Oriveden rantaosayleiskaava. Kaavaselostus

Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus 82122815 25.3.2011 Kiteen kaupunki Kesälahden kunta

82122815 Kiteen kaupunki Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus Kaavaselostus koskee 25. päivänä maaliskuuta 2011 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 24.8.2009 1

Selostuksen sisällysluettelo 1. Johdanto 5 1.1 Kaava-alueen sijainti 6 1.2 Kaavan tarkoitus 6 1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 7 2. Lähtökohdat 8 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 8 2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet 8 2.1.2 Maakuntakaava 8 2.1.3 Yleiskaava 11 2.1.4 Asemakaavat 11 2.1.4 Rakennusjärjestys 11 2.1.5 Pohjakartta 13 2.1.6 Suojelupäätökset 13 2.1.7 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 13 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 14 2.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus 14 2.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa 15 2.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen 16 2.2.4 Työpaikat ja palvelut 18 2.2.5 Liikenne 18 2.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet 19 2.2.7 Luonnonympäristö ja maisema 21 2.2.8 Rakennettu ympäristö 22 2.2.9 Erityistoiminnat 22 2.2.10 Ympäristöhäiriöt 23 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö 23 2.2.12 Maanomistus 23 3. Tavoitteet 24 4. Mitoitusperiaatteet 25 5. Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut 26 5.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus 26 5.2 Rakennusoikeuslaskelma 26 5.3 Aluevaraukset 27 5.3.1 Lomarakentaminen 27 5.3.2 Asuinrakentaminen 30 5.3.3 Virkistys 30 5.3.4 Maa- ja metsätalous 31 5.3.5 Luonto ja maisema 31 5.3.6 Luonnonsuojelu 34 5.3.1 Liikenne 34 5.3.2 Palvelut 34 5.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot 34 5.5 Saaret ja luodot 34 6. Vaikutusten arviointi 36 6.1 Vaikutukset rakentamisen määrään 36 6.2 Vaikutukset virkistykseen 36 6.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin 37 6.3.1 Saimaannorppa 37 6.3.2 Muut 37 2

6.4 Vaikutukset muihin luontoarvoihin 37 6.5 Maisemalliset vaikutukset 38 6.6 Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset 38 6.7 Vaikutukset kunnallistalouteen 38 6.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 39 6.9 Oikeudellisia vaikutuksia 39 6.9.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun 39 6.9.2 Viranomaisvaikutus 39 6.9.3 Yleiskaavamääräykset 39 6.9.4 Rakentamisrajoitukset 39 6.9.5 Suojelumääräykset 39 6.9.6 Toimenpiderajoitus 39 6.9.7 Lunastus 40 7. Toteuttaminen 40 LÄHTEET 41 Yhteystiedot 42 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Tavoitteet 3 Mitoitusperiaatteet 4 Vapaat ranta-alueet 5 Luontokohdekartta 6 Rakennuskulttuurikohteet ja muinaisjäännökset 7 Rakennusoikeuslaskelma 8 Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 3

Kuvaluettelo Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus... 6 Kuva 2. Maakuntakaavaote... 10 Taulukko 3. Voimassaolevat ranta-asemakaavat... 11 Kuva 4.Alimman rakentamiskorkeuden määritys... 12 Taulukko 5. Rakennuskelpoisuus kunnittain... 14 Kuva 6. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta... 14 Kuva 7. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta... 15 Kuva 8. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta... 15 Kuva 9. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen, aluerajauksessa on mukana myös Rääkkylän alue YKR/SYKE... 16 Kuva 10. Asuinrakennukset... 17 Kuva 11. Rakennusten lukumäärät, Kitee... 17 Kuva 12. Rakennusten lukumäärät, Kesälahti... 17 Kuva 13. Tienumerokartta... 18 Kuva 14. Liikennemääräkartta... 19 Kuva 15. Hoikkaluodolle rakennettu kota... 19 Kuva 16. Vapaa yhtenäinen ranta... 20 Kaavio 17. Vapaa yhtenäinen ranta kunnittain... 20 Kuva 18. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä.... 21 Kuva 19. Tekninen huolto... 22 Kuva 20. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat... 23 Taulukko 21. Aluevaraustilastot... 27 Kuva 22. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella... 28 Kuva 23. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella... 29 Kuva 24. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista... 29 Kuva 25. Virkistysalueet... 31 Kuva 26. MA, MY ja MY-1, luo ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa... 32 Kuva 27. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa... 32 Kuva 28. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa... 37 Kuva 29. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella sybolilla)... 38 4

1. Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä. Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rantarakentamista säätelevät asiat ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen sekä osoitetaan selvityksiin perustuvat ympäristöarvot. Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla. Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet, jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luonto-, maisema-, kulttuurihistoria sekä muinaismuistoselvitykset. Lisäksi laaditaan ns. emätilaselvitykseen perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat. Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa. Rantaosayleiskaavan hyväksyvät lopulta Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin valtuustot. Rantaosayleiskaavatyö on siis valtuustojen päätöksen valmistelua. Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja. Oriveden rantayleiskaavaa laaditaan samanaikaisesti Kiteelle, Kesälahdelle ja Rääkkylään. Kaavaprosessin alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta. Jäljempänä puhuttaessa kaava-alueesta tarkoitetaan Oriveden rantaosayleiskaavan Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin alueella olevaa osaa. 5

1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan alueella. Kaava-alueen pintaala on noin 18 115 ha, josta vesialuetta on noin 14 380 ha. Alueella on rantaviivaa noin 337 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa 162 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 1.2 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 ). Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja. 6

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta. Vaihe Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Aika Elokuu 2009 OAS nähtävillä 24.8. - 22.9.2009 Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luonto- ja maisemaselvitys nähtävillä 1.4. - 30.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä 13.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä 22.4.2010 Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi mitoitusperiaatteet Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa xxx päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville Kaavaluonnos nähtävillä Kiteellä 17.1.2011 Kesälahdella 21.2.2011 6.4.2011 Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely. 7

2. Lähtökohdat Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä laajimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat o o o Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu o o Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet o Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet huomioidaan rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. 2.1.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I vaiheen 20.12.2007. Vahvistaminen siirtyi ympäristöministeriöstä valtioneuvostolle, koska ympäristöministeriö vastusti kaavan vahvistamista maaseutualueisiin kohdistuvien keskeisten merkintöjen ja määräysten osalta. Maakuntakaava korvaa seutukaavan. Seutukaavasta jäävät kuitenkin voimaan soranja turpeenottoalueet sekä yhdys- ja sivurata Joensuu Ilomantsi. Rantaosayleiskaavatyön kannalta oleellisia merkintöjä ovat seuraavat: Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk) 8

Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Rantarakentamisen solmukohta (ra) Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita rantaalueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun kehittämisen kohdealueena (tkk): Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaaajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) "Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita." Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka. 9

Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet. Kuva 2. Maakuntakaavaote Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 2. vaiheen 10.6.2010. Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon, geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle jää ainakin useita muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia. Parhaillaan on käynnistynyt maakuntakaavan 3. vaihe, jossa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa: kalliokiviainesten otto arvokkaat kalliot rakennusperintö tuulivoima polkupyöräreitit puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin 10

2.1.3 Yleiskaava Alueella ja sen ympäristössä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 2.1.4 Asemakaavat Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin. Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Kiteen alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Kesälahden puolella ei ole voimassa olevia ranta-asemakaavoja. Taulukko 3. Voimassaolevat ranta-asemakaavat Nimi Vahvistamispäivä Hirvolanniemen ranta-asemakaava 8.1.1991 Koitamanniemen ranta-asemakaava 2.12.1992 Vanhapaikan ranta-asemakaava 15.12.1992 Asikon ranta-asemakaava 24.2.1993 Terva-Pusan ranta-asemakaava 12.6.2000 Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava 19.5.2003 2.1.4 Rakennusjärjestys Kiteen kaupunki on uusimassa rakennusjärjestystä. Kaupunginhallitus on tehnyt 28.3.2011 päätöksen rakennusjärjestysehdotuksen asettamisesta nähtäville. Ehdotuksessa sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa: "Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella: Iso Heinäjärvi 103,60 Kiteenjärvi 81,10 Orivesi 78,05 Piimäjärvi 79,80 Pyhäjärvi 80,50 Säynejärvi 84,70 Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM). Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on esitetty alla olevassa kuvassa. 11

Kuva 4.Alimman rakentamiskorkeuden määritys Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m², lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin. Jätevesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 12

Kesälahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2002. Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: "Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta ja mikäli rakennuksen kerrosala on yli 250 m², tulee etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 60 m. Alimman lattiatason on oltava vähintään 1,0 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu), lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puurajasta maalle päin. Rakennuspaikalla sallittu rakentamismäärä voi olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan lupapäätöksessä sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista." 2.1.5 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna 2008. Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä 19.3.2009. Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 2.1.6 Suojelupäätökset Kiteen ja Kesälahden kuntien kaavoitettaville alueille sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin kuuluvat alueet ovat: Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI0700018, SCI), pinta-ala 12 406 ha, osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097) Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA) 2.1.7 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 Pyhäjärven rantaosayleiskaavan. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. 13

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Muita melko laajoja rakennuskelvottomia alueita ovat Majasaaren sekä Hauta- ja Jokilammen ympäristöt Rääkkylässä. Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä, joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km, joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Taulukko 5. Rakennuskelpoisuus kunnittain Luo kka I II III IV Rannantyyppi Muuntokerroin Tavanomaiset rannat 1 Kokoalue Rääkkylä Kitee Kesälahti m (%) m (%) m (%) m (%) 540 055 86 % 314 129 86 % 207 202 86 % 18 724 98 % Heikosti soveltuvat 27 510 4 % 18 624 5 % 8 696 4 % 190 1 % rannat: 0,5 Erittäin 21 493 3 % 11 221 3 % 10 003 4 % 269 1 % huonosti soveltuvat rannat: 0,25 Raken- 35 687 6 % 20 411 6 % 15 276 6 % 0 0 % nuskelvot- tomat rannat: 0 Yhteensä 624 745 100 % 364 385 58 % 241 177 39 % 19 183 3 % Kuva 6. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta 14

Kuva 7. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kuva 8. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta 2.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaa on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin. Tällaisia alueita on mm. suunnittelualueen eteläisimmät osat, josta lähimpään taajamaan Kerimäelle on noin 20 km. 15

Kuva 9. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen, aluerajauksessa on mukana myös Rääkkylän alue YKR/SYKE 2.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Suunnittelualueen Kiteen puoleisella osalla on noin 100 asuinrakennuspaikkaa ja Kesälahden osalla 9. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen rajalla sekä Puhossalon ympäristössä. Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on Kiteen alueella 642 kpl ja Kesälahden alueella 77 kpl. Kiteen alueella on lisäksi 27 rantaasemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennus on 746 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,22 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,61 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat kuntakohtaiset tilastot. 16

Kuva 10. Asuinrakennukset Kuva 11. Rakennusten lukumäärät, Kitee Kuva 12. Rakennusten lukumäärät, Kesälahti 17

2.2.4 Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka tai palvelu-alueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Timber Oy, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä. 2.2.5 Liikenne Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie 482. Kuva 13. Tienumerokartta Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa noin 2 000 4 000 ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee 500 1400 välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240. 18

Kuva 14. Liikennemääräkartta 2.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä. Kuva 15. Hoikkaluodolle rakennettu kota 19

Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2 kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta. Rääkkylän kunnan alue mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km. Kuva 16. Vapaa yhtenäinen ranta Kaavio 17. Vapaa yhtenäinen ranta kunnittain 20

2.2.7 Luonnonympäristö ja maisema Kitee ja Kesälahti kuuluvat eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä ovat valkoselkätikka ja selkälokki. Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta. Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaava-alueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina. Kuva 18. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä. 21

Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet. Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luonto- ja maisemakohteet kartalla. Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot. 2.2.8 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta. 2.2.8.1 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettukulttuuriympäristö. Puhoksen alueella Puhoksen tehdas alueen valtakunnallisesti merkittäväkulttuuriympäristö sivuaa suunnittelualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuu 16 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä 36 muinaisjäännöskohdetta. Tiedot perustuvat olemassa olevien inventointien mukaisiin tietoihin. Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja 2005. Kokoalueen muinaisjäännökset perustuvat muinaisjäännösrekisterintietoihin vuodelta 2009. Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle. Rääkkylän alue mukaan lukien rakennetun kulttuuriympäristönkohteita on 26 ja muinaisjäännöksiä 48. 2.2.8.2 Tekninen huolto Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti. Kuva 19. Tekninen huolto 2.2.9 Erityistoiminnat Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja. 22

2.2.10 Ympäristöhäiriöt Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän. 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla "rauhassa kaupungin hälinältä" ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset: Heinoniemen kyläyhdistys ry Muljulan Kyläyhdistys ry Puhoksen kylätoimikunta Puhossalo Jouhenvaaran kylätoimikunta Suorlahti Suoparsaaren kylätoimikunta Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen Ahoniemessä. 2.2.12 Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki. Kuva 20. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat 23

3. Tavoitteet Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 17.1.2011 ja Kesälahden kunnanvaltuustossa 21.2.2011. Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat: "Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin. Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä osin tulee selvittää." 24

4. Mitoitusperiaatteet Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa. 25

5. Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut Rantaosayleiskaavalla on yhteen sovitettu tavoitteiden mukaisesti maanomistajien kohtuullinen uudisrakennusoikeus, luontoarvot, virkistysarvot ja -mahdollisuudet, arvokkaat muinaisjäännökset, rakennuskulttuuri, maa- ja metsätalous, olemassa oleva asutus ja yhdyskuntarakenne. Merkittävin asia, jota oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla yleensä muutetaan nykytilanteeseen verrattuna, on uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen. Näin on myös Oriveden rantaosayleiskaavassa. Lähtötilanteessa alueen rakentamistiheys on 4,61 rp/muunnettu rantaviivakilometri ja kaavan toteutumisen jälkeen rakentamistiheys on 5,93 rp/mrvkm. Liitteessä 8 on esitetty tarkempi kuntakohtainen tilasto. 5.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava antaa mahdollisuuden useamman rantarakennuspaikan rakentamiseen kuin erillinen poikkeamislupamenettely, jonka perusteella suunnittelualueen rakentaminen tapahtuisi ilman oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa. Tämä on myös syy miksi oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja laaditaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ranta-alueiden suunnittelutarpeesta seuraavaa: "Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. (MRL 72 )." Maankäyttö- ja rakennuslain "henki" on tässä se, että suunnittelemalla kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti voidaan rakentaa enemmän kuin erillisillä poikkeamisluvilla. Tätä voidaan pitää myös "maalaisjärjellä" ajateltuna järkevänä ajatuksena. Yksittäisten poikkeamislupien myötä rakentaminen tulisi suunnittelemattomasti hajalleen pirstoen vapaanyhtenäisen rantaviivan. Tällöin myös laaja-alaiset tai yksittäiset luonto- ja muut ympäristöarvot jäisivät joko kokonaan tai osin huomioimatta. 5.2 Rakennusoikeuslaskelma Rantarakennuspaikkojen tilakohtainen lukumäärä perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan (LIITE 7). Rakennusoikeutta muodostuu sitä enemmän mitä enemmän tilalla on ns. muunnettua rantaviivaa. Rakennusoikeutta kuluttaa tilalle rakennetut ja tilasta vuoden 1959 jälkeen lohkotut rakennuspaikat. Mikäli tilan rantaviiva on kapeassa niemessä tai lahdessa rantaviivaa muunnetaan mitoitusperiaatteiden mukaisilla pienennyskertoimilla. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan rannan rakennettavuus. Rantojen rakennuskelpoisuuden luokittelua on kuvattu kohdassa "Selvitys suunnittelualueen oloista". Rakennusoikeuslaskelmassa on esitetty jokaisen mitoitettavalla alueella olevan tilan rantaviivan pituus, muunnetun rantaviivan pituus, alueella käytetty mitoitusluku, rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus, jäljellä oleva rakennusoikeus sekä kaavakarttaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä. Mikäli kaavakartta ja rakennusoikeuslaskelman mukainen laskennallinen jäljellä oleva rantarakennusoikeus poikkeavat, on siitä esitetty perusteet laskelman "huom"-kentässä. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: 1. Tila on valtion omistama suojelualue tms. 2. Tilan rakennusoikeus korvattu maanomistajalle aiemmin 3. Tilalla voimassa oleva ranta-asemakaava 4. Tilalla muodostunut rakennusoikeushuomioitu muissa kaavoissa 5. Tilan rakennusoikeutta siirretty tälle tilalle 26

6. Tilan rakennusoikeutta siirretty toiselle saman maanomistajan tilalle 7. Emätilan rakennusoikeus osoitettu kohtuullistamisperiaatteen mukaan 8. Tila on lohkottu rakennuspaikaksi 9. Tilan rakennusoikeutta ei merkitä, koska tilan muoto/maasto ei sovellu rakennuspaikaksi 10. Tila on rakentamaton ja lohkomaton emätila 11. Tilan rakennusoikeus merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi Huom-kentän numero vastaa yllä esitettyä numerointia. 5.3 Aluevaraukset Merkittävä osa suunnittelualueesta säilyy edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Alla esitetyssä taulukossa on esitetty kaavaan merkittyjen maankäyttöluokkien jakautuminen. Taulukko 21. Aluevaraustilastot Kaavamerkintä Pinta ala (ha) % W 14380,0 79,38 % M 2704,6 14,93 % RA 327,8 1,81 % SL 308,6 1,70 % MY 94,1 0,52 % A 83,0 0,46 % MY 1 62,6 0,35 % VR 51,1 0,28 % MA 37,6 0,21 % RA 9 12,2 0,07 % RA 3 11,6 0,06 % SM 9,7 0,05 % RM 5,4 0,03 % RA 1 4,5 0,02 % M 4,0 0,02 % RA 4 3,1 0,02 % RA 2 3,0 0,02 % VV 2,8 0,02 % RA/s 2,6 0,01 % LV 2,2 0,01 % A 9 1,8 0,01 % RM 1,3 0,01 % AT 1,2 0,01 % A/s 0,8 0,00 % YHT 18115,6 100,00 % 5.3.1 Lomarakentaminen Rantaosayleiskaavalla muodostuu uusia lomarakennuspaikkoja (RA) yhteensä 215 kpl. Kiteen alueelle uusia lomarakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 201 kpl ja Kesälahden alueelle 14 kpl. Kiteen alueelle on lisäksi merkitty 7 luontoarvojen perusteella korvattavaa rakennuspaikkaa. 27

Kuva 22. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon ja siten, että rakentaminen ei merkittävästi heikennä luonto-, maisema-, kulttuurihistoria tai muita ympäristöarvoja. Rakennuspaikat on sijoitettu karttatarkastelun, viistoilmakuvien sekä tarvittaessa maastokäyntien perusteella. Mitoitusperiaatteiden perusteella rakennusoikeus muodostui pääasiassa erittäin hyvin rakennettaville alueille. Joillakin paikoilla rakennuspaikkojen sijoittamista rajoitti alava ranta tai jyrkkä kallioinen ranta. Merkittävimmät määrät uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu Puhossalon alueelle Majasaaren eteläpuolelle. Tämä johtuu siitä, että rakennusoikeutta on siirretty Majasaaresta sekä muista lähisaarista mantereelle. 28

Kuva 23. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella Kuva 24. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista Kesälahden alueella on poikettu rakennusoikeuslaskelmasta kahdessa tapauksessa. Ensimmäisessä merkittävän kokoinen emätila on käyttänyt rakennusoikeutensa siten, että se on lohkottu eri osiin, joista yksi osa oli jäämässä ilman rakennusoikeutta, vaikka rantaviivaa oli merkittävä määrä. Tässä tapauksessa tuo yksi kokonaisuus käsiteltiin mitoitusperiaatteiden mukaisen kohtuullistamisperiaatteen mukaan omana emätilanaan ja uusia rakennuspaikkoja muodostui 5 kpl. Toisessa tapauksessa oli kysymyksessä rakentamaton emätila, josta ei ollut loh- 29

kottu rakennuspaikkoja. Tällainen tila oikeutti mitoitusperiaatteiden mukaan yhteen rakennuspaikkaan. Lomarakennuspaikan maksimirakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tämä tarkoittaa, että yli 2 500 m² kokoisella rakennuspaikalla rakennusoikeus on tuo maksimi. Tästä on kuitenkin poikettu, mikäli luonto- ja maisemaolosuhteet antavat tähän aihetta. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: Rakennuspaikka sijoittuu alle hehtaarin kokoiseen saareen (RA-3 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu merkittävästi rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan: "Rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 1 % saaren pinta-alasta. Rakennuspaikka sijoittuu yli hehtaarin kokoiseen pieneen saareen tai kapeaan niemeen (RA-1 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan: "Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 150 k-m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme." Lomarakennuspaikka sijoittuu luhtaisella alueella olevalle erillisille pinta-alaltaan sellaiselle kohoumalle, joka merkittävästi rajoittaa rakentamista (RA-4 alueet). Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan: "Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 100 k-m²." Rakennuspaikka sijoittuu luonnonarvoiltaan herkälle alueelle (RA-2). Tällaisia rakennuspaikkoja on osoitettu muutama. Alueen kaavamääräys on seuraava: "Merkinnällä osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä muidenkin toimintojen osalta, tulee selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli alueen luonnonarvoihin ei ole esitettävissä riittäviä selvityksiä, ei uusia toimintoja voida alueella toteuttaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 150 k-m²." Alueen ainoa matkailupalvelujen merkintä (RM), on osoitettu Suoparsaaressa sijaitsevaan Karjalan Helmen lomakylän alueelle. RM- alueen uudisrakentaminen vaatii asemakaavan laatimista. 5.3.2 Asuinrakentaminen Rantaosayleiskaavaan on merkitty yhteensä 113 asuinrakennuspaikkaa (A) voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti. Kiteelle asuinrakennuspaikkoja on merkitty 99 kpl ja Kesälahdelle 9 kpl. Kaavaan ei varsinaisesti merkitä uusia asuinrakennuspaikkoja. Sen sijaan kaavaan merkitään yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia vyöhykkeitä, joilla lomarakennuspaikkoja voidaan sallia muutettavaksi asuinrakennuskäyttöön. Tällaisia vyöhykkeitä on merkitty Puhoksen pohjoispuolelle sekä Tolosenmäen länsipuolelle. Näillä alueilla etäisyydet palveluihin ovat kohtuulliset sekä viemäröinnin ulottaminen alueelle vielä jokseenkin tarkoituksenmukaista. Asuinrakennuspaikoilla rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta ja kuitenkin enimmillään 400 k-m². Suurimman sallitun rakennusoikeuden saa kuitenkin ylittää maa- tai metsätalouden tuotantorakennuksilla. Tällä on haluttu mahdollistaa maatilojen uudisrakentamismahdollisuudet. 5.3.3 Virkistys Laajuudeltaan merkittävimmät virkistysalueet (VR) on merkitty Parppeinlammen ympärille, johon merkitty myös olemassa olevat virkistysreitit. Kiteen kaupungin omistamalta tilalta Hietaniemi 2 rakennuspaikkaa on siirretty muualle ja kolme jätetty merkitsemättä kokonaan virkistysarvojen turvaamiseksi. Alueella olevat jakokuntien saaret ovat olleet osin virkistyskäytössä jo aiemmin. Tällaisia saaria on merkitty virkistyskäyttöön. Virkistyskäyttöön merkittyjä saaria ovat Kiimasaari, Hoikkaluoto, Tapparasaaret, Keikko, Laitasaari ja Sumppu. 30

Kuva 25. Virkistysalueet 5.3.4 Maa- ja metsätalous Suurin osa noin 72 % suunnittelualueen maa-alueista on maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaava-alue on rajattu siten, että se ulottuu 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maankäyttöja rakennuslain 72 :n mukainen ranta-alueen ulottuvuus on oikeuskäytännön mukaan 200 300 metriä. Näin ollen rantayleiskaava-alueen M-alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista. Tavanomaisen maa- ja metsätalousalueen lisäksi on merkitty muita maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Arvokkaat kohteet ovat tulleet esiin luonto- ja maisemaselvityksessä sekä mahdollisesti viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Näitä on kuvattu tarkemmin alla kohdassa "luonto- ja maisema". 5.3.5 Luonto ja maisema Arvokkaiden luonto- ja maisemakohteiden merkinnät perustuvat kaava-alueelta laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen. Mikäli selvityksen suosituksesta on poikettu, on perusteet poikkeamiselle esitetty alla. MY-1-alueiksi on merkitty alueet, joilla on lajistollisia arvoja ja joita kaavalla pyritään turvaamaan. Kaavamääräyksen mukaan alueen metsänhakkuu tulee suorittaa alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Pääsääntöisesti MY-1-alueita ovat alueen valkoselkätikkametsät. MY-alueet sijoittuvat maisemallisesti aroille alueille kuten kapeisiin niemiin, pieniin saariin, jyrkkäpiirteisille rannoille yms. Näillä alueilla maisemaa merkittävästi muuttavat toimenpiteet, mm. puiden kaataminen, on kielletty ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. 31

Kuva 26. MA, MY ja MY-1, luo ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa Kuva 27. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset maakunnallisesti ja kansallisesti arvokkaat harju- ja moreenimuodostumat on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. MY- ja MY-1 alueita merkittävämmät kohteet on merkitty luo tai SL merkinnöin. Luonto- ja maisemaselvityksen maankäyttösuosituksesta poiketen seuraavia kohteita ei ole merkitty kaavaan tai ne on merkitty jollain muulla merkinnällä kuin mitä luonto- ja maisemaselvityksessä on suositeltu: Päivölän rantalehto 32