ruuhkautumisen ja lisäisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Östersundomin yleiskaavaluonnoksissa on esitetty metrolinja Mellunmäestä Majvikiin asti sekä siitä eteenpäin Sipoon Söderkullaa kohti suuntautuva raideyhteystarve. Sipoon kunta on omissa suunnitelmissaan esittänyt metron jatkamista Majvikista Söderkullaan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 9 (9) Östersundom -toimikunnan kannanotot suunniteltuun uuteen Sibbesborgin kaupunginosaan. Ratahankkeesta valmistui esiselvitys v. 2013. Itämetron tai muiden itäsuunnan raidejärjestelyjen YVA-lain mukaista arviointimenettelyä harkittaessa on tärkeää määrittää, missä laajuudessa raidehanketta tarkastellaan. Östersundomin yleiskaavan laadinnasta vastaava Östersundomtoimikunta on neuvotellut ELY-keskuksen kanssa raide-yva:n tarpeesta useaan otteeseen. ELY-keskukselle 14.4.2011 antamassaan vastineessa toimikunta esitti, että kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi ELY-keskus ei tuolloin riittämättömien aineistojen perusteella tekisi päätöstä raide-yva:n tarpeellisuudesta. Toimikunta on kaavoituksen edistyessä raportoinut suunnittelutilanteesta ja tehdyistä selvityksistä (kirje 9.2.2012) sekä toimittanut aineistoa ELY-keskukselle keväällä 2012. Toimikunta on 7.5.2012 antanut ELY:lle lausunnon, jossa painotetaan raideliikenneratkaisujen olevan osa kaavoituksen kokonaisuutta, ja niiden rooli tässä vaiheessa on enemmän kaavoituksellinen kuin erillishankkeen rooli. Lisätiedot Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: 310 37374 teija.patrikka(a)hel.fi