Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22500344-034 tiedoksi: reijo.yrjola@espoo.fi 3129 PUUTARHURIN PÄIVÄKOTI, PUUTARHURINTIE 1, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Puutarhurin päiväkoti on helmikuussa 1988 käyttöön otettu päiväkotirakennus, jossa on tiloja kahdessa tasossa. Pohjakerros on betonirakenteinen ja ensimmäinen kerros puurunkoinen. Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia betonirakenteita. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennuksessa ei ole suoritettu suurempia korjaustöitä tai peruskorjausta. Käyttäjäpalaute on kirjattu 3.10.2017 sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Tilat koetaan ahtaiksi ja ilmanvaihto riittämättömäksi. Tiloissa on ajoittain havaittu myös voimakasta viemärinhajua. Kuusi työntekijää kokee oireilua tiloissa. Rakennuksessa on noin 70 lasta ja 14 työntekijää. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen 5.4.2018. Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin 5.-16.4.2018. Katsastuksessa oli mukana päiväkodin johtaja Jaana Tiempo ja kiinteistönhoitaja Jouni Pöntynen/Palmia (osan aikaa). 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on salaojat. Tarkastuskaivon kansia ei saatu avattua tarkastusta varten. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on pääosin mukulakivetys, eikä kasvillisuutta ole lähellä rakennusta. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista sadevesikaivoihin. Sokkelin ulkopuolella havaittiin paikoin vedeneriste (patolevy). 1 (21) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
- Rakennus sijaitsee rinteessä. Yläpihalla (pohjoisen puolella) asfaltoitu piha on tasainen/kaataa lievästi rakennukseen päin. Asfaltin ja sokkelin välistä voi päästä kosteutta rakenteeseen. Kuvat 1, 2. Rakennuksen yläpihan puolella liikuntasalin kohdalla asfaltoitu maa viettää loivasti rakennukseen päin. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin kosteusjälkiä (kuvat 3-4). Sadevesi roiskuu laatoitetulta/asfalttipihalta sokkelin alaosaan. Lännen puoleisella seinustalla kosteusjälki on ikkunan alapuolella. Vesipeltien tiiveys tulee ko. kohdassa tarkastaa/korjata. 2 (21) Kuvat 3, 4. Paikoin betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä. Kuva vasemmalla tilan 029 ikkunan alapuolta. Oikealla kuva alapihan puolella (tilan 011 kohdalla), jossa valesokkelirakenne.
1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjat. Alkuperäisten leikkauskuvien mukaan betonilaatan alla on lämmöneriste (EPS). Viitteitä kapillaarisesta kosteudennoususta ei lattiapinnoilla havaittu. Lattiapinnoilla ei havaittu kohonneita kosteuslukemia lukuun ottamatta tilaa 025 (vesileikki), johon oli vuodenvaihteessa päässyt vettä viereisestä IV-konehuoneesta. Rakenteet oli päiväkodin johtajan mukaan kuivatettu ja pinnat uusittu tilassa. Lattiapinnalla havaittiin tilassa noin metrin matkalla IV-konehuoneen vastaisesta seinästä kohonneita pintakosteuslukemia (pka 85-95, vertailupinnalla pka 60-70). Suositellaan tarkastamaan lattiapinnoitteen alapuolisen rakenteen suhteellinen kosteus ns. viiltomittausmenetelmällä tilassa 025. Kuvat 5, 6. Alkuperäiset leikkauskuvat A-A ja B-B. 3 (21)
Kuva 7. Alkuperäinen leikkauskuva E-E. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat pohjakerroksessa teräsbetonia ja 1. kerroksessa puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 1.7 Välipohjat, yläpohjat - Välipohjat ovat ontelolaattaa, yläpohjat ovat puurakenteiset. Katto on monimuotoinen ja vesikatolla on ollut vuotoja. - Rakennuksen keskellä on torni, jonka kunnostustyö oli katselmointihetkellä saatu juuri päätökseen. Korjaustyöalue oli edelleen huputettuna, eikä torniosaa katselmoinnin yhteydessä tarkastettu. Kuvat 8, 9. Tilan 110 (kotikeittiö) katossa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä liesituulettimen poistoilmakanavan lähettyvillä. Tarkastettaessa pintarakenteiden kosteutta, teki mittapää reiän väliseinärakenteeseen. Kipsilevy oli kohdassa pehmennyt ja pahvissa oli nähtävissä mikrobikasvustoa. 4 (21)
- Katossa havaittiin tilassa 110 (kotikeittiö) kosteuden aiheuttamia jälkiä liesituulettimen poistoilmakanavan lähellä. Myös väliseinärakenne oli kastunut ja levyt vaurioituneet. Todennäköisesti vesi pääsee rakenteeseen poistoilmakanavan läpiviennin epätiiviyskohtien kautta vesikatolta. - Paikoin pohjakerroksen alakattolevyissä havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Käytävällä 030 avattiin alakattolevy ja ontelolaatan saumoissa havaittiin ko. kohdalla vanhoja valumajälkiä (Kuva 11). Ontelolaatta oli kuiva pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa. Alakaton yläpuolella oli tällä kohtaa myös viemäriputki, joka saumakohdissa havaittiin valumajälkiä (Kuva 12). Henkilökunnan mukaan tiloissa on ajoittain voimakas viemärinhaju. Viemäriputken tiiveys tulee tarkastaa/korjata. Myös veistohuoneessa 023 havaittiin alakattolevyssä vanha kosteusjälki. Vaurioituneet alakattolevyt tulee tiloista 023 ja 030 uusia. - Sähkökeskuksissa läpiviennit oli tiivistämättä (Kuvat 14-15). Kuvat 10, 11, 12. Käytävällä 030 kodinhoitohuoneen edustalla havaittiin alakattolevyssä kosteusjälkiä. Levyn yläpuolella ontelolaatan saumakohdissa oli valumaa, mutta ontelolaatta oli kuiva pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa. Viemäriputken saumakohdissa valumajälkiä. 5 (21)
Kuva 13. Veistohuoneessa 023 alakattolevyssä paikallinen kosteusjälki. Kuvat 14, 15. Sähköläpiviennit tiivistämättä 1. kerroksen sekä pohjakerroksen käytävällä olevissa sähkökeskuksissa. 6 (21) 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Pohjakerroksessa on alapihan puolella ja ensimmäisessä kerroksessa yläpihan puolella on valesokkelirakenne, jossa ulkoseinän puurunko alkaa paikoin ulkopuolisen maanpinnan tason alapuolelta. Sokkelissa havaittiin paikoin myös alapihan puolella kosteusjälkiä, jolloin kosteus voi siirtyä puurunkoisen ulkoseinän alaosaan. Suositellaan tarkastamaan ulkoseinän alaosan kunto muutamasta tilasta pohjakerroksessa (esim. 001, 011, 016) sekä ensimmäisessä kerroksessa (esim. 107, 122).
- Ulkoseinän sisäkuoressa havaittiin paikoin levyseinissä halkeilua (kuvat 16-17). Epäpuhtaudet voivat päästä halkeamien ja mahdollisten muiden epätiiviyskohtien kautta sisäilmaan. Seinän ja katonrajasta sekä pistorasioista havaittiin paikoin ilmavirtausta sisään päin, mutta tässä ei havaittu poikkeavia hajuja. Kuvat 16, 17. Kuraeteisessä 107 ulkoseinän ja katonrajassa halkeama, jonka lähistöllä ilmavuotojen aiheuttamia jälkiä (vas). Tilassa 114 (oik) havaittiin ulkoseinässä halkeamia. Kuvat 18, 19. Roolivaatevarastossa 019 havaittiin maanvastaisessa ulkoseinässä kosteutta ja kosteuden aiheuttamia jälkiä viemäriputken ympärillä (vas). Julkisivulaudoituksen alaosissa paikoin vaurioita. Maalipinta kunnossa (oik). 7 (21)
- Roolivaatevaraston 019 maanvastaisessa seinässä havaittiin viemäriläpiviennin ympärillä kosteusjälkiä ja seinä oli kostea pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa (Kuva 18). Yläpihan puolella oli vuonna 2000 korjattu salaojia ja seinää tiivistetty. Edelleen viemäriläpiviennin kohdalla on epätiiveyttä ja kosteus pääsee rakenteeseen. Suositellaan korjaamaan viemäriläpiviennin tiivistys ulkopuolelta kosteuden pääsyn estämiseksi rakenteeseen. Korjaustyö edellyttää maankaivuuta tilan 019 kohdalta. - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu. Laudoituksen alaosissa havaittiin paikoin vaurioita. Maalipinta oli kunnossa (Kuva 19). 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat puukarmisia MSE-ikkunoita, joissa havaittiin paikoin kosteusjälkiä. Ikkunoiden tiivistyksiä tulee parantaa. Mikäli vaurioituneet ikkunat halutaan kunnostaa, tulee kunnostustyö aloittaa pikaisesti. - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Muiden vesipeltien kallistukset ovat riittämättömät. Mm. yläpihan puolella salin seinustan vesipelti kaataa seinään päin. Kuvat 20, 21, 22. Ikkunat ovat alkuperäisiä, puukarmisia MSE- tai eristyslasisia ikkunoita. Tiloissa 101 ja 114 sekä liikuntasalin 018 alakarmissa havaittiin kosteusjälkiä. 8 (21)
Kuva 23. Vesipeltien kallistus on riittämätön mm. liikuntasalin seinustalla 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä teräsrunkoisia. Henkilökunnan ovesta havaittiin vetoa ja ulko-ovien tiivisteet tulisi uusia. 1.11 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on monimuotoinen pulpettikatto, jonka katteena on betonitiili. Katteen kuntoa ei päästy tarkastamaan katolla olleen lumipeitteen vuoksi. - Rakennuksessa oli katselmuskäynnin aikana käynnissä torniosan kunnostus, joka oli alkanut vuoden alussa. Kuva 24. Vesikatteena on betonitiili. Vesikaton kuntoa ei päästy tarkastamaan katolla olleen lumipeitteen vuoksi. 9 (21)
1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla ja valaisinten päällä havaittu paikoin runsaasti pölyä (Kuvat 25-26). Kuvat 25, 26. Kaappien ja valaisinten päällä havaittiin runsaasti pölyä. Kuvat ryhmähuoneesta 102 (vas) ja toimistosta 122. 1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.14 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä 10 (21) - Vesikatolla tilan 110 poistoilmakanavan läpiviennin tarkastus ja tarvittaessa tiivistäminen. Vaurioituneet rakennusmateriaalit (mm. sisäkatto- ja väliseinälevyt, mahdollisesti myös eristeet) tulee tilassa 110 vesivahinkoalueella uusia. - Käytävällä 030 alakaton yläpuolella olevan viemäriputken tiiveys tulee tarkastaa ja tarvittaessa korjata. - Ikkunoiden tiivistysten parantaminen. Vaurioituneiden ikkunoiden (mm. tiloissa 018, 101, 114) kunnostus pikaisesti, mikäli näitä ei haluta uusia. - Sähkökeskuksissa olevien sähköläpivientien tiivistäminen alapohja/välipohjarakenteeseen.
- Alakattolevyjen, joissa kosteusjälkiä, uusiminen. Näitä havaittiin tiloissa 023 ja 030. - Liikuntasalin maanvastaisen ulkoseinän ja asfaltin liitos (yläpihan puolella) suositellaan täyttämään bitumilla kosteuden pääsyn estämiseksi rakenteeseen. - Tilan 029 ikkunan vesipellin tiiveys tulee tarkastaa/korjata. - Suositellaan tarkastamaan ulkoseinän alaosan kunto muutamasta tilasta pohjakerroksessa (esim. 001, 011, 016) sekä ensimmäisessä kerroksessa (esim. 107, 122) rakenneavauksista. - Suositellaan tarkastamaan lattiapinnoitteen alapuolisen rakenteen suhteellinen kosteus ns. viiltomittausmenetelmällä tilassa 025. - Suositellaan korjaamaan viemäriläpiviennin tiivistys ulkopuolelta kosteuden pääsyn estämiseksi rakenteeseen. Korjaustyö edellyttää maankaivuuta tilan 019 kohdalta. - Vesipeltien kallistusten korjaus (mm. liikuntasalin ulkoseinän alaosassa) - Ulko-ovien tiivisteet tulisi uusia - Yläpölyjen puhdistus säännöllisesti. 11 (21)
2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 11 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 001, 012, 101 ja liikuntatila 018. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2.1-2.4. - Taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen käyttäjämäärät, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1986 ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: Tila Ryhmähuone 001 (mustikkasuut) Ryhmähuone 012 (vattumadot) Suurin käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v. 1986 Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm 21 +70/-70 dm 3 /s 399-1287 21 +60/-60 dm 3 /s 401-1338 Liikuntatila 018 - +140/-135 dm 3 /s 405-1673 Ryhmähuone 101 (kissanmintut) 26 +70/-70 dm 3 /s 400-1266 - Ryhmähuoneissa hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan klo 12-14 päiväunien aikana, jolloin ryhmähuoneissa hiilidioksidipitoisuus kohosi tasolle 1000-1300 ppm. Liikuntatilassa 018 hiilidioksidipitoisuus pysytteli seurantajakson ajan pääosin alle 900 ppm, mutta yhtenä päivänä hiilidioksidipitoisuus oli hetkellisesti yli 1550 ppm. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ylittyi liikuntatilassa 018 yhtenä päivänä (13.4.18), jolloin pitoisuus oli noin kymmenen minuutin ajan (klo 9.30-9.40) 1550-1673 ppm. Muissa mitatuissa tiloissa toimenpideraja ei ylittynyt. - Mitattujen ryhmähuoneiden vuonna 1986 suunniteltu ilmanvaihto on puutteellista tilojen nykyisiin käyttäjämääriin verrattuna; suunnitellulla ilmanvaihdolla tilojen tuloilmavirta on 2,7-3,3 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan tuloilmaa(ulkoilmaa) tulisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. 12 (21)
2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 11 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 001, 012, 101 ja liikuntatila 018. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.4. Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila klo 8.00-17.00, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % 001 20,5-26,8 17-39 012 19,5-24,1 19-36 018 19,6-21,6 20-42 101 22,2-25,4 16-33 - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella 20 26 C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat pääosin toimenpiderajojen mukaisia. Tilassa 012 lämpötila oli aamuisin ennen klo 8.30 alle 20ºC. Liikuntatilassa 018 lämpötila oli alhaisin ja lämpötila pysytteli alle 20ºC ennen klo 9 aamulla. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä 16-42 % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 2.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Mitattujen ryhmähuoneiden suunniteltu ilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmalla käyttäjämäärällä esim. päiväunien aikana Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Ilmanvaihdon riittävyyttä voidaan parantaa välttämällä koko hoitoryhmän kokoontumista yhteen tilaan. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuutta tehostaa ilmanvaihtoa. Nykyisen ilmanvaihdon mittaaminen ei kuulunut katsastuskäyntiin. Nykyinen ilmanvaihto ei kuitenkaan voi olla paljon suunniteltua suurempi, koska kanavat ja päätelaitteet ovat vuonna 1986 suunnitellun ilmanvaihdon mukaisia. - Liikuntatilassa 018 ja ryhmähuoneessa 012 olisi suositeltavaa pyrkiä nostamaan sisäilman lämpötilaa aamuisin. 13 (21)
2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Suositellaan harkittavaksi sitä, että jatkossa hoitoryhmät ei nuku päiväunia yhdessä tilassa vaan kukin hoitoryhmä hajautetaan esim. kahteen tilaan. - Nykyisen ilmanvaihdon ilmavirtoja pyritään lisäämään. - Em. toimenpide-ehdotusten tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden. - Liikuntatilassa 018 ja ryhmähuoneessa 012 suositellaan säätämään pattereita siten, että lämpötila ei laskisi päiväkodin käyttöaikoina alle 20ºC. 14 (21)
3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Ilmanvaihtokone TK1/PK1.1 - Ilmanvaihtokone TK1/PK1.1 (tuloja poistoilmakone) palvelee koko päiväkotia. - Kone on alkuperäinen ja otettu käyttöön v. 1988, jolloin suunnitellut ilmavirrat olivat +2,0/-1,2 m 3 /s täydellä teholla ja +1,0/-0,6 m 3 /s puolella teholla. - Kone sijaitsee pohjakerroksen IVkonehuoneessa 024, jonka seinissä ja katossa on reunoiltaan pinnoittamattomia mineraalivillalevyjä. Kuva 27. Ilmanvaihtokone TK1/PK1.1. - Kone on 2-nopeuksinen. Käyntiaikoja selattiin IV-konehuoneessa olevasta säätöyksiköstä; täyden tehon käyntiajaksi oli säädetty ma-pe klo 4-19, koneen toiminnasta muina aikoina ei saatu varmuutta. Toimintaselostuksen mukaan koneessa on ulkoilman pakkasraja, jolloin puhaltimien pyörimisnopeus vaihtuu ulkoilman lämpötilan mukaan (ko. lämpötila ei ole tiedossa). - Ulkoilmasäleikkö sijaitsee pihatasolla noin 3 metrin korkeudella maasta. Säleikössä on vinot säleet ja teräsverkko. Säleikön sisällä oli jokin pelti, joka piti kovaa ääntä. Ulkoilmasäleiköstä ilma menee ulkoilmakanavaan ja ulkoilmakammioon, joka on viemäröity. Vuoden 2018 alussa lunta tai vettä oli kulkeutunut ulkoilmakanavaan ja -kammioon. Koneen sisältä vesi valui IV-konehuoneen lattialle. - Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen pussisuodatin, jonka suodatinkehyksistä yksi oli tiivis, yhdessä oli vähäistä vuotoa suodattimen ohi ja yhdessä oli paljon vuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä vuotoa suodattimen ohi. Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi helmikuussa 2018. - Tuloilmasuodattimen jälkeen olevien konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmasuodatinosassa kotelon pohjalla oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Kotelon sisäpinnat ovat peltiä. Tuloilmasuodattimen jälkeisillä sisäpinnoilla ei ollut näkyvää mineraalivillaa. - Koneessa on sähkölämmityspatteri ja pyörivä lämmöntalteenottolaite. Koneessa ei ole jäähdytyspatteria. - Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat olivat ehjiä. Tuloilmapuhaltimen hihnassa ilmeni löysyyttä, hihnassa olisi kiristämisen varaa. - Konekotelon luukkujen lukituksia oli rikki ainakin tuloilmasuodattimen ja tuloilmapuhaltimen kohdalla. 15 (21)
Kuvat 28, 29. Pihatasolla oleva ulkoilmasäleikkö, jonka takana oleva irtonaiselta vaikuttava pelti piti kovaa ääntä. Säleikön kautta pääsi alkuvuodesta 2018 lunta tai vettä ilmanvaihtokoneen TK1/PK1.1 ulkoilmakanavaan ja ulkoilmakammioon. Ulkoilmaa ylhäältä ulkoilmakammioon Veden poistoputki Kuvat 30, 31, 32. Ulkoilmakanava tulee ulkoilmakammioon ylhäältä. Ulkoilmakammion pohja on viemäröity veden poistoputkella. Ulkoa koneeseen tullut vesi valui IV-konehuoneen lattialle poistoputkesta ja/tai konekotelon rakojen kautta. Veden poistoputki 16 (21)
Kuva 33. Kuivuneita vesijälkiä oli konekotelon ulkopinnassa tuloilmasuodattimen ja tuloilmapuhaltimien kohdalla sekä IVkonehuoneen lattialla koneen vieressä. Vesijälkien perusteella koneen sisältä on tullut lattialle aiemminkin ennen vuotta 2018. Ulkoilmakammion veden poistoputki kiertää konehuoneen seinien vieressä. Veden poistoputki Kuva 34. Ulkoilmakammion veden poistoputken pää ei ole IV-konehuoneen lattiakaivossa. Putken pää on lattiakaivon yläpuolella noin 40 cm korkeudella lattiasta. Veden poistoputken pää Lattiakaivo Kuva 35. Konekotelon luukkujen lukituksia oli rikki. Kuvassa on luukku tuloilmapuhaltimen kohdalla. Luukun kahta kiinteää vääntönuppia ei ole ja lukitusten telki (kieli) ei pysy vastakappaleen sisällä. Ei vääntönuppia Ei vääntönuppia 17 (21)
3.2 Tuloilman päätelaitteet, tuloilmakanavan pölykertymä - Tiloissa 011 ja 102 havainnoitiin tuloilman päätelaitteiden sisäosia. Päätelaitteiden sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Tällä hetkellä äänenvaimennusmateriaalina on muovimateriaali (Dacron tms.). Alun perin äänenvaimennusmateriaalina on todennäköisesti ollut mineraalivilla. - Tiloissa 001, 011 ja 102 arvioitiin aistinvaraisesti, että tuloilmalaitteista tulee tuloilmaa tiloihin kohtalaisesti. - Tilassa 102 todettiin lisäksi, että päätelaitteen takana olevan tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymäarvio oli vähäinen, alle 1 g/m 2. Kuvat 36, 37, 38, 39. Ylhäällä tuloilman päätelaite tilassa 102. Päätelaitteen äänenvaimennuksena on muovimateriaali (Dacron tms.) Oikealla tilan 102 pyöreän tuloilmakanavan sisäpintaa säätöpellin takana, kanavan pölykertymä oli vähäinen. 18 (21)
3.3 Erillispoistot - Keittiön 115 huippuimuri on PK1.2. - WC-tilojen huippuimuri on PK1.3. - Tilassa 110 (kotikeittiö) on liesituuletin, jota ei käytetä. Liesituuletin todettiin toimivaksi, poistoilma johdetaan vesikatolle. - Tilaan 118 (tuulikaappi) on sijoitettu keittiön kylmälaitteiden jäähdytyskompressorit, joiden ylilämmön poistamiseksi on asennettu huippuimuri PK2. 3.4 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 11 vuorokauden ajan. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 4.1-4.5. - Rakennus oli huomattavan alipaineinen maanantaista perjantaihin klo 4-19, jolloin ilmanvaihtokone TK1/PK1.1 oli toiminnassa täydellä teholla. Tällöin tilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden oli tasolla -15-35 Pa. Alipaineisuuden aiheutti se, että koneellisen poistoilman määrä oli huomattavasti suurempi kuin koneellisen tuloilman määrä. Yöaikaan ja viikonloppuisin alipaineisuus pieneni tasoon -5-13 Pa. - Ilmanvaihdon lisäksi painesuhteisiin vaikuttavat mm. tilojen käyttö ja tuuliolosuhteet. 3.5 Johtopäätökset - Vuodelta 1988 peräisin olevat alkuperäinen ilmanvaihtokone TK1/PK1.1 ja erillispoistot ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tulisi uusia. - Ilmanvaihdon täyden tehon käyntiaikoja ma-pe klo 4-19 pidetään sopivina. - Ulkoilmasäleikön takana oleva pelti aiheuttaa paikallista meluhaittaa säleikön lähellä. Äänen vaimentamiseksi tulisi parantaa pellin kiinnitystä. - Ulkoilmasäleikön sääsuojaus on puutteellinen, koska säleikön kautta on päässyt vettä/lunta ilmanvaihtokoneeseen TK1/PK1.1. Ulkoilmasäleikön sääsuojausta tulisi parantaa. - Ulkoilmakammion veden poistoputken pää voi laskea vettä IV-konehuoneen lattialle, koska putken pää ei ole lattiakaivossa. Poistoputken pää tulisi olla asennettu lattiakaivoon. - Ilmanvaihtokoneen TK1/PK1.1 F7-tasoisen tuloilmasuodattimen kehyksissä tapahtuu ilmavuotoa suodattimen ohi, koska kaikkia kehyksiä ei ole asennettu tiiviisti. Tuloilmasuodattimen jälkeisiä koneen sisäpintoja ei tarvitse puhdistaa arvioiden perusteella. Koneen sisäpintojen ja laiteosien kunto on tavanomainen koneiden ikä huomioon ottaen. Tuloilmasuodattimen jälkeisillä sisäpinnoilla ei ole näkyvää mineraalivillaa, josta voisi irrota kuituja tuloilmaan. IV-konehuoneen seinien ja katon reunoiltaan pinnoittamaton mineraalivilla voi toimia kuituja tuloilmaan 19 (21)
tuottavana lähteenä, kun ilmanvaihtokoneen luukkuja avataan suodatinvaihdon ja muun huollon yhteydessä. - Ilmanvaihtokoneen TK1/PK1.1 luukkujen lukitusten tulisi olla kunnossa konekotelon ilmavuotojen minimoimiseksi. - Yhden tarkistuspisteen perusteella tilojen tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymä on vähäinen ja tilojen tuloilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Pistokokein tuloilman päätelaitteissa ei todettu mineraalivillaa, josta voisi irrota kuituja tuloilmaan. 3.6 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Tulo- ja poistoilmavirtojen tasapainotus siten, että tilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden vähenee. - Ilmanvaihtokoneen TK1/PK1.1 ulkoilmasäleikön rakennetta parannetaan niin, että vesi- ja lumisade eivät pääse kulkeutumaan säleiköstä ulkoilmakanavaan. - Ulkoilmasäleikön takana oleva melua aiheuttava pelti kiinnitetään siten, että meluhaitta loppuu. - Ulkoilmakammion veden poistoputken pää asennetaan lattiakaivoon kiinni. - Ilmanvaihtokoneen TK1/PK1.1 luukkujen lukitukset korjataan. - Tuloilmasuodattimien kehykset tiivistetään, jotta kehyksissä ei tapahdu ilmavuotoa suodattimien ohi. Tuloilmapuhaltimen hihna kiristetään. - IV-konehuoneen 024 seinien ja katon mineraalivillan pinnoittamattomat pinnat suositellaan pinnoitettavaksi. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä: - Vanhat alkuperäiset ilmanvaihtolaitteet uusitaan (ilmanvaihtokone TK1/PK1.1, erillispoistot, kanavat, päätelaitteet). - IV-konehuoneen 024 seinien ja katon mineraalivillalevyt korvataan materiaaleilla, joissa ei ole mineraalivillaa. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija 20 (21)
LIITTEET Liitteet 1.1-1.2 Liitteet 2.1-2.4 Liitteet 3.1-3.4 Liitteet 4.1-4.5 Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 21 (21)